Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa

32 

Full text

(1)

Tervey

s

Terveys

TerveysTervey s

Terveys

Terveys

Terveys

Terveys Terveys Terveys Terveys Tervey s Ter vey s Tervey s Terveys Ter vey s Tervey s Ter vey s Terveys Terveys

Terveys

Terveys Terveys Terveys Terveys Terveys Ter veys

Terveys

Terveys Terveys Tervey s Tervey s Tervey s Ter veys Tervey s Terveys Terveys TerveysTerveys TerveysTervey

s Terveys TerveysTerveys Terveys Ter vey s Terveys Terveys TerveysTerveys Terveys Terveys

TerveyTersveys Terveys Terveys Terveys Terveys Terveys Tervey s Ter vey s Terveys Terveys Tervey s Tervey s Terveys Terveys Terveys Ter vey s Ter vey s Ter vey s Terveys Ter vey s Tervey s Terveys Tervey s Terveys Terveys Terveys Tervey s Tervey s Ter vey s Ter veys Tervey s Ter vey s Terveys Tervey s Tervey s Terveys Tervey s Ter vey s Ter veys Terveys

Yhteistyö

Yhteistyö

Yhteistyö

YhteistyöYhteistyö Yhteistyö YhteistyöYhteistyö Yhteistyö Yht ei sty ö Yht eistyö Yhteistyö Yht ei styö Yhteistyö Yhteistyö Sam arbet e Samarbet e Samarbet e Sam arbet e Samarbete Samarbete Samarbete Sam arbet e Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yht ei sty ö Yhteis työYhtei sty ö Yht eistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yht eistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö

Yhteistyö Yhtei styö Yhteistyö

Yhteistyö

Yhteistyö Yht ei styö Yht ei sty ö Yhteistyö Yhteistyö YhteistyöYhteistyö Yht ei sty ö Yhteis työ Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yht ei styö Yht ei styö Yht eistyö Yht eistyö Yht eistyö Yhteistyö Yht ei styö Yhteistyö Yht eistyö Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yht ei styö Yhtei styö Yhteis työ Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yht eistyö Yhteistyö Yhtei styö Yhteistyö YhteistyöYhteistyö Yhtei styYhtö eistyö Yhteistyö

Yhteistyö

Yht

ei

sty

ö

Yhteistyö

Yht ei sty ö Yht ei sty ö Yhtei styö Yhteistyö Yhteistyö Yhtei styö Yhtei styö Yht ei styö

Terveys

Terveys

Hälsa Hälsa Hälsa Terveys Terveys Terveys Terveys Ter vey s Ter vey s TerveysTerveys

Terveys Hälsa Hälsa Hälsa Yhteistyö Terveys Terveys Terveys HälsHälsaa Hälsa Hälsa Hä lsa Hälsa

Sundhed

SundhedSundhed Su ndhed Sundhed Su nd he d Sundhed

Sundhed Sundhed Sundhed

Su nd he d Sundhed Sundhed Sundhed Sundhed Sund hed Sundhed Sundhed Sund hed Sund hed Sundhed Sund hed Sundhed Sundhed Sundhed Su ndhed Sundhed Su nd he d Su nd he d Sundhed Sundhed Sundh ed Su ndhed Su ndhe d Sundhed SundhedSundhed Sundhed Sund he d Sund hed Su ndhed Su nd hed

SundhedSundhed

ndhed d Su nd he d Sundhed Sundhed Sundhed Sundhed Sundhed Sundhed Su ndhed Sund hed Su nd hed Su ndhed Sundhed Su nd hed Su nd he d Sundhed Sundhed Sundhed Sund hed Sundhed Sundhed Sundhed Su nd he d Sundhed Sundhed Sundhed Sundhed Sundhed Sundhed Su nd he d Sundhed Sundhed Sundhed Sundhed Sundhed Sundhed Su nd he d Samarbejde Samarbejde Sam arbe jde Sam arbe jde Samarbe jde e arbejde Sa marbejde Samarbejde Samarbejde Samarbe jde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Sama rbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Sa mar be jde Sa marbejde Sa m arbe jd e marbejde Samarbejde Samarbe jde Sa marbe jde Samar bejd e Samarbejde Sam arbejde Samarbejde Sa mar be jde Samarbejde Samarbejde Sa m ar be jd e mar bejd e Sa mar bejd e Samarbejde Sam ar be jd e Samarbejde Sama rbejde Samarbejde Sa m arbe jde Sam arbejd e jde Samarbejde Samarbejde SamarbejdeSamarbejde Sam arbe jde Samarbejde Samarbejde Sa mar bejd e Samarbejde Samarbejde Sa marbejd e Samarbe jde SamarbejdeSamarbejde bejd e Sama rbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Sa mar bejd e Samarbejde Samarbejde Sa mar bejde Samar bejde Samarbejde Samarbejde

Heils

a

Heilsa Heils

a Hei ls a Heilsa Sam star v Sam starvSamstarv Samstarv

Hälsa

Hälsa

lsa

lsa

lsa

ls

a

ls

a

Hälsa Hälsa Hälsa

Hälsa

Hälsa

Hälsa

Häls a Hälsa

Hälsa

ls

a

Hä lsa

ls

a

Hälsa

Hälsa

Hälsa

Hälsa

ls

a

ls

a

Hä lsa Hä lsa Hä lsaHälsa HälsaHälsa Hä lsa Hä ls a Häls a Häls a Häls a Hä ls a Hä ls a Hä ls a Hälsa Hälsa Häls a Hä lsa Hälsa Häls a Häls a Hä lsa Hälsa Häls a Häls a Häls a Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Häls a Häls a Häls a Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Häls a Häls a Hä lsa Hä ls a Häls a Hä ls a Häls a Hä ls a Häls a Häls a Häls a Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hä ls a Hä ls a Häls a Häls a Hälsa Hälsa Hälsa Hälsalsalsa Hälsa Hä lsa Hä lsa Hä lsaHälsa Hä lsa Hä lsa Hä lsa Hä lsa Hä lsaHälsa Hä lsa Hälsa

H

äls

a

Hälsa Hä ls a Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hä ls a Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa

Samarbete

Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Sam arbet e Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbet e Samarbet e Samarbet e Samarbet e Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Samarbete Samarbet e Samarbete Sam arbet e Sam arbet e Samarbet e Samarbet e Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Samarbet e Samarbete

Sam

arbet

e

Samarbete

Samarbete

Samarbete Samarbete Samarbete

Sam

arbet

e

Sam

arbet

e

Samarbet e Samarbete Sam arbet e Samarbete Samarbete Samarbet e Samarbet e Samarbete

Sam

arbet

e

Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Sam arbet e Samarbet e Samarbete Sam arbet e Sam arbet e Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Sam arbet e Sam arbet e Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete Samarbete

Helse

Hel

se

Helse Helse Helse Hel se Helse Helse HelseHelse Helse

Helse

Helse Hel se Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Hel se Hel se Hel se Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Hel se Helse Hel se Helse HelseHelse Helse Helse Helse Helse HelseHelse Helse Helse Hel se HelseHelse Helse Helse Helse Hel se Helse Helse Hel se Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Hel se Helse Helse Hel se Helse Hel se Hel se Hel se Helse Hel se Helse Helse Helse Helse Helse Hel se Helse Hel se Helse Hel se Hel se Hel se Helse Helse Helse Hel se Hel se Helse Helse Hel se Hel se Hel se Hel se Hel se Hel se Hel se Hel se Helse Hel se Hel se Helse Hel se Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse HelseHel se Helse Hel se Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Hel se Helse Helse Helse

Hel

se

Helse Helse Hel se Helse Helse Helse Hel se Helse Helse Helse Helse Helse Hel se

Helse HelseHelse

Helse Helse Hel se Hel se Hel se Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Hel se Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Helse Hel se Helse HelseHelse Helse Helse Helse Helse

Sam

arbej

de

Sam arbej de Sam arbej de Samarbejde Sam arbej de Samarbejde Sam arbej de Sam arbej de Samarbej de Sam arbej de Samarbej de Samarbej de Sam arbej de Samarbejde Samarbejde Samarbej de Samarbej de Sam arbej de Sam arbej de Sam arbej de Samarbejde

