Toimintasuunnitelma ja budjetti 2015 – tiivistelmä

25 

Full text

(1)

ANP 2015:717 ISBN 978-92-893-4017-5 (PRINT) ISBN 978-92-893-4018-2 (PDF) DK-1061 København K www.norden.org

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2015 –

tiivistelmä

(2)

2

0

1

5

Sisällysluettelo

5 Toimintasuunnitelma ja budjetti 2015 5 Uusi pohjoismainen budjetti

6 Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma 9 Vuoden 2015 budjetin päälinjat

9 Ministerineuvostojen poliittiset painopisteet

10 Keskustelut Pohjoismaiden neuvoston kanssa vuoden 2015 budjetista 12 Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet

13 Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisina valuuttoina 14 Budjetin kehitys vuosina 2004–2015

15 Katsaus: Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain 22 Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina 23 Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2015

(3)

ISBN 978-92-893-4018-2 (PDF) http://dx.doi.org/10.6027/ANP2015-717 ANP 2015:717 © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2015 Paino: Scanprint as Painos: 100 Printed in Denmark

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroo-passa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueelli-sia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujit-tavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Ved Stranden 18 DK-1061 København K

NORD

ISK MILJØMÆRKNIN

G

Tryksag 5041 0006

(4)

2

0

1

5

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2015

Uusi pohjoismainen budjetti

Vuodesta 2015 tulee tärkeä, koska sen aikana toteutetaan yhteistyöministerien kesäkuussa 2014 hyväksymä yhteis-työn uudistus. Uudistuksen tavoitteena vahvistaa minis-teritason pohjoismaista yhteistyötä, tehostaa sihteeristön toimintaa, lisätä ministerineuvoston hanke- ja ohjelmatoi-minnasta saatavaa pohjoismaista hyötyä sekä parantaa pohjoismaisten laitosten ohjausta. Uudistuksen tärkeänä osana on vuoden 2015 budjettikirjan uudistaminen. Budje-tin jaottelua ja rakennetta on muutettu merkittävästi, millä pyritään selkeyttämään tavoitteita ja tulosten seurantaa. Lisäksi on pyritty kauttaaltaan parantamaan asiakirjan ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä. Budjettiuudistuksen toisena tärkeänä osana on budjetin painopistealueita ja päälinjoja koskevan vuoropuhelun vahvistaminen Pohjois-maiden neuvoston kanssa.

Vuoden 2015 budjetti on laadittu yhteistyöministerien hy-väksymien kehysten ja suuntaviivojen pohjalta, ja se perus-tuu eri sektoreilta saatuihin aloitteisiin. Budjetin profiilin ja painopistealueiden perustana on niin ikään yhteistyöminis-terien vuonna 2014 hyväksymä visio rajattomasta, innovatii-visesta, näkyvästä ja ulospäin suuntautuneesta Pohjolasta. Budjettikehys on 2 % pienempi kuin vuoden 2014 budjetis-sa. Leikkaus toteutetaan sektorikohtaisilla priorisoinneilla. Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2015 budjetti mahdollistaa monia tärkeitä panostuksia kaikilla sektoreil-la. Priorisointibudjetin käyttöä jatketaan niiden tavoittei-den pohjalta, joista sovittiin sen käyttöönoton yhteydessä vuonna 2013. Vuoden aikana jatketaan olennaisilta osin Ruotsin puheenjohtajakaudella vuonna 2013 sekä Islannin puheenjohtajakaudella vuonna 2014 aloitettuja panostuk-sia, minkä lisäksi toteutetaan vuoden 2015 puheenjohta-jamaan Tanskan uusia aloitteita. Tanskan

puheenjohtaja-kausi keskittyy kasvuun, hyvinvointiin, arvoihin ja siniseen Arktikseen. Priorisointibudjetti mahdollistaa myös muun muassa aiemmin käynnistettyjen Vihreä kasvu- ja Kestävä pohjoismainen hyvinvointi -panostusten jatkamisen. Ruotsin entisen sosiaaliministerin Bo Könbergin johdolla on toteutettu suuri selvitystyö terveysalan pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksista. Työtä koskeva raportti jul-kistettiin keväällä 2014. Vuoden 2015 budjetissa on osoi-tettu varoja selvitykseen perustuviin toimiin sekä uusiin vastaaviin strategiaselvityksiin. Työelämän ministerineu-vosto (MR-A) on jo päättänyt teettää strategiaselvityksen työelämäalan pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Vuoden aikana panostetaan entiseen tapaan naapurimaiden ja muiden toimijoiden kanssa tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön. Vuoden erityisiin painopistealueisiin kuuluu Pohjoismaiden kansainvälinen profilointi ja asemointi, jota tehdään yhteistyöministerien vuonna 2014 hyväksymän strategian mukaisesti. Keskiössä on niin ikään rajaesteiden poistaminen, jonka tärkeänä toimijana on rajaesteneuvosto. Budjettiprosessin aikana on käyty vuoropuhelua Poh-joismaiden neuvoston kanssa. PohPoh-joismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston välisten budjetti-neuvottelujen tuloksena oli 18-kohtainen kompromissi. Kompromissi on sisällytetty budjettikirjaan sellaisenaan. Kompromissiin liittyviä sektoribudjetteja ja budjettikohtia tulee lukea kompromissin mukaisesti.

