Maiden erilaisuudesta huolimatta dynaaminen pohjoismainen malli olemassa, pohjoismainen hyvinvointivaltio
6
0
0
Full text
(2) 2 dellinen kasvu. Sitten panostettiin kulttuuriin ja elinoloihin. Vasta kolmannessa vaiheessa syntyi nykyaikainen sosiaaliturva. Eniten lienee vaikuttanut se, että ihmisillä on ollut enemmän ja parempaa suuhun pantavaa, mikä on lisännyt yleistä sairauksien vastustuskykyä. Sosiaaliturvankaan merkitystä ei pidä vähätellä. Murtoviiva kuviossa 1. osoittaa imeväiskuolleisuuden vuosivaihteluja Suomessa. Se kertoo, kuinka jokainen taloudellinen taantuma ja sota lisäsivät imeväiskuolleisuutta. Hyvinvointivaltio loi suojaverkon etenkin talouden vaihteluista johtuville romahduksille. Se antoi myös vähävaraisten perheiden lapsille sosiaalisen perustan syntyä hyväkuntoisina ja loi samalla uudenlaisen lähtökohdan elämän laadun kohottamiselle.. SITTEN TULI POHJOISMAINEN. HYVINVOINTI Pohjoismaisen hyvinvoinnin perustana on talouden nopea kasvu, mikä on tehnyt tarpeelliseksi mobilisoida työmarkkinoille koko potentiaalinen työvoima, myös pienten lasten äidit. Tuloksena on varsin pitkälle menevä työnjako, jossa yhteiskunta on joutunut tavallista enemmän osallistumaan huolenpitoon lapsista, vanhuksista ja vammaisista. Pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle voidaan antaa useita määritteitä. Sitä voidaan kuvata neljällä arvolla: työ, sivistys, turvallisuus ja tasaarvo. Tasa-arvo näkyy naisten aseman lisäksi muun muassa universaalien etuuksien ja palvelujen suosimisena sekä aktiivisena aluepolitiikkana. Pohjoismaisen mallin hyvä puoli on, että kulttuurit ovat muodostuneet dynaamisiksi ja.
(3) 3 siitä riippumatta lähes kaikki kansalaiset on “pystytty pitämään junassa”. Haittapuolia ovat korkea veroaste, raskas julkinen sektori ja vähäinen pääomanmuodostus. Pohjoismainen malli voidaan ymmärtää joko koko kulttuuria koskevana kuvauksena viiden maan kehityksestä tai sosiaalipolitiikan mallina tai vieläkin suppeammin sosiaaliturvan mallina. Kaikkia käytetään ja kaikissa niissä on sama vaikeus: kehityksen puristaminen yhteen muottiin. Yhteenpuristamisen vaikeus johtuu tietenkin siitä, että kukin maa on kehittynyt viime kädessä kansallisista lähtökohdista, vaikka yhteistyötä on harrastettu naapurimaiden kesken. Pohjoismainen malli onkin syytä ymmärtää kuvaukseksi samanlaisuuksista ja erilaisuuksista näiden maiden yhteiskuntien, sosiaalipolitiikan tai sosiaaliturvan kehityksessä. Tässä kirjoituksessa lähestyn pohjoismaista mallia lähinnä koko kulttuuria koskevassa merkityksessä. Kirjoituksen loppupuolella rajoitun tarkastelemaan sitä sosiaalipolitiikan ja sosiaaliturvan kannalta.. NAISTEN TASA-ARVO TYYPILLINEN PIIRRE Elämänalueita, joilla asiat on järjestetty Pohjolassa toisin kuin muualla Euroopassa, on useita. Seuraavat erilaisuudet ovat jättäneet jälkensä myös sosiaalipolitiikan ja sosiaaliturvan kehitykseen.. Kaikissa Pohjoismaissa naisten työhön osallistumisen aste ylitti jo 1980-luvulla 70 prosentin rajan. Nuorten naisten työhön osallistuminen on lähellä samanikäisten miesten aktiivisuutta työmarkkinoilla. Muutokset työmarkkinoilla ovat vaikuttaneet naisen asemaan yhteiskunnassa: poliittiseen aktiivisuuteen, taloudelliseen riippumattomuuteen ja koulutustasoon. Naisten aktiivisuus poliittisessa päätöksenteossa on jo vanhaa perinnettä. Suomalainen nainen sai äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906. Nyt Suomessa naisia on 40 prosenttia eduskunnan jäsenistä. Korkeakoulun päättävistä naisia on 55 prosenttia. Naisten palkkataso on kuitenkin edelleen viidenneksen miesten palkkoja alhaisempi. Tilanne lienee samansuuntainen muissa Pohjoismaissa.. KATTAVAT HOITOJÄRJESTELMÄT JÄTTÄVÄT SIJAA YKSILÖLLISILLE VALINNOILLE Pitkälle menevä työnjako on luonut tarpeen muun muassa pienten lasten hoitojärjestelmien kehittämiseen. Mallit ovat erilaisia, mutta palveluja on tarpeeseen nähden kohtuullisen runsaasti erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pienten lasten hoidon järjestäminen paljastaa myös erään erityisyyden pohjoismaisen hyvinvointivaltion luonteesta. Vaikka asiat näyttä-.
