Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 – tiivistelmä

32 

Full text

(1)

Toimintasuunnitelma

ja budjetti

2017

(2)

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 – tiivistelmä ISBN 978-92-893-4859-1 (PRINT) ISBN 978-92-893-4860-7 (PDF) http://dx.doi.org/10.6027/ANP2017-707 ANP 2017:707 © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2017 Ulkoasu: Erling Lynder

Paino: Rosendahls

Printed in Denmark

www.norden.org/nordpub

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18

DK-1061 København K www.norden.org

(3)

Toimintasuunnitelma ja budjetti

2017 – tiivistelmä

Sisällysluettelo

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 4 Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma 6 Vuoden 2017 budjetin päälinjaukset 9 Ministerineuvostojen poliittiset painopisteet 10 Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydyt

budjettineuvottelut ministerineuvoston

vuoden 2017 budjetista 12

Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet 14 Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisina

valuuttoina 15 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys 17 Budjetin kehitys vuosina 2005–2017 18

Budjettisäästöt 2014–2016 19

Käyttämättömien varojen kehitys vuosina

2012–2015 20

Likviditeetin kehitys 23

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti

budjettikohdittain 24 Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat

kansallisina valuuttoina 30

(4)

Toimintasuunnitelma ja

budjetti 2017

Pohjoismaista yhteistyötä on vuo-desta 2014 lähtien uudistettu laajasti ”Nytt Norden” -nimisen uudistuksen mukaisesti. Vuonna 2016 pohjoismai-set yhteistyöministerit päättivät siir-tyä uudistustyön seuraavaan vaihee-seen, jonka tavoitteena on varmistaa yhteistyön merkitys maille, elinkeino-elämälle ja kansalaisyhteiskunnalle. Pohjoismainen budjetti on pohjois-maisen yhteistyön ohjaamisen ja priorisoinnin keskeinen työkalu. Myös suurilla yhteiskunnallisilla haas-teilla on merkitystä pohjoismaiselle yhteistyölle. Kyse on esimerkiksi siitä, miten kohtaamme geopoliittisten muutosten vaikutukset, maahanmuu-ton ja ilmastohaasteen. Kasvanut kansainvälinen kiinnostus pohjois-maisia ratkaisuja kohtaan tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Se edellyttää dynaamista ja joustavaa yhteistyötä, jossa budjetti on tärkeä työkalu uusien ratkaisujen löytämiseksi uusiin haasteisiin.

Vuoden 2017 budjetin priorisoinnit ilmentävät toivetta siitä, että poh-joismaisella yhteistyöllä pystytään

vastaamaan Pohjoismaiden yhteisiin haasteisiin. Laaja sektorienvälinen yhteistyöpanostus pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseksi on yksi ehdotuksen pääelementeistä. Alan yhteistyöllä pyritään kerryttä-mään ja vaihtamaan tietoa kotout-tamisen parhaista käytännöistä. Yhteispohjoismainen osaamiskeskus (clearing central) perustetaan verkos-toitumista ja tiedonvaihtoa varten, tutkimustietoa vahvistetaan sekä pureudutaan siihen, miten kansalais-yhteiskunta voi edistää kotoutumista. Kiinnostus Pohjoismaita kohtaan on lisääntynyt maailmalla. Sitä silmällä pitäen vuonna 2016 käynnistettiin yhteispohjoismainen profilointi- ja asemointistrategia. Panostus jatkuu myös vuonna 2017. Washingtonissa vuonna 2013 järjestetystä Nordic Cool -tapahtumasta saatujen hyvien koke-musten innoittamana brändäys jat-kuu vuonna 2017 Southbank Centren kulttuurikeskuksessa Lontoossa järjestettävillä tapahtumilla. Pohjoismaiden pääministerit käyn-nistävät vuonna 2017 uuden aloitteen

(5)

yhteispohjoismaisista ratkaisuista globaaleihin haasteisiin. Aloitteella pyritään vastaamaan innovatiivisiin yhteiskuntaratkaisuihin kohdistuvaan kansainväliseen kysyntään aloilla, joilla Pohjoismailla on huippuosaa-mista.

Osana uudistustyötä on käynnistetty erilaisia strategisia selvityksiä, joiden tavoitteena on tunnistaa pohjoismai-sen yhteistyön potentiaali tietyillä, valikoiduilla aloilla tulevien 5–10 vuoden aikana. Budjettiehdotuksessa on osoitettu varoja terveysalan pohjoismaista yhteistyötä kartoitta-neen Könbergin-raportin ehdotusten jatkoseurantaan. Varoja on osoitettu myös työmarkkina-alan eli Nielsonin-raportin strategisen selvitystyön jatkoseurantaan sekä energiayhteis-työn selvitystyöhön, joka valmistuu maaliskuussa 2017. Työtä johtaa Jorma Ollila. Tämä työtapa on osoittautunut menestyksekkääksi, ja sitä tullaan laajentamaan ympäristö-alalle vuonna 2017.

Vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvos-ton kanssa on ollut koko budjetti-prosessin ajan hyvää ja rakentavaa. Pohjoismaiden neuvoston kanssa käytävässä vuosittaisessa keskuste-lussa ministerineuvoston budjetista päästiin keväällä 2016 kompromissiin. Tämä budjettikompromissi on sisälly-tetty budjettikirjaan sellaisenaan. Budjetin kokonaiskehys on vuoden 2016 tasolla. Järjestelmää, johon kuu-luu priorisointibudjetti puheenjohtaja-maan hankkeineen, jatketaan Norjan puheenjohtajakaudella vuonna 2017. Kööpenhaminassa 10. marraskuuta 2016 Dagfinn Høybråten Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

(6)

Budjetin kokonaiskehys ja

sektorikohtainen jakauma

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 kokonaismenokehys on 935 091 000 Tanskan kruunua eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna 2016. Kehyksen erittely: Kokonaiskehyksen rakenne tuhatta Tanskan kruunua Vuoden 2017 hyväksytty budjetti vuoden 2016 hinnoin 927 546 Vuoden 2017 hintatason mukainen inflaatiokorjaus 17 301 Valuuttamuunnot -9 756 Yhteensä vuoden 2017 hinnoin 935 091 Vuoden 2017 budjettikehykseen (vuoden 2016 hinnoin) lisätään liitteestä 2 ilmenevien kertoimien ja

valuuttakurssien mukaisesti tehdyn inflaatio- ja valuuttakurssikorjauksen vaikutus. Näin laskemalla saadaan Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 kokonaismenokehys. Vuoden 2017 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 17 301 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,9 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi pienentää bud-jettia 9 756 000 Tanskan kruunulla. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä lai-tosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksin-omaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi. Seuraavalla sivulla on vuoden 2017 menokehyksen sektorikohtainen jakauma.

(7)

Vuosien 2017 ja 2016 budjettien vertailu (käyvin hinnoin)

Budjetti Budjetti Erotus

2017 2016 +/– % 1. Yhteistyöministerit (MR-SAM) 258 184 253 984 4 200 1,7 % a. Priorisointibudjetti 91 842 75 641 16 201 21,4 % b. Kansainvälinen yhteistyö 55 261 68 919 -13 658 -19,8 % i. Toimistojen osuus* 15 778 15 560 218 1,4 % c. Pohjoismaiden

ministerineu-voston yhteiset toiminnot ja sihteeristö

111 081 109 424 1 657 1,5 %

i. Sihteeristön osuus

(ministe-rineuvoston sihteeristö) 79 244 78 150 1 094 1,4 %

2. Koulutus- ja

tutkimusministeri-neuvosto (MR-U) 221 541 222 919 -1 378 -0,6 %

a. Yleiset tutkimus- ja

koulutusaloitteet 3 376 3 316 60 1,8 %

b. Politiikan kehittäminen ym. 15 718 15 440 278 1,8 %

c. Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 80 306 77 713 2 593 3,3 % d. Nordforsk (laitos) 99 442 104 153 -4 711 -4,5 % e. Muu tutkimus 22 699 22 297 402 1,8 % 3. Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) 39 363 38 732 631 1,6 % i. Pohjoismaisen

hyvinvointi-keskuksen osuus (laitos) 20 083 19 794 289 1,5 %

4. Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) 174 413 170 551 3 862 2,3 % a. Yleiset kulttuuripanostukset 51 496 51 085 411 0,8 % b. Lapset ja nuoret 6 250 6 139 111 1,8 % c. Elokuva ja viestimet 31 846 31 283 563 1,8 % d. Taideala 31 820 31 258 562 1,8 % e. Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) 46 010 44 219 1 791 4,1 % f. Muut kulttuuripanostukset 6 991 6 567 424 6,5 %

(8)

Vuosien 2017 ja 2016 budjettien vertailu (käyvin hinnoin)

Budjetti Budjetti Erotus

2017 2016 +/– %

5. Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS)

40 219 39 572 647 1,6 %

a. Kalastus 6 416 6 303 113 1,8 %

b. Maa- ja metsätalous 27 074 26 659 415 1,6 %

i. NordGenin osuus (laitos) 19 769 19 484 285 1,5 %

c. Elintarvikkeet 6 729 6 610 119 1,8 %

6. Tasa-arvoasiain

ministerineu-vosto (MR-JÄM) 9 185 9 023 162 1,8 %

7. Elinkeino-, energia- ja

aluepolitii-kan ministerineuvosto (MR-NER) 129 080 130 773 -1 693 -1,3 %

a. Elinkeinopolitiikka 85 664 87 766 -2 102 -2,4 %

i. Nordic Innovationin osuus

(laitos) 67 910 70 326 -2 416 -3,4 %

b. Energia 10 322 10 461 -139 -1,3 %

i. Pohjoismaisen

energiantut-kimuksen osuus (laitos) 6 046 6 261 -215 -3,4 %

c. Aluepolitiikka 33 094 32 546 548 1,7 %

i. Nordregion osuus (laitos) 11 114 10 954 160 1,5 %

8. Ympäristöasiain

ministerineuvosto (MR-M) 45 716 44 907 809 1,8 %

9. Työelämän ministerineuvosto

(MR-A) 14 086 13 839 247 1,8 %

i. NIVAn osuus (laitos) 3 461 3 403 58 1,7 %

10. Talous- ja rahapolitiikan

ministerineuvosto (MR-FINANS) 1 874 1 841 33 1,8 %

11. Oikeusyhteistyön

ministerineuvosto (MR-LAG) 1 430 1 405 25 1,8 %

Pohjoismainen budjetti yhteensä 935 091 927 546 7 545 0,8 %

*Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot Jatkuu

Kehysten jakautuminen eri budjettikohtiin Tanskan kruunuina ilmenee sivun 24 taulukosta.

