• No results found

Perusteltua vai potaskaa? Päihteet ja tutkimus mediassa

N/A
N/A
Protected

Academic year: 2021

Share "Perusteltua vai potaskaa? Päihteet ja tutkimus mediassa"

Copied!
32
0
0

Loading.... (view fulltext now)

Full text

(1)

Perusteltua vai potaskaa?

Päihteet ja tutkimus mediassa

(2)
(3)

Toimittajan ja

tutkijan kohtaaminen

Kun toimittajat ja tutkijat kohtaavat, edessä on usein yhteentörmäys. Mo-lemmilla ammattiryhmillä on periaatteessa sama tehtävä: ottaa selvää asioista ja välittää asiatietoa. Työskentelytavat poikkeavat kuitenkin toisis-taan. Toimittajat haluavat selvittää ja selittää tapahtumia helposti ymmär-rettävällä tavalla uutisnäkökulmasta, ja heillä on usein tiukka aikataulu. Tie-teellinen tutkimus pyrkii tuottamaan syventävää tietoa, ei antamaan lyhyitä ja pelkistettyjä vastauksia. Jos aihepiiri on kiistanalainen ja tunteita herättä-vä, kuten esimerkiksi alkoholi ja huumeet, väärinymmärrysten vaara on suuri. Tämä julkaisu pyrkii edistämään sitä,

että median raportointi alkoholista ja huumeista olisi monivivahteisem-paa ja perustuisi entistä enemmän faktoihin. Julkaisu on tarkoitettu eri-tyisesti uransa alkuvaiheissa olevil-le, kuten esimerkiksi journalistiikkaa opiskeleville, nuorille tutkijoille ja tie-dealan viestijöille mutta myös muille alkoholi- ja huumeasioiden

asiantun-tijoille, kuten esimerkiksi virkamiehille ja kansanterveysviranomaisille.

Toimittajat ja tutkijat tarvitsevat toisiaan. Moni tutkija haluaa, että hänen tutkimuksensa ylittää uutis-kynnyksen, ja toimittajat haluavat löytää oikeat asiantuntijat saadak-seen juttuihinsa asiatietoa. Medianä-kyvyys tarjoaa tutkijalle hyvän

(4)
(5)

mah-Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen seminaarikiertue “Perusteltua vai potas-kaa? Päihteet ja tutkimus mediassa” (Missbruk av fakta? Alkohol och droger i medierna) kiersi kaikki Pohjoismaat vuosina 2015–2016. Kiertueen aikana

kes-kusteltiin Pohjoismaiden johtavien asiantuntijoiden kanssa tiedotusvälineiden alkoholi- ja huumeuutisoinnista sekä siitä, kuinka toimittajat, tutkijat ja muut asiantuntijat osaisivat entistä paremmin kommunikoida toistensa kanssa. Julkaisu perustuu seminaarien aikana eri maissa käytyihin keskusteluihin sekä pohjoismaisen työryhmän yhteistyöhön. Kiitos kaikille, jotka ovat tarjonneet osaamistaan!

dollisuuden saada tutkimus suuren yleisön tietoisuuteen.

Suurin osa toimittajista ja tutkijois-ta tekee laadukastutkijois-ta työtä. Alkoho-li- ja huumeuutisointi on kuitenkin helposti vääristynyttä. Alkoholista ja huumeista puhuttaessa liikkeel-lä on paljon ristiriitaista tietoa ja eri toimijoilla, kuten esimerkiksi kansan-terveystyöstä vastaavilla viranomai-silla ja alkoholiteollisuudella, on hyvin erilaiset intressit. Ihannemaailmassa alkoholista ja huumeista raportoiva toimittaja olisi lääketieteen, sosiolo-gian, kriminologian ja yhteiskuntatie-teiden asiantuntija.

Yksi tämän päivän journalismin on-gelmista on kuitenkin se, että har-valla toimittajalla on mahdollisuus erikoistua tiettyihin aihepiireihin.

Erikoistoimittajat ovat nykyään har-vassa. Toimittaja joutuu melkein päi-vittäin tarttumaan uusiin aihepiirei-hin. Kun tähän lisätään aikapaine, väärinymmärrysten ja virhetulkin-tojen riski kasvaa. Yksittäisellä tut-kijalla onkin vastuu siitä, että hän tiedottaa tutkimustuloksistaan ja niihin liittyvistä asioista selkeästi ja ymmärrettävästi.

Kun kumpikin taho pyrkii ymmärtä-mään ja kunnioittamaan toistensa työtapoja, raportoinnista tulee to-dennäköisesti totuudenmukaisem-paa. Tutkijoita pitäisi mediakoulut-taa ja toimittajia tiedekoulutmediakoulut-taa. Toivomme, että tämä julkaisu auttaa osaltaan edistämään tutkijoiden ja toimittajien keskinäistä vuoropuhe-lua ja yhteistyötä.