Kööpenhaminassa 25. marraskuuta 2014

Dagfinn Høybråten

(5)

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2015 kokonais-menokehys on 931 782 000 Tanskan kruunua, eli siihen on tehty 2 %:n leikkaus vuoteen 2014 verrattuna (vuoden 2014 hinnoin). Tämä vastaa 19 miljoonan Tanskan kruunun säästöä.

Kehyksen erittely:

KOKONAISKEHYKSEN RAKENNE TANSKAN TUHATTA KRUUNUA

Budjetti 2014 955 215

2 %:n säästö –19 105

Vuoden 2015 hyväksytty budjetti vuoden 2014

hinnoin 936 110

Vuoden 2015 hintatason mukainen inflaatio-

korjaus 14 636

Valuuttakurssikorjaus –18 964

Yhteensä vuoden 2015 hinnoin 931 782

Vuoden 2015 budjettikehykseen (vuoden 2014 hinnoin) lisätään liitteestä 2 ilmenevien kertoimien ja valuuttakurs-sien mukaisesti tehdyn inflaatio- ja valuuttakurssikorjauk-sen vaikutus, ja näin laskemalla saadaan Pohjoismaiden ministerineuvoston kokonaismenokehys vuodeksi 2015.

Vuoden 2015 budjetin inflaatiokorjaus on 14 636 000 Tanskan kruunua, eli korjausprosentti on keskimäärin 1,6 %. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi taas pienentää budjettia 18 964 000 Tanskan kruunua. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (ja maiden mak-suosuuksiin) tai laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi.

Seuraavalla sivulla on vuoden 2015 menokehyksen sekto-rikohtainen jakauma.

(6)

VUOSIEN 2015 JA 2014 BUDJETTIEN VERTAILU (käyvin hinnoin, tuhatta Tanskan kruunua) Budjetti 2015 Budjetti2014 Erotus +/– % 1 Yhteistyöministerit (MR-SAM) 255 258 256 910 –1 652 –0,6 % a. Priorisointibudjetti 74 375 74 768 –393 –0,5 % b. Kansainvälinen yhteistyö 74 320 74 780 –460 –0,6 % i. Toimistojen osuus* 21 330 21 077 253 1,2 %

c. Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteiset toiminnot ja sihteeristö 106 563 107 362 –799 –0,7 % i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö) 77 560 78 204 –644 –0,8 %

2. Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) 228 116 238 384 –10 268 –4,3 %

a. Yleiset tutkimus- ja koulutusaloitteet 3 680 2 939 741 25,2 %

b. Politiikan kehittäminen ym. 15 481 17 847 –2 366 –13,3 %

c. Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 75 735 74 616 1 119 1,5 %

d. Nordforsk (laitos) 111 296 121 382 –10 086 –8,3 %

e. Muu tutkimus 21 924 21 600 324 1,5 %

3. Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) 38 956 40 293 –1 337 –3,3 %

i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos) 20 335 21 142 –807 –3,8 %

4. Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) 167 143 167 879 –736 –0,4 %

a. Yleiset kulttuuripanostukset 46 284 46 416 –132 –0,3 %

b. Lapset ja nuoret 6 036 6 068 –32 –0,5 %

c. Elokuva ja viestimet 35 062 37 207 –2 145 –5,8 %

i. NORDICOMin osuus (laitos) 3 025 3 144 –119 –3,8 %

d. Taideala 76 003 74 486 1 517 2,0 %

Pohjoismaisten kulttuuritalojen osuus (laitoksia) 42 793 41 767 1 026 2,5 %

e. Muut kulttuuripanostukset 3 758 3 702 56 1,5 %

5. Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain

ministerineuvosto (MR-FJLS) 39 769 41 093 –1 324 –3,2 %

a. Kalastus 6 198 6 106 92 1,5 %

b. Maatalous 21 204 21 981 –777 –3,5 %

i. NordGenin osuus (laitos) 20 016 20 810 –794 –3,8 %

c. Elintarvikkeet 6 500 7 226 –726 –10,0 %

d. Metsätalous 5 867 5 780 87 1,5 %

(7)

VUOSIEN 2015 JA 2014 BUDJETTIEN VERTAILU (käyvin hinnoin, tuhatta Tanskan kruunua) Budjetti 2015 Budjetti2014 Erotus +/– % 6. Tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) 8 873 8 919 –46 –0,5 %

7. Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER) 132 686 140 438 –7 752 –5,5 %

a. Elinkeinopolitiikka 89 619 95 991 –6 372 –6,6 %

i. Nordic Innovationin osuus (laitos) 72 471 79 096 –6 625 –8,4 %

b. Energia 10 582 11 163 –581 –5,2 %

i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen osuus (laitos) 6 452 6 971 –519 –7,4 %

c. Aluepolitiikka 32 485 33 284 –799 –2,4 %

i. Nordregion osuus (laitos) 11 254 11 701 –447 –3,8 %

8. Ympäristöasiain ministerineuvosto (MR-M) 44 157 44 392 –235 –0,5 %

9. Työelämän ministerineuvosto (MR-A) 13 632 13 698 –66 –0,5 %

i. NIVAn osuus (laitos) 3 370 3 314 56 1,7 %

10. Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) 1 810 1 819 –9 –0,5 %

11. Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-LAG) 1 382 1 390 –8 –0,6 %

Pohjoismainen budjetti yhteensä 931 782 955 215 –23 433 –2,5 %

*Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot Jatkoa edelliseltä sivulta

(8)

Vuoden 2015 budjetin päälinjat

Ministerineuvostojen poliittiset

painopisteet

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus, jota muutettiin viimeksi vuonna 1995.

Päävastuu ministerineuvoston työn koordinoinnista on pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM). Yhteistyö-ministerien ministerineuvoston lisäksi yhteistyötä toteute-taan kymmenessä alakohtaisessa ministerineuvostossa. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakausi kiertää Pohjoismaiden välillä. Vuoden 2015 alussa pu-heenjohtajuus siirtyy Islannilta Tanskalle.

Yhteistyöministerit ovat päättäneet, että vuoden 2015 pohjoismaista budjettia leikataan 2 %. Säästövaatimus jakautuu tasan alakohtaisten kehysten kesken. Priorisoin-nit tehdään siten alakohtaisissa budjeteissa.

Kahden prosentin säästövaatimuksesta huolimatta vuonna 2015 jatketaan Pohjoismaiden ministerineuvoston Kestävä pohjoismainen hyvinvointi- ja Vihreä kasvu -panostuksia sekä Ruotsin ja Islannin puheenjohtajakausien priorisoituja panostuksia. Niiden lisäksi tulevat Tanskan vuoden 2015 puheenjohtajakauden panostukset.

Budjettiehdotus laaditaan alakohtaisten ministerineuvos-tojen esitysten pohjalta, ja priorisoinnit ja säästöt perus-tuvat niihin. Yhteistyöministerien budjettiehdotuksesta päätettiin syyskuussa 2014 pääsihteerin ehdotuksen sekä kansallisen lausuntokierroksen pohjalta. Lopullisen budje-tin hyväksyivät lokakuussa yhteistyöministerit Pohjoismai-den neuvoston kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Seuraavassa kuvataan yleisesti Pohjoismaiden ministeri-neuvoston yhteistyöalueiden painopisteitä vuonna 2015.

Pääsihteeri sai vuonna 2013 tehtäväksi tarkastella poh-joismaisen hallitusyhteistyön tehostamis- ja parantamis-mahdollisuuksia. Toimeksiannon mukaisesti syksyllä 2013 ja keväällä 2014 laadittiin raportti Uusi Pohjola. Vuonna 2015 ministerineuvosto keskittyy toteuttamaan yhteistyö-ministerien vuonna 2014 hyväksymät suositukset, jotka koskevat ministeritason pohjoismaisen yhteistyön

vahvis-tamista, sihteeristön toiminnan tehosvahvis-tamista, pohjoismai-sen budjetin uudistamista, hanke- ja ohjelmatoiminnasta saatavan pohjoismaisen hyödyn lisäämistä sekä laitosoh-jauksen parantamista.

Ministeritason yhteistyötä voidaan vahvistaa muun muassa hyödyntämällä priorisointibudjettia, joka on ollut käytössä vuodesta 2013. Priorisointibudjetin tarkoituksena on mahdollistaa uusien suurten ja temaattisten kokonaispa-nostusten käynnistäminen.

Aiemmat puheenjohtajamaat Ruotsi ja Islanti jatkavat vuo-den 2014 aloitteivuo-densa toteuttamista priorisointibudjetin avulla. Lisäksi Tanska käynnistää priorisoituja panostuksia omalla puheenjohtajakaudellaan vuonna 2015.

Pääministerien priorisoimat aloitteet Vihreä kasvu ja Kestävä pohjoismainen hyvinvointi jatkuvat vuonna 2015.

Vihreä kasvu -aloitteen tavoitteena on vahvistaa poh-joismaista yhteistyötä esimerkiksi energiatehokkuuden, uusiutuvan energian kehittämisen, ympäristötietoisuuden sekä ympäristö- ja ilmastoalan innovoinnin ja tutkimuksen saralla. Lisäksi aloite auttaa kasvattamaan alueellisia markkinoita ja luomaan kehitystyön edellyttämää kriittistä massaa.