(9)

Vuoden 2017 budjetin

päälinjaukset

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus, jota muutettiin viimeksi vuonna 1995. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain maiden välillä. Vuonna 2017 puheen-johtajuus siirtyy Suomen jälkeen Norjalle.

Pohjoismaisilla yhteistyöminis-tereillä (MR-SAM) on päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista. Lisäksi yhteis-työtä tehdään yhteensä kymme-nessä eri alan ministerineuvostossa. Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettia on kaudella 2014–2016 lei-kattu yhteensä kahdeksalla prosen-tilla kiinteinä hintoina. Tänä vuonna pohjoismaisen budjetin kokonais-kehys on muuttumaton verrattuna vuoteen 2016. Sektorienvälinen jako noudattaa vuoden 2016 jakoa. Yhteistyöministerit ovat kuitenkin tehneet omaan budjettiinsa tiettyjä

uudelleenkohdennuksia vuodelle 2017. Sen seurauksena priorisointibudjet-tia on kasvatettu. Tarkoituksena on sen avulla mahdollistaa uusia, laajoja poliittisia panostuksia. Lisätietoa

löytyy kappaleesta, jossa käsitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittisten priorisointien päälinjauksia.

Myös Tanskan (2015) ja Suomen (2016) puheenjohtajuuskaudella käyn-nistetyt hankkeet jatkuvat vuonna 2017. Lisäksi Norja lanseeraa omat puheenjohtajuuskauden hankkeensa. Budjetti on laadittu eri ministerineu-vostojen priorisointiehdotusten poh-jalta ja se esiteltiin pääsihteerin bud-jettiehdotuksena kesäkuussa 2016. Tämän jälkeen ehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle eri Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit päättivät syys-kuussa 2016 budjettiehdotuksesta. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Pohjoismaiden ministe-rineuvoston vuoden 2017 lopullisen budjetin marraskuussa 2016 käy-tyään sitä ennen budjettineuvotteluja Pohjoismaiden neuvoston kanssa.

(10)

Ministerineuvostojen poliittiset

painopisteet

Pääsihteeri sai vuonna 2013 tehtä-väksi tutkia pohjoismaisen hallitusyh-teistyön tehostamis- ja kehittämis-mahdollisuuksia. Yhteistyöministerit päättivät Nytt Norden -raportin perusteella kesäkuussa 2014 toi-mista, jotka on täytäntöönpantu vuosina 2014–2016.

Uudistus on pohjoismaisen yhteis-työn keskeinen teema myös vuonna 2017. Se jatkaa Nytt Norden 2.0 -raportin puitteissa tehtävää työtä, joka käynnistyi helmikuussa 2016. Yhteistyöministereiden priorisointi-budjetti on työkalu, joka voi osaltaan lisätä pohjoismaisen hallitusyhteis-työn merkitystä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa ja helpottaa uusien ja suurempien poikkihallinnollisten hankkeiden tai ohjelmien käynnistä-mistä. Priorisointibudjetti ja maiden puheenjohtajuuspanostukset ovat olleet käytössä vuodesta 2013. Vuonna 2017 priorisointibudjettia käytetään muun muassa kunnian-himoisen ja laajan pohjoismaisen pakolaisten ja maahanmuuttajien

kotouttamiseen keskittyvän yhteistyöohjelman rahoittamiseen. Tämän rahoittamiseksi kansainvä-lisen yhteistyön budjettikohtaan on Venäjän- ja Valko-Venäjän yhteis-työhön liittyen tehty uudelleenprio-risointi. Myös muut Pohjoismaiden ministerineuvoston sektorit prio-risoivat yhteistyötä kotouttamis-asioissa.

Lisäksi priorisoidaan sektorienväli-siä toimia pohjoismaisessa tilasto-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyössä (COP 21:n seuranta), digitalisointia sekä demokratia-, osallistamis- ja turvallisuusyhteistyön avulla sosiaalista syrjäytymistä, ekstre-mismiä ja uskonnollista syrjintää koskevaa yhteistyötä.

Myös pohjoismaisten terveys- ja työmarkkina-alan strategis-ten selvitysstrategis-ten seurantaan sekä käynnissä olevaan energia-alan selvitykseen panostetaan huomat-tavasti vuoden 2017 budjetissa. Ympäristöalalla tullaan vuoden 2017 aikana käynnistämään uusi strateginen selvitystyö.