(4) 4 vät kollektiivisilta ulospäin, perheille itselleen on jätetty sananvaltaa hoitomuodon valinnassa. Mitä parempi järjestelmien kattavuus, sitä enemmän on sijaa yksilöllisille valinnoille. Suomessa on vuodesta 1990 ollut tarjolla alle 3-vuotiaille lapsille päivä kotihoidon ohella perhepäivähoitoa ja tuetun kotihoidon mahdollisuus. Näistä perheet voivat varsin pitkälle itse valita mieleisensä. Elokuusta 1995 alkaen päivähoito on eduskunnan tähänastisten päätösten mukaan kaikille alle kouluikäisille lapsille kuuluva yksilöllinen oikeus. Ruotsi toteuttaa kesällä 1995 oikeuden päivähoitoon kaikille.lapsille kouluikäisten lasten iltapäivähoito mukaan lukien. Tämä on yksi esimerkki pohjoismaisen hyvinvoinnin individuaalista luonteesta. Sen tarkoituksena on auttaa jokaista rakentamaan oma perhe- ja elämänpiirinsä ja selviytymään sen avulla arjen hankaluuksista. Pitkälle menevä työnjako, sukupuolten tasa-arvo ja panostukset huolenpitojärjestelmiin ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion ehkäpä tyypillisimmät piirteet.. TÄYSTYÖLLISYYS OLLUT KESKEINEN TAVOITE Tärkeänä on pidetty täystyöllisyyden turvaamista kaikille työhön pyrkiville. Varsinkin Islannille, Norjalle ja Ruotsille tämä on ollut keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite aina nykyiseen lamaan asti: työttömyys on ollut vähäistä ja työllisyyspolitiikan painopiste on ollut aktiivisissa toimissa. Tanskassa ja Suomessa painopiste on ollut enemmän passiivisissa työllisyyspoliittisissa toimissa. Harvaan asutuissa maissa on pidetty tärkeänä, että haja-asutusalueilla asuvat ihmiset pääsevät hyvinvoinnista osallisiksi ja että maan kaikki osat pysyvät asuttuina ja toimintakykyisinä. Tämän turvaamisessa Norja on noussut ylitse muiden ja sen perässä ovat seuranneet Ruotsi ja Suomi. Myös Islanti lienee panostanut aluepolitiikkaan paljon voimavaroja vaikka vertailukelpoista tietoa ei ole saatavissa. Tiheään asuttuna maana Tanskalla ei ole ollut tarvetta kovin aktiiviseen aluepolitiikkaan.. ETUUKSIEN YKSILÖLLISYYS MERKITTÄVÄ ERO EUROOPPAAN Sosiaaliturvan kehittämisessä Pohjola on ottanut vaikutteita niin Saksasta kuin IsostaBritanniastakin. Perustana on kansan vakuuttaminen, minkä päälle on rakennettu ansiosidonnaisten etuuksien järjestelmä. Muusta Euroopasta poiketen sosiaaliturva-käsite kattaa Pohjolassa myös sosiaalipalvelut ja viimesijaisen toimeentulotuen. Sosiaalivakuutukselle on muuhun Eurooppaan nähden tyypillistä etuuksien yksilöllisyys, vähäisempi perhekeskeisyys, laaja kattavuus ja asumiseen perustuva tuen myöntäminen. Varsin mielenkiintoista onkin arvuutella muuttaako Pohjola muun Euroopan vai muu Eurooppa Pohjolan, kun sosiaalivakuutuksen yhdentyminen todella käynnistyy. Pohjoismaiden