Kestävä pohjoismainen hyvinvointi taas auttaa vahvista-maan pohjoismaista yhteistyötä, joka liittyy koulutukseen, työmarkkinoihin sekä tutkimukseen ja infrastruktuuriin hyvinvoinnin näkökulmasta. Ohjelmalla edistetään sitä, että koulutus johtaa Pohjoismaissa työllistymiseen, että

(9)

terveys- ja hoivaosaamisen tarjonta vastaa kysyntää ja että terveydenhuolto on laadukasta.

Vihreä kasvu- ja Kestävä pohjoismainen hyvinvointi -panostusten rinnalla toteutetaan sektorienvälistä poh-joismaista kestävän kehityksen strategiaa Hyvä elämä

kestävässä Pohjolassa. Strategialla varmistetaan se, että Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen toimintaan sisältyy kestävyysnäkökulma.

Pohjoismaiden ministerineuvoston priorisointibudjetin avulla priorisoidaan vuonna 2015 myös terveysalan pohjoismaista yhteistyötä. Tämä tapahtuu osoittamalla määrärahoja seurantaan, joka liittyy Ruotsin entisen so-siaaliturvaministerin Bo Könbergin raporttiin terveysalan pohjoismaisen yhteistyön suuresta potentiaalista. Pohjoismaiden ministerineuvosto priorisoi niin ikään työtä, jossa helpotetaan ihmisten ja yritysten rajat ylittävää

toimintaa. Tämä tapahtuu muun muassa varmistamalla maiden välinen koordinointi ja yhteistyö, joka keskittyy kansallisiin lainsäädäntöprosesseihin sekä EU-säädösten täytäntöönpanoon.

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2015

kansain-välinen yhteistyö keskittyy yhteistyösuhteiden kehittä-miseen naapurimaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tässä yhteydessä on korostettava etenkin Pohjoismaiden ja pohjoismaisen yhteistyön kansainvälistä

brändäyspa-nostusta. Se on vuonna 2015 tärkeä kehittämisalue, jossa piilee suuria mahdollisuuksia.

Keskustelut Pohjoismaiden neuvoston

kanssa vuoden 2015 budjetista

Syksyn 2014 aikana Pohjoismaiden neuvoston ja Poh-joismaiden ministerineuvoston välillä käytiin poliittisia neuvotteluja ministerineuvoston budjettiehdotuksesta. Neuvotteluissa päädyttiin seuraaviin muutoksiin ja tarken-nuksiin vuoden 2015 budjetin osalta:

että Pohjoismaiden neuvosto osallistetaan budjettiuudis-tuksen jälkeen budjettiprosessiin entistä varhaisemmassa vaiheessa.

että ruokahävikin vähentäminen on edelleen yksi Pohjois-maiden ministerineuvoston prioriteeteista. Tarkoitusta varten varataan 2,4 miljoonaa Tanskan kruunua, josta 400 000 kruunua sisältyy budjettikohtaan 1-8007 (biota-lous) tietouden ja innovatiivisten ratkaisujen saavuttami-seksi ruokahävikin vähentämistyössä.

että arktinen yhteistyö on edelleen priorisoitu osa-alue ja että vuonna 2015 tarkoitukseen varattua budjettia korote-taan huomioiden, että yksi Tanskan puheenjohtajakauden painopistealueista on ”Sininen Arktis”.

että Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelma viedään uuteen vaiheeseen kohdistamalla 894 000 Tanskan kruunua keskeisten laitosten verkostojen vahvistamiseen strate-gisella tasolla. Lisäksi Tanskan puheenjohtajakaudella keskitytään muun muassa Uuteen pohjoismaiseen ruokaan ohjelman Arvot-osion puitteissa (budjettikohta 1-8010).

että budjettikohdassa 5-6610 tuodaan esiin, että kalastus-yhteistyössä keskitytään jatkossakin rannikkoyhteisöjen kehitykseen, arktiseen alueeseen ja haasteisiin, jotka liittyvät muutoksiin kaupallisten lajien levinneisyydessä sisältäen Pohjois-Atlantin pelagiset lajit. Lisäksi Tans-kan puheenjohtajakaudella keskitytään muun muassa kestävyyden lisäämiseen Pohjois-Atlantin luonnonvaroja hyödyntäessä ohjelman Kasvu-osion alla.

