Toimintasuunnitelma ja budjetti 2021 – Tiivistelmä

30 

Full text

(1)
(2)

Sisällysluettelo

Esipuhe

3

Neuvottelut Pohjoismaiden neuvoston kanssa ja

saavutettu budjettikompromissi

4

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehys

vuodeksi 2021

5

Budjettikooste 2021 ja 2020

6

Pohjoismaiden ministerineuvoston

toimintasuunnitelma vuodeksi 2021

8

Tulosten seuranta ja arviointi Pohjoismaiden

ministerineuvostossa

11

Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet

12

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä

13

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys

14

Budjettikehitys vuosina 2008–2021

15

Käyttämättä jääneiden varojen kehittyminen

vuosina 2016–2019

16

Likviditeetin kehitys

18

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti

budjettikohdittain

19

(3)

Budjetti 2021 – väline Visio

2030:n toteuttamiseen

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2021 budjetti on monella tapaa erikoinen.

Se on ensimmäinen Visio 2030:n aikainen budjetti ja samalla ensimmäinen, johon sisältyy neljän vuoden näkökulma. Budjetti on kaiken lisäksi laadittu koronapandemian aiheuttaman

epävarmuuden vallitessa.

Pääministerit hyväksyivät elokuussa 2019 Visio 2030:n, jonka mukaan Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue. Viesti oli selkeä: pohjoismaisen yhteistyön tavoitetasoa haluttiin korottaa ja keskiöön nostaa aikamme suuret ympäristö- ja ilmastohaasteet. Se edellyttää priorisointimuutoksia ja entistä tarkempaa fokusointia. Yhteistyöministerit päättivät siihen liittyen vuoden 2020 alussa historiallisesta budjetin uudelleenjaosta. Sillä halutaan parantaa vuosia 2021–2024 koskevien strategisten painopistealueiden, eli vihreän Pohjolan, kilpailukykyisen Pohjolan ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan, välistä tasapainoa.

Toinen iso muutos on se, että Pohjoismaiden ministerineuvosto toimii vuodesta 2021 lähtien pitemmän aikavälin näkökulmasta. Lähtökohtana ovat vuoden 2021 hyväksytty budjetti ja vuosia 2022–2024 koskeva ennuste. Näin saadaan tarvittavat edellytykset pitkäjänteiselle työlle ja vahvistetaan Visio 2030:n toteuttamista.

Vision toteutusta tukee Visio 2030:n toimintasuunnitelma, joka hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä lokakuun 2020 lopussa. Pyrkimyksenä on, että neljän seuraavan vuoden aikana voidaan selkeästi nimetä aloitteet, jotka edistävät vision tavoitteiden

saavuttamista, ja samalla vahvistaa monialaista näkökulmaa koko Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Lisäksi laaditaan mitattavat tavoitteet ja mittarit, jotka selkeyttävät vaikutusten ja tulosten seurantaa. Vuosibudjetissa kuvataan yksityiskohtaisemmin sitä, miten siihen sisältyvät konkreettiset aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision tavoitteiden saavuttamista.

Kaikki ministerineuvostot ja pohjoismaiset laitokset ovat olleet mukana tunnistamassa Visio 2030:n täytäntöönpanon edellyttämiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Työtä ovat pohjustaneet tärkeällä tavalla myös kansalaisyhteiskunnan kanssa käydyt keskustelukokoukset, joita on pidetty muun muassa nuorten kanssa kaikissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto ovat käyneet aktiivista vuoropuhelua koko Visio 2030 -työn ajan. Toimiva strateginen vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvoston kanssa edistää vision tavoitteiden saavuttamista, ja Pohjoismaiden neuvoston kädenjälki näkyy selkeästi vuoden 2021 budjettityössä.

Kesken visiotyötä alkoi koronakriisi, ja tämänhetkinen tilanne merkitsee suuria haasteita – mutta myös mahdollisuuksia – tulevien vuosien pohjoismaiselle yhteistyölle. Yhteistyöministerit ovat päättäneet pitää kiinni pitkän aikavälin visiosta ja sen tavoitteista. Haluan mainita, että monet vision hyväksymisen jälkeen selkeästi painotetut alueet, kuten innovoinnin ja kilpailukyvyn vauhdittama vihreä ja sosiaalisesti kestävä siirtymä, ovat tehokkaita välineitä myös koronakriisin kaltaisten kriisien hallinnassa. Pohjoismaisella yhteistyöllä onkin hyvät edellytykset selviytyä tulevaisuudessa.

(4)

Neuvottelut Pohjoismaiden

neuvoston kanssa ja saavutettu

budjettikompromissi

Syksyllä 2020 Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kesken käytiin poliittiset neuvottelut ministerineuvoston budjettiehdotuksesta. Neuvottelut johtivat seuraaviin muutoksiin/tarkennuksiin vuoden 2021 budjetissa:

• että Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle varataan budjettiin jo sisältyvän määrärahan lisäksi 750 000 Tanskan kruunua koronakriisin kielteisten vaikutusten lieventämiseen

kulttuurialalla. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta, joka on tarkoitettu muun muassa koronakriisin vaikutusten torjumiseen.