(6)
(7)

Muuttuvat roolit

Tutkimusmaailmassa puhutaan yhä enemmän viestinnän merkityksestä. Tutkijan tehtävänä on toteuttaa niin sanottua kolmatta tehtävää: välittää tutkimustuloksiaan ja osaamistaan niin akateemisen maailman sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Myös monet tutkimuksen rahoittajat vaativat, että tut-kija tiedottaa tuloksistaan julkisuudessa. Tuttut-kijan on siis entistä tärkeämpää pystyä popularisoimaan tutkimustuloksiaan ja saattamaan ne kaikkien saa-taville.

Tutkijoiden yhteistyö toimittajien kanssa on muuttunut ajan myötä. Aiemmin journalismin painopiste oli uutisfaktojen välittämisessä, mutta nykyään journalismi painottaa myös uutisoitavien tapahtumien tulkintaa ja analyysiä. Ennen tutkijat puhuivat tuloksistaan lähinnä tutkijan ominai-suudessa. Nykyään heitä pyydetään arvioimaan poliittisia päätöksiä tai heiltä odotetaan vastauksia myös erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä

sekä niiden taustoja ja merkitystä koskeviin kysymyksiin, jotka eivät suoraan liity heidän tutkimukseensa. Tämä on johtanut siihen, että media on kiinnostunut tietyistä tutkijaryh-mistä muita enemmän. Aiemmin me-diassa esiintyivät lähinnä luonnon-tieteellisten alojen tutkijat. Nykyään haastatellaan entistä enemmän myös humanististen ja yhteiskunta-tieteellisten alojen tutkijoita.

(8)

Digitaalinen kehitys, vaihtoehtoiset viestintäkanavat ja muun muassa mainostulojen vähentyessä heiken-tynyt talous ovat ravistelleet journa-lismia voimakkaasti viimeisten vuo-sikymmenten aikana. Tarve saada kuluttajat kiinnostumaan mediasta on synnyttänyt ilmiön “klikkijournalis-mi”, jossa jokainen klikkaus ja jako on tärkeä mainosten myynnin kannalta. Muutoksista huolimatta journalismin perustehtävä on säilynyt samana, ja suuri yleisö pitää edelleen perinteisiä medioita tärkeimpinä tiedonlähtei-nään. Mediaan luotetaan ja median nähdään käyttävän merkittävää val-taa siinä, mitä asioita se nosval-taa esil-le. Tämä koskee myös tutkimustulos-ten raportointia.

Tiedealan tiedottajat toimivat myös entistä enemmän linkkeinä toimitta-jien ja tutkijoiden välissä. Jos yhteis-työ toimii hyvin, tiedottajien merkitys tutkijalle voi olla suuri, koska tiedot-taja voi auttaa häntä saamaan tut-kimustuloksiaan esille asianmukai-sessa muodossa tiedotusvälineissä.

Näennäinen tasapuolisuus

Tiedotusvälineet ovat vastuussa raportoinnin tasapuolisuudesta ja asiallisuudesta. Niin sanottu näen-näinen tasapuolisuus (eng. false balance), edustaa eräänlaista kom-pastuskiveä, jossa mielipiteille ja tie-teellisille tosiasioille annetaan tiedo-tusvälineissä yhtäläinen painoarvo. Tasapuolinen uutisointi on hyvän journalismin perusta. Uutisoinnin ta-sapuolisuus ei tarkoita sitä, että kaik-kien osapuolten viesti on yhtä paina-va. Toimittajien olisi oltava tarkkoja siinä, etteivät he anna kahdelle nä-kökulmalle samaa painoarvoa, jos toisella niistä on selkeästi painavam-pia tieteellisiä perusteita. On tärkeää tunnistaa mielipiteen ja tosiasian välinen ero. Toki tutkijoillakin voi olla mielipiteitä, mutta on tärkeää erot-taa tutkimustulokset ja asiantuntija-lausunnot mielipiteistä. Toimittajan velvollisuus on tehdä median kulutta-jalle selväksi, esitteleekö haastatel-tava riippumattomia tosiasioita vai ohjaako esimerkiksi jokin kaupallinen intressi hänen näkemyksiään.