Sam

arbej

de

Sam arbej de Samarbej de Samarbejde Samarbejde Samarbejde Sam arbej de Samarbejde Sam arbej de Sam arbej de Samarbejde Samarbejde Samarbejde Sam arbej de Sam arbej de Sam arbej de Samarbejde Samarbejde Sam arbej de Sam arbej de Samarbejde Samarbejde Sam arbej de Samarbej de

Sam

arbej

de

Sam arbej de Samarbej de Sam arbej de SamarbejdeSam arbej de Samarbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Sam arbej de Samarbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Samarbejde Sam arbej de Samarbej de Samarbejde

Heilsa

Heilsa HeilsaHeilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa HeilsaHeilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa HeilsaHeilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa Heilsa

Samvinna

Samvinna

Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna

Samvinna

Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna Samvinna

peqqissuseq

Peq

qi

ss

useq

Peqqi

ssuseq Peqqi

ssuseq

Peqqi ssuseq PeqqissuseqPeqqissuseq

Peqqi ssuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqi ssuseq Peq qissPequseqqissuseq Peq qissuseq Peqqi ssuseq Peqqi ssuseq Peq

qissuseq Peqqi

ssuseq Peq qissuseq Peq qi ssuseq Peqqissuseq Peqqi ssuseq Peq qi ssuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqi ssuseq Peq qi ssuseq Peq qi ssuseq Peq qi ssuseq Peqqi ssuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

PeqqissuseqPeq

qi ssuseq Peqqis suseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqi ssuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peq

qi

ss

useq

Peq qi ss useq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqiss useq Peqqissuseq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Su

leqatigiinneq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq

Su

leqatigiinneq

Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq

Peq qi ss useq Peq qi ssuseq Peqqi ss useq Peq qi ssuseq Peq qi ss useq Peq qiss useq Peq qiss useq Peq qissuseq Peq qi ssuseq Peqqissuseq

PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq

PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq

Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qiss useq Peq qissuseq Peq qiss useq Peq qiss useq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseqPeqqissuseq Peq qiss useq PeqqissuseqPeqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ssuseq Peq qi ss useq Peq qiss useq Peq qi ss useq Peq qiss useq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peqqi ssuseq Peqqissuseq Peq qiss useq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeq

qissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

PeqqiPeqqissuseqssuseq

Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qiss useq Peqqissuseq Peqqi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peqqissuseq Peq qiss useq Peq qiss useq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peqqi ss useq Peq qissuseq Peqqi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peqqi ss useq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qiss useq Peq qiss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qiss useq Peq qi ssuseq Peqqis suseq Peq qissuseq Peq qi ss useq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqi ss useq Peqqi ss useq Peqqi ss useq Peqqi ssuseq

Peqqissuseq Peqqis suseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qiss useq Peq qissuseq Peq qiss useq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqis suseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qi ssuseq Peq qissuseqPeqqissuseq

Peq qissuseq Peqqis suseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peqqi ss useq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqi ssuseq PeqqissuseqPeqqissuseq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

PeqqissuseqPeqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qiss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qi ss useq Peq qissuseq Peq qi ss useq Peq qissuseq Peq qiss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ssuseq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peq qi ss useq Peq qissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiin neq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Su leqatigiinneq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq peqqissuseqq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq

Su

leqatigiinneq

Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq

PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq Peq qissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq

Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqi ssuseq Peq qissuseq Peqqi

ssuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq

Peq qiss useq Peq qiss useq Peq qi ssuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq

PeqqissuseqPeqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq

SuleqatigiinneqSuleqatigiinneqSuleqatigiinneq

Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qiss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qissuseq Peq qiss useq Peq qiss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peqqissuseq Peqqissuseq

PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq Peqqiss useq Peqqiss useq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peq qi ss useq

Peqqissuseq

Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peqqi ssuseq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqa tigiinneq Suleqatigiinneq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeq qissuseq Peq qissuseq Peq qi ss useq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qi ss useq Peqqissuseq Peq qissuseqPeqqissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qi ss useq Peq qissuseq Peq qi ss useq Peq qissuseqPeqqissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qi ss useq Peqqissuse q Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq

Peqqissuseq

Peqqis suseq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qiss useq Peq qissuseq Peq qiss useq Peq qiss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseq Peq qissuseq Peq qissuseq Peq qi ss useq Peq qi ss useqSuleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq PeqqissuseqSuleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su le qatigiinne q Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatig iinn eq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneqSuleqatigiinneq Su leqatigiinneq

SuleqatigiinneqSuleqatigiinneqSuleqatigiinneqSuleqatigiinneq

Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneqSuleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqa tigiinne q Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq

Su

leqatigiinneq

Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiin neq Su leqatigiinne q Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Peq qi ss useq Peq qi ss useq Peq qiss useq Peq qi ss useq Peq qi ss useq peqqissuseqq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Su leqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq

Terveysalan pohjoismainen yhteistyö

tulevaisuudessa

(2)

Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa

ISBN 978-92-893-2812-8

http://dx.doi.org/10.6027/ANP2014-732 ANP2014:732

© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2014 Layout: Erling Lynder

Pohjoismaiden ministerineuvosto on myöntänyt tukea raportin julkaisemiseen. Raportin sisältö ei välttämättä edusta Pohjoismaiden ministerineuvoston kantaa, näkemyksiä tai suosituksia.

www.norden.org/fi/julkaisut

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Ved Stranden 18 DK-1061 København K Puhelin (+45) 3396 0200

(3)

Terveysalan pohjoismainen

yhteistyö tulevaisuudessa

Bo Könberg

Johdanto 4 Mikrobilääkeresistenssi

Ehdotus 1 Käynnistetään tehotoimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi 6

Erityistason sairaanhoito

Ehdotus 2 Vahvistetaan erityistason sairaanhoitoa Pohjoismaissa 11

Harvinaiset sairaudet

Ehdotus 3 Perustetaan harvinaisten sairauksien pohjoismainen verkosto 13

Rekisteritutkimus

Ehdotus 4 Perustetaan virtuaalinen pohjoismainen rekisteritutkimuksen keskus 14

Kansanterveys ja terveyden epätasainen jakautuminen

Ehdotus 5 Lisätään yhteistyötä kansanterveyttä parantavissa toimissa 16

Ehdotus 6 Pohjoismainen kansanterveyspolitiikan foorumi terveyden

epätasaisen jakautumisen vähentämiseksi 19

Potilasliikkuvuus

Ehdotus 7 Potilasliikkuvuus Pohjoismaissa 20

Terveys ja teknologia

Ehdotus 8 Lisätään yhteistyötä hyvinvointiteknologian alalla 21

Ehdotus 9 Lisätään yhteistyötä eTerveyden alalla 23

Psykiatria

Ehdotus 10 Vahvistetaan pohjoismaista psykiatrian alan yhteistyötä 24

Terveydenhuollon valmius

Ehdotus 11 Laajennetaan terveydenhuollon valmiusyhteistyön toimeksiantoa 26

Lääkkeet

Ehdotus 12 Laajennetaan pohjoismaista lääkealan yhteistyötä paremman

kustannustehokkuuden ja turvallisuuden saamiseksi 27

Virkamiesvaihto

Ehdotus 13 Uusi pohjoismainen virkamiesvaihto – pilottihanke 29

Kansalliset asiantuntijat EU:ssa

Ehdotus 14 Pohjoismaista yhteistyötä kansallisten asiantuntijoiden

(4)

J o H D A N T o

Johdanto

Elokuun 2013 lopussa Pohjoismaiden mi-nisterineuvoston pääsihteeri ja Pohjois-maiden sosiaali- ja terveysministerit tiedustelivat, voisinko laatia raportin poh-joismaisen terveydenhuoltoalan yhteistyön vahvistamisesta. Tarkoituksena oli, että eh-dotukset voitaisiin toteuttaa 5–10 vuoden kuluessa. Raportin muodon ja laajuuden osalta esikuvaksi asetettiin pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä arvostettu raportti, jonka Torvald Stolten-berg esitteli oslossa helmikuussa 2009. Ministerit nimesivät prosessin kuluessa kaksi yhteyshenkilöä kustakin maasta. Yhteyshenkilöinä toimivat: Flemming Møl-ler Mortensen ja Sophie Løhde Tanskasta, Ulla-Maija Rajakangas ja Anne Louhelainen Suomesta, Unnur Brá Konráðsdóttir ja Árni Páll Árnason Islannista, Cecilie Brein-Karl-sen ja Torgeir MicaelBrein-Karl-sen Norjasta, Lena Furmark ja Lena Hallengren Ruotsista. olen saanut yhteyshenkilöiltä arvokkaita näke-myksiä, mutta raportissa esitetyistä 14 ehdotuksesta olen yksin vastuussa. Pohjoismaiden ministerineuvoston van-hempi erityisasiantuntija Astrid Utterström on avustanut minua koko ajan yhteydenpi-dossa ja raportin laatimisessa.

olen ollut yhteydessä myös Thorvald Stol-tenbergiin ja Sverre Jervelliin, joka oli yksi häntä avustaneista sihteereistä.