(10)

että panostus biotalouteen on tärkeä osa työtä vihreän talouskasvun ja kestävyyden edistämiseksi. Biotalouden alalla tähän pyritään optimoimalla arvoketjun jätteen ja ympäristökuormituksen vähentämistä ja maksimoimalla arvoketjun arvoa. Tavoitteena on myös saada uudet sukupolvet ymmärtämään vihreän kasvun ja kestävyyden tärkeys sekä huomioimaan ruokaturva ja ilmastonmuutos.

että biologisen monimuotoisuuden hyväksi tehdyn työn tavoitteita budjettikohdassa 8-3311 (ympäristösektorin työryhmät) selvennetään seuraavasti:

• että Pohjoismaiden maaekosysteemien ekologinen tila on hyvä

• että ekosysteemien suojelun ja luonnon-, kulttuuri- ja kaupunkiympäristöjen kestävän käytön välinen hyvä tasapaino on voimavara, joka osaltaan edistää Pohjois-maiden väestön hyvinvointia, viihtyvyyttä ja ulkoilu-mahdollisuuksia

• että työllä pyritään edistämään, että sekä YK:n ilmas-tosopimus että yleissopimus biologisesta monimuotoi-suudesta saavuttaa niille asetetut tavoitteet.

että Pohjoismaiden neuvostoa tiedotetaan kahdenvälisistä prosesseista maiden välillä ratkaisujen löytämiseksi pant-tikysymykseen ja että Pohjoismaiden ministerineuvosto muutoin odottaa prosessin tuloksia.

että Pohjoismaiden ministerineuvosto toteuttaa meri- ryhmän (HAV) ja NEFCOn kautta hankkeita Itämeren ympäristön tilan parantamiseksi ja varaa lisäksi 400 000 Tanskan kruunua HELCOMille Itämeren suojelun toiminta-suunnitelman (BSAP) toteuttamiseen. Panostukset kattavat laajan kentän ja niihin kuuluu esimerkiksi analyyseja, innovatiivisten ratkaisujen toteuttamista, seminaareja ja kehityshankkeita.

että Pohjoismaiden neuvoston palkintojenjakotilaisuuden toteuttamiseen varataan 400 000 Tanskan kruunua.

että Pohjoismaisen lehtimieskeskuksen toimintaan vara-taan 1 miljoona Tanskan kruunua vuonna 2015. Varat ote-taan strategisista panostuksista (budjettikohta 4-2208).

että kunnes toisin päätetään, Pohjoismaisen kesäyliopis-ton (NSU) on voitava jatkaa toimintaansa nykyisellä tasolla ja että NordForsk voi vuonna 2015 vähentää NSU:lle myön-nettäviä varoja enintään sen oman säästötavoitteen verran eli 2,4 prosenttia.

että käynnistetään selvitys siitä, saavutettaisiinko yh-teisellä pohjoismaisella kirjastohankkeella synergiaa ja taloudellisia etuja.

että lapset ja nuoret ovat erityinen painopistealue Pohjois-maiden ministerineuvoston myöntäessä tukea elokuva- ja televisiotuotantoon Pohjoismaisen elokuva- ja televisiora-haston kautta.

että varataan vuoden 2015 budjetista määrärahoja Bo Könbergin tulevaisuuden pohjoismaista terveysyhteistyötä koskevan raportin suositusten toteuttamiseen mukaan lu-kien kasvavan mikrobilääkeresistenssin ehkäisyn. Lisäksi järjestetään vuosittainen Yksi terveys -kokous (mikrobilää-keresistenssi ihmisissä ja eläimissä).

että selvitetään, mitä voidaan tehdä Pohjoismaisten lasten ja yksinhuoltajien parissa esiintyvän köyhyyden ehkäise-miseksi.

että viime vuosien hyvien kokemusten pohjalta valmistel-laan entisessä laajuudessaan uusi monialainen ohjelma sekä uusi panostus ihmiskaupan torjumiseksi.

että Pohjoismaiden ministerineuvosto arvioi kuluttajakon-ferenssin päätelmiä niiden valmistuttua ja selvittää mah-dollisuuksia jatkaa työtä myrkyttömään arkeen liittyen.

(11)

Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet

TULOT

Tuhatta Tanskan kruunua

(käyvin hinnoin) BUDJETTI2013 JAKOPERUSTE2013 BUDJETTI2014 JAKOPERUSTE2014 BUDJETTI2015 JAKOPERUSTE2015

Palkkaverot 11 000 12 000 13 000

Muut tulot (esim. vuokrat) 1 200 1 100 600

Maiden maksuosuudet 974 526 942 115 918 182 – Tanska 217 319 22,3 % 197 844 21,0 % 183 636 20,0 % – Suomi 169 568 17,4 % 153 565 16,3 % 142 318 15,5 % – Islanti 6 822 0,7 % 6 595 0,7 % 6 427 0,7 % – Norja 285 536 29,3 % 288 287 30,6 % 289 227 31,5 % – Ruotsi 295 281 30,3 % 295 824 31,4 % 296 573 32,3 % YHTEENSÄ: 986 726 100 % 955 215 100 % 931 782 100 %

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan ensisijaisesti maiden suorilla maksuilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa toimintakehystä ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa.

Maiden maksut määräytyvät erityisen jakoperusteen mu-kaan. Se perustuu kunkin maan osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta tuotantokustan-nushinnoin kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden, eli vuoden 2015 budjetissa vuosien 2011–2012 ajalta.

