Pohjola tilastoina 2016

Pohjola

tilastoina

2016

Pohjola tilastoina 2016

Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus),

Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus) ANP 2016:760 ISBN 978-92-893-4690-0 (PRINT) ISBN 978-92-893-4691-7 (PDF) http://dx.doi.org/10.6027/ANP2016-760 ISSN 2414-6587 (ONLINE) ISSN 2414-6579 (PRINT) © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2016 Kuvat: Scanpix Paino: Rosendahls Painos: 500 Printed in Denmark Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

3

Pohjola tilastoina

Lisää tilastoja osoitteessa

www.norden.org/tietoa

5

Esipuhe

Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden

merkitys kasvaa. Tiesitkö, että Pohjola muodostaa

maail-man kahdenneksitoista suurimmaail-man talouden, kun maiden

bruttokansantuotteet lasketaan yhteen? Tai että Pohjola on

pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee Pohjolasta

maailman seitsemänneksi suurimman alueen?

Pohjola tilastoina 2016 antaa pienen katsauksen lukuihin,

jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Tiesitkö esimerkiksi,

että islantilaiset käyvät teatterissa kaksi kertaa niin usein

kuin norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset?

Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin

tarkem-min, vieraile osoitteessa www.norden.org/tietoa. Sivustolta

pääsee esimerkiksi pohjoismaiseen tilastopankkiin, jossa on

lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi.

Symbolit

Ei yhtään

-Vähemmän kuin puolet

0

Tieto ei ole sovellettavissa .

Tieto puuttuu

..

Linkki tietokantaan

:

Maakoodit

Tanska

DK

Färsaaret

FO

Grönlanti

GL

Suomi

FI

Ahvenanmaa

AX

Islanti

IS

Norja

NO

Ruotsi

SE

Pohjoismaat

NR

Euroalue

EA

Euroopan unioni

EU

7

Sisältö / aihealueet

Pohjoismaat ...8

Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä ...10

Ilmasto ja energia ... 16

Työmarkkinat ...24

Tutkimus ja koulutus ...32

Innovaatio ja luovuus ... 40

Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus ...46

Luottamus ja avoimuus ...52

Talous ... 58

Ruotsi

Pinta-ala km2 _{447 435} Väkiluku 9 851 017

Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki 2 231 439 (Tukholma)

Tanska

Pinta-ala km2 _{43 561} Väkiluku 5 707 251

Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki 1 280 371 (Kööpenhamina)

Grönlanti

Pinta-ala km2 _{2 166 086} Väkiluku 55 847

Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II

Pääkaupunki 17 316 (Nuuk)

Färsaaret

Pinta-ala km2 _{1 396} Väkiluku 48 704

Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II

Pääkaupunki 20 521 (Tórshavn)

Pohjoismaat

9 Suomi

Pinta-ala km2 _{338 430} Väkiluku 5 487 308 Valtiomuoto Tasavalta

Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki 1 122 101 (Helsinki)

Islanti

Pinta-ala km2 103 492 Väkiluku 332 529 Valtiomuoto Tasavalta

Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki 213 619 (Reykjavik)

Ahvenanmaa

Pinta-ala km2 _{1 581} Väkiluku 28 916

Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö

Pääkaupunki 11 461 (Maarianhamina)

Norja

Pinta-ala km2 _{323 781} Väkiluku 5 213 985

Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki 1 252 923 (Oslo)

AVAINLUVUT 2015*

Pohjoismaat

kansainvälisissä

yhteyksissä

*2015 tai uusin saatavilla oleva luku. Tässä taulukossa Pohjoismaat käsittävät Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan. EU: Euroopan unionin 27 tai 28 jäsenmaata 1. tammikuuta 2013 tai 1. tammikuuta 2014 lähtien. PPS: Purchasing power standards – ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta.

11

Kokonaispinta-ala

1 000 km²

56,1 %

37,1 %

PELTOA

7,3 %

24,0 %

11,6 %

16,6 %

68,5 %

33,9 %

METSÄÄ POHJOISMAAT

1 147

YHDYSVALLAT

9 832

EU

4 307

JAPANI

378

Väkiluku

(miljoonaa)

POHJOISMAAT

27

EU

509

JAPANI

127

YHDYSVALLAT

321

POHJOISMAAT

17

EU

118

JAPANI

336

YHDYSVALLAT

33

Asukastiheys

(asukkaita/km²)

13

Keskimääräinen elinikä

(vuotta)