Raporttia työstäessäni olen käynyt kaksi kertaa kunkin Pohjoismaan pääkaupungis-sa sekä kerran Ahvenanmaalla ja Färpääkaupungis-saa- Färsaa-rilla. Grönlannin terveysministerin tapasin Färsaarilla. Yhteensä kokouksia pidettiin yli 80 ja niihin osallistui kaikkiaan noin 250 henkilöä.

Pohjoismaisen yhteistyön lisääminen terveydenhuoltoalalla on herättänyt huo-mattavaa kiinnostusta, ja minulle on ollut suurta apua kokouksissa sekä muissa yhteyksissä saaduista näkemyksistä. Pohjoismaiden terveystilanne on hyvä. Keskimääräinen elinikä Pohjoismaissa on yli 80 vuotta, ja kaikki viisi maata ovat 25–26 pisimmän elinajanodotteen maan joukossa ja kolme niistä on 10 pisimmän elinajanodotteen maan ryhmässä. No-peasti pitenevä elinikä näyttää lisäksi koostuvan terveistä vuosista. Imeväis-kuolleisuus on maailman alhaisimpia: kaikki viisi Pohjoismaata ovat 20 parhaan joukossa ja neljä kuuluu niiden 5–6 maan joukkoon, jossa imeväiskuolleisuus on kaikkein alhaisinta.

Alla on joitakin kokousten ja muun yhtey-denpidon pohjalta syntyneitä päävaiku-telmia:

• Kaikki Pohjoismaat haluavat laajentaa ja vahvistaa terveysalan yhteistyötä. • Vallitsevan käsityksen mukaan

mikrobilääkeresistenssin leviäminen vaatii tehokkaita toimia maailmalla. • Maat ovat osoittaneet suurta

kiinnos-tusta yhteistyön lisäämiseen erityista-son sairaanhoidossa.

• Vallitsevan käsityksen mukaan maiden tulee lisätä ja parantaa rekisteritutki-muksen alalla tehtävää yhteistyötä. • Mielenterveysongelmat näyttävät

lisääntyneen Pohjoismaissa, varsinkin lasten ja nuorten parissa.

• Maat ovat osoittaneet suurta kiinnos-tusta terveyden epätasaista jakautu-mista koskevan yhteistyön jatkamiseen ja lisäämiseen.

(5)

J o H D A N T o

Yllä esitettyjen vaikutelmien lisäksi haluan tuoda esiin kaksi tärkeää kysymys-tä: mikrobilääkeresistenssin ja potilas-liikkuvuuden. Jo selvityksen varhaisessa vaiheessa kävi ilmi, että mikrobilääkere-sistenssi on lisääntynyt huolestuttavasti maailmalla johtuen antibioottien liialli-sesta ja väärästä käytöstä. Työn myötä huoleni on vain lisääntynyt, ja sitä vahvis-ti envahvis-tisestään Maailman terveysjärjestön WHo:n runsas kuukausi sitten esittelemä ensimmäinen globaali raportti. Lisävahvis-tusta antoi vielä mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän EU:n ja USA:n yhteisen työ-ryhmän (TATFAR) pari viikkoa myöhemmin esittelemä raportti.

Mikrobilääkeresistenssistä on tulossa yhä isompi ongelma maailmalla. Baktee-reista on tullut vastustuskykyisiä erityyp-pisille antibiooteille ja lisäksi lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin ja mala-rian esiintyminen on erittäin huolestutta-vaa. Tuberkuloosi- ja malariakuolleisuutta on pystytty vähentämään viime vuosikym-meninä tehokkaiden lääkkeiden ansiosta, mutta nyt resistentit ja monilääkeresisten-tit tuberkuloosibakteerit ovat alkaneet lisääntyä hälyttävästi.

Antibioottien sekä tuberkuloosi- ja mala-rialääkkeiden huolestuttava tilanne an-taa mielestäni aihetta käsitellä kysymystä pohjoismaisessa ministerikokouksessa syksyllä.

Potilasliikkuvuudessa on kysymys Poh-joismaiden kansalaisten oikeudesta saada

hoitoa toisessa maassa. EU:n jäsenmaissa sekä Norjassa ja Islannissa asian käsitte-ly etenee EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin puitteissa. Pohjoismaat tekivät äskettäin päätöksen direktiivin täytäntöönpanosta. Kokemuksia direktiivin vaikutuksista Poh-joismaiden kansalaisille ei luonnollisesti vielä ole saatavilla.

odottaessamme tarkempaa tietoa Poh-joismaiden uusien ja osittain keskenään erilaisten sääntöjen vaikutuksesta potilas-liikkuvuuteen en esitä nyt lisäparannuk-sia, vaan ehdotan, että asiaa käsitellään ministerikokouksessa ensi vuonna. Keskeinen asia on tietenkin se, mitä ter- veydenhuollon kysymyksiä voidaan hoitaa paremmin pohjoismaisen yhteistyön avul-la. Tässä yhteydessä tulee arvioida myös sitä, mitä asioita pystytään hoitamaan vielä paremmin Euroopan tasolla. Kokousten ja muun yhteydenpidon poh-jalta olen laatinut 14 konkreettista ehdo-tusta. Ne on muotoiltu siten, että kaikki Pohjoismaat voivat osallistua työhön. Sekin on mahdollista, että 3–4 maata jat-kaa yhteistyötä pidemmälle ja muut maat voivat tulla mukaan myöhemmin tai jättää osallistumatta.

Reykjavikissa 11. kesäkuuta 2014 Bo Könberg

(6)

E H D o T U S 1 M I K R o B I L ä ä K E R E S I S T E N S S I

CHRISTIAAN DIRKSEN

Ehdotus 1

Käynnistetään tehotoimia

mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi

Pohjoismaat edistävät määrätietoisesti tehokkaita toimia

lisääntyvän mikrobilääkeresistenssin ja lääkkeille

vastus-tuskykyisen tuberkuloosin ja malarian torjumiseksi. Vaikka

Pohjoismaissa käytetään muuhun Eurooppaan verrattuna

keskimäärin vähemmän antibiootteja ja vaikka maat itse

ovat vain pieneltä osin syyllisiä tähän maailmanlaajuiseen

ongelmaan, niiden on otettava tavoitteekseen vähentää

nopeasti, mieluiten tulevien viiden vuoden aikana,

anti-bioottien kulutusta Euroopan alimmalle tasolle, joka on

tällä hetkellä Alankomaissa.

Pohjoismaat tukevat myös antibioottien liikakäyttöä torjuvan ohjelman nopeaa to-teuttamista EU:n, WHo:n, ja YK:n puitteis-sa. Näin voidaan vahvistaa järjestelmiä ja yhteistyörakenteita uusien antibioottien kehittämiseksi ja palkita uusien antibioot-tien kehittelytyötä. ohjelman tulee

sisäl-• Reseptipakon käyttöönotto niissä maissa, joiden terveydenhuoltojär-jestelmä sallii sen, ja bonusten mak-samisen lopettaminen antibiootteja määrääville lääkäreille ja sairaaloil-le. Myöskään eläinlääkärit eivät saisi enää myydä itse määräämiään

(7)

E H D o T U S 1

• Kaikkien maiden tulee ottaa käyttöön sääntöjä ja tavoitteita oman käytön vähentämiseksi.

• Lisätään kannustimia uusien antibioot-tien kehittämiseksi. Rikkaiden maiden tulee antaa reilut puolitoista miljardia euroa vuosittain seuraavien viiden vuo-den aikana vahvistaakseen järjestelmiä ja yhteistyörakenteita, joilla voidaan edistää uusien antibioottien kehittämis-tä, ja palkitakseen uusien lääkkeiden keksijöitä ja kehittäjiä.