(9)

Hyvä toimittaja on kriittinen ja osaa löytää eri aiheista argumentteja puolesta ja vastaan. Mutta on myös hyvä pohtia, kannattaako vastakkai-sia näkemyksiä tuoda esille silloin kun ne ovat hyvin marginaalisia. Lukijalle voi esimerkiksi muodostua käsitys, että laajaan populaatioon perus-tuvalla tutkimuksella on sama pai-noarvo kuin joidenkin satunnaisesti valittujen ihmisten mielipiteillä, jos nämä esitellään vastakkaisina näke-myksinä.

Toimittajien olisi myös kiinnitettävä huomiota siihen, millaisia tutkimus-projekteja he korostavat. Tutkimus- uutisia koskeva julkisuus voi vääris-tyä, jos pitkäkestoisen ja laajan tut-kimuksen tulokset eivät saa media-näkyvyyttä, mutta suppeammat ja ehkä toimittajan näkökulmasta hel-pommin työstettävät gallupit nou- sevat näyttävästi otsikoihin.

Ennakkokäsityksiä

Joidenkin toimittajien ja tutkijoiden välillä on syntynyt erilaisia ennakko-käsityksiä. Monen tutkijan mielestä tutkimustulosten yksinkertaistami-nen ja toimittajien keskuudessa toisi-naan esiintyvä kyvyttömyys arvioida tutkimustulosten laatua ovat

merkit-täviä ongelmia. Jotkut tutkijat eivät siksi halua antaa haastatteluja, koska he pelkäävät, että heidän sanomaan-sa vääristellään. Jotkut kokevat, että heitä haastatellaan vain näön vuoksi ja että se, miten asia uutisoidaan, on päätetty jo etukäteen. Tutkijat toivo-vat myös toimittajien ymmärtävän, että heillä ei ole mielipidettä kaikes- ta, mikä heidän alaansa koskee.

Toimittajat saattavat puolestaan kokea, että tutkijat eivät ymmärrä toimittajan työn reunaehtoja, kuten selkeitä näkökulmia ja tiukkaa aika-taulua. Monet toivovat, että tutkijat osaisivat paremmin popularisoida tutkimustuloksiaan ja erottaa, mikä kiinnostaa suurta yleisöä ja mikä asiantuntijoita.

Sekä toimittaja että tutkija hyöty-vät, jos ennen haastattelua käydään läpi seuraavat asiat: Millainen on kysymyksenasettelu? Millainen haas-tattelutilanne on? Missä ominaisuu- dessa asiantuntijaa haastatellaan? Tutkijalla on oikeus tietää, millaisena lähteenä häntä käytetään, jotta hän voi päättää, haluaako hän osallistua haastatteluun.

(10)
(11)

Tutkijan kannattaa etukäteen pyytää apua viestintäosastolta, jos sellainen on käytettävissä. Apua voi saada vaik- kapa siihen, miten viesti kannattaa paketoida, jotta sen sisältö ei vääris- ty. Eli miten viestistä tehdään hel-posti ymmärrettävä.

Asiantuntijan yhteiskunnallinen roo-li on kokenut muutoksen. Jos tutkija ei osallistu haastatteluihin, tilaa jää vähemmän asiantunteville äänille. Sosiaalinen media on johtanut siihen, että meillä on monia itsensä asian-tuntijoiksi kokevia ihmisiä, jotka saa-vat näkyvyyttä myös perinteisissä tiedotusvälineissä. Aiemmin asian-tuntijalausuntojen antajilta odotet-tiin muodollista pätevyyttä, mutta nykyään melkein kuka vain voi saada asiantuntijan statuksen joko

koke-muksensa tai ammattinsa perus- teella. Asiantuntijuuden laajentunut määritelmä ei välttämättä ole vain huono asia, mutta toimittajien on tehtävä selväksi, mikä on faktaa ja mikä mielipidettä.

Yliopistot kehottavat tutkijoita osal-listumaan enemmän yhteiskunnal-liseen keskusteluun. Samanaikai-sesti jotkut tutkijat pelkäävät, että kollegojen arvostus heitä kohtaan vähenee, jos he esiintyvät paljon tie- dotusvälineissä. Avoimen dialogin pitäisi olla tiedejournalismin tavoit- teena. Työtoverien kritiikin tai väärin- ymmärrysten pelko ei saa johtaa sii-hen, että tutkijat eristäytyvät.

(12)
(13)

Terminologia

viestinnän tärkeänä osana

“Narkkari, ongelmakäyttäjä, alkoholisti, huumeriippuvainen, alkkis, päihdeäi-ti”. Tässä muutama esimerkki termeistä, joita käytetään, kun tiedotusväli-neissä ja julkisessa keskustelussa käsitellään ongelmakäyttöä. Sanojen va-litseminen voi vaikuttaa sivuseikalta, ja toimittaja saattaa mielellään valita nimityksen, joka yleisesti tulkitaan samoin. Mutta missä määrin sanavalinnat vaikuttavat siihen, kuinka lukija tai kuulija saa vahvistusta ennakkokäsityk-silleen.