(11)

Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa myös edistää kansalaisten ja yritysten rajat ylittävää toimin-taa Pohjoismaissa. Rajaestetyö on edelleen tärkeällä sijalla poliittisesti, ja väliaikaisten rajatarkastusten seurauksia vapaalle liikkuvuu-delle Pohjolassa seurataan koko ajan. Maat koordinoivat ja teke-vät yhteistyötä myös kansallisissa lainsäädäntöprosesseissa sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpa-nossa.

Kansainväliset asiat ja EU-asiat ovat viime vuosina saaneet entistä vahvemman jalansijan Pohjoismaiden ministerineuvos-tossa. Se on ollut Nytt Norden -uudistustyön seurausta. Tänä päi-vänä kansainväliset kysymykset ja EU-kysymykset ovat esillä kaikissa eri ministerineuvostoissa, minkä seurauksena annetaan yhteisiä julkilausumia ja tehdään yhteisiä toi-mia EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden suuntaan.

Pohjoismaiden ministerineu-vosto on kokenut, että kiinnostus

Pohjoismaita kohtaan on kasvanut kansainvälisesti. Tämän pohjalta Pohjoismaille on laadittu yhteinen profilointi- ja asemointistrategia, jossa Pohjola esitellään matkailun, elinkeinoelämän ja kansainvälisen pääoman näkökulmasta houkutte-levana alueena. Strategian kanssa samanaikaisesti vuonna 2017 lansee-rataan uusi pääministerialoite poh-joismaisista ratkaisuista globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin. Sen tarkoi-tuksena on lisätä tietoa ja edistää Pohjoismaiden yhteisiä aloitteita. Näin voidaan vastata innovatiivisten yhteiskuntaratkaisujen kysyntään aloilla, joilla Pohjoismailla on paljon kokemusta ja osaamista.

Lopuksi mainittakoon, että Pohjoismaiden ministerineuvosto priorisoi lapsia ja nuoria, tasa-arvo-asioita ja kestävää kehitystä, ja siksi ne on integroitu poikkihallinnollisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen toimintaan.

(12)

Pohjoismaiden neuvoston kanssa

käydyt budjettineuvottelut

ministerineuvoston vuoden 2017

budjetista

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto kävivät ministerineuvoston budjet-tiehdotuksesta syksyllä 2016 poliit-tisia neuvotteluja, joiden perusteella vuoden 2017 budjettiin tehtiin seu-raavat muutokset ja tarkennukset: Nordjobb-ohjelmaan varataan 3,413 miljoonaa Tanskan kruunua vuonna 2017.

Jatketaan työtä jo käynnistetyn turvallisuutta arvioivan analyysin parissa, joka koskee terveydenhuollon henkilökunnan laillistamiseen liitty-vää koordinointia ja vastavuoroista tietojenvaihtoa sekä varataan sii-hen 0,3 miljoonaa Tanskan kruunua, mikäli tämänhetkinen rahoitus ei ole riittävä.

Jätteen kierrätys otetaan pohjois-maisen yhteistyön painopistealueeksi. Pohjoismaiden ministerineuvosto

laatii vuonna 2017 analyysin ja varaa tarvittavat resurssit, joiden avulla voidaan tutkia, edistävätkö vai hait-taavatko kansalliset jätealan säännöt, tukijärjestelmät ja maksut tavoitetta kasvattaa kierrätykseen menevän jätteen osuutta.

Varataan 1,0 miljoonaa Tanskan kruunua yhteiskunnan turvallisuutta koskevan yhteistyön vahvistamiseksi Baltiassa ja Itämeren alueella. Bioenergiaa koskevaa työtä, myös ruokajätteen osalta, pidetään jatkos-sakin tärkeänä osana pohjoismaista yhteistyötä. Vuonna 2017 toteutetaan tutkimus, jossa selvitetään mahdol-lisuuksia biopolttoainealan ja liiken-nesektorin pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseen. Tutkimukseen sisälly-tetään maaliskuussa 2017 valmistu-van energia-alan strategisen selvi-tyksen mahdollisesti esiin nostamia ehdotuksia.

(13)

varataan 1,0 miljoonaa Tanskan kruunua työmarkkinoiden liikkuvuu-teen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun liittyvien aloitteiden selvittämiseksi kiinnittäen erityishuomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Baltiassa. Lisäksi Pohjoismaiden neuvosto toivoi, ettei Pohjoismaiden ministe-rineuvosto enää palauttaisi käyt-tämättömiä varoja, minkä vuoksi taloussääntöihin lisätään seuraava viittaus.

Taloussääntöjen (Økonomiregle-mentet) § 20 A:n nojalla

käyttämät-tömät varat, joita ei voida siirtää seuraavalle budjettivuodelle, tulee palauttaa maille (vuodesta 2009 lähtien), kunnes Pohjoismaiden ministerineuvosto on palauttanut 35 miljoonaa Tanskan kruunua, minkä jälkeen varat siirretään varantotilille yhteistyöministerien käytettäväksi seuraavana budjetti-vuonna. Tilivuoden 2015 jälkeen on palautettu yhteensä 30,2 miljoonaa Tanskan kruunua. Loppujen varojen odotetaan palautuvan vuoden 2016 käyttämättömistä varoista, joten vuodesta 2018 lähtien varoja on varantotilillä.