(12)

Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisina valuuttoina

Seuraavasta taulukosta ilmenevät maiden maksut Poh-joismaiden ministerineuvostolle kansallisina valuuttoina ja tuhansina ilmaistuna. Lukuja on korjattu korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelyn mukaisesti, ja lähtökohtana ovat yhteistyöministerien hyväksymät budjettivaluutta-kurssit (ks. liite 2).

Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuk-sessa on sovittu, että Pohjoismaiden maksujärjestelyä sää-dellään ministerineuvoston budjetista, jolloin se vaikuttaa maiden maksuosuuksiin. Maksujärjestely koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelyn ulkopuolella ovat Ahvenanmaa, Färsaaret, Grönlanti ja Islanti.

Laskennassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia. Vuosittainen opiskelijakoh-tainen korvaus oli 26 000 Tanskan kruunua vuonna 2013 ja 30 000 Tanskan kruunua vuonna 2014. Vuonna 2015 korvaus on 30 304 Tanskan kruunua.

Ministerineuvosto vastaanottaa laskennan pohjaksi Poh-joismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotie-dot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä.

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestely, tuhatta Tanskan kruunua

BUDJETTI 2013 BUDJETTI 2014 BUDJETTI 2015 Tanska –76 830 –89 078 –85 457 Suomi 17 335 19 777 24 387 Islanti 0 0 0 Norja 46 917 58 343 59 456 Ruotsi 12 578 10 958 1 614 YHTEENSÄ 0 0 0

BUDJETTI 2015 – MAIDEN ENNAKOIDUT MAKSUOSUUDET KANSALLISINA VALUUTTOINA Tanska 98 179 DKK Suomi 22 347 EUR Islanti 136 751 ISK Norja 387 426 NOK Ruotsi 359 261 SEK

(13)

Budjetin kehitys vuosina 2004–2015

BUDJETIN KEHITYS VUOSINA 2004–2015 MILJOONAA TANSKAN KRUUNUA

Nimellishinnat Vuoden 2015 hintataso

Pohjoismaiset yhteistyöministerit (MR-SAM) on hyväksynyt vuodeksi 2015 kehyksen, jota on leikattu 2 % (19 miljoo-naa Tanskan kruunua) vuoteen 2014 verrattuna. Vuodeksi 2014 kehystä leikattiin 5 % vuoteen 2013 verrattuna (49 miljoonaa Tanskan kruunua).

Vuoden 2008 tasonmuutos johtui budjettivalmistelun yh-teydessä tehdystä päätöksestä, jonka mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaa-tioaloitteista – jotka pääministerit olivat julkistaneet Pun-kaharjulla kesäkuussa 2007 – rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonaa Tanskan kruunua.

Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein

Ruotsin kruunujen suuresta arvonlaskusta Tanskan kruu-nuun nähden. Lasku alkoi vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja päättyi vuoden 2009 puolivälissä. Vuosien 2011–2012 ja 2013 nousu johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunu-jen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuoden 2014 tasosta vuo-den 2015 tasoon johtuu paitsi 2 %:n budjettileikkauksesta myös Ruotsin ja Norjan kruunun arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun.

800 825 850 875 900 925 950 975 1000 1025 1050 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

(14)

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI 2015 BUDJETTI2014 Yhteistyöministerit (MR-SAM) Priorisointibudjetti yhteensä 74 375 74 768 Puheenjohtajamaan erä 45 676 30 480 1-8001 NordMin 10 150 10 160

1-8003 Lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöinventaarioiden parantaminen 2 030 2 032

1-8004 Työssäoppiminen 3 045 3 048 1-8005 Pohjoismainen soittolista 2 030 2 032 1-8006 Hyvinvointivahti 3 045 3 048 1-8007 Biotalousaloite 10 150 10 160 1-8008 Kasvu 4 060 0 1-8009 Hyvinvointi 4 060 0 1-8010 Arvot 4 568 0 1-8011 Sininen Arktis 2 538 0 Priorisointierä 28 699 44 288 1-8110 Testikeskukset 0 828

1-8111 Vihreää kasvua edistävä koulutus ja tutkimus 4 060 3 759

1-8112 Sähkömarkkinat 1 015 1 173

1-8113 Vihreät tekniset normit ja standardit – Pohjoismaat suunnannäyttäjinä 2 639 3 251

1-8114 Vihreät julkiset hankinnat 0 2 540

1-8115 Jätehuollon tekniikoiden ja menetelmien kehittäminen 4 568 6 736

1-8116 Ympäristö- ja ilmastoasioiden valtavirtaistaminen kehitysyhteistyössä 508 508

1-8118 Vihreän kasvun erityispanostukset 406 499

1-8210 Kestävä pohjoismainen hyvinvointi 11 165 13 208

1-8212 Hyvinvointi ja ravitsemus 785 1 016

1-8310 Ilmastoa säästävä rakentaminen 0 5 690

1-8311 Kulttuuri ja luovuus – KreaNord-aloite 0 4 064

1-8312 Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus kasvinjalostusalalla Pohjoismaissa 0 508