• että Orkesteri Nordenille varataan budjetissa sille jo osoitetun määrärahan lisäksi 50 000 Tanskan kruunua. Summa varataan MR-K:n budjettikohdasta 4-2208, Strategiset panostukset.

• että Pohjoismaiseen kirjallisuusviikkoon varataan 250 000 Tanskan kruunua. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta.

• että Grönlannin Pohjola-instituutin (NAPA) hallinnoimalle kulttuuritukiohjelmalle varataan 350 000 Tanskan kruunua budjetissa sille osoitetun määrärahan lisäksi. Summa varataan MR-U:n budjettikohdasta 4-2208, Strategiset panostukset.

• että mielenterveysalan pohjoismaisen työryhmän keskeisenä teemana on edelleen itsemurhien ehkäisy ja että itsemurhien ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota suunniteltaessa Suomen puheenjohtajakaudella 2021 järjestettävää psykiatrian alan huippukokousta.

• että sosiaalisektori edelleen keskittyy antibioottiresistenssiä ehkäiseviin aloitteisiin, muun muassa toimiessaan koronakriisiin liittyvien aloitteiden parissa vuonna 2021.

• että sosiaalisektori osana Ruotsin puheenjohtajakaudella käynnistettyä VOPD-kartoitustyötä (etähoito ja hoiva) keskittyy edelleen mielenterveyteen. Vuonna 2021 käynnistyy myös VOPD 2.0 hanke, jonka tavoitteena on tukea digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa hoito- ja hoiva-alalla. Hanke on sektorienvälinen, ja se toteutetaan vision toimintasuunnitelman täytäntöönpanon puitteissa.

• että budjettiin sisältyvän määrärahan lisäksi varataan 500 000 Tanskan kruunua pohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistamiseen budjettikohdassa 2-2544, Pohjoismainen kieliyhteistyö. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun

erillismäärärahasta (250 000 Tanskan kruunua) ja opetusministerineuvoston (MR-U) budjettikohdasta 2-2506, Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö (250 000 Tanskan kruunua).

• että liikennealan yhteistyötä varten ei tässä vaiheessa perusteta liikennepolitiikan ministerineuvostoa MR-Transportia. Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat keskustelleet asiasta viimeksi syyskuussa 2020, jolloin todettiin, etteivät maat ole yksimielisiä asiasta. Se ei kuitenkaan sulje pois muiden tasojen liikenneyhteistyötä, ja Pohjoismaiden

ministerineuvoston Visio 2030:ssa ja sen toimintasuunnitelmassa on varattu huomattavasti varoja vihreän liikenteen edistämiseen.

• että budjettikohdasta 1-0410, Norden-yhdistysten liitto, korvamerkitään 1 miljoona Tanskan kruunua Norden i skolan -oppimisalustan rahoituksen jatkamiseen.

(5)

Pohjoismaiden

ministerineuvoston budjettikehys

vuodeksi 2021

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2021 kokonaismenokehys on 969 023 000 Tanskan

kruunua (vuoden 2021 hinnoin), eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna 2020.

Kehyksen erittely:

Kokonaiskehyksen rakenne tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2021 hyväksytty budjetti vuoden 2020 hinnoin 967 547

Vuoden 2021 hintatason mukainen inflaatiokorjaus 18 373

Valuuttakurssikorjaus -16 897

Yhteensä vuoden 2021 hinnoin 969 023

Vuoden 2021 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 18 373 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,9 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi pienentää budjettia 16 897 000 Tanskan kruunua. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden

maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi.

(6)

Budjettikooste 2021 ja 2020

Budjetti Budjetti Erotus 2021 2020 Nimellinen Korjattu 1. Yhteistyöministerit (MR-SAM) 273 992 258 114 15 878 9 333 a. Vihreän, kilpailukykyisen ja kestävän Pohjolan edistäminen 128 930 108 906 20 024 -25 376 b. Kansainvälinen yhteistyö 56 176 59 968 -3 792 -3 968 i. Toimistojen osuus* 14 876 15 624 -748 -924 c. Sihteeristötehtävät 88 886 89 240 -354 -1 323 i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö) 81 680 82 036 -356 -1 325 2. Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) 207 550 224 723 -17 173 -13 057 a. Yleiset tutkimus- ja koulutusaloitteet 1 000 4 498 -3 498 -3 498 b. Politiikan kehittäminen ym. 17 034 15 723 1 311 1 087 c. Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 78 299 86 356 -8 057 -9 366 d. NordForsk (laitos) 109 421 97 459 11 962 17 641 e. Muu tutkimus 1 796 20 687 -18 891 -18 921 3. Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) 41 124 42 331 -1 207 -1 594 i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos) 18 265 18 786 -521 -714 4. Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) 163 433 173 766 -10 333 -11 908 a. Yleiset kulttuuripanostukset 48 355 53 516 -5 161 -5 763 b. Elokuva ja media 31 840 31 464 376 -156 c. Taideala 31 585 32 691 -1 106 -1 634 d. Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) 44 865 47 754 -2 889 -2 737 e. Muut kulttuuripanostukset 6 788 8 341 -1 553 -1 618 5. Maa- ja metsätalous-, 45 199 43 926 1 273 915

