• No results found

Pohjola numeroina 2006

N/A
N/A
Protected

Academic year: 2021

Share "Pohjola numeroina 2006"

Copied!
28
0
0

Loading.... (view fulltext now)

Full text

(1)

Tästä vihkosesta löydät joitakin

kiinnostavia perustietoja mm.

sosiaalisista, taloudellisista ja

kulttuurillisista olosuhteista eri

Pohjoismaissa.

Tiedot on koottu Nordic

Statistical Yearbook 2006:stä.

www.norden.org

ANP 2006:759

ISSN 1601-622X

Pohjola numeroina

2006

Pohjola numeroina

2006

20110-Cover_2006_SF.qxd 06/10/06 10:15 Page 1

(2)

Pohjola numeroina 2006

ANP 2006:759

ISSN 1601-622X

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Kansi: sisterbrandt designstue, Kööpenhamina

Paino: AKA-PRINT A/S, Århus

Painos: 2 500

Pääasialliset tietolähteet: Pohjoismaiden kansalliset tilastokeskukset.

Toimittajat: Frank Dahlgaard ja Anette Riber, Danmarks Statistik (Tanskan

tilastokeskus).

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Pohjoismaiden neuvosto

Nordisk Ministerråd

Nordisk Råd

Store Strandstræde 18

Store Strandstræde 18

DK-1255 København K

DK-1255 København K

Puh: +45 33 96 02 00

Puh: +45 33 96 04 00

Faksi: +45 33 96 02 02

Faksi: +45 33 11 18 70

www.norden.org

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö

on yksi maailman laajimpia alueellisia

yhteistyömuotoja. Yhteistyön perustana on maantieteellinen,

historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus, ja sen piiriin

kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä

itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä

tehdään politiikan, talouden ja

kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä

yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola

vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö

pyrkii

vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja

globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan

Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja

kilpailukykyisimmistä alueista.

(3)

Sisällys

Sisällys

Pohjoismaat 2

Avainluvut 4

Energia ja väestö

6

Väestö 7

Terveys ja kuolinsyyt

11

Kulutus 13

Koulutus 14

Kulttuuri 15

Työmarkkinat 16

Korot ja kurssit

18

Ulkomaankauppa 19

Julkinen talous

22

Vaalit 23

Kansantalouden tilinpito

24

Kirjassa käytetään seuraavia symboleja ja maakoodeja:

Symbolit Maakoodit

Ei yhtään

Vähemmän kuin puolet

Tieto ei ole sovellettavissa

Tieto puuttuu

-

0

.

..

DK:

Tanska

FO: Färsaaret

GL: Grönlanti

FI: Suomi

AX: Ahvenanmaa

IS: Islanti

NO: Norja

SE: Ruotsi

Kuvissa maita kuvaavat seuraavat värit:

Tanska: Grönlanti:

Ahvenanmaa:

Norja:

(4)

2

Pohjoismaat

Grönlanti Pinta-ala: 2 166 086 km2

Asukasluku: 56 901 Asema: Itsehallinto, osa Tanskan

kuningaskuntaa Valtiopäämies: Kunningatar Margareeta II Pääkaupunki: Nuuk – as. 14 931 Islanti Pinta-ala: 103 300 km2 Asukasluku: 299 891 Valtiomuoto: Tasavalta Valtiopäämies: Presidentti

Ólafur Ragnar Grimsson

Pääkaupunki:

Reykjavik – as. 187 426

Färsaaret Pinta-ala: 1 393 km2

Asukasluku: 48 219 Asema: Itsehallinto, osa Tanskan

kuningaskuntaa Valtiopäämies: Kunningatar Margareeta II Pääkaupunki: Tórshavn – as. 18 018 Norja Pinta-ala: 323 802 km2 Asukasluku: 4 640 219 Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningas Harald V Pääkaupunki: Oslo – as. 1 039 536

Petter Foss, UD, Norge

(5)

Pohjoismaat

Ruotsi Pinta-ala: 450 295 km2 Asukasluku: 9 047 752 Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta

Valtiopäämies: Kuningas Kaarle

XVI Kustaa Pääkaupunki: Tukholma – as. 1 889 945 skan Suomi Pinta-ala: 338 145 km2 Asukasluku: 5 255 580 Valtiomuoto: Tasavalta Valtiopäämies:

Presidentti Tarja Halonen

Pääkaupunki: Helsinki – as. 988 347 Tanska Pinta-ala: 43 376 km2 Asukasluku: 5 427 459 Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningatar Margareeta II – as. 1 831 751 Ahvenanmaa Pinta-ala: 1 552 km2 Asukasluku: 26 766 Asema: Itsehallinto, osa

Suomen tasavaltaa Valtiopäämies: Presidentti Tarja Halonen Pääkaupunki: Maarianhamina – as. 10 780

(6)

Avainluvut

4

Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä

Pohjoismaat Euro-12 USA Japani

Kokonaispinta-ala, 1 000 km2 3 427 2 569 9 631 378 Jäätön pinta-ala, 1 000 km2 1 566 2 537 9 162 375 Väkiluku milj. 24,8 312,7 298,4 127,5 Asukkaita/km2 16 123 33 340

Lasten määrä naista kohti 1,7 1,5 2,1 1,4

Väestöstä 0-14-vuotiaita 18,3 15,6 20,9 14,1 Yli 65-vuotiaita 15,9 17,5 12,3 19,2 Keskimääräinen elinikä Miehet 77 75 75 78 Naiset 82 82 81 85 BKT, miljardia euroa (2005) 904 7 999 10 012 3 672

BKT henkeä kohti euroissa,

(2005) (PPP) 29 300 24 800 34 800 25 400

Julkisen sektorin velat,

% BKT:sta 2005 44,1 70,8 64,1 172,0

Julkisen sektorin ylijäämä, %

BKT:sta (2005) 5,7 -2,4 -4,1 -5,8

Verot % BKT:sta 47,9 40,5 25,4 25,3

Työvoiman suhteellinen osuus %

Miehet 80,5 77,5 81,7 85,0

Naiset 74,9 60,4 70,1 60,4

Viikoittainen työtuntimäärä 35-38 32-40 41 47

Työttömyysprosentti (2005) 6,6 8,6 5,1 4,4

Huom. Pohjoismaat käsittävät Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin, Färsaaret, Grönlannin ja Ahvenanmaan.

(7)

Avainluvut

Pinta-ala (ei jään peitossa)

Väestö

Bruttokansantuote

27% 26% 1 9% 1 9% 0% 6% 3% 0% Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi 22% 0% 0% 37% 1 9% 21 % 0% 1 % Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi 23% 0% 0% 0% 26% 32% 1 % 1 8% Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi

(8)

Energia ja väestö

6

Energiantuotanto, miljoonaa tonnia öljyekvivalenttia

1985 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 Tanska 4,8 10,0 15,5 27,6 27,0 28,4 28,3 30,9 Suomi 11,2 11,7 13,2 14,8 15,1 15,7 15,6 15,5 Islanti 1,4 1,4 1,4 2,3 2,5 2,5 2,5 2,5 Norja 72,6 120,1 181,6 224,5 228,4 233,1 235,5 238,0 Ruotsi 26,7 29,7 31,5 30,1 33,7 31,8 31,2 34,5

Pohjoismaiden pääkaupunkien väkiluku 1.1.2006

500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000

Maarianh. Nuuk Tórsh. Reykj. Helsinki Oslo Kööpenh. Tukh.

Alin: Pääkaupunki Ylin: Esikaupungit Henkilöä

Pääkaupunkiseutujen väestökehitys

90 100 110 120 130 140 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Kööpenhamina Tórshavn Nuuk Helsinki Maarianhamina Reykjavik Oslo Tukholma Indeksi 1990=100

(9)

Väestö

Pohjoismaiden väkiluku 1.1.2006

Yhteensä Miehet Naiset

Tanska 5 427 459 2 685 846 2 741 613 Färsaaret 48 219 25 056 23 163 Grönlanti 56 901 30 182 26 719 Suomi 5 255 580 2 572 350 2 683 230 Ahvenanmaa 26 766 13 245 13 521 Islanti 299 891 151 202 148 689 Norja 4 640 219 2 301 981 2 338 238 Ruotsi 9 047 752 4 486 550 4 561 202 Pohjoismaat yht. 24 776 021 12 253 167 12 522 854

Suomen tiedot sisältävät Ahvenanmaan tiedot.