Naiset

Miehet

75 80 85 90

● YHDYSVALLAT 81,4 ● EU 83,6 ● POHJOISMAAT 83,8 ● JAPANI 86,8

75 80 85 90

● YHDYSVALLAT 76.6 ● EU 78.1 ● POHJOISMAAT 79.7 ● JAPANI 80.5

Kokonaishedelmällisyysluku

POHJOISMAAT

BKT

(mrd. Yhdysvaltain dollaria)

POHJOISMAAT

1 277

EU

19 191

JAPANI

4 738

YHDYSVALLAT

17 947

BKT asukasta kohden

(ostovoimakorjattu,

Yhdysvaltain dollaria)

POHJOISMAAT

48 335

EU

37 691

JAPANI

36 581

YHDYSVALLAT

54 353

BKT vuosikasvu

(prosenttia)

POHJOISMAAT

2,2

EU

2,0

JAPANI

0,5

YHDYSVALLAT

2,4

15 YHDYSVALLAT EU

Kokonaisveroaste

(prosenttia BKT:sta)

POHJOISMAAT JAPANI

43

38

30

26

2 500 2 000 1 500 1 000 500 0

512

2 2

48

69

9

1 633

432

2 19

1

79

9

2 37

4

Tuonti ja vienti

(mrd. Yhdysvaltain dollaria)

Vuoden 1995 jälkeen Pohjoismaiden

taloudet ovat lähes kaksinkertaistuneet

samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöt

ovat supistuneet lähes 20 prosenttia.

17

Ilmasto ja energia

Pohjoismaiden pääkaupunkien keskilämpötila   Temp01. Tanska, Grönlanti ja Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 1990–2014. Islanti: tiedot vuodelta   1997–2015.      ‐2 0 2 4 6 8 10 DK FO GL FI AX IS NO SE Keskilämpötila  1961–1990 Keskilämpötila  1990–2015 Celsiusastetta

Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden

: Indic302 ja Popu02 0 2 4 6 8 10 12 14 16 DK FI IS NO SE NR EU28 1990 2000 2014 CO2-vastineet, tonnia

ILMASTO JA ENERGIA 19 Kotimainen energiantuotanto 2014   Ener06  1% 35% 37% 18% 9% Hiili Öljy Kaasu Uusiutuva energia Ydinvoima Pohjola  Ener06      20% 9% 15% 26% 30% Hiili Öljy Kaasu Uusiutuva energia Ydinvoima EU28

Energialähteet 2014   Ener05   7% 30% 8% 17% 37% 1% Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Muut Pohjola  Ener05       17% 34% 21% 14% 13% 1% Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Muut EU28

ILMASTO JA ENERGIA 21 Energian loppukulutus 2014   Ener10        34% 26% 23% 3% 14% Teollisuus Liikenne Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous Palvelut ja muut toimialat Pohjola  Ener10      27% 34% 25% 0% 14% Teollisuus Liikenne Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous Palvelut ja muut toimialat EU28

Indic401  70 80 90 100 110 120 130 140 150 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 200 0 200 1 200 2 200 3 200 4 200 5 200 6 200 7 200 8 200 9 201 0 201 1 201 2 201 3 201 4 BKT Kasvihuonekaasupäästöt 1995=100 EU28 + 36 % - 19 % Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta 

70 80 90 100 110 120 130 140 150 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 200 0 200 1 200 2 200 3 200 4 200 5 200 6 200 7 200 8 200 9 201 0 201 1 201 2 201 3 201 4 BKT Kasvihuonekaasupäästöt Pohjola 1995=100 + 46 % - 20 %

ILMASTO JA ENERGIA 23 Ympäristöverot   Pubs15      0 2 4 6 8

Pohjola 2006 Pohjola 2014 EU28 2006 EU28 2014

Pilaantumiseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät verot Liikenneverot Energiaverot Prosenttia verojen kokonaismäärästä Luomuviljely   Area02 ja Oeko01. Peltoala yhteensä: pellot, pysyvät nurmet ja laitumet. Ruotsi: vuoden 2000   tiedot ovat vuodelta 2002. Ahvenanmaa: vain peltomaata.  0 5 10 15 20 25 DK FI AX IS NO SE 2000 2014

Kaksi kolmasosaa Pohjoismaiden

naisista käy kokopäivätöissä.

