Rahoitusvaihtoehtojen arviointia

I dokument Kaupparekisterin kehittäminen (sidor 55-58)

6. Työryhmän ehdotukset

6.6. Rahoitusvaihtoehtojen arviointia

Sähköiseen asiointiin siirtymisen ja työryhmän ehdottamien muutosten seurauksena on syytä arvioida myös tehtävien rahoitusmahdollisuuksia jatkossa. Kuten edellä on kuvattu, työryhmän ehdotukset automaattisesta käsittelystä ja digitalisoinnista vähen-täisivät kaupparekisterin kuluja prosessien tehostumisen kautta. Toisaalta digitalisointi vaatii investointeja tietojärjestelmiin sekä resursseja niiden jatkuvaan ylläpitoon. Pe-rinteisen suoritteiden kustannusvastaavuuden toteuttaminen on haasteellista, kun henkilötyön ja tietojärjestelmien suhteelliset osuudet muuttuvat edelleen. Tulevan rahoitusmallin kannalta oleellista on, että rekisterinpidosta ja reksiterin kehittämisestä aiheutuvat kustannukset tulevat katetuksi. Lisäksi tärkeää on kustannusten oikeu-denmukainen jakautuminen, maksujärjestelmän ennakoitavuus ja selkeys sekä hallin-noinnin helppous.

Kaupparekisterin tulevaisuuden rahoitusvaihtoehtoja ovat nykyisenkaltainen käsitte-lymaksuihin perustuva rahoitusmalli, erillinen yrityksen maksama vuosimaksu tai val-tion budjettirahoitus sekä edellisten erilaiset yhdistelmät.

Käsittelymaksut. Nykyisessä käsittelymaksuihin perustuvassa mallissa ilmoituksen hinnan määräävänä tekijänä on siihen käytetyn käsittelytyön määrä ja sen suhteelli-nen osuus tietojärjestelmistä ja muista kustannuksista. Käytännössä kaupparekisterin maksutaulukko on muodostunut hyvin yksityiskohtaiseksi. Tämä on seurausta erityi-sesti siitä, että kunkin kaupparekisteriin ilmoitettavan asian vaatima työmäärä on arvi-oitu omana kokonaisuutenaan. Jatkossa kun henkilötyö vähenee, nykyistä suurempi

55

osa ilmoituksen käsittelyn kustannuksista tulee muodostumaan tietojärjestelmäkuluis-ta. Uusien tietojärjestelmien kustannukset tulevat myös pitkälle määräämään ilmoituk-sista perittävien käsittelymaksuhintojen yleisen tason. Käsittelymaksuihin nojaavassa mallissa ongelmallista on se, että maksuja peritään niistä toimenpiteistä, joilla rekiste-rin tietoja pidetään ajantasaisina. Rekisterekiste-rinpidossa maksujen kohdentaminen ilmoi-tuksen tekemiseen ei siksi ole erityisen hyvin perusteltua tietojen ajantasaisuuden kannalta. Toisaalta käsittelymaksuihin nojaava malli kohtelee yrityksiä tasapuolisesti riippumatta yrityskoosta tai ja rekisterin käyttötarpeesta. Käytännön ongelmia pape-riasioinnissa aiheuttaa, se, että maksutaulukko on monimutkainen. Sähköisessä asi-oinnissa asiakkaalta perittävän hinnan laskee ilmoituksen vastaanottava järjestelmä.