(14)

Budjetin tulot ja maiden

maksuosuudet

TULOT tuhatta Tanskan kruunua (käyvin hinnoin) Budj et ti 201 4 Ja kop er us te 201 4 B udj et ti 201 5 Ja kop er us te 201 5 B udj et ti 201 6 Ja ko pe rus te 201 6 B udj et ti 20 17 Ja kop er us te 20 17 Palkoista pidä-tettävä maksu 12 000 13 000 12 500 13 500 Muut tulot (esim. vuokrat) 1 100 600 400 0 Maiden maksuo-suudet 942 115 922 510 914 646 921 591 – Tanska 197 844 21,0% 184 502 20,0 % 177 441 19,4 % 186 161 20,2 % – Suomi 153 565 16,3 % 142 989 15,5 % 143 599 15,7 % 145 611 15,8 % – Islanti 6 595 0,7 % 6 458 0,7 % 7 317 0,8 % 8 294 0,9 % – Norja 288 287 30,6 % 290 591 31,5 % 295 431 32,3 % 292 144 31,7 % – Ruotsi 295 824 31,4 % 297 971 32,3 % 290 857 31,8 % 289 380 31,4 % Yhteensä: 955 215 100 % 936 110 100 % 927 546 100 % 935 091 100 % Pohjoismaiden ministerineuvoston

budjetti rahoitetaan ensisijaisesti maiden suorilla maksuilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti sum-man, joka vastaa toimintakehystä ilman palkoista pidätettävää mak-sua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet

lasketaan erityisen jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuu-teen Pohjoismaiden yhosuu-teenlaske- yhteenlaske-tusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2017 budjetti perustuu vuosiin 2013 ja 2014.

(15)

Maiden ennustetut maksuosuudet

kansallisina valuuttoina

den siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa opintotukea asuinmaas-taan ja joka on kirjoilla korkea- asteen koulutuksessa toisessa maassa (sopimuksen 1 artikla). Laskennassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiske-lijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opis-kelevia. Vuoden 2017 opiskelijakoh-tainen korvaus on 30.464 Tanskan kruunua.

Ministerineuvosto vastaanottaa laskennan pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisälty-vien opiskelijoiden määristä. Korkeampaan koulutukseen pääsyä

koskevassa sopimuksessa on sovittu, että Pohjoismaiden maksujärjestelyä säädellään ministerineuvoston bud-jetista, jolloin se vaikuttaa maiden maksuosuuksiin. Maksujärjestely koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelyn ulkopuolella ovat Ahvenanmaa, Färsaaret, Grönlanti ja Islanti. Maiden keski-näiset maksut huomioidaan maiden maksuosuuksissa, ja sopimukset vaikuttavat vain maksuosuuksien sisäiseen jakoon maiden välillä (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska). Sopimusta päätettiin vuonna 2015 jatkaa vuoden 2018 loppuun. Sopimuksesta käy ilmi, että yksittäi-nen maa maksaa 75 prosentin

osuu-Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestely, tuhatta Tanskan kruunua

Budjetti 2014 Budjetti 2015 Budjetti 2016 Budjetti 2017

Tanska -89 078 -85 457 -83 278 -78 963 Suomi 19 777 24 387 29 137 33 861 Islanti 0 0 0 0 Norja 58 343 59 456 57 479 51 225 Ruotsi 10 958 1 614 -3 338 -6 123 Summa: 0 0 0 0

(16)

Seuraavasta taulukosta ilmenevät maiden maksut Pohjoismaiden minis-terineuvostolle kansallisina valuut-toina ja tuhansina ilmaistuna. Lukuja on korjattu korkea-asteen

koulutuk-sen maksujärjestelyn mukaisesti, ja lähtökohtana ovat yhteistyömi-nisterien hyväksymät budjettiva-luuttakurssit (ks. liite 2). Budjetti 2017 – Maiden ennakoidut maksut kansallisina valuuttoina Tanska 107 199 DKK Suomi 24 090 EUR Islanti 153 599 ISK Norja 429 212 NOK Ruotsi 354 070 SEK

(17)

Pohjoismaiden ministerineuvoston

budjettikehitys

Eräs tapa tutkia Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehi-tystä pitkällä aikavälillä on vertailla budjettia Pohjoismaiden yhteen-laskettuun bruttokansantuottee-seen (BKT). Pohjoismainen BKT on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan bruttokansantuotteiden summa. Alla oleva kuva näyttää budjetin osuuden Pohjoismaiden yhteisestä BKT:stä kuluneiden 21 vuoden aikana ja osoittaa, että ministerineuvoston budjetin osuus on mainittuna aikana laskenut verrat-tuna BKT:hen.

Vertailu on tehty vuosina 1995–2015, ja vuosi 1995 on indeksissä 100.

Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssi-kriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008. Tämän johdosta ministerineuvoston budjetin osuus Pohjoismaiden yhteisestä BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi. Pylväsdiagrammi osoittaa, että budjetin osuus BKT:stä oli vuonna 2015 indeksinä 56. Jos kahden eri viisivuotiskauden keskiarvoa eli vuosia 1995–1999 ja vuosia 2011–2015 verrataan, on BKT laskenut kolmanneksen.