Journalismin vaatimuksiin kuuluu, että otsikot ja raportit herättävät huomiota ja lukijoiden kiinnostuksen. Samaan aikaan faktojen tarkistuk-seen ja taustatyöhön voi jäädä ko-vin vähän aikaa. Tässä haastavassa työilmapiirissä toimittajan on tärkeä muistaa, että sanavalinnoilla ja teks-tien sävyllä on suuri vaikutus siihen,

miten ilmiöitä kuten alkoholi, huu-meet ja ongelmakäyttö ymmärre-tään. Toimittajan valinnat vaikutta-vat siihen sävyyn, millä me puhumme esimerkiksi ongelmakäyttöön liitty-vistä asioista.

Yhtenä esimerkkinä tästä mainit-takoon eri aineiden nimeäminen.

(14)

“Alkoholi ja huumeet” on tavallinen ilmaisutapa, mutta nykyään riippu-vuuksien asiantuntijat käyttävät yhä useammin ilmaisua “alkoholi ja muut huumeet”, koska alkoholi riippuvuut-ta aiheutriippuvuut-tavana psykoaktiivisena ai-neena voidaan luokitella huumeeksi. Kun jälkimmäinen ilmaisutapa yleis-tyy, voi olla, että suuren yleisön käsi-tys alkoholista pikkuhiljaa muuttuu. Yleiskuva alkoholiin liittyvistä ilmi-öistä saattaa selkeytyä, jos tutkijat osallistuvat entistä ahkerammin yh-teiskunnalliseen keskusteluun. Tutki-joiden ja toimittajien välinen yhteis-työ edistää kysymysten laajempaa tarkastelua ja tuo esiin alkoholin, huumeiden ja yhteiskunnan välisen suhteen monimutkaisuuden.

Ongelmakäyttö on

ennem-minkin oire kuin diagnoosi

Ongelmakäytön kuvaaminen erillise-nä ilmiöerillise-nä on monessa tapauksessa ongelmallista. Ongelmakäyttö liittyy vahvasti sosiaaliseen eriarvoisuu-teen. Tiedämme, että ongelmakäyttö (joko muiden tai oma) on yhteydessä sosioekonomiseen statukseen eli

esi-merkiksi asemaan työelämässä, asu-mismuotoon tai koulutustasoon. Kun ongelmakäyttöön liittyvistä teemois-ta ja ihmisistä raportoidaan, onkin tärkeää pohtia, millaiset riskit eri ym-päristöissä on ajautua ongelmakäyt-täjäksi. Jotta vältettäisiin ongelma-käyttöä koskevien ennakkokäsitysten vahvistamista, on tärkeää käsitellä ongelmakäyttöön liittyviä teemoja siten, että rakenteellisia eroja ja eri-arvoisuutta huomioidaan.

Esimerkki: kun jossakin artikkelis-sa kuvataan huumeidenkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia käyttäjän näkökulmasta, on tärkeää kuvailla myös sitä, millaisessa ympäristössä käyttö ja ongelmakäyttö tapahtuvat. Sosiaalisesti syrjäytyneen, kuten esi-merkiksi kodittoman tai pitkäaikais-työttömän, riski ajautua ongelma-käyttäjäksi ja mahdollisuudet päästä eroon ongelmakäytöstä eivät ole sa-manlaiset kuin sosiaalisesti vahvem-massa asevahvem-massa olevan henkilön, jolla on vahva, perheen, työn ja ystä-vien muodostama turvaverkko. Jos ongelmakäyttöä kuvataan asiana, joka johtuu vain yksilöstä ja hänen

(15)
(16)

valinnoistaan, annetaan harhaanjoh-tava ja epäoikeudenmukainen kuva riskien, valintojen, ongelmakäytön ja sen lopettamisen välisistä suhteista.

Viinaralli ja viinaskandaali

Sen lisäksi, että terminologia luo ja vahvistaa ennakkokäsityksiä tietyis-tä ryhmistietyis-tä ja alueista, se vaikuttaa myös siihen, miten tulkitsemme alko-holiin liittyviä asioita ja suhtaudum-me niihin. Ilmaukset kuten kaljareissu, nettiviina, viinaralli ja viinaskandaali ovat esimerkkejä sanoista, joita tie-dotusvälineissä on käytetty puhut-taessa alkoholipolitiikasta, alkoho-linmyynnistä ja juomatavoista. Myös tässä tapauksessa sanavalinnat määrittävät raportin sävyn.