1-8313 Uusi pohjoismainen ruoka 0 508

1-8410 Poliittiset priorisoinnit 3 553 0

(15)

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI

2015 BUDJETTI2014 Yhteistyöministerit (MR-SAM)

Kansainvälinen yhteistyö yhteensä 74 320 74 780

1-0820 Osaamisen kehittäminen ja verkostot 27 622 27 962

1-0980 Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö 2 475 2 438

1-0960 Itämeren alueen kansalaisjärjestötoiminta 6 324 6 231

1-0970 Ministerineuvoston Luoteis-Venäjän-toimistot 9 496 9 383

1-0810 Ministerineuvoston Viron-, Latvian- ja Liettuan-toimistot 11 834 11 694

1-0850 Kansainvälinen yhteistyö 1 753 1 727

1-0870 Arktinen yhteistyöohjelma 8 716 9 335

1-0950 Valko-Venäjä-toiminta 4 498 4 432

1-0990 Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa 1 602 1 578

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI

2015

BUDJETTI 2014 Yhteistyöministerit (MR-SAM)

Yhteiset toiminnot ja sihteeristö yhteensä 106 563 107 362

Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteiset toiminnot 29 003 29 158

1-0410 Norden-yhdistysten liitto 3 227 3 244 1-0425 Länsi-Pohjola-tuki 725 729 1-0435 Pääsihteerin käyttövaranto 412 414 1-0460 Kestävä Pohjola 3 026 3 042 1-1011 Tiedotustoiminta 5 162 5 086 1-1012 Norden i Fokus 4 289 4 423 1-1030 Haloo Pohjola 6 120 5 823 1-1036 Rajaesteneuvosto 4 889 5 076 1-1050 Virkamiesvaihto 1 153 1 321 Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) 77 560 78 204 1-0180 Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) 77 560 78 204

(16)

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI

2015 BUDJETTI2014

Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) 228 116 238 384

Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset 3 680 2 939

2-2505 Käyttövarat – koulutus ja tutkimus 3 680 2 939

Politiikan kehittäminen ym. 15 481 17 847

2-2560 Painopistealueiden tilapäistyöryhmät 0 2 595

2-2544 Pohjoismainen kieliyhteistyö 7 015 6 911

2-2553 Politiikan kehittäminen, tietoyhteiskunta ja IT-infrastruktuuri 568 560

2-3127 Politiikan kehittäminen – aikuisten oppiminen 7 898 7 781

Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 75 735 74 616

2-2513 Nordplus 75 735 74 616

NordForsk 111 296 121 382

2-3100 NordForsk 111 296 121 382

Muu tutkimus 21 924 21 600

2-3180 Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA) 9 002 8 869

2-3181 Pohjoismainen merioikeuden laitos (NifS) 2 683 2 643

2-3182 Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) 4 253 4 190

2-3184 Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK) 4 344 4 280

2-3185 Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI) 1 642 1 618

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI

2015

BUDJETTI 2014

Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) 38 956 40 293

Hankevarat 8 826 8 695

3-4310 Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka 4 568 5 725

3-4311 Terveysalan pohjoismainen yhteistyö – Bo Könbergin raportin seuranta 1 243 0

3-4320 Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto 1 123 1 106

3-4340 Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen

sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) 1 892 1 864

3-4382 Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS) 9 795 10 456

Laitokset 20 335 21 142

3-4380 Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) 20 335 21 142

3-4381 Nordic School of Public Health (NHV)* 0 40 010

(17)

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI 2015 BUDJETTI 2014 Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) 167 143 167 879   Yleiset kulttuuripanostukset 46 284 46 416 4-2203 Käyttövarat – kulttuuri 941 1 028 4-2205 Pohjoismainen kulttuurirahasto 34 342 34 525

4-2206 Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 3 583 3 530

4-2208 Strategiset panostukset 7 418 7 333

Lapset ja nuoret 6 036 6 068

Hankevarat ja yleiset tukijärjestelmät 6 036 6 068

4-2212 Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK) 6 036 6 068

Elokuva ja viestimet 35 062 37 207

Hankevarat ja yleiset tukijärjestelmät 32 037 34 063

4-2221 Pohjoismainen tietokonepeliohjelma 4 172 6 610

4-2222 Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto 27 865 27 453

Laitokset 3 025 3 144

4-2228 Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) 3 025 3 144

Taideala 76 003 74 486

Hankevarat ja yleiset tukijärjestelmät 33 210 32 719

4-2251 Kulttuuri- ja taideohjelma 17 786 17 523

4-2253 Pohjoismainen käännöstuki 3 067 3 022

4-2254 Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma 12 357 12 174

Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) 42 793 41 767

4-2270 Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) 8 887 8 412

4-2272 Färsaarten Pohjolan-talo (NHFØ) 13 490 13 330

4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) 2 944 2 895

4-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) 6 322 6 247

4-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (KKN) 11 150 10 883

Muut kulttuuripanostukset 3 758 3 702

Hankevarat ja yleiset tukijärjestelmät 3 758 3 702

(18)