Arvioitu asukasluku

95 100 105 110 115 120 125 130 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Tanska Färsaaret Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Indeksi 2005=100

(10)

Väestö

8

Turvapaikanhakijat

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoisma

at yht. 2000 10 347 3 170 25 10 843 16 303 40 688 2001 8 385 1 651 53 14 782 23 515 48 386 2002 6 660 3 443 117 17 480 33 016 60 716 2003 2 767 3 221 80 15 613 31 355 53 036 2004 1 633 3 861 76 7 950 23 161 36 681 2005 1 283 3 574 87 5 402 17 530 27 876

Turvapaikan hakijoiden kansallisuus 2005

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoisma

at yht. Yhteensä 1 283 3 574 87 5 402 17 530 27 876 Eta 12 18 3 30 62 125 Bulgaria 13 570 5 22 751 1 361 Romania 4 56 22 16 108 206 Venäjä 57 233 9 545 1 057 1 901 Valko-Venäjä 3 57 - 32 372 464 Ukraina 4 14 3 20 93 134 Turkki 15 97 - 111 423 646 Muu Eurooppa 379 822 9 659 3 917 5 786 Koko Amerikka 2 8 1 28 539 578 Somalia 54 321 - 667 422 1 464 Muu Afrikka 188 343 15 957 2 415 3 918 Afganistan 138 237 6 466 435 1 282 Irak 96 289 - 671 2 330 3 386 Iran 67 79 4 279 582 1 011 Muu Aasia 171 374 9 690 3 158 4 402 Oseania - - - - 2 2 Ei kansalais. 80 55 1 209 864 1 209

(11)

Väestö

Yhteenlasketut hedelmällisyysluvut

1,3 1,5 1,7 1,9 2,1 2,3 2,5 2,7 2,9 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Euro-12 Lasten määrä naista kohti

Euro-12 tarkoittaa niitä 12 maata, joiden valuutta on euro: Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Portugali, Kreikka, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Itävalta, Irlanti ja Suomi.

Elinajanodote vuosina 0-vuotiaana 2005

DK FO GL FI AX IS NO SE Miehet 1990 72,0 72,3 60,7 70,9 74,7 75,0 73,4 74,8 1995 72,6 73,5 62,3 72,8 75,1 76,5 74,8 76,2 2000 74,3 75,1 62,8 74,1 78,5 77,6 76,0 77,4 2005 75,6 76,9 .. 75,5 .. 79,2 77,7 78,4 Naiset 1990 77,7 79,4 68,4 78,9 82,8 80,1 79,8 80,4 1995 77,8 80,5 68,3 80,2 81,1 80,6 80,8 81,5 2000 79,0 81,4 68,0 81,0 81,5 81,4 81,4 82,0 2005 80,2 81,4 .. 82,3 .. 83,1 82,5 82,8

(12)

Väestö

10

Lapset päiväkodissa 2005

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

Määrä 0 v 9 821 683 318 1 461 30 1 v 53 263 16 070 2 450 21 260 46 975 2 v 57 139 25 223 3 792 33 299 89 180 3 v 61 661 35 174 3 890 47 823 90 307 4 v 64 031 39 143 4 130 53 592 90 230 5 v 63 741 42 248 3 882 55 116 90 612 Prosenttiosuus ikäryhmästä 0 v 15,2 1,2 7,5 2,6 0,0 1 v 81,8 28,3 58,3 37,0 46,1 2 v 88,4 45,2 92,4 58,8 88,6 3 v 93,6 62,4 94,5 82,8 92,3 4 v 94,5 68,6 95,4 88,9 96,2 5 v 95,1 73,0 93,2 91,1 97,2

Mukaan on laskettu myös lapset, jotka ovat julkisesti rahoitetussa yksityisessä päivähoidossa. Tanskassa päiväkoteihin luetaan myös iltapäiväkerhot. Suomen, Islannin ja Norjan tiedot v:lta 2004.