Esimerkiksi viinaralli, jolla usein ku-vataan alkoholikauppaa maiden ra-joilla, antaa kuvan karnevalistisesta tapahtumasta, johon kaikki osallistu-vat ja jota alkoholinmyyntiä säätele-vät säädökset eisäätele-vät koske. Erillisenä sanana viinaralli merkitsee säännöl-lisiä alkoholiostosmatkoja toiseen maahan. Pohjoismaisessa tiukan al-koholipolitiikan kontekstissa viinaralli saattaa saada lukijan mielessä mo-nimutkaisemman merkityksen: viina-ralli viittaa laista piittaamattomaan säännellyn alkoholimyynnin sivuut-tamiseen. Tämä saattaa miellyttää niitä, jotka kaipaavat liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, mutta häiritä nii-tä, joiden mielestä alkoholin helpom-pi saatavuus kotimaassa aiheuttaa ongelmia.

(17)

Onko alkoholin juominen normi?

Tiedotusvälineissä ja yhteiskunnalli-sessa keskustelussa alkoholinkäyttö nähdään usein normina juomatto-muuden sijasta.

Alkoholia koskevien uutisjuttujen muotoilu ja sävy ovat hyvin erilaiset kuin esimerkiksi tupakkaa koskevien, vaikka sekin on laillinen ja riippu-vuutta aiheuttava aine. Tupakoinnin hyväksyttävyys on viimeisten vuosi-kymmenten aikana vähentynyt, kun taas alkoholinkäyttöä pidetään edel-leen normaalina.

Tiedotusvälineet kyseenalaistavat vain harvoin alkoholin asemaa osana sosiaalisia tilanteita. Kriittiset kan-nanotot ovat yleensä hyvin polarisoi-tuneita: ollaan joko alkoholipolitiikan liberalisoinnin kannalla tai sitä vas-taan. Keskusteluissa alkoholinkäyt-töä normalisoidaan usein esimerkiksi korostamalla “kohtuukäyttäjien” ja “ongelmakäyttäjien” välistä eroa.

Suurkuluttajat kärsivät toki vaka-vammista alkoholihaitoista, mutta tiedotusvälineet eivät juurikaan ko-rosta sitä, että alkoholinkäyttöön liittyvät terveysongelmat kosket-tavat kuitenkin laaja-alaisimmin niin kutsuttuja kohtuukäyttäjiä eli keskivertokuluttajia. Tällainen vas-takkainasettelu johtaa ihmisten luo-kitteluun “meihin” ja “niihin”, jossa ongelmakäyttö ja siitä seuraavat terveysongelmat liitetään pieneen suurkuluttajien ja ongelmakäyttäjien ryhmään. Tämä luo ja vahvistaa alko-holia koskevia ennakkokäsityksiä.

(18)
(19)

Toimittajat ja

tutkijat

vinkkaavat toisilleen

Olemme listanneet tähän joitakin vinkkejä ja toiveita toimittajilta tutkijoille ja tutkijoilta toimittajille. Vinkkien on tarkoitus herättää ajatuksia ja inspi-raatiota, joka edistää toimittajien ja tutkijoiden vuoropuhelua ja yhteistyötä.

(20)

ToimiTTajan vinkiT TuTkijalle

u Näe hyödyt siitä, että saat levite-tyksi tutkimustuloksiasi tiedotus-välineiden kautta.

u Nosta esiin keskeiset faktat ja esittele tutkimustuloksia ym-märrettävästi. Anna toimittajille vinkkejä mielenkiintoisista löy-döksistä!

u Mieti, mitkä tulokset voisivat kiin-nostaa tiedotusvälineitä. Kysees-sä voi olla myös jokin muu teema kuin keskeisin tutkimuslöydös. u Luo ja ylläpidä hyviä suhteita

toi-mittajiin.

u Jos aihepiirisi on vaikeasti ym-märrettävä, ota yhteyttä tie-teellisiin mediakanaviin, kuten esimerkiksi populaaritieteellisiin ajankohtaisohjelmiin.

u Jos käytettävissäsi on viestintä-osasto, pyydä siltä apua.

u Mikäli et suostu haastatteluun, luot tilaa vähemmän asiantunte-ville äänille.