25

Työmarkkinat

Työllisyysaste 2015   Work02. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 2011. Grönlanti, Färsaaret ja EU28: tiedot vuodelta 2014.      0 20 40 60 80 100 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Miehet Naiset Prosenttia kaikista 15–64‐vuotiaista Työvoima sukupuolen mukaan 2015   Work02      52% 48% Miehet Naiset Pohjola 54% 46% Miehet Naiset EU28

TYÖMARKKINAT 27 Työttömyysaste   Work02      0 2 4 6 8 10 12 2000 2005 2010 2015 2000 2005 2010 2015 Pohjola EU28 Prosenttia kaikista 15–64‐vuotiaista Nuorten työttömyysaste 2015   Work02      0 5 10 15 20 25

Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset

Pohjola EU28

2000 2015

28 TYÖMARKKINAT Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi   Soci02      0 1 2 3 4 5 DK FI IS NO SE 1990 2000 2014 Prosenttia työvoimasta Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi 2014   Soci02  0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 DK FI IS NO SE Miehet Naiset Prosenttia työvoimasta

TYÖMARKKINAT 29 Äitiys‐ ja isyysvapaa   Soci04        0 1 2 3 4 5 6 7 DK FI IS NO SE NR 2000 2014 Äitiys‐ ja isyysvapaan määrä päivinä asukasta kohden  Soci04      0 5 10 15 20 25 30 35 DK FI IS NO SE NR 2000 2014 Prosenttia miesten käyttämiä isyysvapaita

Vuotuiset mediaanitulot 2015     Inco02. Ruotsi: tiedot vuodelta 2014. PPS: Purchasing power standards – ostovoimapariteetti,   jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta.  5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 DK FI IS NO SE Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia PPS/euro

Pohjoismaissa on lääkäreitä nykyään

kolme kertaa enemmän asukasta

kohden kuin 60-luvulla.

33

Tutkimus ja koulutus

34 TUTKIMUS JA KOULUTUS Koulutustaso (ikäryhmä 25–74 vuotta) 2015   Educ01        19% 44% 34% 3% Peruskoulu Toisen asteen koulutus Korkeakoulututkinto Määrittelemätön tai tuntematon taso Pohjola  Educ01  27% 45% 28% 0% Peruskoulu Toisen asteen koulutus Korkeakoulututkinto Määrittelemätön tai tuntematon taso EU28

TUTKIMUS JA KOULUTUS 35

Koululaisten osaaminen, PISA 2012      

Lukutaito  Matematiikan osaaminen  Luonnontieteen osaaminen 

Japani  538  Etelä‐Korea  554  Japani  547 

Etelä‐Korea  536  Japani  536  Suomi  545 

Suomi  524  Sveitsi  531  Viro  541 

Kanada  523  Alankomaat  523  Etelä‐Korea  538 

Irlanti  523  Viro  521  Puola  526 

Puola  518  Suomi  519  Kanada  525 

Viro  516  Kanada  518  Saksa  524 

Uusi‐Seelanti  512  Puola  518  Alankomaat  522 

Australia  512  Belgia  515  Irlanti  522 

Alankomaat  511  Saksa  514  Australia  521 

Belgia  509  Itävalta  506  Uusi‐Seelanti  516 

Sveitsi  509  Australia  504  Sveitsi  515 

Saksa  508  Slovenia  501  Yhd. kuningask.  514 

Ranska  505  Irlanti  501  Slovenia  514 

Norja  504  Uusi‐Seelanti  500  Tšekki  508 

Yhd. kuningask.  499  Tanska  500  Itävalta  506 

Yhdysvallat  498  Tšekki  499  Belgia  505 

Tanska  496  Ranska  495  OECD  501 

OECD  496  OECD  494  Ranska  499 

Tšekki  493  Yhd. kuningask.  494  Tanska  498 

Italia  490  Islanti  493  Yhdysvallat  497 

Itävalta  490  Luxemburg  490  Espanja  496 

Unkari  488  Norja  489  Norja  495 

Portugali  488  Portugali  487  Unkari  494 

Espanja  488  Italia  485  Italia  494 

Luxemburg  488  Espanja  484  Luxemburg  491 

Israel  486  Slovakia  482  Portugali  489 

Islanti  483  Yhdysvallat  481  Ruotsi  485 

Ruotsi  483  Ruotsi  478  Islanti  478 

Slovenia  481  Unkari  477  Slovakia  471 

Kreikka  477  Israel  466  Israel  470 

Turkki  475  Kreikka  453  Kreikka  467 

Slovakia  463  Turkki  448  Turkki  463 

Chile  441  Chile  423  Chile  445 

Meksiko  424  Meksiko  413  Meksiko  415 

 Pisa01 

Yliopisto‐ ja korkeakouluopiskelijat   Educ02 ja Popu02  0 5 10 15 20 25 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 DK GL FI AX IS NO SE Prosenttia kaikista 20–39‐vuotiaista  Educ02 ja Popu02      0 2 4 6 8 10 12 14 16 2000 2006 2013 Miehet Naiset Prosenttia kaikista 20–39‐vuotiaista, Pohjola yhteensä

