Pohjoismainen kulttuuri-
ympäristö keskiössä
Kulttuuriympäristö on keskiössä monissa pohjoismaisissa
hank-keissa. Lue Economics and Built Heritage -hankkeesta,
kulttuuri-muistomerkkejä ja kulttuuriympäristöjä voimavarana käsitelleestä
työpajasta sekä hankkeesta Communicating Heritage in Urban
Development Processes.
Kulttuuriperintö muuttuu eläväksi, kun
viikinkiretket kartoitetaan digitaalisesti, ja viikinkien asuinpaikoilla
voi vierailla interaktiivisen verkkosivuston avulla. Yhteistä
kulttuu-riperintöä juhlittiin Pohjoismaissa ja Baltian maissa Euroopan
kult-tuuriperintöpäivinä vuonna 2006.
Kulttuurielämykset ja talous
Uutisia pohjoismaisesta ympäristöyhteistyöstä | Nro 3 | Marraskuu 2007
p o h j o l a n
Kulttuuriperinnön yhteiskuntatalou-dellinen arvo ei saa hälventää päte-viä historiallisia ja esteettisiä perus-teita rakennetun kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Rakennusten säilyt-tämisen taloudellinen arviointi on kuitenkin merkittävä tutkimusalue, jolle on nyt perustettu oma pohjois-mainen verkosto, the Economics and Built Heritage project.
Verkoston ”tukikohdan” muo-dostavat yhteinen verkkosivusto ja toimet, joilla edistetään kulttuurin-tutkijoiden ja taloustieteilijöiden vä-listä kokemustenvaihtoa kansainvä-lisestikin. Yhteisenä työkielenä on tästä syystä englanti, ja Baltian maat ovat vahvasti mukana yhteis-työssä, jota koordinoi Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnitte-lun tutkimus- ja koulutuskeskus Espoossa. Hankkeen järjestäjiä ovat Suomen museovirasto, Ruotsin val-tion antikviteettivirasto ja Norjan valtion antikviteettivirasto.
Vertailevaa tutkimusta
The Economics and Built Heritage -hankkeen tavoitteena on parantaa
tietämystä rakennusperinnön talou-dellisesta merkityksestä myös Poh-joismaissa, jotka ovat jääneet alan tutkimuksen kärjestä. Lisäksi pyri-tään käynnistämään pohjoismaista vertailevaa tutkimusta ja rakenta-maan tutkijoiden ja tutkimuslaitos-ten välisiä verkostoja maiden välille. Pitkän aikavälin tavoitteena on ryhtyä julkaisemaan tieteellisesti arvioitua verkkoaikakauslehteä, jota varten on jo perustettu kansain-välinen tieteellinen toimikunta.
Sivustoa www.ebheritage.fi täy-dennetään säännöllisesti tärkeillä artikkeleilla ja muulla aineistolla, ja samalla kootaan kuvapankkia. Myös sivuston asiantuntijaluetteloa sekä kirjallisuus- ja linkkilistaa laajenne-taan jatkuvasti. Sivusto palvelee sekä tutkijoita, mediaa että muita aiheesta kiinnostuneita. Lisäksi se toimii artikkeleiden ja tutkimusai-neiston julkaisukanavana.
Museosektori kiinnostunut
Koordinaattori Kaisa Schmidt-Tho-mé korostaa, että hanke vahvistaa maiden välistä laajaa yhteistyötä, ja
hänen mukaansa alalla työskentele-vät ovat hyvin kiinnostuneita siitä.
”Olen myönteisesti yllättynyt museosektorin kiinnostuksesta. Se on valmistautunut siihen laajaan yh-teiskunnalliseen keskusteluun, joka on odotettavissa, kun kulttuuripe-rinnön arvotuksen perinteinen työ-kalupakki avataan”, Kaisa Schmidt-Thomé sanoo.
Seuraava askel on hanke, jolla verkostoa vahvistetaan NordForskin taloudellisella tuella. Tavoitteena on nimetä vertailevien pohjoismaisten tutkimushankkeiden aiheet. Tutki-musrahoituksesta on jo jätetty kan-sainvälisiä hakemuksia, ja lisää on tulossa.
Hanketta voi seurata verkko- osoitteessa
www.ebheritage.fi Lue lisää työpajan annista julkaisusta:
TemaNord 2007:525
Riikalaisia puutaloja Latvi-assa. Monissa Baltian kaupungeissa on isoja puutaloalueita, joiden omistajilla ei useimmiten ole varaa arvotalojen kun-nossapitoon. Täällä on yhä runsaasti hyödyntä-mättömiä mahdollisuuk-sia laadukkaaseen yhdys-kuntasuunnitteluun.