keskinäisessä tarkastelussa tyydyn yhteen havaintoon: mitä kattavammin vakuutusetuus kohdistuu kaikkiin maassa asuviin henkilöihin, sitä matalammaksi näyttää jäävän sen kompensaatioaste. Kun Suomessa sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat työntekijöiden lisäksi myös yrittäjät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, kuten opiskelijat ja perheen äidit, on sairausvakuutuksen tasosta vastaavasti tingitty. Sama koskee työttömyysturvaa. Suomessa myös työmarkkinoille tulevat henkilöt ovat oikeutettuja työttömyysturvaan, mistä on seurannut muita Pohjoismaita selvästi alhaisempi etuuksien taso. Kaikilla edellä kuvatuilla alueilla Pohjoismaat ovat kehittäneet yhteiskuntiaan varsin aktiivisesti, mikä kuuluu osana pohjoismaiseen malliin. Tarkemmin katsottuna mallissa on kuitenkin maakohtaisia erilaisuuksia lähes jokaisella alueella. Naisten työhön osallistumisen aste on kuitenkin korkea kaikkialla Pohjolassa.. SUOMESSA MUITA ALEMPI SOSIAALITURVAN TASO Eroja Pohjoismaiden kesken on pienten lasten hoidon järjestämisessä, työllisyyspolitiikan aktiivisuudessa, panostuksissa aluepolitiikkaan, ammatillisessa järjestäytymisessä sekä sosiaaliturvan tasossa (ks. kuvio 2.). Tanskassa työllisyys- ja aluepolitiikka ovat vähemmän kehittyneitä kuin muissa Pohjoismaissa. Myös Suomessa työllisyyspolitiikka on ollut.
(5) 5 vähemmän aktiivista. Lisäksi Suomi poikkeaa muista alaspäin sosiaaliturvan tasossa. Islannista tiedot osin puuttuvat. Norjassa pienten lasten hoito on järjestetty muita Pohjoismaita hitaammin ja yksipuolisemmin. Lisäksi ammatillinen järjestäytyminen on Norjassa muita Pohjoismaita vähäisempää. Ruotsissa aktiivisuus ja panostukset ovat olleet korkeita kaikilla edellä kuvatuilla alueilla. Vertailussa näyttävät toisistaan eniten poikkeavan Suomi ja Norja; kuudesta osa-alueesta neljällä kehitys on ollut erilaista. Kun elämä näissä kahdessa maassa on käytännössä kuitenkin hyvin samankaltaista, joutuu kysymään, ovatko mittarit epärelevantteja tai onko niitä tulkittu väärin. Vaikka eroja Pohjoismaiden kesken on olemassa, ne eivät ole oleellisen suuria. Voimme puhua pohjoismaisesta mallista, kunhan pidämme mielessä sen kansallisen taustan ja sidonnaisuuden.. AMMATILLINEN JÄRJESTÄYTYMINEN MUUTA EUROOPPAA YLEISEMPÄÄ Pohjola eroaa muusta Euroopasta ammatillisen järjestäytyneisyyden osalta. Valtiollisen ja paikallisen demokratian ohella siitä on muodostunut kansalaisten vaikuttamisen kolmas väylä, jolla palkkapolitiikan lisäksi on vaikutettu sosiaalivakuutuksen kehitykseen. Vain harvoissa Euroopan maissa järjestäytyneisyysaste on yli 50 prosenttia. Joissain maissa se jää alle 20 prosentin.. INTEGRAATIO YHDENMUKAISTAA KÄSITTEET Sana sosiaaliturva on mielletty Pohjoismaissa