TUTKIMUS JA KOULUTUS 37 Taloudellinen tuki opiskelijoille 2015   Educ07        200   400   600   800  1 000  1 200  1 400 DK FI IS NO SE Opintotuki Opintolaina Euroa kuukaudessa Filosofian tohtorit 2014   Phdg02. EU28: tiedot vuodelta 2013.  0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 DK FI NO SE EU28 Miehet Naiset Miljoonaa asukasta kohti

Tutkimus‐ ja kehittämistoiminnan henkilöstö    Rede04      0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 DK FI IS NO SE EU28 2000 2005 2014 Prosenttia työvoimasta Valtion tutkimus‐ ja kehittämistoiminnan menot   Rede01     0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 DK FI IS NO SE EU28 2000 2005 2014 Prosenttia BKT:sta 

TUTKIMUS JA KOULUTUS 39 Uudet yritykset   Entp02  80 90 100 110 120 130 140 150 160 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Pohjola Saksa UK Yhdysvallat Australia

Vuodesta 2000 alkaen muut mediat kuin kirjat

ovat Pohjoismaissa kasvattaneet osuuttaan

20–80 prosenttia, kun samanaikaisesti

kirjalainojen määrä on laskenut 10–20

prosenttia.

41

Innovaatio ja luovuus

42 INNOVAATIO JA LUOVUUS Patentit 2015     Pate01      0 100 200 300 400 500 600 DK FI IS NO SE Jätetyt hakemukset Myönnetyt patentit Miljoonaa asukasta kohti Työllisyys kulttuurialalla   Cult23  2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 DK FI IS NO SE EU28 Prosenttia työvoimasta

INNOVAATIO JA LUOVUUS 43 Kulttuurin ja vapaa‐ajan toiminnan julkinen rahoitus 2014   Cult20. Färsaaret: tiedot vuodelta 2009. Grönlanti: tiedot vuodelta 2012.          200   400   600   800  1 000  1 200  1 400 DK FO GL FI IS NO SE EU28 Euroa asukasta kohden

Kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan julkinen rahoitus

: Cult20 50 70 90 110 130 150 170 190 210 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 DK FO GL FI NO SE EU28 Indeksi 2000=100

44 INNOVAATIO JA LUOVUUS Elokuvaensi‐illat 2015     Cult05     22% 26% 5% 17% 30% DK FI IS NO SE Prosenttia pohjoismaisista elokuvaensi‐illoista Elokuvaensi-illat 2015 : Cult05 0 50 100 150 200 250 300 DK FO GL FI IS NO SE Kotimainen Ulkomainen Lukumäärä

INNOVAATIO JA LUOVUUS 45 Teatterikäynnit 2015   Cult15. Islanti ja Grönlanti: tiedot vuodelta 2014. Ruotsi: tiedot vuodelta 2010.     10   20   30   40   50   60   70   80   90 DK FO GL FI IS NO SE Käyntien määrä sataa asukasta kohden

Pohjoismaalaisten naisten elinajanodote

on nyt 84 vuotta. 60-luvun alussa naisten

elinajanodote oli “vain” 74 vuotta.

47

Sosiaalipalvelut ja

Gini-kerroin

: Gini01. Färsaaret: vuoden 2005 tiedot ovat vuodelta 2009. Ahvenanmaa: vuoden 2014 tiedot ovat vuodelta 2013. 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 DK FO GL FI AX IS NO SE EU28 2005 2014 Köyhyysriski 2014    Riop01      0 5 10 15 20 25 DK FI IS NO SE EU27 Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Prosenttia kotitalouksista

SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS 49

Toimeentulotuen saajat

: Soci12. Färsaaret: vuoden 2013 tiedot ovat vuodelta 2011. Suomi ja Norja: vuoden 2013 tiedot ovat vuodelta 2012.

