Pohjola tilastoina 2018

Pohjola

tilastoina

2018

2

Pohjola tilastoina 2018

Toimittanut: Ulla Agerskov ja Silva Mertsola,

Pohjoismaiden ministerineuvosto

ANP 2018:820

ISBN 978-92-893-5829-3 (PRINT)

ISBN 978-92-893-5830-9 (PDF)

ISBN 978-92-893-5831-6 (EPUB)

http://dx.doi.org/10.6027/ANP2018-820

© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2018

Ulkoasu: Mette Agger Tang

Paino: Rosendahls

Printed in Denmark

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista

yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi,

Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin

aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa

Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja

alueelli-sia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot

lujit-tavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista

ja kilpailukykyisimmistä alueista.

3

Pohjola

tilastoina

2018

4

Kuviot perustuvat pohjoismaisesta

tilastotietokannasta saatuihin tilastoihin.

Tietokanta koostuu monipuolisesta

pohjoismaisesta tilastotiedosta, joka on kerätty

muun muassa kansallisista tilastokeskuksista sekä

kansainvälisten organisaatioiden tilastoista.

Lisää tilastoja osoitteessa

5

Esipuhe

Tämä taskukokoinen Pohjola tilastoina 2018 antaa

katsauk-sen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia.

Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden

mer-kitys kasvaa. Jotta Pohjolaa voi tarkastella

kansainväli-sestä näkökulmasta, olemme lisänneet pohjoismaisten

lukujen rinnalle kansainvälisiä lukuja. Tiesitkö, että

Pohjois-maiden tavaravienti on yhtä suuri kuin kaksi kolmasosaa

Japanin viennistä? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan

suurempi kuin Intia, mikä tekee siitä maailman

seitsemän-neksi suurimman alueen?

Tämän kirjasen teemat kuvastavat pohjoismaisen yhteistyön

tärkeitä teemoja, kuten lapsia ja nuoria, sukupuolten

tasa-arvoa sekä kestävyyttä. Vaikka Pohjoismaat ovat hyvin

samanlaisia, niiden välillä voi olla suuriakin eroja.

Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin,

vieraile osoitteessa norden.org/tilastoja. Sivustosta pääsee

myös pohjoismaiseen tilastotietokantaan, jossa on lisää

mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi.

6

Tanska

DK

Färsaaret

FO

Grönlanti

GL

Suomi

FI

Ahvenanmaa

AX

Islanti

IS

Norja

NO

Ruotsi

SE

Pohjoismaat

NR

Euroopan unioni

EU

7

Sisältö / aihealueet

Pohjoismaat ...8

Talous ... 12

Vihreä Pohjola ... 16

Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ ... 20

Hyvinvointi ... 24

Kulttuuri ja innovaatio ... 28

8

Pohjoismaat

Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki Tukholma

Tanska

Pinta-ala km2 _{42 926}

Väkiluku 5 781 190

Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Kööpenhamina

Grönlanti

Pinta-ala km2 _{2 166 086}

Väkiluku 55 877

Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II

Pääkaupunki Nuuk

Färsaaret

Pinta-ala km2 _{1 396}

Väkiluku 50 498

Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II

9 Pohjoismaat 9 Suomi Pinta-ala km2 _{338 430} Väkiluku 5 513 130 Valtiomuoto Tasavalta

Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki Helsinki

Islanti

Pinta-ala km2 _{103 492}

Väkiluku 348 450 Valtiomuoto Tasavalta

Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki Reykjavik

Ahvenanmaa

Pinta-ala km2 _{1 583}

Väkiluku 29 489

Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö

Pääkaupunki Maarianhamina

Norja

Pinta-ala km2 _{323 808}

Väkiluku 5 295 619

Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki Oslo

10

Väkiluku

miljoonaa (2017)

27

510

127

328

17

118

348

35

Asukastiheys

asukkaita/km² (2017)

11

7 %

24 %

12 %

17 %

9 832

378

4 307

1 138

56 %

37 %

69 %

34 %

Kokonaispinta-ala

1 000 km

₍₂₀₁₇₎

POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT

JOSTA METSÄÄ

JOSTA PELTOA

12

Talous

Työttömyys

prosenttia 15–64-vuotiaista (2017)

5,7

8,8

2,8

4,3

6,8

7,6

Talous 13

Vaihtotaseen ylijäämä

prosenttia BKT:sta (2017)

Korko

prosenttia (2017)

Julkisen sektorin ylijäämä

prosenttia BKT:sta (2017)

Kuluttajahintojen nousu

prosenttia (2017)