(7)

kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) a. Kalastus 6 660 6 660 0 0 b. Maa- ja metsätalous 30 399 30 041 358 0 i. NordGenin osuus (laitos) 22 628 22 388 240 0 c. Elintarvikkeet 6 270 6 270 0 0 6. Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM) 11 414 11 671 -257 -302 7. Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT) 133 146 131 921 1 225 4 891 a. Elinkeinopolitiikka 84 729 86 241 -1 512 2 072 i. Nordic Innovationin osuus (laitos) 71 680 65 450 6 230 9 950 b. Energiapolitiikka 15 551 12 832 2 719 3 168 i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen osuus (laitos) 8 666 9 115 -449 0 c. Aluepolitiikka 32 866 32 848 18 -349 i. Nordregion osuus (laitos) 10 293 10 293 0 -109 8. Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK) 60 023 47 555 12 468 12 221 9. Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A) 14 431 15 223 -792 -893 i. Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos)

3 661 3 617 44 0 10. Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) 1 592 1 634 -42 -42 11. Oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST) 1 193 1 225 -32 -32 12. Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL) 15 926 15 458 468 468 Pohjoismainen budjetti yhteensä 969 023 967 547 1 476 0

(8)

Pohjoismaiden

ministerineuvoston

toimintasuunnitelma vuodeksi

2021

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee vuoden 1971 Helsingin sopimus.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain jäsenmaiden välillä. Vuonna 2021 puheenjohtajuus siirtyy Tanskalta Suomelle.

Päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista on pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM). Yhteistyötä tehdään kymmenessä eri alan

ministerineuvostossa sekä ad hoc -digitalisaatioministerineuvostossa.

Visio 2030: Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue

Pohjoismaat hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue.

Vision vuoksi on tehty uudelleenkohdennuksia ja aloitteita, joilla halutaan varmistaa, että kaikki työ tukee selkeästi kolmea strategista painopistealuetta eli vihreää Pohjolaa, kilpailukykyistä Pohjolaa ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa.

(9)

täytäntöönpanoa ja kolmea strategista painopistealuetta. Kaikki ministerineuvostot ja pohjoismaiset laitokset ovat olleet mukana tunnistamassa Visio 2030:n täytäntöönpanossa tulevalla nelivuotiskaudella tarvittavia tavoitteita ja aloitteita. Pohjoismaiden neuvosto on tehnyt ehdotuksia tärkeinä pitämistään aiheista, ja niistä on keskusteltu säännöllisesti

budjettityön kuluessa. Myös kansalaisyhteiskunnan kanssa on pidetty keskustelukokouksia, muun muassa nuorten kanssa kaikissa Pohjoismaissa.

Yhteistyöministerit hyväksyivät helmikuussa 2020 näiden ehdotusten pohjalta kaksitoista yleistavoitetta strategisille painopistealueille sekä muutoksia budjettikohtien jakaumaan. Päätös merkitsee sitä, että eri ministerineuvostojen välistä budjettijakoa muutetaan vihreiden

aloitteiden vahvistamiseksi. Näin halutaan saada aikaan parempi tasapaino vision kolmen strategisen painopistealueen kesken. Uudelleenkohdennukset toteutetaan asteittain vuosina 2021–2024.

Uudelleenkohdennusten kokonaissumma vuonna 2024 on noin 170 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä on yli 1/6 Pohjoismaiden ministerineuvoston vuotuisesta osapuilleen 1 miljardin Tanskan kruunun suuruisesta kokonaisbudjetista. Uudelleenkohdennuksia käytetään erityisesti vihreän alueen vahvistamiseen. Summa on yli 100 miljoonaa Tanskan kruunua vuonna 2024, jolloin kaikki uudelleenkohdennukset on toteutettu, mutta vihreisiin aloitteisiin panostetaan merkittävästi jo vuonna 2021.

Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa varmistaa vuoden 2021 työssään ja budjetissaan, että pohjoismainen yhteistyö edistää Visio 2030:n toteutusta. Pohjoismaisen budjetin

kokonaiskehykset ovat samat kuin vuonna 2020.

Vuoden 2021 budjetissa jokaisen budjettikohdan johdannosta käy ilmi, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision tavoitteita. Kutakin budjettikohtaa laadittaessa on lisäksi mainittu, edistävätkö kohtaan sisältyvät toimenpiteet sektorien yhteisiä painopistealueita, eli sukupuolten tasa-arvoa, kestävää kehitystä (Agenda 2030) sekä lasten ja nuorten näkökulmaa.