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 DK FO FI IS NO SE 2000 2005 2010 2013

Prosenttia yli 18-vuotiaista

Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet 2013   Soex06      0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 DK FO FI IS NO SE

Viranomaiset Työnantajat Vakuutukset Muut keinot

Kansallisiin parlamentteihin valitut, viimeisimmät vaalit   Ele03      0 10 20 30 40 50 60 70 80 DK FO GL FI AX IS NO SE EU Miehet Naiset Prosenttia Sukupuolten palkkaero (miesten eduksi)   Indic109      12 14 16 18 20 22 24 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 DK FI IS NO SE EU27 Ero prosentteina

SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS 51 Hyväksytyt äänet kaksissa viimeisimmissä kansallisissa vaaleissa   Ele01      0 20 40 60 80 100 DK FO GL FI AX IS NO SE EU Edelliset vaalit Viimeisimmät vaalit Prosenttia

Viime vuosina Pohjoismaihin tehtyjen

turvapaikkahakemusten määrä

on vaihdellut 45 000 ja 75 000

vuosittaisen hakemuksen välillä.

53

Luottamus ja

Maahanmuutto Pohjoismaihin 2015     Migr01  13% 11% 22% 7% 6% 9% 29% 3% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut Siirtolaisuus Pohjoismaista 2015   Migr02. Suomi: tiedot vuodelta 2014.      27% 6% 25% 4% 9% 1% 10% 18% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut

LUOTTAMUS JA AVOIMUUS 55 Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa   Migr04      50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 Hakemukset Myönteiset päätökset Turvapaikkahakemukset Pohjoismaissa 2015   Migr04      4% 2% 0% 12% 82% DK FI IS NO SE Hakemusten osuus

Ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevat lapset     Migr05  10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pohjola EU28 (paitsi DK, FI ja SE) Hakemusten määrä

Viidesosa Pohjoismaiden ulkomaankaupasta

on kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa.

59

Talous

AVAINLUVUT 2015*

Talous

Työttömyys

(prosenttia)

TANSKA

6,3

SUOMI

9,6

ISLANTI

4,2

NORJA

4,5

RUOTSI

7,6

: Key01. *2015 tai uusin saatavilla oleva luku. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen.

61

Vaihtotaseen ylijäämä

(prosenttia BKT:sta)

Korko

(prosenttia)

Julkisen sektorin ylijäämä

(prosenttia BKT:sta)

Kuluttajahintojen nousu

(2014–2015, prosenttia)

Taloudellinen kasvu

(prosenttia)

1,2

7,0

0,7

-2,1

0,2

0,2

0,1

0,7

-2,7

-0,2

4,0

4,2

6,3

-0,5

0,3

1,6

8,7

1,6

5,7

2,0

4,1

5,8

0,7

0,0

0,7

BKT henkeä kohti     Indic102. PPS: Purchasing power standards – ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä   hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta.   15 000  20 000  25 000  30 000  35 000  40 000 Pohjola EU28 PPS/euro  Indic102. PPS: Purchasing power standards – ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä   hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta.         19 000  24 000  29 000  34 000  39 000  44 000  49 000 DK FI AX IS NO SE EU28 PPS/euro

TALOUS 63 BKT – reaalinen vuosikasvu   Indic401. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä   euron valuutakseen.  ‐6 ‐4 ‐2 0 2 4 6 Pohjola EA19 Prosenttia     Indic401. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä   euron valuutakseen.      ‐10 ‐5 0 5 10 15 DK FI IS NO SE EA19 Prosenttia

64 TALOUS Kauppatase – vienti miinus tuonti     Fotr49 ja Naac01      ‐20 ‐15 ‐10 ‐5 0 5 10 15 20 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 200 0 200 1 200 2 200 3 200 4 200 5 200 6 200 7 200 8 200 9 201 0 201 1 201 2 201 3 201 4 201 5 DK FI IS NO SE Prosenttia bruttokansantuotteesta Pohjoismaiden välinen kauppa   Fotr44  8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 DK FI IS NO SE Prosenttia koko viennistä

TALOUS 65 Pohjoismaiden välinen kauppa   Fotr43   16 18 20 22 24 26 28 30 32 DK FI IS NO SE Prosenttia koko tuonnista

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Ved Stranden 18

DK-1061 København K

www.norden.org

Pohjola tilastoina 2016

Tässä julkaisussa on vain pieni valikoima pohjoismaisia

tilastoja. Vieraile osoitteessa www.norden.org/tietoa ja

tutustu tarkemmin Pohjolan ja Pohjoismaiden lukuihin

sekä tilastoihin.

ANP 2016:760 ISBN 978-92-893-4690-0 (PRINT) ISBN 978-92-893-4691-7 (PDF) ISSN 2414-6587 (ONLINE) ISSN 2414-6579 (PRINT)