1-2-vuotiaat lapset päivähoidossa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Prosenttiosuus ikäryhmästä

(13)

Terveys

ja

kuolinsyyt

Todetut uudet syöpätapaukset 1 000 000 asukasta kohti

2003

DK FO GL FI IS NO SE Miehet: Yhteensä 6 127 3 060 2 839 4 885 4 151 5 486 5 999 Kives 103 107 99 40 56 108 68 Eturauhanen 893 329 33 1 658 1 237 1 477 2 217 Maha 120 99 165 166 159 163 133 Suoli 709 387 429 451 467 731 661 Haima 134 132 99 145 97 132 101 Keuhko 750 345 594 607 440 621 399 Ihon melanooma 200 8 - 140 121 209 210 Muut tapaukset 3 218 1 653 1 420 .. 1 574 .. .. Naiset: Yhteensä 6 317 3 869 3 400 4 504 4 140 4 916 5 143 Rinta 1 469 956 453 1 421 1 176 1 183 1 526 Kohtu 150 44 189 61 109 129 96 Maha 68 89 38 129 101 103 88 Suoli 621 363 680 439 383 750 600 Haima 126 204 151 175 78 131 105 Keuhko 583 230 604 198 429 383 310 Ihon melanooma 253 18 - 132 221 237 223 Muut tapaukset 3 047 1 965 1 285 .. 1 643 .. ..

(14)

Terveys ja kuolinsyyt

12

Lääkärit ja hammaslääkärit 100 000 asukasta kohti 2004

0 50 100 150 200 250 300 350 400 DK FO GL FI AX IS NO SE

Ensimmäinen: Lääkärit Toinen: Hammaslääkärit 100 000 asukasta kohti

Alkoholin myynti litroina puhdasta alkoholia henkeä kohti

1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 Tanska 11,6 12,1 11,5 11,6 11,3 11,5 11,0 Färsaaret 6,7 6,3 6,8 6,9 7,0 6,9 6,7 Grönlanti 15,5 12,6 13,4 12,5 12,3 12,7 11,7 Suomi 9,5 8,3 8,6 9,0 9,2 9,3 9,9 Ahvenanmaa 7,2 5,8 6,1 6,3 6,4 6,4 6,6 Islanti 5,2 4,8 6,1 6,3 6,5 6,5 6,7 Norja 4,9 4,8 5,6 5,5 5,9 6,0 6,2 Ruotsi 6,4 6,1 6,2 6,5 6,9 7,0 6,5

(15)

Kulutus

Elintarvikkeiden kulutus kiloina henkeä kohti 2005

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

Riisi 6,3 5,2 5,2 6,2 5,8 Peruna 55,0 62,0 57,8 71,3 83,6 Vihannekset .. 68,4 58,9 63,4 73,5 Hedelmät .. 90,4 81,7 82,4 103,0 Juusto .. 17,2 15,5 17,5 17,9 Voi 1,9 2,8 2,3 2,9 1,5 Munat 17,0 9,3 9,6 10,7 12,4 Naudanliha 26,1 18,6 12,9 20,0 25,2 Sianliha 38,4 33,5 17,9 24,3 36,1 Lampaanliha 1,3 0,4 25,7 5,6 1,0 Siipikarjanliha 23,3 16,1 20,6 12,4 14,9 Muu liha 0,8 3,1 2,7 5,8 2,2

Ruotsin tiedot v:lta 2004.

Kuluttajahintojen nousu

95 105 115 125 135 145 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05

Färsaaret Grönlanti Suomi

Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Tanska Indeksi 1995=100

(16)

Koulutus

14

20-39-vuotiaita opiskelijoita yliopistossa tai

korkeakoulussa, prosentteina 20-39-vuotiaista

10 12 14 16 18 20 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Prosenttia

Pohjoismaisia opiskelijoita ulkomailla opiskelumaan

mukaan 2004/05

Opiskelijan kotimaa: Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

Opiskelijoita Yhteensä 3 351 4 373 2 399 13 157 20 589 Muut Pohjoismaat 739 1 207 1 315 2 753 2 357 Iso-Britannia 1 308 1 532 296 2 742 4 568 USA ja Kanada 342 301 368 1 077 3 330 Australia ja Uusi-Seelanti 112 93 28 2 897 2 236 Muut 850 1 240 392 3 688 8 098

(17)

Kulttuuri

Julkaistut kirjat

DK FO GL FI AX IS NO SE 2004 2005 2005 2004 2005 2000 2004 2004 Yhteensä 14 829 111 114 12 977 59 1 967 5 531 17 683

Kirjoja 1 000 asukasta kohden

Yhteensä 2,8 2,3 2,0 2,5 2,2 7,0 1,2 2,0

Elokuvateatterit 2005

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

Elokuvateattereita 165 219 22 241 804 Valkokankaita 389 332 46 435 1 174 Paikkoja 58 860 57 029 8 826 86 146 195 364 Paikkoja valkokangasta kohti 151 172 192 198 166 Paikkoja tuhatta asukasta kohti 11 11 30 19 22

Islannin tiedot vuodelta 2004.