Talouskasvu

prosenttia (2017)

2,3

7,6

0,5

1,0

1,1

2,8

0,7

0,5

-0,6

0,8

3,6

3,4

2,2

1,5

-1,7

2,0

5,5

1,6

4,4

1,9

2,3

3,3

0,7

1,3

1,9

14 TalousNORDEN EU JAPAN USA

2,3

2,4

1,7

2,2

BNP

19 485

5 488

21 104

1 375

51 599

41 174

43 355

59 774

BKT

miljardia, PPP, USD (2017)

POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT

BKT ASUKASTA KOHDEN, PPP, USD

BKT VUOSIKASVU PROSENTTIA

Talous 15 YHDYSVALLAT EU

Verot

prosenttia BKT:sta (2016)

43

37

31

26

POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT

Tuonti ja vienti

mrd. Yhdysvaltain dollaria (2017)

635

₅₈₄

2 208

1 457

407

363

1 822

2 007

16 Vihreä Pohjola16 Vihreä Pohjola

Vihreä Pohjola

Uusiutuva energia

prosenttia energian loppukäytöstä (2016)

TANSKA

32

39

73

69

54

17

Vihreä Pohjola 17

Energiaintensiteetti

TJ:a miljoonaa BKT-yksikköä kohden (2016)

Uusiutuvan energian tuotanto

prosenttia energian tuotannosta (2016)

Kasvihuonekaasupäästöt

tonnia asukasta kohden (2015)

Kunnallisjätteen kierrätys

prosenttia kierrätetyistä jätteistä (2016)

Ympäristöverot

prosenttia kaikista veroista (2016)

8,4

2,8

23,4

9,3

28,6

7,0

7,6

59,9

10,2

29,2

3,2

19,0

100

13,8

25,5

6,2

3,3

6,5

10,4

28,0

5,0

4,9

50,3

5,5

32,6

18 Vihreä Pohjola

Ympäristökuormituksen irtikytkentä

talouskasvusta, Pohjoismaat

2000 = 100

Ympäristökuormituksen irtikytkentä

talouskasvusta, EU

2000 = 100









Vihreä Pohjola 19

Uusiutuvan energian kulutus

(2015)

Kotoperäiset energialähteet

(2015)

POHJOISMAAT EU

 Hiili  Öljy  Kaasu  Ydinvoima  Uusiutuva energia TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI EU _ Vesivoima  Tuulivoima

Aurinkoenergia  Biomassa ja biojäte

 Geoterminen energia

BKT BKT

20 Vihreä Pohjola

20 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ

Tasa-arvo,

elinkeinoelämä ja työ

Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden

hallituksissa

prosenttia (2017)

29

33

43

43

36

25

Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ 21

Osa-aikatyö, miehet

prosenttia 15–64-vuotiaista (2017)

Osa-aikatyö, naiset

prosenttia 15–64-vuotiaista (2017)

35

16

1,8

4,6

37

20

10

1,9

5,8

42

36

12

2,1

5,4

48

37

15

0,9

2,6

41

34

13

1,6

5,2

45

Naisten osuus kansallisissa parlamenteissa

prosenttia (2016)

Työnantajat, naiset

prosenttia työllisistä, jotka ovat työnantajia (2016)

Työnantajat, miehet

22 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ

Työllisyysaste

prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista (2017)

Työttömyysaste

prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista (2017)

 Miehet  Naiset

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU

Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ 23

Sukupuolten välinen palkkaero

prosenttia (2016)

Isien osuus käytetyistä perhevapaista

prosenttia (2016)

14,9

POHJOISMAAT

16,2

EU

DANMARK FINLAND ISLAND NORGE SVERIGE

11

11

29

19

28

24 Hyvinvointi24 Hyvinvointi

Hyvinvointi

Toimeentulotuen saajat

prosenttia yli 18-vuotiaista (2016)

2,4

SUOMI

3,5

1,0

1,7

1,9

Hyvinvointi 25

Kokonaishedelmällisyysluku

lasten määrä naista kohden (2016)

Syövästä johtuvat kuolemat, naiset

100 000:aa asukasta kohden (2015)

Syövästä johtuvat kuolemat, miehet

100 000:aa asukasta kohden (2015)

Terveydenhuollon kustannukset

prosenttia BKT:sta (2016)

Köyhyysriski

prosenttia yksinhuoltajista, joilla on kotona asuvia lapsia (2016)

19,3

1,8

255

288

10,4

21,2

1,6

186

241

9,5

24,9

1,7

179

206

8,3

34,2

1,7

192

223

10,5

32,3

1,9

218

239

10,9

26 Hyvinvointi

75 80 85 90

Women

75 80 85 90

Men

Elinajanodote

vuotta (2016)