Yhteistyötä vahvistetaan rakennusperinnön
talou-dellisen merkityksen tutkimisessa
Pohjoismaiden viikinkiaika on nyt helpommin sekä pohjoismaalais-ten että turistien ulottuvilla. Poh-joismaisen välityshankkeen ensim-mäisessä vaiheessa on toteutettu interaktiivinen multimediahanke otsikolla ”Valta, myytit ja monu-mentit”. Siinä on mukana kolme viikinkien asuin- ja kohtaamispaik-kaa. Hankkeen jo käynnistyneessä toisessa vaiheessa siihen lisätään 15 uutta pohjoismaista solmukoh-taa. Näin hankkeen interaktiivinen osa laajenee viikinkien asuinpaik-koihin Tanskassa, Norjassa, Ruot-sissa, Islannissa, Färsaarilla ja Grönlannissa.
Virtuaalisen viikinkiretken voi tehdä verkkosivulla www.raa.se/vi-kingaresan. Toistaiseksi kävijät
voi-vat vierailla Odinin korppien Hugi-nin ja MuHugi-ninin opastuksella Jellin-gissä Tanskassa, Borressa Norjassa tai Vanhassa Uppsalassa Ruotsis-sa. Sivulla on kysymyksiä, joihin voi vastata, sekä erilaista tietoa ajasta, jossa vierailija liikkuu. Seuraavassa vaiheessa multi-media sivustoa laajennetaan ja siihen liitetään ääni sekä lisää inter aktiivisia osioita.
Aikajanoin varustettu kartta näyttää lisäksi useita viikinkien asuinpaikkoja eri puolilla Pohjois-maita, joten kävijä voi seurata asuinpaikkojen kehitystä eri aikoina.
Hankkeen taustalla oleva poh-joismainen verkosto tekee yhteis-työtä laajemminkin vaihtamalla
ko-kemuksia ja ideoita siitä, miten yh-teispohjoismaista kulttuuriperintöä voidaan elävöittää. Lisäksi hank-keessa kehitellään yhteisiä mene-telmiä kokemustenvaihtoon ja markkinointiin. Verkosto valmiste-lee myös kasvupohjaa tuleville teistyöhankkeille muun muassa yh-teisten kokousten ja niiden välillä lähetettävien sähköisten uutiskir-jeiden avulla.
”Yhteispohjoismainen hanke on ollut hyvin palkitseva. Olemme yh-dessä luoneet tuotteen, joka innos-taa tekemään uusia tutkimusmat-koja yhteispohjoismaiseen kulttuu-riperintöömme. Meille, joiden teh-tävänä on elävöittää kulttuuriperin-töä, yhteistyö on tarjonnut mahdol-lisuuden rikastuttavaan ajatusten-vaihtoon, ja se on avannut ovia yh-teistyön lisäämiselle tulevaisuu-dessa”, hankkeen vetäjä Torgärd Notelid Vanhan Uppsalan museosta ja Ruotsin valtion antikviteettiviras-tosta toteaa. Hän on laatinut yhdes-sä järjestelmänkehittäjä Anki Bör-jesonin sekä norjalaisen Borren ja tanskalaisen Kongernes Jellingin historiakeskusten johtajien kanssa multimediahankkeen, johon voi tu-tustua sekä museoiden tietokoneil-la että verkkosivuiltietokoneil-la. Pohjoismai-den ministerineuvosto on osallistu-nut hankkeen rahoitukseen.