Yksi 1900-luvun suurimmista keksinnöistä on penisilliinin ja muiden ihmiskehon bak-teereja tuhoavien antibioottien keksimi-nen ja teollikeksimi-nen valmistamikeksimi-nen. Keksintö tehtiin runsaat 80 vuotta sitten, ja vuonna 1945 keksinnölle myönnettiin lääketieteen Nobelin palkinto. Yksi palkinnonsaajista, Sir Alexander Fleming, varoitti kiitospu-heessaan siitä, että liikakäyttö voisi tulevaisuudessa heikentää antibioottien tehoa.

Liikakäyttöä ja siitä aiheutuvaa vastus-tuskykyä antibiooteille on esiintynyt jo kauan. Euroopassa kuoli viime vuonna ainakin 25 000 ihmistä mikrobilääkere-sistenssin yleistymisen takia. Liikentees-sä kuolleiden määrä Euroopassa samana vuonna oli saman verran. Yhdysvalloissa vastaavaksi luvuksi arvioitiin vähän aikaa sitten yli 23 000 ihmistä. Tämän lisäksi uusien antibioottien keksiminen on käy-tännössä loppunut. Vuoteen 1970 men-nessä kehitettiin parikymmentä uutta antibioottia. Sen jälkeen on tullut kaksi uutta antibioottia, kumpikin ennen vuot-ta 1987!

Uusia keksintöjä ei ilmeisesti ole lähiai-koina odotettavissa. Viimeisimmän tiedon mukaan uusia antibiootteja ei ole kehitteil-lä, ja nykyisellä kehityksellä uusia lääk-keitä ei todennäköisesti ole tulossakaan lähimpien kymmenen vuoden aikana! Mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa iso-ja ongelmia sairaanhoidossa, koska nykyaikainen sairaanhoito on täysin riip-puvainen antibiooteista. Lisääntyvä

in-fektiokuolleisuus on suuntaus, joka näkyy entistä selvempänä tulevaisuudessa. Tämä koskee haavoista tai liikenneonnettomuuk-sista seuranneita infektioita ja aivan taval-lisia infektiotauteja, kuten keuhkokuumetta tai virtsatietulehdusta, joita yleensä pide-tään vaarattomina, koska ne ovat hoidet-tavissa antibiooteilla. Monet elinsiirrot ja leikkaukset ovat tulevaisuudessa mahdot-tomia tai erittäin vaarallisia, koska leikkaus-ten yhteydessä annetaan antibiootteja sekä ennaltaehkäisynä että toimenpiteen jälkeen. Puolustuskykyä heikentävissä sairauksissa kuten syövässä tai HIV:ssä kuolinsyynä on usein parantumaton infektio.

Tämä erittäin huolestuttava kehitys pantiin merkille muun muassa WHo:ssa runsaat 10 vuotta sitten, mutta lähimainkaan riittäviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Huhtikuun lopussa WHo esitteli ensimmäisen globaalin raporttinsa mikrobilääkeresistenssin sekä lääkeresistentin tuberkuloosin ja malarian yleistymisestä. Raportin sisältö on erittäin hälyttävä. Pari viikkoa myöhemmin EU:n ja USA:n transatlanttinen erityistyöryhmä (TATFAR) esitteli myös raportin huolestutta-vasta kehityksestä.

Mikrobilääkeresistenssin lisäksi kehitys on huolestuttavaa myös lääkeresistentin tuber-kuloosin ja malarian kohdalla. Tubertuber-kuloosin ja malarian aiheuttama kuolleisuus on vä-hentynyt viime vuosikymmeninä tehokkaiden lääkkeiden ansiosta, mutta nyt vastustusky-ky on lisääntynyt nopeasti myös näille lääk-keille.

Kaikille pitäisi olla selvää, että tarvitaan eri-tyisen nopeita toimia käytön vähentämiseksi, jotta saamme lisäaikaa uusien antibioottien kehittämiseen. Tämän työn vauhdittamisek-si tarvitaan myös vahvoja taloudellivauhdittamisek-sia kan-nustimia.

Liikakäyttö on hyvin todennäköisesti vähäi-sempää Pohjoismaissa ja muualla Euroopas-sa kuin KiinasEuroopas-sa, IntiasEuroopas-sa ja YhdysvalloisEuroopas-sa, mutta sitä on tietysti edelleen vähennettävä – jotta resistenssin kasvunopeus hidastuisi ja jotta muuta maailmaa saataisiin vähentä-mään kulutustaan.

(8)

E H D o T U S 1

Lähde: European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC), Consumption of antimicrobials of Antibacterials For Systemic Use (ATC group J01) in the community (primary care sector) in Europe, reporting year 2011

* ECDC-huomautus: Luku ilmoittaa kokonaiskulutuksen mukaan lukien sairaalakulutuksen. **Lähde: The Lancet Infectious Disease, Vol 14 May 2014, Antibiotic use in eastern Europe: a cross-national database study in coordination with the WHO Regional Office for Europe. Luku ilmoittaa kokonaiskulutuksen mukaan lukien sairaalakulutuksen.

Antibioottien käyttö 2011 sairaaloiden ulkopuolella

(ATC J01, vuorokausiannoksina 1000 asukasta kohti)

Tu rkki ** Krei kk a Ky pr os * Ro man ia * B el gia Ra nsk a It al ia Lu xe m bu rg Slov ak ia * M al ta Po rt ug al i Ir la nt i Isl an ti * Pu ol a Es pan ja Suom i B ul gar ia Li et tu a* Is o-B ri tan nia Tš ekki Ta nsk a N or ja U nk ar i Itä va lta * Sl oven ia Ru ot si Sa ksa La tv ia Vir o Al an ko ma at 50 40 30 20 10 0

Tavallinen tapa mitata lääkekulutusta on vuorokausiannoksen määrä tuhatta asu-kasta kohti. Kaaviosta käy ilmi, että Euroo-pan maiden väliset erot ovat hyvin suuret – Turkin 42:sta Alankomaiden 11:een. Suu-rimman kulutuksen maa Euroopassa käyt-tää siis 3,5 kertaa enemmän antibiootteja kuin alhaisimman kulutuksen maa!

Suurimmassa osassa Pohjoismaista kulutus on Euroopan keskiarvon alapuolella; Ruot-si on lähes Alankomaiden tasolla. Kuiten-kin ero Ruotsin ja korkeinta kulutustasoa Pohjoismaissa edustavan Islannin välillä on jopa reilut 50 %.

(9)

E H D o T U S 1

Kohtuullinen tavoite Pohjoismaita ajatellen olisi vähentää kulutusta viiden vuoden ai-kana Alankomaiden nykyiselle tasolle. Monet maat, Turkki mukaan lukien, ovat laatineet suunnitelmia vähentääkseen an-tibioottien liikakäyttöä. Toinen esimerkki on Intia, joka hyväksyi vuonna 2012 mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevan viisivuotissuunnitelman, niin kutsutun Chennain julistuksen.

Ihmisten lisäksi antibiootteja käytetään paljon myös kotieläimillä. Antibiootte-ja käytetään bakteeri-infektioihin, mutta myös kaupallisista syistä lisäämään eläin-ten lihaskasvua. EU:ssa viimeksi mainittu ei enää ole sallittua, mutta käyttö ennal-ta ehkäisevässä ennal-tarkoituksessa on sallit-tua ja rajat ovat jokseenkin epämääräiset. Ruotsi on esimerkki onnistuneesta mik-robilääkkeiden käytön vähentämisestä eläimillä. Ruotsissa antibioottien käyttö eläimillä on kuluneiden kuuden vuoden aikana vähentynyt yli kolmanneksella tasolle, joka on luultavasti EU:n alhaisin. Tähän on päästy parantamalla eläinten hoitoa ja hygieniaa. Kulutus on vieläkin alhaisempaa Islannissa ja Norjassa. Vaikka EU:ssa on yhteiset säännöt mikrobi-lääkkeiden antamisesta eläimille, maiden välillä on edelleen isoja eroja. Joissakin EU:n jäsenvaltioissa eläinlääkärit voivat itse myydä määräämänsä antibiootit. Tä-män seurauksena lääkemääräyksiä saate-taan kirjoittaa useammin ja liikaa, mille on tehtävä loppu. EU:ssa on otettava käyttöön kielto, joka estää eläinlääkäreitä ansaitse-masta rahaa antibioottien myynnillä. EU-maiden väliset erot myös kotieläinta-loudessa käytettävien antibioottien mää-rässä ovat erittäin isot. Eräänäkin vuonna jotkut maat käyttivät antibiootteja lihaki-loa kohti 30 kertaa enemmän kuin pienim-män kulutuksen maa Ruotsi.