Luterilaisiin kirkkoihin kuuluvat

75 80 85 90 95 100 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 Tanska Färsaaret Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Prosenttia väestöstä

(18)

Työmarkkinat

16

Työlliset prosentteina kaikista 16-64-vuotiaista

60 65 70 75 80 85 90 95 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Tanska Färsaaret Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Euro-12 Prosenttia

Euro-12: Euroopan 12 maata, joiden valuuttana on euro.

Työttömät % työvoimasta

1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Tanska 6,7 4,3 4,5 4,6 5,4 5,5 4,8 Färsaaret 13,2 4,2 3,1 2,3 2,5 3,6 3,2 Suomi 15,4 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 8,4 Ahvenanmaa 6,4 2,1 1,9 1,8 1,9 2,3 2,3 Islanti 4,9 2,3 2,3 3,3 3,4 3,1 2,6 Norja 4,9 3,4 3,5 3,9 4,5 4,4 4,6 Ruotsi 8,8 5,6 4,9 4,9 5,6 6,3 7,8 Euro-12 10,5 8,5 8,0 8,4 8,7 8,9 8,6

Harmonisoidut työttömyysluvut Färsaaria, Ahvenanmaata ja Islantia lukuun ottamatta. Euro-12: Euroopan 12 maata, joiden valuuttana on euro.

(19)

Työmarkkinat

Työttömyysluvut

0 5 10 15 20 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Tanska Färsaaret Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Euro-12 Prosenttia

Harmonisoidut työttömyysluvut Färsaaria, Ahvenanmaata ja Islantia lukuun ottamatta. Euro-12: Euroopan 12 maata, joiden valuuttana on euro.

Työttömyys ikäryhmän mukaan 2005

0 5 10 15 20 25 30 DK FO FI AX IS NO SE 1: 16-19 2: 20-24 3: 25-34 4: 35-44 5: 45-54 6: 55-64 vuotta Prosenttia

(20)

Korot ja kurssit

18

Pitkäaikainen korko

0 2 4 6 8 10 12 14 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Prosenttia

Vaihtokurssit: dollari ja euro kansallisena valuuttana

1 USD = x,xx 1 EUR = x,xx 2003 2004 2005 2003 2004 2005 Tanska (kr) 6,59 5,99 6,00 7,43 7,44 7,45 Suomi (euro) 1,13 1,24 1,24 1,00 1,00 1,00 Islanti (kr) 76,76 70,12 62,86 86,72 87,15 78,14 Norja (kr) 7,08 6,74 6,45 8,00 8,37 8,01 Ruotsi (kr) 8,09 7,35 7,48 9,13 9,13 9,28 Vuoden keskikurssi.

Osakekurssit

300 600 900 1 200 1 500 1 800 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Indeksi 1. vuosineljännes, 1993=100

(21)

Ulkomaankauppa

Vientituotteet prosentteina koko viennistä 2005

DK FO GL FI IS NO SE Prosenttia Liha 5,7 0,0 0,1 0,2 0,3 0,0 0,2 Meijerituotteet 2,4 0,0 0,0 0,6 0,0 0,1 0,2 Muut elintarvikkeet 3,9 0,0 0,0 0,8 0,3 0,2 1,5 Kala ym. 3,2 83,4 86,9 0,0 52,0 4,7 0,9 Mineraaliöljyt 8,7 0,0 0,0 4,3 1,4 49,6 4,7 Kaasu 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 17,5 0,2 Farmaseuttiset tuotteet 7,7 0,0 0,0 1,2 3,0 0,5 5,6 Paperi 1,0 0,0 0,0 13,9 0,1 1,3 7,2 Alumiini 0,6 0,0 0,0 3,0 18,6 5,5 1,6 Televiestintä 4,9 0,0 0,1 18,8 0,0 0,9 9,6 Tieajoneuvot 2,6 0,0 0,0 4,1 0,6 0,8 13,9 Muut ajoneuvot 1,7 5,4 0,1 1,1 5,0 1,8 0,8 Muut 56,4 11,2 12,8 52,0 18,7 17,1 53,6 Koko vienti 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

Jokaisen maan pääasialliset vientituotteet on lihavoitu.