Ministerineuvosto on laatinut monialaisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2021–2024

vahvistaakseen sektorienvälistä yhteistyötä vision tavoitteiden toteutuksessa. Pyrkimyksenä on kyetä nimeämään aloitteita, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista, ja samalla vahvistaa monialaista näkökulmaa koko Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Lisäksi laaditaan mitattavat tavoitteet ja mittarit, joiden avulla voidaan seurata vaikutuksia ja tuloksia. Toimintasuunnitelmaan sisältyy erityispanostus sektorienväliseen yhteistyöhön, johon on varattu budjetissa 40 miljoonaa Tanskan kruunua vuodessa. Yhteistyöministerit (MR-SAM) päättivät määrärahasta hyväksyessään toimintasuunnitelman virallisesti marraskuussa 2020. Koko toimintasuunnitelman voi lukea täältä.

Tukeakseen uuden vision ja toimintasuunnitelman toteutusta yhteistyöministerit ovat tehneet päätöksen vuosien 2022–2024 alustavista talouskehyksistä. Kehykset ovat alustavat, koska ne edellyttävät kansallisten parlamenttien vuotuista hyväksyntää.

(10)

Miljoonaa Tanskan kruunua, vuoden 2020 hintataso 2020 2021 2022 2023 2024 MR-SAM 251,625 227,445 220,320 215,195 203,070 MR-DIGITAL 15,458 15,926 17,051 18,176 19,301 MR-U 224,723 211,666 204,416 197,166 189,916 MR-S 42,331 40,737 40,237 39,737 39,237 MR-K 180,255 161,858 154,608 147,358 140,108 MR-FJLS 43,926 44,841 46,591 47,341 49,091 MR-JÄM 11,671 11,369 11,369 11,369 11,369 MR-TILLVÄXT (elinkeinopolitiikka) 86,241 88,313 91,313 94,313 98,313 MR-TILLVÄXT (energiapolitiikka) 12,832 16,000 19,000 22,000 26,000 MR-TILLVÄXT (aluepolitiikka) 32,848 32,499 32,999 33,499 33,999 MR-MK 47,555 59,776 73,026 85,276 101,526 MR-A 15,223 14,330 13,830 13,330 12,830 MR-FINANS 1,634 1,592 1,592 1,592 1,592 MR-JUST 1,225 1,193 1,193 1,193 1,193 Erillismääräraha 40,000 40,000 40,000 40,000 Yhteensä 967,547 967,547 967,547 967,547 967,547

Vuoden 2021 budjetti on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta, ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa 2020. Ehdotus lähetettiin sen jälkeen lausuntokierrokselle kaikkiin Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit hyväksyivät budjettiehdotuksen syyskuussa 2020. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2021 lopullisen budjetin ja toimintasuunnitelman 2021–2024 marraskuussa 2020 keskusteltuaan niistä Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi budjettisuosituksen joulukuussa 2020.

(11)

Tulosten seuranta ja arviointi

Pohjoismaiden

ministerineuvostossa

Tulosten seuranta ja arviointi ovat tärkeitä työkaluja Pohjoismaiden ministerineuvoston

budjettiprosessissa. Ne antavat mahdollisuuden käyttää näin saatavaa tietoa uusien poliittisten aloitteiden perustana. Tuloslaskelma varojen käytöstä on esitetty budjettikirjassa kunkin ministerineuvoston laatimassa johdannossa ja eri budjettikohtien erittelyssä. Pohjoismaisessa budjetissa tullaan jatkossa käyttämään aikaisempaa enemmän tuloslaskelmia ja arviointeja varainjaon perustana. Vuoden 2021 budjetin laadinnassa tuloksen seurantaan käytetään viimeisintä päättynyttä tilikautta eli vuotta 2019. Vuonna 2019 ministerineuvostoilla oli yhteensä noin 430 poliittisesti hyväksyttyä tavoitetta. Näistä arvioidaan noin 99 % joko kokonaan tai osittain toteutuneiksi ja 1 % arvioidaan jääneen toteutumatta, ks. seuraava kaavio.

(12)

Budjetin tulot ja maiden

maksuosuudet

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan pääosin maiden suorilla maksuosuuksilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa kokonaisbudjettia ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2021 budjetti perustuu vuosiin 2017 ja 2018. TULOT 2018 2019 2020 2021 Tuhatta Tanskan kruunua (kuluvan vuoden hinnoin) Budjetti Jako-peruste

BudjettiperusteJako- BudjettiperusteJako- Budjettiperuste

Jako-Palkoista

pidätettävä maksu 13 500 13 500 13 500 13 500

Muut tulot (esim.

korot) 0 0 0 0 Maiden maksuosuudet 937 362 943 179 954 047 955 523 – Tanska 197 783 21,1 % 201 840 21,4 % 207 521 21,8 % 208 304 21,8 % – Suomi 150 915 16,1 % 155 625 16,5 % 158 313 16,6 % 159 572 16,7 % – Islanti 9 374 1,0 % 12 261 1,3 % 14 517 1,5 % 15 288 1,6 % – Norja 283 083 30,2 % 267 863 28,4 % 265 352 27,8 % 265 635 27,8 % – Ruotsi 296 206 31,6 % 305 590 32,4 % 308 345 32,3 % 306 723 32,1 % Yhteensä 950 862 100 % 956 679 100 % 967 547 100 % 969 023 100 %

(13)

Korkea-asteen koulutuksen

maksujärjestelmä

Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessaon sovittu, että sen

maksujärjestelmän vaikutukset otetaan huomioon Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa. Sopimus vaikuttaa siten maiden pohjoismaisen budjetin maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelmän ulkopuolella ovat Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan maksujärjestelmää koskevat keskinäiset maksut otetaan siten huomioon niiden maksuosuuksissa ministerineuvoston budjettiin. Vuonna 2018 päätettiin, että sopimusta jatketaan toistaiseksi.