Ministerineuvoston budjetin osuus Pohjoismaiden BKT:stä

120 100 80 60 40 20 0

indeksi 1995=100 lineaarinen (indeksi 1995=100)

19 95 19 98 20 01 20 04 20 07 2010 201 3 19 96 19 99 20 02 20 05 20 08 201 1 201 4 19 97 2000 2003 2006 2009 201 2 201 5

(18)

Budjetin kehitys vuosina

2005–2017

Vuodeksi 2017 MR-SAM on hyväk-synyt vuoden 2016 budjetin tasolla olevan kehyksen.

Vuoden 2008 tasonmuutos johtui budjettivalmistelun yhteydessä teh-dystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloit-teista, jotka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin

kasvatta-malla toimintakehystä 35 miljoonaa Tanskan kruunua.

Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden

2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen suuresta arvonlaskusta Tanskan kruunuun nähden. Lasku alkoi vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja päättyi vuoden 2009 puolivälissä. Vuosien 2011–2012 ja 2013 nousu johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistu-misesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuonna 2015 ja edelleen vuonna 2016 johtuu paitsi budjettileikkauk-sista myös Ruotsin ja Norjan kruunun arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. 1 100 1 075 1 050 1 025 1 000 975 950 925 900 875 850 825 800 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 nimellishinta 2017 hintataso MDK K Budjettikehitys vuosina 2005–2017

(19)

Budjettisäästöt 2014-2016

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettia on vuosina 2014–2016 leikattu yhteensä 8 prosenttia

kiin-teinä hintoina. Alla olevasta taulu-kosta ilmenee säästöjen jakautumi-nen sektoreittain*:

Säästöjen jakautuminen sektoreittain*:

Säästöt Tanskan kruunuissa 2014 suh-teessa 2013 budjet-tiin % sektorin koosta 2015 suh-teessa 2014 budjet-tiin % sektorin koosta 2016 suh-teessa 2015 budjet-tiin % sektorin koosta Yhteistyöministerit -20 734 -7 % -5 138 -2 % -6 523 -3 % Koulutus- ja tutkimus -9 201 -4 % -4 768 -2 % -2 795 -1 % Sosiaali- ja terveyspolitiikka -1 772 -4 % -806 -2 % 0 0 % Kulttuuripolitiikka -8 203 -5 % -3 358 -2 % 0 0 % Maa- ja metsätalous, kalastus, vesiviljely ja elintarvikeasiat -1 715 -4 % -822 -2 % 0 0 % Tasa-arvo -339 -4 % -178 -2 % 0 0 % Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka -5 026 -4 % -2 809 -2 % 0 0 % Ympäristö -1 696 -4 % -888 -2 % 0 0 % Työmarkkinapolitiikka -535 -4 % -274 -2 % 0 0 % Talous- ja rahapolitiikka -65 -4 % -36 -2 % 0 0 % Oikeusyhteistyö -50 -4 % -28 -2 % 0 0 % -49 336 -5 % -19 105 -2 % -9 318 -1 % *Säästöt budjettivuosittain verrattuna edellisvuoteen kyseisen vuoden hintatason mukaisesti.

(20)

Käyttämättömien varojen kehitys

vuosina 2012–2015

Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan budjettikohdissa, joi-hin sisältyy hankevaroja ja ohjel-maluonteisen toiminnan varoja, sillä ministerineuvosto maksaa kaikki laitoksille ja organisaatiotukeen tar-koitetut varat ulkoisille osapuolille, joilla on varojen käyttöoikeus. Niinpä nämä varat on lähtökohtaisesti aina käytetty 100-prosenttisesti ministe-rineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 56 % ministerineuvos-ton vuoden 2015 budjetista.

Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin sään-nön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissum-man. Tämän vuoksi enintään 20 % budjetin kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle.

1 Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pienille hankebudjettikohdille.

Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siir-rettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua.1

Yhteistyöministerit päättivät tou-kokuussa 2009, että 15 %:n rajan ylittävät varat palautetaan toimin-tavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 mil-joonaa Tanskan kruunua globalisaa-tioaloitteiden rahoittamiseksi. Oheisesta taulukosta ilmenee käyt-tämättömien varojen kehitys vuo-sina 2012–2015 ja niiden jakautumi-nen ministerineuvostoittain Tanskan kruunuissa ja prosenteissa sektorin kokonaiskehyksestä.