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI 2015

BUDJETTI 2014 Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) 39 769 41 093

Hankevarat 907 1 716

5-6420 Uusi pohjoismainen ruoka 907 1 716

Kalastus 6 198 6 106

5-6610 Hankevarat – kalastus 6 198 6 106

Maa- ja metsätalous 27 071 27 761

Hankevarat – maatalous 1 188 1 171

5-6510 Hankevarat – maatalous 369 364

5-6520 Maataloustutkimuksen pohjoismainen kontaktielin (NKJ) 819 807

Laitokset – maatalous 20 016 20 810

5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 20 016 20 810

Hankevarat – metsätalous 5 867 5 780

5-6310 Hankevarat – metsätalous 306 301

5-6581 Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) 5 561 5 479

Elintarvikkeet 5 593 5 510

5-6810 Hankevarat – elintarvikkeet 5 046 4 971

5-6830 Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi 547 539

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI

2015 BUDJETTI2014

Tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) 8 873 8 919

Hankevarat 8 873 8 919

6-4410 Hankevarat – tasa-arvo 3 493 6 379

6-4420 MR-JÄMin tukijärjestelmä 2 842 0

(19)

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI 2015

BUDJETTI 2014

Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER) 132 686 140 438

  Elinkeinopolitiikka 89 619 95 991

7-5140 Hankevarat – elinkeinopolitiikka 1 986 1 957

7-5280 Pohjoismaiden projektivientirahasto (NOPEF) 15 162 14 938

Laitokset – elinkeinopolitiikka 72 471 79 096

7-5180 Nordic Innovation 72 471 79 096

Energia 10 582 11 163

7-5141 Hankevarat – energiapolitiikka 4 130 4 192

Laitokset – energiapolitiikka 6 971

7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 6 452 6 971

Aluepolitiikka 32 485 33 284

7-5143 Hankevarat – aluepolitiikka 5 320 5 393

7-5151 Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) 6 624 6 640

7-5160 Raja-alueyhteistyö 9 287 9 550

Laitokset – aluepolitiikka 11 254 11 701

7-6180 Pohjoismainen aluekehityksen keskus (Nordregio) 11 254 11 701

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI

2015 BUDJETTI 2014 Ympäristöasiain ministerineuvosto (MR-M) 44 157 44 392 8-3310 Käyttövarat – ympäristö 5 732 6 247 8-3311 Työryhmät – ympäristö 22 601 22 711

8-3312 Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto 609 0

8-3320 Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto 11 016 11 297

(20)

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI 2015

BUDJETTI 2014

Työelämän ministerineuvosto (MR-A) 13 632 13 698

Hankevarat 10 262 10 384

9-4110 Muut hankevarat – työelämä 907 694

9-4111 Pysyvät jaostot – työelämä 4 583 4 989

9-4120 Nordjobb 3 160 3 113

9-4130 Työelämäviestintä 1 612 1 588

Laitokset 3 370 3 314

9-4180 Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) 3 370 3 314

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI

2015

BUDJETTI 2014

Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) 1 810 1 819

10-5210 Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka 1 810 1 819

TUHATTA TANSKAN KRUUNUA BUDJETTI

2015

BUDJETTI 2014

Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-LAG) 1 382 1 390

(21)

POHJOISMAISTEN LAITOSTEN MÄÄRÄRAHAT 2015 2014 Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U)

2-3100 NordForsk 123 662 000 123 859 000 NOK

Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS)

5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 24 116 000 23 920 000 SEK

Kulttuuriministerineuvosto (MR-K)

4-2228 Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) 3 644 000 3 614 000 SEK

4-2270 Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) 189 088 000 182 870 000 ISK

4-2272 Färsaarten Pohjolan-talo (NHFØ) 13 490 000 13 330 000 DKK

4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) 394 700 388 100 EUR

4-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) 6 322 000 6 247 000 DKK

4-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (KKN) 1 494 600 1 458 800 EUR

Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S)

3-4380 Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) 24 500 000 24 301 000 SEK

3-4381 Nordic School of Public Health (NHV) 0 45 989 000 SEK

Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER)

7-5180 Nordic Innovation 80 523 000 80 710 000 NOK

7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 7 169 000 7 113 000 NOK

7-6180 Pohjoismainen aluekehityksen keskus (Nordregio) 13 559 000 13 449 000 SEK

Työelämän ministerineuvosto (MR-A)

9-4180 Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) 451 800 444 200 EUR

Liite 1:

(22)

Liite 2:

Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2015

VALUUTTAKURSSIT JA INFLAATIOPROSENTIT 100 EUR = 746 DKK 100 ISK = 4,7 DKK 100 NOK = 90 DKK 100 SEK = 83 DKK Tanska 1,2 % Suomi 1,7 % Islanti 3,4 % Norja 2,25 % Ruotsi 0,82 % Hankevarojen muuntokerroin on 1,5 %.

(23)
(24)
(25)

Figur

Updating...

Referenser

Updating...

Relaterade ämnen :