ainakin kolmella tavalla: sen on katsottu kattavan koko sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon, sen piiriin on luettu myös terveydenhuollon palvelut tai se on ymmärretty synonyymiksi Euroopan unionissa käytetylle termille social protection, jolloin se kattaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon. Kaikissa kolmessa määritelmässä sosiaaliturvan katsotaan kattavan myös sosiaalipalvelut ja viimesijaisen toimeentuloturvan. Tältä osin pohjoismainen sosiaaliturvan käsite on eronnut Euroopan yhteisön 1408/71 -säännöstön. tavasta määrittää sosiaaliturva. Pohjoismaissa sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan verovaroin. Siksi sosiaalivakuutukset ja terveyspalvelut eivät toimintoina mene yhtä paljon päällekkäin kuin EU:ssa, jossa terveyspalvelut rahoitetaan enemmän vakuutuspohjaisesti. Liittyessään Euroopan talousalueeseen Pohjoismaat ovat mukautuneet euro-käsitteistöön ja jakaneet käsitteen sosiaaliturva kahtia. Vuoden alusta voimaan tullut pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on soveltamisalueeltaan 1408/71 -säännöstön mukainen. Loppuosasta vanhaa pohjoismaista sopimusta tehtiin itsenäinen sosiaalipalvelut ja viimesijaisen toimeentulotuen kattava sopimus, joka tulee voimaan ensi vuonna. Näin Pohjoismaat, tarkemmin ottaen Suomi ja Ruotsi, ovat ainakin lainsäädännössä antaneet koko yhteiskunnan kannalta keskeiselle käsitteelle, sosiaaliturva, EU:n omaksuman sisällön.. TUHOAAKO LAMA POHJOISMAISEN HYVINVOINNIN? Kylmän sodan väistyminen 1980-luvun lopulla sai Brittein saarilla siihen asti pesineet uusliberalismin aatteet pyyhkäisemään yli koko Euroopan. Deregulaatiosta tuli päivän taikasana. Sen mukaisesti myös Pohjolan keskuspankit purkivat monetaristista sääntelyään ja vapauttivat muun muassa ulkomaisen lainanoton pitkään jatkuneen huimaan nousuun. J.K. Galbraith on sanonut, ettei kukaan ole suuresti rikastunut työnteolla vaan arvonnousulla. Ulkomaisen lainanoton vapautuminen sai pankit tuputtamaan rahaa jopa tavalliselle kadunmiehelle ja luomaan kuvan, että nyt jokaisella on mahdollisuus rikastua, kunhan vain ryhtyy sijoittajaksi. Ja aivan kuten 60 vuotta aiemmin tätä seurasi romahdus. Kasinokupla puhkesi, arvot romahtivat, ostovoima heikkeni, työttömyys nousi ja talous kääntyi lamataloudeksi. Suomessa lamaa syvensi idän markkinoiden romahtaminen, minkä osuudeksi on arvioitu 6 prosenttiyksikköä eli lähes kolmannes työttömyydestä. Valtion verotulot laskivat rajusti ja lainanotto lisääntyi jyrkästi. Julkisen sektorin säästöt veivät työpaikan kymmeniltä tuhansilta ja työttömyys nousi ennätystasolle, Suomessa yli 20 prosentin. Poliittiset johtajat osoittivat kansaa sormella ja nimesivät liiallisen kuluttamisen laman syyk-.