Venäjällä tapahtuvaa toimintaa jouduttiin ministerineuvostosta riippumatta vähentämään

(21)

vuonna 2015, sillä Pohjoismaiden ministerineuvoston luokittelu ulkomaiseksi agentiksi aiheutti sen, että valtaosa Venäjän toimintaan varatusta rahoituksesta palautui ministerineuvostolle. Varoista noin 5 miljoonaa Tanskan kruunua on leikattu 15 %:n säännön

perustella. Tämä selittää myös valtaosan leikattujen varojen kokonaismäärästä, ks. oheinen taulukko. Lisäksi noin 5 miljoonaa Tanskan kruunua palautuneista varoista on siirretty vuodelle 2016

käyttämättöminä varoina. Mikäli Venäjän toimintoihin varatut varat eivät kuuluisi tilinpäätökseen, vuodelle 2016 siirrettävien käyttämättömien varojen osuus olisi 3,1 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä vastaisi 1,4 prosenttia

kokonaisbudjetista. 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % 2012 2013 2014 2015

Käyttämättömät varat vuosien 2012–2015 lopussa

(22)

Käyttämättömät varat vuosien 2012–2015 lopussa Sektori (tuhatta Tanskan kruunua) 201 2 % s ek tor in ko os ta 201 3 % s ek tor in ko os ta 201 4 % s ek tor in ko os ta 201 5 % s ek tor in ko os ta Le ik at tu 1 5 % :n s ää nnön m uka an Priorisointi-budjetti – 3 242 4 % 3 939 5 % 3 841 5 % 766 Kansainvälinen yhteistyö 6 969 7 % 8 474 9 % 2 618 3 % 6 090 8 % 4 872 Koulutus ja tutkimus 10 612 5 % 11 064 5 % 1 970 1 % 1 049 0 % 342 Sosiaali- ja terveyspolitiikka 361 1 % 897 2 % 865 2 % 268 1 % 0 Maa- ja metsä-talous, kalastus, vesiviljely ja elin-tarvikeasiat 623 2 % 856 2 % 1 714 4 % 122 0 % 0 Kulttuuripolitiikka 1 548 1 % 788 0 % 593 0 % 1 473 1 % 0 Tasa-arvo 465 5 % 1 045 11 % 28 0 % 142 2 % 0 Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka 1 450 1 % 781 1 % 2 347 2 % 1 541 1 % 0 Ympäristö 672 2 % 716 2 % 629 1 % 1 111 3 % 0 Työmarkkina-politiikka 1 028 8 % 1 103 8 % 883 6 % 396 3 % 0 Talous- ja rahapolitiikka 165 9 % 54 3 % 67 4 % 191 11 % 0 Oikeusyhteistyö 223 16 % 188 13 % 209 15 % 207 15 % 28 Muu toiminta 11 128 6 % 3 564 3 % 1 342 1 % 1 190 1 % 591 Yhteensä 35 244 3,7 % 32 772 3,3 % 17 204 1,8 % 17 623 1,9 % 6 599

(23)

Likviditeetin kehitys

Oheisessa kuvassa on kaksi sarjaa: niistä käy ilmi kokonaislikviditeetin korkein ja matalin taso kullakin kvar-taalilla. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, missä muut kuin Tanskan kruunuissa olevat likviditeettivarat on laskettu Tanskan kruunuissa.

Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014

puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa kahdeksan kertaa vuodessa. Näistä neljä maksua tapah-tuu Tanskan kruunuissa ja neljän mai-den omissa valuutoissa.

MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksua kahdella kuu-kaudella. Tämän seurauksena minis-terineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011 ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Q 1 2 00 7 Q 3 2 00 7 Q 1 2 00 8 Q 3 2 00 8 Q 1 2 00 9 Q 3 2 00 9 Q 1 2 01 0 Q 3 2010 Q 1 2 01 1 Q 3 2 01 1 Q 1 2 01 2 Q 3 2 01 2 Q 1 2 01 3 Q 3 2 01 3 Q 1 2 01 4 Q 3 2 01 4 Q 1 2 01 5 Q 3 2 01 5 Q 1 2 01 6 Q 3 2 01 6 MDK K

neljännesvuoden korkein likviditeetti neljännesvuoden alhaisin likviditeetti

(24)

Pohjoismaiden ministerineuvoston

budjetti budjettikohdittain

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Priorisointibudjetti (MR-SAM) yhteensä 91 842 75 641

Puheenjohtajamaan erä, Norja 15 270 0

1:-8019 Muutos kohti vihreää taloutta ja pohjoismaisten

kaupunkialueiden kilpailukyky 2 749 0

1:-8020 Sininen ja vihreä biotalous 3 563 0

1:-8021 Terveys 2 341 0

1:-8022 Integraatio/Kotouttaminen 5 294 0

1:-8023 Ulkopoliittisten instituuttien yhteistyön

vahvistaminen 509 0

1:-8024 Pohjoismainen energiayhteistyö 814 0

Puheenjohtajamaan erä, Suomi 15 273 15 256

1-8012 Tilastollinen selvitys liikkuvuudesta ja etuuksista

Pohjoismaiden välillä 3 818 3 814

1-8013 Pohjoismaiden ulkopoliittisten instituuttien välinen

tutkijavaihto 764 763

1-8014 Ympäristömerkki Joutsen, kiertotalous ja

ympäristöjalanjälki 764 763

1-8015 Hyvinvoivien ihmisten innovatiivinen ja avoin

Pohjola 2020 2 291 2 288

1-8016 Pohjoismainen tiekartta siniselle biotaloudelle 2 291 2 288

1-8017 Arktisten pintavesien sosioekonominen hyöty

Pohjolassa 1 527 1 526

1-8018 The Rising North 3 818 3 814

Puheenjohtajamaan erä, Tanska 14 643 15 256

1-8008 Kasvu 3 954 4 068

1-8009 Hyvinvointi 4 072 4 068

1-8010 Arvot 4 072 4 577

1-8011 Sininen Arktis 2 545 2 543

Puheenjohtajamaan erä, Islanti 0 15 255

1-8005 Pohjoismainen soittolista 0 2 034

1-8006 Hyvinvointivahti 0 3 051

1-8007 Biotalousaloite 0 10 170

(25)