Hyödykkeiden kauppatase (vienti – tuonti)

-15 -10 -5 0 5 10 15 20 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Prosenttia BKT:sta

(22)

Ulkomaankauppa

20

Vienti, miljoonaa euroa 2005

DK GL FI IS NO SE Yhteensä 67 508 327 52 453 2 487 83 514 103 093 Tanska . 283 1 242 103 2 965 6 814 Färsaaret 250 0 1 27 105 21 Grönlanti 357 . 2 6 12 103 Suomi 1 891 0 . 10 1 058 6 014 Islanti 343 5 45 . 258 365 Norja 3 590 0 1 323 67 . 9 089 Ruotsi 9 007 0 5 658 27 5 441 . Belgia ja Luxemburg 1 076 0 1 292 53 2 084 4 550 Ranska 3 502 0 1 800 93 7 762 5 107 Saksa 11 582 5 5 573 394 10 530 10 672 Italia 2 237 0 1 616 24 2 380 3 589 Alankomaat 3 504 1 2 532 311 8 295 4 671 Iso-Britannia 5 958 3 3 518 443 20 911 7 655 EU-15-maat 7 834 19 6 513 396 5 981 10 099 Sveitsi 654 0 476 31 226 992 Venäjä 999 0 5 744 36 664 1 715 Muu Eurooppa 935 0 1 164 16 607 2 163 USA 4 438 4 3 059 209 5 500 11 059 Kanada 583 0 547 25 3 153 1 134 Muu Amerikka 844 0 1 139 41 1 030 2 201 Kina 866 1 1 556 22 731 2 030 Japani 1 563 2 877 80 819 1 597 DAE 1 768 2 1 416 18 1 672 2 552 Muu Aasia 1 962 0 3 638 3 613 4 628 Afrikka 631 0 1 161 46 509 2 412 Oseania 705 0 520 4 208 1 362 Ei tietoa 429 0 41 0 0 500

(23)

Ulkomaankauppa

Tuonti, miljoonaa euroa 2005

DK GL FI IS NO SE Yhteensä 60 055 481 47 027 4 017 44 663 87 383 Tanska . 384 1 486 286 3 266 8 011 Färsaaret 136 1 2 7 30 2 Grönlanti 284 . 0 7 4 0 Suomi 1 321 0 . 53 1 405 5 280 Islanti 101 2 10 . 67 25 Norja 2 704 1 047 280 . 7 298 Ruotsi 8 324 83 4 967 339 6 438 . Belgia ja Luxemburg 2 333 0 1 074 73 1 184 3 888 Ranska 2 558 1 1 697 137 1 772 4 465 Saksa 12 491 0 7 027 556 5 998 15 763 Italia 2 482 0 1 672 145 1 467 2 779 Alankomaat 4 000 0 1 878 193 1 764 5 839 Iso-Britannia 3 659 0 2 099 231 3 220 5 978 EU-15-maat 5 958 0 5 690 463 4 355 9 659 Sveitsi 745 0 457 67 460 918 Venäjä 1 029 0 6 557 19 1 061 2 653 Muu Eurooppa 861 0 457 65 638 1 044 USA 1 735 2 1 966 375 2 298 3 024 Kanada 239 7 233 61 1 135 314 Muu Amerikka 980 0 1 024 71 1 186 1 216 Kina 2 913 0 2 820 205 2 505 2 422 Japani 607 0 1 541 211 1 414 1 876 DAE 2 170 0 1 837 105 1 577 2 748 Muu Aasia 1 752 0 783 33 691 1 328 Afrikka 361 0 351 18 644 533 Oseania 313 0 352 6 85 323 Ei tietoa 2 0 0 0 0 0

(24)

Julkinen

talous

22

Julkisen sektorin bruttovelka

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Euro-12 Prosenttia BKT:sta

Euro-12 tarkoittaa niitä 12 maata, joiden valuutta on euro.