Sopimuksesta käy ilmi, että opiskelijan asuinmaa maksaa opiskelumaalle korvausta 75 prosentista siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa asuinmaansa säännösten mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka opiskelee sopimuksen artiklan 1 mukaisessa korkea-asteen koulutuksessa toisessa maassa. Laskelmassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia.

Vuoden 2021 opiskelijakohtainen korvaus on 31 954 Tanskan kruunua.

Ministerineuvosto vastaanottaa laskelman pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä.

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua

Budjetti 2018 Budjetti 2019* Budjetti 2020 Budjetti 2021

Tanska -77 718 -74 000 -62 983 -59 627 Suomi 43 689 54 084 53 985 51 119 Islanti 0 0 0 0 Norja 50 375 50 160 43 655 43 594 Ruotsi -16 346 -30 244 -34 657 -35 086 Yhteensä 0 0 0 0

* Lukuihin sisältyy vuosien 2014–2018 poikkeaman korjausehdotus.

Seuraavassa taulukossa ovat maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvostolle kansallisissa valuutoissa yhteistyöministerien hyväksymien budjettivaluuttakurssien mukaan laskettuna. Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä sisältyy lukuihin.

Budjetti 2021 – Maiden maksuosuudet kansallisissa valuutoissa

Tanska 148 677 DKK

Suomi 28 243 EUR

(14)

Pohjoismaiden

ministerineuvoston

budjettikehitys

Yksi tapa tarkastella Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on verrata budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT).

Pohjoismainen bruttokansantuote on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan

yhteenlaskettu BKT. Seuraavasta kaaviosta näkyy budjetti suhteessa pohjoismaiseen BKT:hen vuodesta 1995 alkaen. Siitä näkyy myös, että ministerineuvoston budjetti on pienentynyt suhteessa maiden BKT:hen kyseisellä kaudella.

Vertailu on tehty vuosina 1995–2019, ja vuoden 1995 indeksiksi on asetettu 100. Syynä

tarkastelukauden rajaukseen on se, että BKT-tiedot ovat saatavilla kyseiseltä kaudelta budjetin laadintahetkellä. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 vuoden 2008 tasosta. Siksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi.

Indeksi 1995 = 100 Lineaarinen (Indeksi 1995=100)

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä

(15)

Budjettikehitys vuosina

2008–2021

Vuoden 2021 budjettikehykseksi MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2020 budjetin tason. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tapahtunut nousu johtui vuoden 2008 budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteesta, jonka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonalla Tanskan kruunulla.

Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen huomattavasta arvonlaskusta suhteessa Tanskan kruunuun vuoden 2008 jälkipuoliskolta vuoden 2009 puoleenväliin. Nousu vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja edelleen vuoteen 2013 johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen

kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2014 ja 2015 ja vielä vuonna 2016 johtuu paitsi vuosien 2014–2016 budjettileikkauksista, myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkeneminen on pääsyynä laskun jatkumiseen myös kaudella 2016–2021.

Vuoden 2020 hinnoin Käyvin hinnoin

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 850 900 950 1000 1050 1100 1150 1200 Budjettikehitys vuosina 2008–2021

(16)

Käyttämättä jääneiden varojen

kehittyminen vuosina 2016–2019

Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkopuolisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi nämä varat katsotaan aina 100-prosenttisesti käytetyiksi ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 61 prosenttia ministerineuvoston vuoden 2019 budjetista.

Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 prosenttia kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin

modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille.

Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille, kunnes palautusten yhteenlaskettu määrä on 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua

globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi.

Alla olevasta kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2016–2019 ja niiden jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.

Values

Values

Prosenttia kokonaiskehyksestä Käyttämättä (tuhatta Tanskan kruunua)

2015 2016 2017 2018 2019 0 0.5 1 1.5 2 2.5 0 5000 10000 15000 20000 25000

(17)