(21)

u Mieti jo etukäteen, miksi ja kenel-le tutkimustulokset ovat tärkeitä. u Ole käytettävissä, kun

toimitta-jat ottavat yhteyttä esimerkiksi silloin, kun lehdistötiedote on lä-hetetty.

u Ota etukäteen selvää haastatte-lutilanteesta (onko kyseessä suo-ra keskusteluohjelma vai nauhoi-tettu haastattelu, päivälehti vai iltapäivälehti).

u Vältä epämääräistä tutkimus-tulosten kuvailua ja liian laajoja tilastotietoja. Ilmaise itseäsi sel-keästi ja selitä terminologiaa ja käsitteitä.

u Painota rohkeasti niitä tutkimus-tuloksia, joista olet varma. u Ilmaise selkeästi, jos haluat

vä-littää omia mielipiteitäsi eikä ai-noastaan riippumattomia tutki-mustuloksia.

u Vastaa tarvittaessa rohkeasti: “En tiedä”.

u Sinulla on oikeus tarkistaa lau-sumasi ennen niiden julkaisua ja pyytää oikaisua jälkikäteen. Muista myös nämä:

u Tutustu toimittajan työskente-lyprosessiin (uutiskriteerit, näkö-kulmat jne.) ja toimittajan työtä sääteleviin journalistin ammat-tiohjeisiin.

u Muista, että toimittaja työsken-telee kovan aikapaineen alla. u Pyri vuoropuheluun. Älä eristäydy

kritiikin tai väärinymmärrysten pelon vuoksi.

u Edistä hyvää journalismia teke-mällä toimittajan kanssa yhteis-työtä.

u Jos mahdollista, osallistu tutki-joille järjestettäville mediakurs-seille.

(22)

u Kuka tutkimuksen on tehnyt ja miksi?

u Onko tieto edelleen ajankohtais-ta?

u Millainen tutkimus on kyseessä, ja millaisia menetelmiä siinä on käytetty?

u Miten ja minne tutkimusaineisto on kerätty?

u Millainen tutkittu joukko on, keitä se edustaa ja kuinka kattavasti? u Kuka tutkimuksen on

rahoitta-nut? Sisältyykö asiaan eturistirii-toja?

u Onko rahoittaja voinut vaikuttaa julkaistuihin tuloksiin?

u Mikä on tutkimuksen laatutaso? u Missä tutkimus on julkaistu?

TuTkijan vinkiT ToimiTTajalle

Kun luet lehdistötiedotteen tai muun tutkimusta

kos-kevan tekstin, mieti:

(23)

u Harkitse, kuka on asiantuntija – älä kuuntele vain äänekkäimpiä. u Kunnioita sitä, että jotkut

kijat haluavat puhua vain tut-kimustuloksista kun taas toiset kertovat mielellään myös omista näkemyksistään.

u Jäsennä tuotoksesi niin, että sii-tä selviää, mikä on faktaa ja mikä mielipidettä.

u On hyvä sisällyttää uutiseen tie-toruudun, jossa kerrotaan kysei-sestä tutkimuksesta.

u Pohdi, missä yhteydessä käytät kansan ääntä eli ns. kadunmies-ten haastatteluja, ja kuinka muo-toilet kysymykset.

u Vältä kaavoihin kangistuneita stereotypioita.

Muista myös nämä:

u Tutkimus on kumulatiivista ja pit-käjänteistä työtä. Yksittäisten tutkimusten tulokset eivät aina

u Sanavalinnoilla on suuri vaikutus siihen, miten lukija ymmärtää ai-heen.

u Tutkijat ovat asioista eri mieltä, joten ole kriittinen.

u Tutki myös ne projektit, joilla näyttää olleen hyvä tarkoitus mutta jotka ovat epäonnistuneet tavoitteissaan (esimerkiksi huu-meidenvastainen kampanja). u Suhtaudu kriittisesti yleisiin

en-nakkokäsityksiin alkoholiongel-maisista ja huumeidenkäyttäjis-tä.

u Ongelmakäyttö on yleensä aina osa suurempaa ja monimutkai-sempaa sosiaalista ongelmaa. Jos olet epävarma siitä, oletko osannut kattavasti kuvata ilmiön monimutkaisuutta, ota yhteyttä tutkijaan, joka on alan asiantun-tija.

u Jos olet kiinnostunut, voit osal-listua kursseille, joilla käsitellään

(24)
(25)

Tutkimusmaailman termit

ja käsitteet

Tutkijat käyttävät monia käsitteitä ja termejä, joiden ymmärtäminen on tär-keää, jos haluaa ottaa selvää tutkimustuloksista ja välttää väärinkäsityksiä. Olemme koonneet tähän joitakin termejä, joista voi olla apua.

(26)

Perustutkimus: Systemaattista ja järjestelmällistä uuden tiedon tuot-tamista.

Soveltava tutkimus: Kehittää tapo-ja, joilla olemassa olevaa tutkimusta voidaan soveltaa.

Kehittämistyö: Tutkimustulosten käyt-töä erilaisiin kehittämistarkoituksiin. Selvitys: Olemassa olevien olosuh-teiden kuvausta, tutkimusten ja toi-menpiteiden kuvausta tietyllä alueel-la.