Kuva www.raa.se-sivustolta
Viikinkiretket kartoitetaan digitaalisesti
Kaikki Pohjoismaat valmistelevatstrategioita, joissa kulttuurimuisto-merkit ja kulttuuriympäristöt näh-dään voimavaroina. Samalla kult-tuuriperinnön hoitajat ja muut si-dosryhmät keskustelevat kulttuuri-perinnön tuottamasta lisäarvosta. Tämä ilmenee tutkijoille ja kulttuuri-perinnön hoitajille suunnatusta kulttuuriperintöä ja lisäarvoa käsi-telleestä pohjoismaisesta
työpajas-ta, jonka Norjan kulttuurimuisto-merkkien tutkimuslaitos (NIKU) järjesti Norjan valtion antikviteetti-viraston ja Pohjoismaiden ministeri-neuvoston tuella. Lisäarvon ja kult-tuurimuistomerkkien yhteen nivo-minen voi edistää kulttuuriperintö-työtä. Paikallisyhteisöjen tuki kult tuuriperinnön säilyttämiselle saattaa sen ansiosta lisääntyä. Kulttuuriperinnön arvo saatetaan
kuitenkin sitoa liiankin tiukasti talouden maailmaan, ja kulttuuri-muistomerkkeihin saattaa kohdis-tua ankara paine, mikäli ne kytke-tään liian tiukasti lisäarvon tuotta-misstrategiaan. Tämä ilmenee työpajan puheenvuoroista ja keskustelusta, jotka sisältyvät vuoden 2007 lopulla sivustolla www.norden.org julkaistavaan raporttiin.
Kulttuuriperintö
osaksi
yhdyskun-takehityksen
prosesseja
Co-Herit-projekti on saanut ni-mensä ”Communicating Herita-ge in Urban Development Pro-cesses” -hankkeen nimen kah-desta ensimmäisestä sanasta. Projekti käynnistyi 2007 ja sen päätavoitteena on välittää tietoa kulttuuriperinnön tärkeydestä nykyajan yhdyskuntakehityk-sessä. Pohjoismaiden ministeri-neuvoston tukema kunnallis-tasoon keskittyvä hanke on kyt-ketty Norjan valtion antikviteet-tivirastoon. Pilottihankkeita on jo käynnistetty Arbogassa Ruot-sissa, Pietarsaaressa Suomes-sa, Tromssassa Norjassa sekä Vilnassa Liettuassa. Näissä hankkeissa valtio, kunnat ja tut-kimuslaitokset kehittävät yh-dessä kaupunkitilaa säilyttäen kaupunkien kulttuuriperintöä. Co-Herit-hankkeen tulokset jul-kaistaan 2008. Siihen saakka kumppanukset tekevät tiivistä yhteistyötä järjestäen muun mu-assa työpajoja hankkeeseen osallistuvissa maissa.
Kulttuuriperintö tuottaa lisäarvoa
Ajankohtaista
Kylmä sota Pohjoismaissa
Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella laaditaan parhaillaan uutta opaskirjaa toisen maailmansodan jälkeisen ajan säilyneistä kulttuuri-ympäristöistä Itämeren maissa. Lähihistoriatietouteen voi tutustua oppaan ilmestyttyä vuonna 2008.
Tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista
Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa muutoksia maisemassa ja kasvilli-suudessa ja vaikuttaa kaikkien Poh-joismaiden kulttuuriympäristöihin ja kulttuuriperintöön. Uudessa hankkeessa tarkastellaan ilmaston-muutoksen vaikutuksia ja ennalta ehkäiseviä toimia, joihin maat voi-vat ryhtyä. Hanke toteutetaan vuo-sina 2007−2010.
Arktiksen kulttuuriympäristöt ja maisemat keskiössä
Pohjoismaiden ministerineuvosto on nostannut selkeämmin esille arktisten alueiden kulttuurimuisto-merkkien ja maisemien hoidon. Matkailun ja virkistyskäytön lisään-tyminen kuormittaa paikoitellen luonnon- ja kulttuurimuistomerkke-jä, kun taas asutuksen vähenemi-nen toisin paikoin lisää historian säilyttämisen tarvetta. Kaksi julkai-sua kuvaa arktisten alueiden mai-semien ja kulttuurimuistomerkkien suojelua Grönlannissa, Islannissa ja Huippuvuorilla. Työ on tähän mennessä johtanut sekä maisemi-en että kulttuurimuistomerkkimaisemi-en suojelukriteereihin. Julkaisuissa ku-vataan luonnon- ja kulttuuriperin-nön turvaamista, alueita koskevan tiedon merkitystä sekä arktisten alueiden käyttöä elämys- ja virkis-tystarkoituksiin.
Pohjoismaat ja Baltian maat viettivät yhdes-sä Euroopan kulttuuriperintöpäiviä vuonna 2006. Yhteisen aiheen keskiössä olivat pai-kat, jotka historian saatossa ovat olleet läh-tö- ja määränpääpaikkoja. Kaikkien osallis-tuvien maiden kielillä tuotettiin yhteinen esite ja juliste, ja mukana olevissa kulttuuri-laitoksissa kävijöille järjestettiin kilpailu.