(6) 6 si. Monet teoreetikot ovat asettaneet kyseenalaiseksi koko hyvinvointivaltion ja nähneet siinä syyn talouden romahtamiseen. Itse näen laman syntyneen paljolti huonosti harkitun rahapolitiikan seurauksena. Rahan vapauttaminen pitkään jatkuneen noususuhdanteen lopulla nosti arvot yli reaalisten edellytysten. Työ ja tuotanto alettiin kokea sekundääriksi. Jokainen itseään kunnioittava yritys siirtyi tuottamaan hyödykkeiden ohella ja jopa niiden sijasta rahaa rahalla. Romahdus raunioitti pankkijärjestelmän Muutamassa vuodessa pankit olisivat syöneet koko toimintansa vakuutena olevan kapitaalin ja ajautuneet konkurssiin, elleivät valtiot olisi tarjoutuneet niiden toiminnan takuumiehiksi. Ensin Norjassa, seuraavaksi Suomessa ja sitten Ruotsissa pankkeihin pumpattiin veronmaksajien varoja yhtä paljon kuin työttömien toimeentulon turvaamiseen, pahimmillaan kymmeniä miljardeja kruunuja ja markkoja vuodessa. Tämä taasen lisäsi muutoinkin velaksi elävien valtioiden velkataakkaa. Velkaantuneisuuden asteessa Suomi ja Ruotsi täyttävät jo lähivuosina kehitysmaille asetetun tunnusmerkin. Kun kotimarkkinatuotanto on alhaalla, korkotaso korkealla ja investoinnit vähäisiä, ollaan yhä koko taloutta koskevassa syvässä kriisissä. Näin huonoa taloutta ja tuotantoa varten pohjoismaista hyvinvointimallia ei ole rakennettu eikä sitä voida näissä oloissa pitkään ylläpitää. Siksi ei ole vaikeaa ennustaa, että leikkaukset jatkuvat tulevina vuosina. Ensimmäinen asia, joka lamasta voidaan oppia on, ettei hyvinvointia voida rakentaa eikä ylläpitää, jos rikkaudet perustetaan vain arvonnousuun. Työtä on tehtävä ja tuotantoa kehitettävä, mikäli mielii edistää hyvinvointia. Toisaalta hyvinvointia ei voida koskaan saavuttaa pelkästään taloutta kehittämällä. Kansan terveys, hyvätasoiset koulut, sosiaalinen turvallisuus, vähäinen rikollisuus, kansalaisten vähäiset pelot sekä yhteiskunnan vakaus ovat asioita, joita myös hyvin toimiva talous ja korkeatasoinen tuotanto tarvitsevat. Ajamalla alas hyvinvointia vaurioitetaan myös talouden ja tuotannon toimintaedellytyksiä. Siksi hyvinvoinnin romuttaminen tuskin kelpaa Pohjolan yleiseksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi. Kun hyvinvointivaltioilla ei ole varaa surkeaan talouteen, jää jäljelle vain yksi vaihtoehto: talouden ja tuotannon nostaminen takaisin jaloilleen hyvinvoinnin edellytyksiä. tuhoamatta - ehkäpä kuitenkin uudenlaista hyvinvointia rakentaen. Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori. Artikkeli perustuu esitelmään, jonka hän piti Norjan sosiaaliturvan 100-vuotispäivien johdosta järjestetyssä kansainvälisessä seminaarissa, Lillehammerissa 8. syyskuuta 1994..
(7)
Related documents
As the conceptual design cycle is completed, detail design requires output data for the chosen concept to be adapted to the CAD configurator. For this purpose,
Related with connectivism, Siemens (2005b, p. 5) presents an interesting notion that the knowledge that resides in a database needs to be connected with the right people in the
Powerful equation- based object-oriented (EOO) languages such as Modelica are successfully used for modeling and virtual prototyping increasingly complex physical systems
”Det verkar vara ett enklare sätt att anskaffa finansiering jämfört med att till exempel lyckas få ett banklån vilket gör att det öppnar upp för nya möjligheter att
Most studies that investigated efficacy of ECT in bipolar depression appear to show no inferiority of ECT in response and remission rates when compared with major depressive
We postulate that non-radiative surface states dominate the carrier dynamics in small ZnO nanocrystals and perform Monte Carlo simulations incorporating carrier diffusion and
förskollärarna främst pratar om hur tecken som stöd påverkar barns kommunikationsförmåga, istället för hur det påverkar barns språkutveckling. De menar att användandet av
Resolution 12 bits Sample Frequency 270 to 330 MHz Video Bandwidth 6 30 MHz Circuit Bandwidth 500 MHz SNDR 74 dB Input Range 0.8 to 1.2 V pp Supply Voltage (V DD ) 1 to 2.5 V Latency