Käyttämättömät varat vuosien 2015–2019 päättyessä (tuhatta Tanskan kruunua) Sektori 2016 % sektorin koosta 2017 % sektorin koosta 2018 % sektorin koosta 2019 % sektorin koosta leikattu 15 %:n säännön mukaan Priorisointibudjetti 2 372 3,1 % 3 185 3,5 % 1 956 2,2 % 5 116 5,60 % 2 322 Kansainvälinen yhteistyö 653 0,9 % 1 526 2,8 % 3 185 5,3 % 3 535 5,80 % 0 Koulutus ja tutkimus 1 422 0,6 % 706 0,3 % 1 220 0,6 % 1 700 0,80 % 0 Sosiaali- ja terveyspolitiikka 185 0,5 % 612 1,6 % 399 0,9 % 1 192 2,90 % 238 MR-FJLS 367 0,9 % 421 1,0 % 116 0,3 % 285 0,70 % 708 Kulttuuri 2 453 1,4 % 2 677 1,5 % 3 314 1,9 % 2 912 1,60 % 0 Tasa-arvo 90 1,0 % 180 2,0 % 363 3,9 % 319 3,40 % 0 MR-NER 1 033 0,8 % 288 0,2 % 349 0,3 % 120 0,10 % 0 Ympäristö 699 1,6 % 514 1,1 % 1 700 3,7 % 2 470 5,20 % 0 Työelämä 150 1,1 % 330 2,3 % 395 2,8 % 234 1,60 % 0 Talous- ja rahapolitiikka 41 2,3 % 165 8,8 % 41 2,6 % 102 6,30 % 0 Oikeusasiat 211 15,0 % 10 0,7 % 0 0,0 % 0 0,00 % 0 Muu toiminta 1 506 1,4 % 1 727 1,6 % 2 857 2,5 % 1 601 4,90 % 53 YHTEENSÄ 11 182 1,2 % 12 341 1,3 % 15 893 1,7 % 19 586 2,20 % 3 321

(18)

Likviditeetin kehitys

Alla olevassa kaaviossa on kaksi käyrää. Sininen käyrä on koko likviditeetin korkein taso kullakin vuosineljänneksellä, ja punainen osoittaa matalimman tason. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, jossa muut kuin Tanskan kruunuina olevat varat on muunnettu Tanskan kruunuiksi.

Uuteen taloushallintojärjestelmään siirtymisestä on seurannut teknisiä ongelmia tiettyjen vuoden 2019 ja 2020 maksujen suorittamisessa, minkä vuoksi likviditeetti on suurempi kuin se olisi ollut, mikäli toiminta olisi ollut normaalia. Tästä syystä kaaviota ei ole päivitetty, koska se olisi harhaanjohtava. Marraskuun 2020 lopussa Pohjoismaiden ministerineuvoston likviditeetti oli noin 260 miljoonaa Tanskan kruunua.

Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa kahdeksan kertaa vuodessa. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa.

MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksuja kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. Tästä syystä NSK päätti joulukuussa 2018, että vuonna 2019 käytetään väliaikaisratkaisuna sellaista maksuprofiilin muutosta, jossa maat maksavat maksuosuutensa Tanskan kruunuissa; 40 % ensimmäisenä vuosineljänneksenä ja 20 % seuraavina vuosineljänneksinä. Käytäntöä on päätetty toistaiseksi jatkaa vuosina 2020 ja 2021. Maksukäytännön vaikutuksia on tarkoitus arvioida vuonna 2021. Tavoitteena on luoda pysyvämpi ratkaisu likviditeettihaasteeseen.

Values

Vuosineljänneksen korkein likviditeetti [tuhatta Tanskan kruunua] Vuosineljänneksen alhaisin likviditeetti [tuhatta Tanskan kruunua]

Q1 2010 Q3 2010 Q1 2011 Q3 2011 Q1 2012 Q3 2012 Q1 2013 Q3 2013 Q1 2014 Q3 2014 Q1 2015 Q3 2015 Q1 2016 Q3 2016 Q1 2017 Q3 2017 Q1 2018 Q3 2018 Q1 2019 0 100000 200000 300000 400000

(19)

Pohjoismaiden

ministerineuvoston budjetti

budjettikohdittain

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 MR-SAM: Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti

kestävän Pohjolan edistäminen 128 930 108 906

40 miljoonan Tanskan

kruunun erillismääräerä 40 000 0

1-1060 Vihreän Pohjolan edistäminen 16 100 0

1-1061 Kilpailukykyisen Pohjolan edistäminen 12 500 0 1-1062 Sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen 11 400 0 Puheenjohtajamaan erä, Ruotsi 0 15 255 1-8025 Etähoitopalvelut (etälääketiede) ja sähköiset reseptit yli maanrajojen

0 4 068 1-8026 Pohjoismaisten kestävien ratkaisujen edistäminen 0 4 068 1-8027 Kestävät pohjoismaiset kaupungit, keskiössä ilmastoälykäs liikkuminen 0 4 068 1-8028 Nuorten sosiaalinen osallistaminen ja osallisuus sosiaalisesti eriytyneillä alueilla 0 3 051 Puheenjohtajamaan erä, Norja 0 0 1-8019 Vihreä siirtymä ja pohjoismaisten kaupunkialueiden kilpailukyky 0 0

1-8020 Sininen ja vihreä biotalous 0 0

1-8021 Terveys 0 0 1-8022 Kotouttaminen 0 0 1-8023 Ulkopoliittisten instituuttien yhteistyön vahvistaminen 0 0 1-8024 Pohjoismainen energiayhteistyö 0 0

(20)

1-8033 Pohjoismaiden nuoret 5 000 5 085 Puheenjohtajamaan erä, Suomi 5 000 0 1-8037 Toimivat yhteistyömallit ja Pohjoismaiden integraatioon vaikuttavat haasteet 1 000 0 1-8038