● YHDYSVALLAT 76,1 ● EU 78,2 ● POHJOISMAAT 79,8 ● JAPANI 81,0

● YHDYSVALLAT 81,1 ● EU 83,6 ● POHJOISMAAT 83,9 ● JAPANI 87,1

Kokonaishedelmällisyysluku

(2017)

1.9

1.4

1.6

1.8

1,8

1,6

1,5

1,8

NORDEN JAPAN USA

Total fertility rate

Summerade fruktsamhetstal

1,8

POHJOISMAAT

1,6

EU

1,4

JAPANI

1,8

YHDYSVALLAT

Naiset

Miehet

Hyvinvointi 27

Maahanmuutto Pohjoismaihin

(2016)

Siirtolaisuus Pohjoismaista

(2016)

 Puola ja Baltian maat

 Muu ETA  Muu Eurooppa  Amerikka  Afrikka  Aasia  Muut  Pohjoismaiden välinen

 Puola ja Baltian maat

 Muu ETA  Muu Eurooppa  Amerikka  Afrikka  Aasia  Muut

28 Kulttuuri ja innovaatio 28 Kulttuuri ja innovaatio

Kulttuuri ja innovaatio

Kulttuurin, vapaa-ajan toiminnan ja

urheilutoiminnan julkinen rahoitus

prosenttia BKT:sta (2016)

1,1

1,0

2,4

1,1

1,1

0,7

Kulttuuri ja innovaatio 29

Myönnetyt patentit

miljoonaa asukasta kohden (2017)

Valmistuneet tutkijat

miljoonaa asukasta kohden (2016)

Kotimaiset elokuvaensi-illat

prosenttia kaikista elokuvaensi-illoista (2017 – Islanti 2014)

Museokäynnit

käyntien määrä sataa asukasta kohden (2017 – Islanti ja Ruotsi 2016)

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot

prosenttia BKT:sta (2016)

2,9

187

385

15

268

2,8

224

366

19

128

2,1

65

217

5

760

2,0

69

262

14

212

3,3

290

359

18

281

30 Kulttuuri ja innovaatio

 Tanska  Suomi  Islanti  Norja  Ruotsi

Uudet yritykset

indeksi 2007 = 100

Internet-ostokset

prosenttia väestöstä (2017)

Kulttuuri ja innovaatio 31

Elokuvakäynnit

asukasta kohden (2016)

Kulttuurialalla työskentelevät

prosenttia kokonaistyövoimasta (2016)

1,8

2,5

5,1

1,6

2,3

DK

FI

IS

NO

SE

32 Lapset ja nuoret32 Lapset ja nuoret

Lapset ja nuoret

Koulutuksen julkinen rahoitus

prosenttia BKT:sta (2016)

6,9

6,1

7,1

5,6

6,6

4,7

Lapset ja nuoret 33

Sijoitetut lapset ja nuoret

1 000:ta henkilöä kohden ikäryhmässä 0–17 vuotta (2015)

Koulutuksesta syrjäytyneet

prosenttia 18–24-vuotiaista (2016)

Opiskelijat korkeakoulutuksessa

prosenttia 20–39-vuotiaista (2015)

PISA

opiskelijoiden suoriutuminen luonnontieteissä (2015)

Nuorisotyöttömyys

prosenttia 15–24-vuotiaista (2017)

11

10

7

18

502

20

14

11

18

531

8

4

20

17

473

11

12

7

16

498

18

10

8

15

493

34 Lapset ja nuoret

Ulkomailla opiskelevat opiskelijat

muissa Pohjoismaissa opiskelevien osuus, prosenttia (2015/2016)

ISLAND

DANMARK FINLAND NORGE SVERIGE

24

24

38

21

12

Taloudellinen tuki opiskelijoille

euroa/kk (2017)

25

TANSKA

26

SUOMI

34

ISLANTI

19

NORJA

12

RUOTSI

Lapset ja nuoret 35

Suosituimmat vuonna 2017 syntyneiden nimet

Ida

Pipaluk

Eva

Aino

Sally

Emilia

Sofie

Alice

William

Inuk

Elias

Leo

Arvid

Alexander

Jakob

William

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Nordens Hus

Ved Stranden 18

DK-1061 København K

www.norden.org

ANP 2018:820

ISBN 978-92-893-5829-3 (PRINT)

ISBN 978-92-893-5830-9 (PDF)

ISBN 978-92-893-5831-6 (EPUB)