Tietopalvelumaksut. PRH:n yritys- ja yhteisölinjan tuloista noin 3,2 M€ on tietopalve-luista perittäviä maksuja. Suurin osa tuloista on sopimusasiakkailta saatavia maksuja, jotka hyödyntävät tietoja suuressa mittakaavassa. Sen lisäksi tietopalvelumaksuja peritään yksittäisistä otteista ja todistuksista, kuten kaupparekisteriotteista. Kysymys käsittelymaksujen ja tietopalvelumaksujen suhteessa on se, missä suhteessa maksut kohdistetaan tiedon tuottamiseen ja tietojen käyttämiseen. Rekisterin tiedot saadaan kaupparekisteriin tehtävistä ilmoituksista. Tietojen käyttäjät ovat suureksi osaksi rekis-teriin merkittyjä yrityksiä, joten keskeinen kysymys on se, missä vaiheessa yritys tai yhteisö maksaa rekisterinpidosta. Toisaalta kaupparekisteri palvelee myös muiden sidosryhmien, kuten kansalaisten ja median tietotarpeita, mutta asiointivolyymeissä katsottuna tämä tietojen käyttö on suhteellisen vähäistä. Lisäksi kaupparekisteritie-doilla on merkitystä myös muille viranomaisille, sillä viranomaisasioinnissa yritys yksi-löidään y-tunnuksen perusteella ja yleensä sen vastuuhenkilöiden asiointikelpoisuus osoitetaan kaupparekisteriotteella. Viranomaisasioinnin osalta työryhmä esittää muu-toksia edellä (ks. XX). Sen sijaan tietopalvelumaksujen osuus asiakasmaksuihin pe-rustuvassa rahoituksessa on syytä arvioida uudelleen, etenkin kun viranomaiskäyt-töön toimitettavista tiedoista saatavat tulot todennäköisesti vähenevät jatkossa.

Vuosimaksu. Kun merkittävä osa kaupparekisteriin tehtävistä ilmoituksista automati-soidaan ja tietopalvelumaksuista luovutaan, yksi mahdollinen rahoitusmalli olisi vuo-simaksu.

Vuosimaksun mitoituksessa on mahdollista suhteuttaa maksun suuruus yritysmuodon tai yrityskoon mukaan. Tämä vaikuttaa myös perustellulta, sillä rekisterin tietosisältö ja ilmoitusvelvollisuudet vaihtelevat huomattavasti. Vuosimaksun hyötynä olisi se, ettei yksittäisen ilmoituksen tekemiselle olisi negatiivista kannustetta maksun muodossa, joten se kannustaisi tekemään ilmoituksia viipymättä ja siten parantaisi rekisterin ajan-tasaisuutta. Malli toimisi hyvin niiden yritysten kannalta, joilla on usein ilmoitettavaa rekisteriin. Toisaalta vuosimaksu saattaisi olla vaikeasti perusteltavissa niiden, yleen-sä varsin pienten yritysten kanalta, jotka tekevät ilmoituksia rekisteriin vain harvoin.

Vuosimaksu voidaan periaatteessa mitoittaa useilla eri tavoilla, ja se voidaan

kohden-56

taa yritysmuodon ja yrityskoon mukaan vastaamaan tarvetta asioida kaupparekisteris-sä. Säädösteknisesti olisi jatkossa selvitettävä, olisiko vuosimaksua valtiosääntöoi-keudellisesti katsoen pidettävä suoriteperusteisena vai veroluonteisena maksuna.

Veroluonteisesta maksusta tulisi säätää lailla ja se tuloutettaisiin valtion talousarvioon.

Vuosimaksun määrittäminen lailla tekisi kaupparekisterijärjestelmän rahoittamisesta pitkäjänteistä, mutta samalla varsin jäykkää.

Budjettirahoitus. Tietojärjestelmien kehittämisessä nykyinen nettobudjetointi aiheut-taa rajoituksia, kun tuleviin investointeihin ei pystytä varautumaan etukäteen suunni-telmallisesti. Tästä syystä merkittäviä investointeja on osittain rahoitettu kertaluontei-sesti budjettivaroin. Lisäksi budjettirahoitusta on tarvittu, kun PRH:lle on osoitettu uusia tehtäviä. Uusien tehtävien mukaisia maksuja alkaa kertyä vasta tehtävän alet-tua, mutta tietojärjestelmät täytyy yleensä hankkia jo sitä ennen. Jatkossakin budjetti-rahoitus lienee yksi malli tietojärjestelmien kehittämisessä. Toisaalta, kun tietojärjes-telmien hallinnointi jatkossa on vielä nykyistä keskeisemmässä roolissa, tulisi niihin investointien olla luonteva osa PRH:n jatkuvaa rahoitusta. Periaatteessa olisi mahdol-lista siirtyä kaupparekisterin rahoituksessa myös nykyistä laajemmin budjettirahoituk-seen. Tätä ajatusta puoltaisi kaupparekisterin rooli yhteiskunnan kannalta merkittävä-nä perusrekisterimerkittävä-nä. Budjettirahoitus olisi myös luonteva keino tietopalvelujen maksut-tomuudesta aiheutuvien tulomenetysten korvaamiseen. Toisaalta kaupparekisterin rahoituksen siirtäminen valtion budjetista suoritettavaksi siirtäisi nyt elinkeinonharjoit-tajilta kerättäviä maksuja kaikkien kansalaisten maksettaviksi. Työryhmä on myös tietoinen vaikeuksista löytää rahoitus julkisen talouden kehysten puitteissa.