Arjen joustavuuden ja maiden välisen liikkuvuuden lisääminen digitalisaation avulla / Achieving the world’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation 2 000 0 1-8039 Rakentamisen kiertotalouden pohjoismainen verkosto 2 000 0 Puheenjohtajamaan erä, Tanska 15 000 15 255 1-8034 Pohjoismaiden nuorten kestävät yhteisöt / Nordic Youth in Sustainable Dialogue

5 000 5 085 1-8035 Pohjolan rannikkoyhteisöjen kestävä kehitys 5 000 5 085 1-8036 Visiosta toteutukseen – syrjäseutujen tulevaisuuden energiaratkaisut 5 000 5 085 Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen 51 921 63 141 1-8410 Poliittiset priorisoinnit 0 1 962 1-8411 Poliittiset aloitteet 7 500 8 266 1-8412 Yhteistyöministerien (MR-SAM) käyttövarat 5 001 2 117 1-8420 Profilointi ja asemointi 7 000 10 489 1-8510 Uudet sektorienväliset aloitteet 0 203 1-8520 Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin 0 5 994 1-0410 Norden-yhdistysten liitto 4 271 4 283 1-0425 Grönlanti-tuki 778 778

1-0460 Kestävä kehitys (aiemmin

Kestävä Pohjola) 4 500 3 251 1-1012 Norden i Fokus 5 033 4 949 1-1030 Info Pohjola 6 964 6 848 1-1036 Pohjoismaiden väliset rajaesteet 5 255 5 255 1-1050 Virkamiesvaihto 509 1 240 1-2534 Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU) 0 1 017 1-2212 Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea 7 119 6 489

(21)

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 MR-SAM: Sihteeristötehtävät 88 886 89 240 Sihteeristötehtävät 88 886 89 240 1-0435 Pääsihteerin käyttövaranto 445 443 1-1011 Viestintä (aiemmin tiedotustoiminta) 3 072 3 072 1-1013 Tilastot 3 689 3 689 1-0180 Ministerineuvoston sihteeristö 81 680 82 036

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 MR-SAM: Kansainvälinen yhteistyö 56 176 59 968 1-0820 Pohjoismaiden lähialueyhteistyö 26 500 30 567 1-0980 Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö 0 594 1-0810 Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot 14 876 15 624 1-0850 Kansainvälinen toiminta 0 1 885 1-0851 Tuki Pohjoismaiden edustustojen yhteistyölle 4 000 0 1-0870 Arktinen yhteistyöohjelma 9 300 9 369 1-0990 Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa 1 500 1 929

(22)

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) 207 550 224 723 Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset 1 000 4 498 2-2505 Käyttövarat – koulutus ja tutkimus 1 000 4 498

Politiikan kehittäminen ym. 17 034 15 723

2-2544 Pohjoismainen kieliyhteistyö 5 431 7 397 2-3127 Politiikan kehittäminen – aikuisten oppiminen 7 953 8 326 2-2506 Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö 3 650 0 Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 78 299 86 356 2-2513 Nordplus 77 892 80 650

2-2515 Nordic Master -ohjelma 407 5 706

Laitos 109 421 97 459 2-3100 NordForsk 109 421 97 459 Muu tutkimus 1 796 20 687 2-3180 Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA) 0 8 397 2-3181 Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS) 0 2 504 2-3182 Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) 0 3 966 2-3184 Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK) 0 4 054 2-3185 Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI) 1 796 1 766

(23)

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) 41 124 42 331 Hankevarat 22 859 23 545 3-4310 Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka 4 334 4 844 3-4311 Terveysalan pohjoismainen yhteistyö 3 447 3 447 3-4312 Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö 3 462 3 462 3-4320 Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto 1 193 1 219 3-4340 Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) 2 089 2 054 3-4382 Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS)

8 334 8 519

Laitokset 18 265 18 786

3-4380 Pohjoismainen

(24)

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) 163 433 173 766 Yleiset kulttuuripanostukset 48 355 53 516 4-2203 Käyttövarat – kulttuuri 350 727 4-2205 Pohjoismainen kulttuurirahasto 36 023 36 916 4-2206 Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 3 809 4 446 4-2208 Strategiset panostukset 8 173 11 427 Elokuva ja media 31 840 31 464 4-2222 Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto 28 834 28 352 4-2228 Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) 3 006 3 112 Taideala 31 585 32 691 4-2251 Kulttuuri- ja taideohjelma 16 560 17 140 4-2253 Pohjoismainen käännöstuki 3 332 3 448 4-2254 Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma 11 693 12 103 Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) 44 865 47 754 4-2270 Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) 10 792 11 946 4-2272 Färsaarten Pohjolan-talo (NLH) 13 715 14 265 4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) 2 985 3 104 4-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) 6 073 6 685 4-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) 11 300 11 754 Muut kulttuuripanostukset 6 788 8 341 4-2232 Muu kulttuuritoiminta 2 884 4 300 4-2234 Saamelainen kulttuuriyhteistyö 3 904 4 041

(25)