Myönteinen esimerkki tältä vuodelta on se, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on tehnyt aloitteen one Health -näkökulman sisällyttämisestä pohjoismaiseen

yhteis-työhön perustamalla uuden työryhmän käsittelemään mikrobilääkeresistenssiä. Välittömiä toimia, joihin Pohjoismaiden tu-lee ryhtyä, ovat muun muassa sairaanhoi-don rutiinien ja hygienian parantaminen sekä edellä mainitun 5-vuotistavoitteen asettaminen sairaanhoidossa käytettävien mikrobilääkkeiden vähentämiseksi Alanko-maiden nykyiselle tasolle.

EU:ssa, WHo:ssa ja YK:ssa on työskennel-tävä aktiivisesti mikrobilääkkeiden liika-käytön vähentämistä ihmisillä ja eläimillä koskevien tavoitteiden asettamiseksi kai-kille maille ja tehokkaiden taloudellisten kannustimien saamiseksi uusien mikrobi-lääkkeiden kehitystyölle. Pohjoismaiden täytyy toimia edelläkävijänä tässä asiassa. Myös Pohjoismaiden kehitysmaille anta-massa kehitysavussa on otettava esille kysymys mikrobilääkkeiden liikakäytöstä. EU:ssa on viime vuosina pyritty kannusta-maan mikrobilääkealan innovointiin talou-dellisilla keinoilla ja muulla tavoin. Toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä.

Uusien mikrobilääkkeiden kehittämisessä vaikuttaa olevan huomattavia tieteellisiä ongelmia. Suuri syy siihen, ettei uusia mik-robilääkkeitä kehitetä, on todennäköises-ti nykyisten taloudellisten kannustodennäköises-timien heikkous, koska uusia lääkkeitä on tarkoi-tus käyttää harvoin ja siten niistä saataisiin vähemmän tuloja kuin usein käytettävistä lääkkeistä.

Uusien mikrobilääkkeiden kehittämiseen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi tar-vitaan mitä todennäköisimmin miljarde-ja euromiljarde-ja. Nämä varat on saatava rikkailta mailta. Ehdotankin sen vuoksi, että EU, USA ja muut rikkaat maat sopivat, että ne tulevien viiden vuoden aikana varaavat vuosittain noin 0,05 promillea bruttokan-santuotteestaan uusien mikrobilääkkeiden kehittämiseen ja kehittäjien palkitsemi-seen. Samalla maat saisivat uusien lääkkei-den omistusoikeulääkkei-den ja pystyisivät siten

(10)

E H D o T U S 1

määräämään ehdot uusien lääkkeiden käytölle.

Pohjoismaille tämä merkitsee noin 55 mil-joonaa euroa vuosittain ja EU:lle, USA:lle sekä muille rikkaille maille reilut puolitois-ta miljardia euroa, mistä kertyisi viidessä vuodessa runsaat kahdeksan miljardia euroa. Myöhemmin voidaan päättää,

kuinka suuri osa tästä käytetään tutki-mukseen ja kuinka suuri osa uusien lääkkeiden kehittäjien palkitsemiseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että asia otetaan käsiteltäväksi ministeri-kokouksessa syksyllä 2014.

(11)

E H D o T U S 2

Ehdotus 2

Vahvistetaan erityistason sairaanhoitoa

Pohjoismaissa

Perustetaan pohjoismainen korkean tason

valmisteluryh-mä tukemaan ja kehittävalmisteluryh-mään erityistason sairaanhoitoa

Pohjoismaissa.

Pohjoismailla on monia yhteisiä piirteitä ja sen vuoksi erityistason sairaanhoitoa koskeva yhteistyö on luonnollinen valin-ta. Parhaillaan Pohjoismaiden tervey-denhuollossa on meneillään voimakas keskittäminen. Kielellisten ja kulttuuris-ten yhtäläisyyksien lisäksi Pohjoismaissa on myös suhteellisen pienet väestömäärät ja sairausmallit sekä kliiniset käytännöt muistuttavat toisiaan.

Sen vuoksi Pohjoismaat tekevät jo nyt hyvää yhteistyötä erityistason sairaanhoi-dossa. Työtä on kuitenkin vahvistettava ja kehitettävä siten, että yhteistyön kaut-ta voidaan paremmin hyödyntää nykyisiä mahdollisuuksia lisätä tehokkuutta ja parantaa laatua sekä käyttää maiden taloudellisia resursseja järkevästi. Yhteistyön vahvistamiseksi ja jotta saa-taisiin tuettua maiden strategisia arvioita pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuk-sista, on perustettava pohjoismainen korkean tason valmisteluryhmä. Valmiste-luryhmän tehtävänä on tukea maita niiden arvioidessa säännöllisesti, milloin poh-joismaisesta yhteistyöstä voi olla hyötyä konkreettisessa erityistason hoidossa, esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kallii-den teknisten laitteikallii-den hankinnassa sekä helpottamalla uusien yhteistyöaloitteiden käynnistämistä.

Valmisteluryhmän pääasiallisena tehtävä-nä on tarjota maille foorumi säännöllisille keskusteluille alan yhteistyöaloitteiden tarpeista ja mahdollisuuksista. Kunkin

maan tulee ilmoittaa valmisteluryhmälle, kun uusi erityistason hoitopanostus on suunnitteilla. Valmisteluryhmä voi siten pohtia, olisiko pohjoismaisesta yhteis-työstä hyötyä kyseisen panostuksen yhteydessä, jos vastaavia tarpeita tai kokemusta aiheesta löytyy yhdestä tai useammasta Pohjoismaasta. Kukin maa vie asian valmisteluryhmään niin varhai-sessa vaiheessa, että pohjoismaista yh-teistyötä voidaan tarvittaessa käynnistää. Lainsäädännölliset esteet pohjoismaisen yhteistyön lisäämiselle poistetaan. Valmisteluryhmän tulee pohtia relevant-teja yhteistyöaloitteita koskevien kes-kustelujen yhteydessä, onko aloitteiden toteuttamiselle edellytyksiä. Esimerkik-si jatkuvasti on selvitettävä, mitä lainsää-dännöllisiä esteitä on ratkaistava pohjan luomiseksi tehokkaalle pohjoismaiselle yhteistyölle erityistason sairaanhoidos-sa. Valmisteluryhmän tulee keskustel-la säännöllisesti myös siitä, miten maat ymmärtävät erityistason sairaanhoidon. Valmisteluryhmän työ perustuu kokemuk-sille, joita on saatu jo käynnissä olevas-ta pohjoismaisesolevas-ta yhteistyöstä, muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvos-ton Kestävä pohjoismainen hyvinvointi -ohjelmassa toteutettavasta erityistason sairaanhoidon aloitteesta.

Yhteistyöpäätökset tulee sisällyttää laa-jemmin uusia aloitteita koskevaan strate-giseen suunnitteluun maissa ja kytkeä ne läheisesti poliittiseen päätöksentekoon. Valmisteluryhmän jäsenten tulee sen

Erityistason sairaanhoito

E R I T Y I S TA S o N S A I R A A N H o I T o

(12)

E H D o T U S 2

vuoksi olla riittävän korkean tason edusta-jia. Valmisteluryhmällä tulee olla kytkentä pohjoismaiseen sosiaali- ja

terveyspoli-tiikan ministerineuvostoon, jolta ryhmä myös saa toimeksiantonsa.

(13)

E H D o T U S 3 H A R V I N A I S E T S A I R A U D E T

JoHANNES JANSSoN/NoRDEN.oRG

Ehdotus 3

Perustetaan harvinaisten sairauksien

pohjoismainen verkosto

Perustetaan harvinaisiin sairauksiin keskittyvä

pohjoismainen verkosto.