Työryhmän ehdotuksena on vuosimaksun käyttöönotto samalla kun muita mak-suja karsitaan. Työryhmän enemmistö puoltaa periaatteellisen keskustelun pohjalta kaupparekisteritoimintojen vuosimaksun käyttöönottoa. Vuosimaksun etuna olisi se, että malli kannustaisi ilmoitusten tekemiseen ja edistäisi samalla tietojen ajantasai-suutta. Lisäksi vuosimaksu vaikuttaisi ajan myötä toimimattomien yritysten määrään rekisterissä. Vuosimaksu mahdollistaisi tietopalvelujen tarjoamisen maksutta, mikä lisäisi tietojen käyttöä nykyisestä. Vuosimaksu olisi myös viranomaisen kannalta yk-sinkertaisempi hallinnoida, kun maksuja ei kohdistettaisi yksittäisiin ilmoituksiin eikä virheellisten maksujen johdosta olisi tarvetta palautuksiin. Toisaalta vuosimaksujen laskutuksesta ja perinnästä aiheutuisi uutta työtä. Työryhmä korostaa, että vuosimak-sun osalta on olemassa lukuisia mahdollisuuksia mitoittaa maksu vastaamaan eri yritysmuotojen ja erikokoisten yritysten tarvetta tehdä ilmoituksia kaupparekisteriin sekä käyttää kaupparekisterissä olevia tietoja. Näitä mahdollisuuksia tulisi tarkemmin selvittää jatkovalmistelussa, sillä esimerkiksi yksityistä elinkeinonharjoittajaa koskevat rekisteröintivaatimukset ovat hyvin suppeat osakeyhtiöön tai osuuskuntaan verrattu-na.

57

Vaihtoehtoisia tapoja vuosimaksuun perustuvan mallin toteuttamiseen on useita, esi-merkiksi maksu voisi sisältää tietyn määrän maksuttomia ilmoituksia tai siihen voisi sisältyä asiointi tietyissä asiaryhmissä tai maksuton tietopalvelu. Työryhmän alusta-vana ehdotuksena on, että vuosimaksun vastineeksi rekisteriin merkitty yritys voisi tehdä kaupparekisteriin rajoituksetta ainakin niitä ilmoituksia, jotka työryhmä ehdottaa jatkossa automaattikäsittelyyn (yrityksen edustajia sekä omistajia ja ns. tosiasiallisia edunsaajia koskevat ilmoitukset) sekä eräitä muita tyypillisiä ilmoituksia, kuten pää-omailmoituksia ja yhtiöjärjestysmuutoksia. Vuosimaksu kattaisi siis käytännössä kai-ken tavanomaisen asioinnin kaupparekisterissä. Lisäksi vuosimaksun vastineeksi kaupparekisteritietojen käytöstä, otteista ja todistuksista ei perittäisi erillisiä maksuja.

Vuosimaksun käyttöönotto ei merkitsisi välttämättä luopumista kaikkien ilmoitusten maksullisuudesta. Esimerkiksi vuosimaksuvaihtoehdossa perustamisilmoituksesta perittävä maksun suuruutta voidaan tarkastella uudelleen. Käsittelymaksuja voitaisiin periä jatkossa ainakin sellaisissa asiaryhmissä, joissa tarvitaan asiantuntijatyötä, ku-ten esimerkiksi sulautumisissa ja jakautumisessa. Jatkovalmistelussa on syytä arvioi-da tarkemmin, miten maksu voitaisiin kohdentaa oikeudenmukaisesti ja kuinka suuri se olisi erilaisille yrityksille.

I dokument Kaupparekisterin kehittäminen (sidor 55-58)