Tieteellisen artikkelin on noudatetta-va tieteellisille julkaisuille määriteltyä muotoa ja sen pitää olla tieteellisesti arvioitu (peer-reviewed). Tieteellisiä julkaisuja luokitellaan vaikuttavuus-kertoimen eli julkaisun artikkeleihin kohdistettujen viittausten lukumää-rän perusteella. Vaikuttavuuskerroin määrittää tiedemaailmassa sen, kuinka merkittävä jokin julkaisu on omalla alallaan. Moni tutkija pitää vaikuttavuuskerrointa laadun mitta-rina.

Meta-analyysi on tutkimustapa, joka valaisee ja analysoi tietyllä alalla teh-tyä tieteellistä tutkimusta ja tekee sen pohjalta johtopäätöksiä.

Määrälliselle tutkimukselle on tyypil-listä, että suora kontakti tutkittavaan ryhmään tai populaatioon on vähäis-tä. Tulokset perustuvat ensisijaisesti siihen, että tutkittava populaatio on tarpeeksi suuri ja että tehdyt havain-not pätevät koko populaatioon, eivät yksittäisiin poikkeustapauksiin. Kyse-lylomaketutkimukset, epäsuora ha-vainnointi tai strukturoidut haastat-telut ovat esimerkkejä määrällisistä tutkimusmenetelmistä. Määrällisiä ovat myös tutkimukset, joissa tie-toa haetaan erilaisista rekistereistä (esim. terveydenhoidon tai sosiaali-palveluiden rekisterit).

Laadulliset tutkimukset keskittyvät muutamiin yksilöihin, ja ne antavat syventävää tietoa valitusta aihees-ta. Tutkimus on joustavaa ja tutkija on suoraan tekemisissä tutkittavien yksilöiden tai ryhmien kanssa. Yksi-lö- ja ryhmähaastattelut, tapaustut-kimukset ja osallistuva havainnointi

(27)

Sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa. Metodista riippumatta rapor-toinnin ja analyysin on oltava objek-tiivista ja perustelujen uskottavia ja asiallisia.

Näennäiseen tasapuolisuuteen tör-mää journalistisessa raportoinnissa silloin, kun pyritään tasapuoliseen uutisointiin siten, että epäoleellinen pienen ryhmän mielipide nostetaan esiin vastakkaisena näkökulmana esimerkiksi hyvin perustelluille tutki-mustuloksille.

Eturistiriita syntyy, kun kirjoittajalla on sidoksia, jotka saattavat vaaran-taa tekstin objektiivisuuden. Eturisti-riidat saattavat olla henkilökohtaisia, kaupallisia, poliittisia, akateemisia tai taloudellisia, ja ne voivat johtaa siihen, että kirjoittajan ammatilli-nen arviointikyky kyseenalaistuu. Tällaisten tilanteiden välttämisek-si, kirjoittajan on hyvä tehdä selkoa mahdollisista sidoksistaan. Päihteis-tä puhuttaessa eturistiriitojen riski on erityisen suuri, koska tutkimusta

rahoittavat alkoholi-, tupakka- ja lääketeollisuus sekä lukuisat etujär-jestöt.

Jotkin kustantamot julkaisevat näen-näistieteellisiä julkaisuja. Kirjoittajat, jotka haluavat julkaista artikkelei-taan eivät saa näiltä julkaisuilta sel-laisia palveluita, joita luotettavat tieteelliset julkaisut pyytävät siitä huolimatta, että kirjoittajat mak-savat näennäistieteellisiä julkaisuja kustantaville kustantamoille artik-keliensa julkaisusta. Nämä kustan-tamot tunnistaa usein siitä, että esimerkiksi julkaisun päätoimittajan nimeä, toimituskunnan tietoja, artik-kelihintoja, digitaalista arkistoa, koti-paikkaa jne. on vaikea löytää.

(28)
(29)

JULKAISUN TEKIJÄT

Jessica Gustafsson, Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen viestinnän erityis- asiantuntija, Suomi. Jessica on aiemmin työskennellyt uutis- ja ajankohtaistoi-mittajana Ylellä ja toiminut sosiaali- ja terveysministeriön tiedottajana.

Nina Karlsson, Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen projektivastaava, Suomi. Nina hoitaa pohjoismaista projekti- ja tutkimuskoordinointia alkoholi- ja huu-measioissa.