Pohjoismaiden väestömäärät ovat suh-teellisen pienet ja haasteena onkin saa-da riittävän suuri väestöpohja harvinaisia sairauksia koskevissa panostuksissa tarvittavan osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Pohjoismaissa on kuiten-kin yhteensä noin 26 miljoonaa asukas-ta ja maiden yhteisistä piirteistä johtuen on luonnollista tehdä yhteistyötä, joka vahvistaa yksittäisten maiden osaamis-ympäristöjä ja panostuksia harvinaisten sairauksien alalla.

Pohjoismaat ovat usean vuoden aikana käynnistäneet erityyppistä yhteistyötä harvinaisten sairauksien alalla,

esimer-kiksi tiedonvaihtoa Rarelink-linkkisivuston avulla. Näitä yhteistyömuotoja tulee kehit-tää, mutta tärkeää on myös vahvistaa käyn-nissä olevia ja uusia Pohjoismaiden yhteisiä panostuksia sekä parantaa niiden koordi-nointia.

Maiden tulee sen vuoksi perustaa pohjois-mainen verkosto edistämään harvinaisia sairauksia koskevaa yhteistyötä ja turvaa-maan työssä tarvittava jatkuvuus. Siten alan pohjoismaisella yhteistyöllä on enemmän vaikutusta asianomaisiin toimintaympäris-töihin ja maiden viranomaisiin sekä lopulta myös asukkaisiin.

(14)

E H D o T U S 4

Ehdotus 4

Perustetaan virtuaalinen pohjoismainen

rekisteritutkimuksen keskus

Pohjoismaista tutkimusyhteistyötä rekisteritietojen,

biopankkien ja kliinisten interventiotutkimusten alalla

vahvistetaan edistämällä ainutlaatuisten pohjoismaisten

kansallisten rekisterien tutkimuskäyttöä. Pohjoismaisissa

tutkimushankkeissa otetaan käyttöön eettisten arviointien

keskinäisen hyväksymisen malli. Tällainen yhteistyö tukee

tutkimuksen, elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämistä

Pohjoismaissa.

Pohjoismaat ovat populaatiotutkimuksen kultakaivos johtuen hallinnollisiin rekis-tereihin ja biopankkeihin kerättyjen yksi-lötietojen saatavuudesta. Näitä tietoja on kerätty pitkän ajan kuluessa ja ne kattavat usein koko Pohjolan väestön. Pohjoismai-den terveys- ja hyvinvointijärjestelmien sa-mankaltaisuus sekä henkilötunnuksemme ovat hyvä lähtökohta vertailevien tutkimus-ten ja analyysien tekemiselle Pohjoismais-sa. Asukkaita Pohjoismaissa on yhteensä 26 miljoonaa, mikä on riittävä väestöpohja harvinaisten sairauksien tutkimiseen. Kansallisten rekisterien laajemmalla tutki-muskäytöllä voidaan edistää sairauksien ennaltaehkäisyä, tehokkaampien lääkkei-den löytämistä ja hoitomenetelmien kehittämistä esimerkiksi yksilöllisessä sai-raanhoidossa. Vahvistamalla alan poh-joismaista yhteistyötä lisätään kliinisiä tutkimuksia ja edistetään siten paremman tietopohjan saamista hyvinvointisekto-rin poliittisille priorisoinneille sekä pa-rannetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Samalla Pohjoismaat voisivat vahvistaa brändiään vetovoimaisena huippututkimus-alueena.

Seuraavat toimet ovat välttämättömiä, jotta saatavilla olevaa tietoa voidaan käyttää:

Maiden on poistettava käytännölliset, juridiset ja eettiset esteet, jotka haittaavat rekisteritietojen yhteiskäyttöä tutkimuk-sessa. Kansallisten rekisterinpitäjien, jot-ka vastaavat muun muassa hallinnollisista henkilörekistereistä ja biologisista rekis-tereistä (sairaanhoidon laaturekisterit, biopankit), tulee tehdä yhteistyötä tiedon hyödyntämisen ja siirron helpottamiseksi maiden välillä.

Pohjoismaisissa tutkimushankkeissa ote-taan käyttöön malli eettisten arviointien keskinäiselle hyväksymiselle.

Maiden tulee lisäksi pyrkiä helpottamaan henkilötietojen käyttöä rajat ylittävässä tutkimuksessa nykyisen lainsäädännön rajoissa esimerkiksi muuttamalla käy-täntöjään. Maiden tulee myös selvittää mahdollisia synergiaetuja, varsinkin alan uuden eurooppalaisen lainsäädännön osalta.

Rekisteritutkimus

R E K I S T E R I T U T K I M U S

(15)

E H D o T U S 4

Tutkimusinfrastruktuuria tulee vahvistaa näillä aloilla. NordForskin ja tutkimus-neuvostojen (tai vastaavien) tulee tukea teknisten ratkaisujen kehittämistä, jot-ta henkilötietoja ja tutkimustietoja voi-daan turvallisesti siirtää, tallentaa ja käyttää myös rajojen yli. Yksinkertaisem-man tietojen koordinoinnin lisäksi tulee mahdollistaa myös yhteispohjoismaisten tietolähteiden ja rekisterien luominen. Li-säksi NordForskin ja tutkimusneuvostojen tulee rahoittaa tutkimusta ja koulutusta Pohjoismaissa yhteispohjoismaisten tieto-lähteiden hyödyntämiseksi. NordForsk on jo tehnyt valmisteleva toimia.

Kun käytännölliset, juridiset ja eettiset esteet on raivattu, panostuksia

tutkimus-infrastruktuuriin ja tutkimukseen tulee kehittää virtuaalisen pohjoismaisen re-kisteritutkimuksen keskuksen perustami-seksi. Tällainen keskus mahdollistaisi sen, että tutkijat ja yritykset voisivat käyttää ainutlaatuisia tietorekistereitämme yhteis-pohjoismaisena resurssina, ja se toimisi myös yhteistyöfoorumina kansallisille toi-mijoille. Samalla työ jatkuisi rajat ylittävää tutkimusta haittaavien esteiden pois-tamiseksi. Jaetun yhteispohjoismaisen resurssin koordinointi voisi olla NordFors-kin tehtävä, esimerkiksi pohjoismaises-sa e-infrastruktuuriyhteistyössä (NeIC) noudatettavan mallin mukaan, läheisessä yhteistyössä keskeisten kansallisten toi-mijoiden kanssa.

(16)

E H D o T U S 5 K A N S A N T E R V E Y S J A T E R V E Y D E N E PäTA S A I N E N J A K A U T U M I N E N 2012 Lisäys (vuosina) 1960–2012* Islanti 82,9 9 Ruotsi 81,7 9 Norja 81,5 8 Suomi 80,6 12 Tanska 80,1 8 Pohjoismaat keskimäärin 81,4 9

Elinajanodote

(vuosina)

Tiedot: Maailmanpankki 2012

*pyöristetty lähimpään kokonaislukuun

Ehdotus 5

Lisätään yhteistyötä kansanterveyttä

parantavissa toimissa

Pohjoismaat lisäävät kokemustenvaihtoa

kansanterveysky-symyksissä, varsinkin tupakoinnin ja alkoholin

väärinkäy-tön osalta.

Tupakka ja alkoholi ovat kaksi sosiaalisesti hyväksyttyä piristettä suurissa osissa maail-maa, vaikka ne heikentävätkin kansanter - veyttä. Pohjoismaissa on yleisesti alhaisem-pi alkoholin ja tupakan kulutus kuin muualla Euroopassa, mutta tupakasta ja alkoholista johtuvien sairauksien vähentämiseksi teh-tävä työ voisi olla vielä aktiivisempaa var-sinkin syövän osalta. Pohjoismaiden tulee tehdä päätös tiiviimmän kokemusten vaih-don käynnistämisestä kansanterveysalalla, etenkin alkoholi- ja tupakkapolitiikan kei-noista.

Pohjoismaiden kansanterveydessä on vie-lä paljon parantamisen varaa, vaikka elini-kä on pidentynyt huomattavasti ja vaikka kyse on terveistä vuosista, kuten raportin alussa mainittiin. Kaksi tärkeintä aluetta, joihin poliittisilla päätöksillä myös voi-daan vaikuttaa, ovat tupakointi ja alkoho-lin väärinkäyttö.