Viron, Islannin, Suomen, Ruotsin ja Nor-jan kulttuuriperintölaitosten yhteishank-keessa korostettiin yhteispohjoismaista
pe-rintöä ja hen-keä. Valokuvat ja kuvitukset valittiin niin, etteivät ne ol-leet maakohtai-sia vaan olisi-vat voineet olla mistä tahansa
Pohjoismaasta tai Baltian maasta. Esitteiden ja julisteiden kuvituksena oli muun muassa rautatieasema, lentokenttä, satamalaituri, bussipysäkki ja kahvila − paikkoja joissa jä-tetään jäähyväisiä. Monet kuvista olivat omalla tavallaan liikuttavia. Esitteen viimei-sellä sivulla oli kilpailu, jossa osallistujat saivat hyödyntää juuri oppimaansa. Palkin-tona oli matkasekki.
Euroopan kulttuuriperintöpäivien tarkoi-tuksena on saada laaja yleisö ymmärtämään kulttuuriperinnön arvo ja samalla kiinnittä-mään huomiota omaan historialliseen ym-päristöönsä. Vuoden 2006 kulttuuriperintö-päiviä vietti 48 Euroopan maata. Mukana olevat Pohjoismaat halusivat yhteistuumin laajentaa näkökulmaa tarjoamalla tietoa pohjoisten alueiden kulttuuriperinnöstä ja tuomalla esiin sen monimuotoisuutta. Poh-joismaiden ministerineuvosto rahoitti
osal-taan yhteistyötä, joka oli ensimmäinen näin laajamittainen kansainvälinen yhteistyöhan-ke Euroopan kulttuuriperintöpäivien 20-vuo-tisen historian aikana. Idean isä oli Ranskan entinen kulttuuriministeri Jack Lang. Euroo-pan neuvosto aloitti EurooEuroo-pan kulttuuripe-rintöpäivien viettämisen EU:n tuella vuonna 1991.
Myös muualla Euroopassa huomattiin, että Pohjoismaat esittäytyivät tällä kertaa yhdessä. Muut Euroopan maat ovat ottaneet mallia rajat ylittävästä yhteisen kulttuuripe-rinnön juhlimisesta, ja useissa viestimissä mainittiin vuoden 2006 kulttuuriperintöpäi-vien pohjoismainen yhteishanke. Sekä Eu-roopan neuvoston verkkosivulla että Euroo-pan yhteisessä kulttuuriperintöpäiväesit-teessä esiteltiin kaikki mukana olevat maat ja tiedotettiin Pohjoismaiden teemasta.
TemaNord 2005:552
Kulturmiljøer i Arktis – principper for bæredygtig forvaltning (Arktiksen
kulttuuriympäristöt − kestä vän hoidon periaatteet, norjankielinen) TemaNord 2005:541 Værnekriterier for geologiske elementer og kulturminder i Arktis (Arktiksen geologisten elementtien ja kulttuuri-muistomerkkien suojelu-kriteerit, norjankielinen)
Pohjoismaat ja Baltian maat juhlivat yhteistä kulttuuriperintöä
Pohjoismaisen ympäristöyhteistyön yhteyshenkilöt
Erityisasiantuntija Nikolaj Bock, nb@norden.org Erityisasiantuntija Mats Ekenger, mek@norden.org Koordinaattori Josephine Lindegaard, jlin@norden.org Toimittaja: Hans Skotte Møller
Teksti: Stine Carsten Kendal, Kontrabande Suunnittelu: Kjell Olsson
Pohjoismainen ympäristöyhteistyö
Pohjoismainen ympäristöyhteistyö perustuu vuosiksi 2005–2008 laadittuun pohjoismaisen ympäristöyhteis-työn toimintaohjelmaan, joka viitoittaa paitsi Pohjolan sisäistä ympäristöyhteistyötä myös lähialueisiin, Arktik-seen, EU:hun ja muihin kansainvälisiin foorumeihin liittyvää yhteistyötä. Ohjelma auttaa saavuttamaan tuloksia, jotka takaavat Pohjolan kansainvälisen ase-man ympäristöalan edelläkävijänä. Yksi ohjelase-man päätavoitteista on entistä terveellisemmän elinympäris-tön luominen Pohjoismaiden kansalaisille.
Store Strandstræde 18 DK-1255 København K Puh. +45 33 96 02 00 Faksi +45 33 96 02 02 www. norden org