Työryhmä

Anna Raninen, osastopäällikkö, Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplys ning (CAN), Ruotsi

Astrid Renland, toimittaja, Rus & Samfunn -lehti, Norja

Judit Hadnagy, viestintäpäällikkö, Pohjoismainen hyvinvointikeskus, Ruotsi Rafn M Jónsson, projektivastaava, Embætti Landlæknis (Terveyslaitos) Simone Sefland Pedersen, projektikoordinaattori, Information-lehti, Tanska Tuukka Tammi, tutkija ja päätoimittaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos /

(30)

OSALLISTUJAT POHJOISMAISISSA SEMINAAREISSA

Suomi

Esa Väliverronen, viestinnän professori, Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto

Marjatta Montonen, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Päivi Repo, toimittaja, Helsingin Sanomat

Tuukka Tammi, tutkija ja päätoimittaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ulla Järvi, pääsihteeri, Suomen tiedetoimittajain liitto

Ruotsi

Björn Johnson, dosentti, Malmö Högskola

Cissi Askwall, pääsihteeri, Vetenskap & Allmänhet -järjestö

Mats Ramstedt, dosentti, Centralförbundet för alkohol- och

narkotikaupplys-ning (CAN)

Matts Lindqvist, viestinnän erityisasiantuntija, Pohjoismaiden ministerineuvosto Miki Agerberg, toimittaja, Läkartidningen -lehti

Norja

Astrid Renland, toimittaja, Rus & Samfunn -lehti Knut-Inge Klepp, osastopäällikkö, Folkehelseinstituttet Linn Stalsberg, vapaa toimittaja

Ole André Sivertsen, ohjelmajohtaja/konseptikehittäjä Tord Finne Vedøy, tutkija, Folkehelseinstituttet

(31)

Tanska

Hanne Fall Nielsen, reportaasipäällikkö, Jyllands-Posten-lehti Helge Kvam, opettaja, Danmarks Medie- og Journalisthøjskole Lars Iversen, hallituksen jäsen, Alkohol & Samfund -järjestö

Torsten Kolind, lehtori, Center for Rusmiddelforskning, Aarhus Universitet Søren Ørsted Pedersen, lehdistöpäällikkö, Rådet for Sikker Trafik

Islanti

Guðrún Hálfdánardóttir, toimittaja, mbl.is

Rafn M Jónsson, projektivastaava, Embætti Landlæknis (Terveyslaitos) Ólöf Skaftadóttir, toimittaja, Fréttablaðið-lehti

Jóna Margrét Ólafsdóttir, sosiaalityön lehtori, Háskóli Íslands (Islannin yliopisto) Ingibjörg Rósa Björnsdottir, journalistiikan ja viestinnän opettaja,

Háskóli Íslands (Islannin yliopisto)

Ahvenanmaa

Albin Dahlin, toimituspäällikkö, Ålands Radio och TV Astrid Olhagen, vapaa toimittaja

Fredrik Rönnlund, vt. sosiaalitarkastaja, Ahvenanmaan maakuntahallitus Christer Strand, Ålands Motorförares Helnykterhetsförening r.f. -järjestön

pu-heenjohtaja

(32)

Pohjoismainen hyvinvointikeskus

+358 (0)20 7410 880

helsingfors@nordicwelfare.org

www.nordicwelfare.org

References

Related documents

Pitäisikö naisten sitten sekä toimittajina että haastateltavina vallata omakseen myös sitä kilpailullista ja haastavaa retoriikkaa, jota HPR ja laajemminkin

On erityisen merkittävää, että nämä naiset olivat usein naimattomia - kuten esimerkiksi Fredrika Bremer, Alexandra Gripenberg, Adelaide Ehrn- rooth ja Elisabeth Blomqvist -

3 Naistutkimuksessa on jo pitkään pohdittu kulttuuriimme luonnollistunutta heteroseksuaalisuuden ideologiaa esim Pulkkinen 1993, Lappalainen 1996, 216-220, ks myös Räisänen 1995, 15

- Allekirjoittaneet vakuuttavat allekirjoituksillaan että he ovat pyytäneet asianomaisilta henkilöiltä heidän suostumuksensa siihen että heidän nimiään voidaan

One of the datasets col- lected is from a GAMMA Portable Radar Interferometer (gpri). As an application, we study the extraction of ice detections from this data and its tracking

Av proven ligga omkring en tredjedel mycket spridda och endast 1/5 inom antingen tusenårsgränsen (streckade linjer) eller 20 °/o gränsen (prickade linjen).. Emellertid måste

12 frågor, i separata fönster utan möjlighet för försökspersonerna att gå tillbaka och ändra ett redan angivet svar. Vissa frågor skulle försöksdeltagare gradera på en skala

Demokratialle haasteellista on, että monet haastatelluista nuorista kokevat, ettei vai- kuttaminen ole heidän tehtävänsä ja toisaalta, mikäli kuitenkin toimisivat ja yrittäisivät