Elinajanodotetta Pohjoismaissa kuvaavan taulukon ja tupakan sekä alkoholin kulu-tusta esittelevän taulukon vertailu osoit-taa asioiden olevan yhteydessä toisiinsa.

Kansanterveys ja terveyden

epätasainen jakautuminen

(17)

E H D o T U S 5

Päivittäin tupakoivat miehet

(prosentteina 15-vuotiaista ja sitä vanhemmista miehistä)

Lähde: Pohjoismaiden terveystilasto 2013 (Nomesko), s. 44, taulukko 3.1.2 Päivittäin tupakoivat prosentteina sukupuolen mukaan

Ikäryhmät: Tanska 16+, Suomi 15–64-vuotiaat, Norja 16–74-vuotiaat, Islanti 15+, Ruotsi 16–84 25 20 15 10 5 0

Tanska Suomi Norja Islanti Ruotsi

Alkoholijuomien myynti litroina

100 % puhdasta alkoholia asukasta kohti

(15-vuotiaat ja sitä vanhemmat)

12 10 8 6 4 2 0

Tanska Suomi Ruotsi Islanti Norja

Lähde: Pohjoismaiden terveystilasto 2013 (Nomesko), s. 47, taulukko 3.1.4 Alkoholijuomien myynti litroina 100 % puhdasta alkoholia asukasta kohti (15-vuotiaat ja sitä vanhemmat)

Suomen ja Norjan luvut ovat vuodelta 2011, Tanskan ja Ruotsin vuodelta 2010 ja Islannin vuodelta 2005.

(18)

E H D o T U S 5 25 20 15 10 5 0

Islanti Suomi Tanska Ruotsi Norja

Itse ilmoitettu liikalihavuus, miehet

(prosentteina 15-vuotiaista ja sitä vanhemmista)

Lähde: Pohjoismaiden terveystilasto 2013 (Nomesko), s. 44, taulukko 3.1.1: Kooste itse ilmoite-tusta liikalihavuudesta, 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat asukkaat

Liikalihavuudella tarkoitetaan, että painoindeksi (BMI) on yli 30. Norjasta on huomioitu ikäryh-mä 16+

Esimerkiksi keuhkosyövän määrä miljoo-naa asukasta kohti vaihtelee voimakkaasti eri maiden välillä. Vuonna 2011 Tanskas-sa oli runTanskas-saat 800 tapausta ja RuotsisTanskas-sa vä-hän alle 400.

Pohjoismaiden tulee tehdä päätös tiiviim-män kokemustenvaihdon

käynnistämises-tä kansanterveysalalla, etenkin alkoholi- ja tupakkapolitiikan keinoista. Tavoitteena tulee olla alkoholin ja tupakan kulutuksen vähentäminen hyödyntämällä eri maiden kokemuksia. Maiden ja alueiden, joissa on alhaiset alkoholinoston ikärajat ja korkeat promillerajat liikenteessä, tulee saada tie-toa muiden maiden kokemuksista.

(19)

E H D o T U S 6

KAREN BEATE NØSTERUD/NoRDEN.oRG

Ehdotus 6

Pohjoismainen kansanterveyspolitiikan

foorumi terveyden epätasaisen jakautumisen

vähentämiseksi

Perustetaan pohjoismainen kansanterveyspolitiikan

fooru-mi, jonka tehtävänä on laatia ehdotuksia pohjoismaisiksi

hankkeiksi ja toimiksi vähentämään terveyden epätasaista

jakautumista.

Pohjoismaissa kansanterveys on kehitty-nyt myönteiseen suuntaan monen vuoden ajan. Pohjoismainen hyvinvointimalli, jol-le on tyypillistä suhteellisen pienet erot taloudellisissa standardeissa, tarjoaa hy-vät edellytykset terveyserojen kaventami-seen. Siitä huolimatta Pohjoismaissa on huomattavia terveyseroja korkeasti kou-lutettujen korkeatuloisten ja vähän koulu-tettujen pienituloisten välillä. Moninaiset elintavoista johtuvat krooniset sairaudet ovat suuri haaste pohjoismaiselle

hyvin-voinnille. Parempi terveys tuottaa paljon hyötyä yhteiskunnalle: se pienentää sai-rastavuutta ja kuolleisuutta, parantaa elä-mänlaatua ja lisää hyvinvointia kaikkialla Pohjoismaissa. Sen vuoksi on korkea aika kääntää kasvavien terveyserojen suuntaus-ta tehokkailla pohjoismaisilla toimilla. Perustetaan pohjoismainen kansanterveys- politiikan foorumi, joka saa tehtäväk- seen laatia ehdotuksia pohjoismaisiksi hankkeiksi ja toimiksi terveyden epäta-

(20)

E H D o T U S 7

saisen jakautumisen vähentämiseksi. Yh-teistyötä täytyy keskittää ennen kaikkea ennalta ehkäiseviin toimiin ja tarkastella erilaisia elintapatekijöitä kuten alkoholia, tupakkaa, ruokavaliota, ravintoa ja liikun-taa. Uudeksi kansantaudiksi muodostu-neen liikalihavuuden torjumiseksi voitaisiin esimerkiksi käynnistää kampanja. Ryhmäl-lä täytyy myös olla valmiuksia tarttua Poh-joismaiden ministerineuvoston ehdottamiin kysymyksiin.

Foorumin osanottajiksi on hyvä valita poliitikkoja, käytännön työtä tekeviä, tutkijoita sekä virkamiehiä. Foorumin toiminnan tulee perustua monialaiseen näkökulmaan ja sen tulee tehdä yhteistyö-tä nykyisten pohjoismaisten työryhmien, verkostojen ja laitosten kanssa.

Ehdotus 7

Potilasliikkuvuus Pohjoismaissa

Pohjoismaat arvioivat ensi vuoden ministerikokoukseen

mennessä, mitä vaikutuksia äskettäin hyväksytyn EU:n

potilasdirektiivin täytäntöönpanolla on potilaille

Pohjois-maissa ja pyrkivät edelleen laajentamaan potilaan

oikeuk-sia saada hoitoa jossain toisessa Pohjoismaassa.

Potilaille on luonnollisesti arvokasta, että he voivat valita hoidon tarjoajan. Tämä ei koske pelkästään omaa kuntaa ja omaa maata, vaan myös muita Pohjoismaita. on myös tärkeää, että hoitoa voi hakea ja tar-vittaessa saada toisessa Euroopan maassa. EU on hyväksynyt potilasliikkuvuusdirektii-vin, joka kattaa EU-maat sekä Norjan, Islan-nin ja Sveitsin.

Kaikki Pohjoismaat ovat hyväksyneet lakeja direktiivin täytäntöön panemiseksi. Lakien välillä on eroja.

Pohjoismailla on mahdollisuus sallia hieman suurempi valinnanvapaus

Pohjois-maiden kansalaisille kunhan se ei johda muiden EU-kansalaisten osalta heikompaan tasoon kuin mitä EU-direktiivi määrää. Direktiivin täytäntöönpanosta on kulunut vain muutama kuukausi, joten vielä ei voi-da arvioivoi-da sen vaikutuksia kansalaisten todelliseen valinnanvapauteen. Sen vuok-si ehdotetaan, että ministerit arvioivat vuo-den kuluttua direktiivin täytäntöönpanosta, kuinka valinnanvapauden lisääminen on to-teutunut.

Potilasliikkuvuus

P o T I L A S L I I K K U V U U S

(21)

E H D o T U S 8 T E R V E Y S J A T E K N o Lo G I A

CHRISTIAAN DIRKSEN

Ehdotus 8

Lisätään yhteistyötä hyvinvointiteknologian

alalla

Pohjoismaat laativat yhteisen hyvinvointiteknologian

määritelmän. Yhteispohjoismaisia markkinoita

vahvis-tetaan yhtenäistämällä hyvinvointiteknologiatuotteiden

standardeja ja laatimalla yhteisiä suuntaviivoja. Edistetään

käyttäjien osallistamista hyvinvointiteknologian

kehitys-työhön tiedonvälityksen, hyvien esimerkkien ja yhteisten

suuntaviivojen avulla.