Valtion kansainvälinen apu, prosentteina BKT:sta

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Prosenttia

(25)

Vaalit

Äänioikeutetut ja äänestysprosentti viime vaaleissa

Kansallinen Viimeisimmät parlamentti vaalit Äänioikeutetut Äänestys-prosentti Tanska Folketinget 8.2.2005 4 003 616 84,5% Färsaaret Lagtinget 20.1.2004 34 400 92,3% Grönlanti Landstinget 15.11.2005 38 924 74,9% Suomi Riksdagen 16.3.2003 4 221 000 66,1% Ahvenanmaa Lagtinget 19.10.2003 18 969 67,6% Islanti Alltinget 10.5.2003 201 373 86,7% Norja Stortinget 12.9.2005 3 421 741 77,4% Ruotsi Riksdagen 17.9.2006 6 892 009 82,0%

Kansallisiin parlamentteihin valittujen edustajien

sukupuolijakauma

0 20 40 60 80 100 DK FO GL FI IS AX NO SE

Ensimmäinen: Miehet Toinen: Naiset Prosenttia valituista

(26)

Kansantalouden

tilinpito

24

Pohjoismaiden ja euroalueen taloudelliset avainluvut

DK FI IS NO SE EU-12 Väkiluku milj. 5,4 5,2 0,3 4,6 9,0 312,7 BKT, 2005, miljardia euroa (PPP) 156 139 9 166 250 7 778 BKT/asukas, 2005 euroina (PPP) 28 800 26 600 29 900 36 000 27 700 24 800 Prosenttia BKT:n reaalikasvu 1995-2005 23,1 40,8 52,6 32,2 31,0 22,5 Työttömyys, 2005 4,8 8,4 2,6 4,6 7,8 8,6 Inflaatio, 2003-2005 1,8 0,8 4,0 1,5 0,5 2,2 Korko, 2005 3,4 3,4 9,0 3,8 3,4 3,4 Prosenttia BKT:sta Ulkomaankaupan ylijäämä 2005 3,2 2,7 -16,5 16,8 6,1 -0,2 Saatavat ulkomailta (netto) 1.1.2006 2,3 -13,0 -81,0 38,0 -19,0 .. Valtiontalouden ylijäämä 2005 4,9 2,6 3,2 15,8 2,9 -2,4 Valtionvelka 1.1.2006 35,8 41,1 27,0 47,2 49,8 70,8

Euro (PPP): BKT:n muuntamisessa euroiksi on käytetty ostovoimapariteettia (PPP). Suomi kuuluu ainoana Pohjoismaana EURO-12-alueeseen, joka koostuu euroa valuuttana käyttävästä 12 maasta.

(27)

Nordisk statistisk årsbok / Nordic Statistical Yearbook

2006 on Suomessa tilattavissa seuraavista

myyntipisteistä:

Akateeminen Kirjakauppa PL 128 (Keskuskatu 1), 00101 HELSINKI Puh. (09) 12141 Sähköposti: akatilaus@akateeminen.com www.akateeminen.com Tilastokeskus Myyntipalvelu PL 3 B 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 1734 2011 Faksi (09) 1734 2747 Sähköposti: myynti@tilastokeskus.fi

(28)

Tästä vihkosesta löydät joitakin

kiinnostavia perustietoja mm.

sosiaalisista, taloudellisista ja

kulttuurillisista olosuhteista eri

Pohjoismaissa.

Tiedot on koottu Nordic

Statistical Yearbook 2006:stä.

www.norden.org

ANP 2006:759

ISSN 1601-622X

Pohjola numeroina

2006

Pohjola numeroina

2006

20110-Cover_2006_SF.qxd 06/10/06 10:15 Page 1

References

Related documents

(2014) att naturvetenskapliga upptäckter framförallt inom astronomin har legat till grund för att förklara andra fenomen inom fysiken, exempelvis inom områdena ljud,

The second scenario takes place if for the critical value of γ the Jacobi matrix is nonsingular, which corresponds to a pair(s) of purely nonzero imaginary eigenvalues of the

This ownership perspective was introduced through the concept of ownership advantage as an important deterrent of service loyalty and through some of the measures in

Yhtenä johtopäätöksenä tästä työstä todettiin, että siinä missä alueellisten kehittämisohjelmien (RUP) tulee jatkossakin toimia alueellisen

The world of the North is on the one hand the Scandinavian-Baltic North-West, a European cultural zone, outlined by an ancient history of rivalry and cooperation around the

Pötsimikrobit käyttävät osan ammoniakista rakennusaineekseen ja tuottavat näin mikrobivalkuaista, loppu imeytyy pötsin seinämän läpi verenkiertoon ja muuttuu maksassa

Riksdagen ställer sig bakom det som anförs i motionen om att ta fram projekt för att förbättra möjligheten att använda elfordon och tillkännager detta för regeringen4.