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) 45 199 43 926 5-6420 Käyttövarat – ÄK-FJLS (toimeenpaneva komitea) 1 870 955 Kalastus 6 660 6 660 5-6610 Hankevarat – kalastus 6 660 6 660 Maa- ja metsätalous 30 399 30 041 5-6510 Hankevarat – maatalous 403 403 5-6520 Pohjoismainen maatalous- ja elintarviketutkimuksen komitea (NKJ) 957 941 5-6310 Hankevarat – metsätalous 326 326 5-6581 Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) 6 085 5 983 Laitokset – maatalous 22 628 22 388 5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 22 628 22 388 Elintarvikkeet 6 270 6 270 5-6810 Hankevarat – elintarvikkeet 5 677 5 677 5-6830 Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi 593 593

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM) 11 414 11 671 Hankevarat 11 414 11 671 6-4410 Strategiset panostukset – tasa-arvo 3 757 3 856 6-4411 Strategiset panostukset – LGBTI 743 2 034 6-4420 Pohjoismainen LGBTI- ja tasa-arvorahasto 4 213 3 054 6-4480 Pohjoismainen

(26)

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT) 133 146 131 921 Elinkeinopolitiikka 84 729 86 241 7-5140 Hankevarat – elinkeinopolitiikka 4 913 5 085 7-5280 Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nopef) 8 136 15 706 Laitokset – elinkeinopolitiikka 71 680 65 450

7-5180 Nordic Innovation (NI) 71 680 65 450

Energiapolitiikka 15 551 12 832 7-5141 Hankevarat – energiapolitiikka 6 885 3 717 Laitokset – energiapolitiikka 8 666 9 115 7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 8 666 9 115 Aluepolitiikka 32 866 32 848 7-5143 Yhteistyöohjelman täytäntöönpano 7 169 7 246 7-5151 Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) 6 926 6 883 7-5160 Raja-alueyhteistyö 8 478 8 426 Laitokset – aluepolitiikka 10 293 10 293 7-6180 Nordregio 10 293 10 293

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK) 60 023 47 555 8-3310 Käyttövarat – ympäristö 18 570 5 085 8-3311 Työryhmät – ympäristö 25 854 26 294 8-3312 Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto 852 866 8-3320 Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto 10 170 10 170 8-6720 Joutsenmerkki – pohjoismainen ympäristömerkki 4 577 5 140

(27)

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A) 14 431 15 223 Hankevarat 10 770 11 606 9-4110 Strategiset panostukset – työelämäala 1 465 1 726 9-4111 Hankevarat – työelämäalan jaostot 4 212 4 774 9-4120 Nordjobb 3 438 3 381 9-4130 Viestintäpanostukset – työelämäala 1 655 1 725 Laitokset 3 661 3 617 9-4180 Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) 3 661 3 617

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) 1 592 1 634 10-5210 Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka 1 592 1 634

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Oikeusyhteistyön

ministerineuvosto (MR-JUST)

1 193 1 225

11-7110 Hankevarat – oikeusasiat 1 193 1 225

tuhatta Tanskan kruunua Budjetti 2021 Budjetti 2020 Digitalisaatioministerineuvosto

(MR-DIGITAL) 15 926 15 458

(28)

Liitteet

Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina

POHJOISMAISTEN LAITOSTEN MÄÄRÄRAHAT 2021 2020 MR-U 2-3100 NordForsk 154 114 000 126 570 000 NOK MR-S 3-4380 Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) 25 726 000 26 459 000 SEK MR-K 4-2270 Reykjavikin Pohjolan

talo (NOREY) 215 841 000 221 222 000 ISK

4-2272 Färsaarten Pohjolan

talo (NLH) 13 715 000 14 265 000 DKK

4-2274 Ahvenanmaan

Pohjola-instituutti (NIPÅ) 400 100 416 000 EUR

4-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) 6 073 000 6 685 000 DKK 4-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) 1 514 700 1 576 000 EUR MR-FJLS 5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 31 870 000 31 532 000 SEK MR-TILLVÄXT

7-5180 Nordic Innovation (NI) 100 958 000 85 000 000 NOK

7-3220 Pohjoismainen

energiantutkimus (NEF) 12 205 000 11 838 000 NOK

7-6180 Nordregio 14 497 000 14 497 000 SEK MR-A 9-4180 Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) 490 700 485 000 EUR

(29)

Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2021

Valuuttakurssit: 100 EUR = 746 DKK 100 ISK = 5,0 DKK 100 NOK = 71 DKK 100 SEK = 71 DKK Inflaatioprosentit: Tanska 1,2 % Suomi 1,2 % Islanti 2,7 % Norja 3,1 % Ruotsi 1,07 % Hankevarojen muuntokerroin on 1,7 %.

(30)

Tietoa tästä julkaisusta

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2021 – Tiivistelmä

PolitikNord: 2021:715

ISBN 978-92-893-6945-9 (PDF) ISBN 978-92-893-6946-6 (ONLINE) http://doi.org/10.6027/politiknord2021-715 © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2021 Ulkoasu: Mette Agger Tang

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus

Ved Stranden 18 DK-1061 Kööpenhamina www.norden.org

Figur

Updating...

Relaterade ämnen :