Hyvinvointiteknologiassa voi olla kysymys esimerkiksi osaamisesta ja tekniikan käy-töstä, jotka parantavat toimintarajoitteis-ten henkilöiden, heidän omaistoimintarajoitteis-tensa ja myös vanhusten turvallisuutta, toimintakykyä, osallistumista ja itsenäisyyttä. Laajemmin määriteltynä hyvinvointiteknologia tarkoit-taa teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat paljon isompien kansalaisryhmien elämää ja lisäävät heidän

osallistumismahdolli-suuksiaan. Muotoja on monia: hoito, apu-välineet, asumisratkaisut, kuntoutus, erityisopetus, esteettömät työpaikat tai yksilöllisesti sopeutettu viestintä. Estee-tön suunnittelu on käsite, jonka avulla py-ritään rakentamaan esteetöntä ja kestävää yhteiskuntaa kaikille. Työ on usein monia-laista ja on tärkeää nähdä terveys- ja sosi-aalisektori yhtenä kokonaisuutena.

(22)

E H D o T U S 8

Hyvinvointiteknologian pohjoismainen

määritelmä

Hyvinvointiteknologia on keskeisellä si-jalla kaikissa Pohjoismaissa, mutta maat ovat valinneet hieman eri näkökulmia alaa koskevassa työssään. Pohjoismailla on vii-me vuosina ollut hyvinvointiteknologiaa koskevaa tiedon- ja kokemusten vaihtoa, ja yhteistyötä tehdään esimerkiksi innovaati-oista ja niiden tehokkaammasta hyödyntä-misestä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on myös käynnistänyt kuntatasolla teh-tävää pohjoismaista yhteistyötä kehittä-vän hankkeen. Edelleen puuttuu kuitenkin yhteinen ja yleisesti hyväksytty yhteis-pohjoismainen hyvinvointiteknologian määritelmä, joka helpottaisi työtä ja koh-dentaisi sitä. Sen vuoksi ehdotetaan poh-joismaisen määritelmän laatimista.

Yhteispohjoismaiset markkinat

hyvinvointiteknologiatuotteiden

standardeille

Hyvinvointiteknologiatuotteiden kysyntä on ennätyksellisen korkealla ja alalle on syntynyt jo satoja uusia työpaikkoja. Uusien tuotteiden kehittämisessä tuli-si kuitenkin pyrkiä yhtenäistämään alan pohjoismaisia markkinoita. Jos mailla oli-si samanlaiset standardit uuoli-sille tuotteille, erityisesti kansainvälisesti vahvoilla aloil-la, kysyntä ja volyymit olisivat suurempia alusta lähtien. Ruotsi johtaa tällä hetkellä esimerkiksi turvahälyttimien standardoin-tia koskevaa yhteistyötä EU:ssa.

Hyvinvointiteknologian ratkaisut edellyt-tävät myös mitä suurimmassa määrin

julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Sen vuoksi on tärkeää sisäl-lyttää standardit julkisten hankintojen yhteydessä tarjousasiakirjoihin samal-la tavalsamal-la kaikissa Pohjoismaissa. Poh-joismainen yhteistyö voi parhaimmillaan edistää näitä aloja Pohjoismaissa, mutta se tuottaa myös kilpailuetua globaaleilla markkinoilla. Sen vuoksi ehdotetaan, että hyvinvointiteknologiatuotteita koskevien standardien yhteispohjoismaisia markki-noita vahvistetaan.

Käyttäjät tulee osallistaa

hyvinvointi-teknologian kehittämiseen

Toinen hyvinvointiteknologiassa huo-mioon otettava seikka on osallistaa työ-hön henkilöt, jotka itse käyttävät uusia teknisiä ratkaisuja. Uusi tekniikka liit-tyy usein läheisesti yksityiselämään uu-sien asumisratkaisujen ja yksilöllisesti sopeutetun tekniikan myötä. Eettisistä kysymyksistä on tärkeää keskustella avoi-mesti ja työstää henkilökohtaisia estei-tä ja asenteita. Tämä koskee sekä uusien tekniikoiden käyttäjiä että niiden kehittä-jiä. Pohjoismaat voivat näyttää esimerkkiä käyttäjien osallistamisessa kehitystyö-hön. on tärkeää työskennellä paikallises-ti, usein kuntatasolla, ja lisäksi tarvitaan kansallisen tason yhteistyötä. Pohjoismai-sessa yhteistyössä voitaisiin keskittyä tie-donvälitykseen, parhaisiin käytäntöihin ja yhteispohjoismaisiin suuntaviivoihin käyt-täjien osallistamisesta.

(23)

E H D o T U S 9

Ehdotus 9

Lisätään yhteistyötä eTerveyden alalla

Sähköisiä reseptejä koskevaa pohjoismaista yhteistyötä

jatketaan. Perustetaan pohjoismainen verkossa toimiva

terveyskirjasto. Luodaan pohjoismainen potilastietojen

hakutyökalu lääkäreitä varten.

eTerveydellä tarkoitetaan sähköisten prosessien ja sähköisen viestinnän avul-la toteutettavaa hoitoa. Käsite voi kattaa joukon palveluita, kuten sähköiset laskertomukset, telelääketieteen ja poti-laille annettavan terveystiedon. eTerveys tarkoittaa toiminnan kokonaisvaltaista uu-distamista eikä pelkästään uusia teknisiä ratkaisuja.

Sähköisiä reseptejä koskevaa

pohjois-maista yhteistyötä jatketaan

Pohjoismaat ovat osallistuneet aktiivi-sesti eTerveyttä koskevaan yhteistyöhön EU:ssa, esimerkiksi epSoS-hankkeeseen. Tavoitteena on ollut kehittää sähköisten reseptien eurooppalainen järjestelmä hel-pottamaan kansalaisten liikkumista rajo-jen yli lääkehoidosta riippumatta. EU:n hanke on päättynyt, mutta nyt on syytä jatkaa yhteistyötä Pohjoismaiden välillä. Pohjoismaiseen yhteistyöhön sisältyvät myös potilaskertomusten yhteiset raken-teet ja terminologia, eTerveyden kehitys-työtä vertailevat ja mittaavat indikaattorit sekä rajat ylittävän toiminnan juridisten esteiden kartoittaminen.

Yhteispohjoismainen verkossa toimiva

terveyskirjasto

Verkossa toimiva terveyskirjasto on suh-teellisen uusi idea, jossa on päästy pisimmälle Norjassa. Kirjasto palvelee ter-veydenhuollon ammattilaisia ja sisältää

hyviä esimerkkejä, hoitomenettelyohjei-ta, tietopankkeja ja aikakauslehtiä. Suurin osa sisällöstä on kuitenkin kaikkien kansa-laisten saatavilla. Vastaavaa toimintaa on muissa maissa, mutta tarkoitus ja viiteke-hykset vaihtelevat. Yleinen suuntaus Poh-joismaissa on, että potilaiden tulee saada helpommin tietoa laadusta ja lääketieteelli-sistä tuloksista sekä voida käyttää suoraan kansalaisille suunnattua verkkopalvelua. Terveyskirjastoa koskeva yhteistyö olisi kustannustehokasta, toisi tieteellisen tiedon koko hoitohenkilöstön saataville ja lisäisi vielä kansalaisten tietoa ja vastuuta omasta terveydestään.

Uusi pohjoismainen potilastietojen

hakutyökalu lääkäreitä varten

Verkkokirjaston puitteissa voidaan myös kehitellä ajatusta potilastietojen hakutyö-kalusta. Kysymys on älykkäästä hakutoi-minnosta, joka tarjoaa tukea lääkäreille potilaan hoitotarpeen yksilöllisessä arvi-oinnissa. Käytännössä järjestelmä toimisi siten, että lääkäri kirjoittaa potilaan oireet paljastamatta potilaan henkilöllisyyttä ja saa vastauksena tiedot muista samoista oireista kärsineistä potilaista sekä hoitoeh-dotuksia sisältävän ohjeen. Useimmat maat ovat kehittäneet potilaita ja hoitoa koske-van tiedonkeruun siten, että tällainen haku-työkalu olisi mahdollista kehittää. Tällainen hakutyökalu voisi parantaa potilasturvalli-suutta ja siten lisätä luottamusta hoitoon.

Figur

Updating...

Relaterade ämnen :