Priorisointierä 46 656 29 874

1-8410 Poliittiset priorisoinnit 7 126 6 102

1-8411 Lähialueilla toteutettavat poliittiset aloitteet 8 593 3 432

1-8412 Yhteistyöministereiden (MR-SAM) käyttöön 5 283 0

1-8420 Profilointi ja asemointi 10 180 10 170

1-8510 Uudet monialaiset aloitteet 5 294 10 170

1-8520 Pohjoismaiset ratkaisut globaaleihin

yhteiskunnalli-siin haasteiyhteiskunnalli-siin 10 180 0

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Yhteiset toiminnot ja sihteeristö (MR-SAM) yhteensä 111 081 109 424

Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteiset toiminnot 31 837 31 274

1-0410 Norden-yhdistysten liitto 3 341 3 282

1-0425 Grönlanti-tuki 750 737

1-0435 Pääsihteerin käyttövaranto 427 419

1-0460 Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola) 3 132 3 077

1-1011 Tiedotustoiminta 5 345 5 250

1-1012 Norden i Fokus 4 766 4 362

1-1030 Haloo Pohjola 6 596 6 799

1-1036 Pohjoismaiden väliset rajaesteet 5 061 4 972

1-1050 Virkamiesvaihto 1 194 1 173

1-2534 Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU) 1 225 1 203

Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) 79 244 78 150

1-0180 Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) 79 244 78 150

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Kansainvälinen yhteistyö (MR-SAM) yhteensä 55 261 68 919

1-0820 Osaamisen kehittäminen ja verkostot 17 876 27 560

1-0980 Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö 2 562 2 517

1-0960 Itämeren alueen kansalaisjärjestötoiminta 6 548 6 432

1-0810 Ministerineuvoston Viron-, Latvian-,

Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot 15 778 15 560

1-0850 Kansainvälinen yhteistyö 1 815 1 783

1-0870 Arktinen yhteistyöohjelma 9 024 8 864

1-0950 Valko-Venäjä-toiminta 0 4 574

1-0990 Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa 1 658 1 629

(26)

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Koulutus ja tutkimus (MR-U) yhteensä 221 541 222 919

Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset 3 376 3 316

2-2505 Käyttövarat – koulutus ja tutkimus 3 376 3 316

Politiikan kehittäminen ym. 15 718 15 440

2-2544 Pohjoismainen kieliyhteistyö 7 123 6 997

2-2553 Politiikan kehittäminen – tietoyhteiskunta

ja IT-infrastruktuuri 576 566

2-3127 Politiikan kehittäminen, aikuisten oppiminen 8 019 7 877

Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 80 306 77 713

2-2513 Nordplus 74 809 74 073

2-2515 Nordic Master Programme 5 497 3 640

Laitos 99 442 104 153

2-3100 NordForsk 99 442 104 153

Muu tutkimus 22 699 22 297

2-3180 Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA) 9 320 9 155

2-3181 Pohjoismainen merioikeuden laitos (NifS) 2 778 2 729

2-3182 Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) 4 403 4 325

2-3184 Pohjoismainen vulkanologinen instituutti

(NORDVULK) 4 498 4 418

2-3185 Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI) 1 700 1 670

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Sosiaali- ja terveyspolitiikka (MR-S) yhteensä 39 363 38 732

Hankevarat 19 280 18 938

3-4310 Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka 5 748 4 646

3-4311 Terveysalan pohjoismainen yhteistyö – Bo Könbergin

raportin seuranta 1 287 1 264

3-4320 Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto 1 163 1 142

3-4340 Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja

Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) 1 959 1 924

3-4382 Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos

(NIOM AS) 9 123 9 962

Laitokset 20 083 19 794

(27)

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Kulttuuripolitiikka (MR-K) yhteensä 174 413 170 551

Yleiset kulttuuripanostukset 51 496 51 085

4-2203 Käyttövarat – kulttuuri 974 957

4-2205 Pohjoismainen kulttuurirahasto 35 555 34 926

4-2206 Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 4 281 3 905

4-2208 Strategiset panostukset 10 686 11 297

Lapset ja nuoret 6 250 6 139

4-2212 Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea

(NORDBUK) 6 250 6 139

Elokuva ja viestimet 31 846 31 283

4-2222 Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto 28 849 28 339

4-2228 Viestintätutkimuksen pohjoismainen

dokumentointikeskus (NORDICOM) 2 997 2 944

Taideala 31 820 31 258

4-2251 Kulttuuri- ja taideohjelma 16 813 16 516

4-2253 Pohjoismainen käännöstuki 3 175 3 119

4-2254 Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan

liikkuvuusohjelma 11 832 11 623

Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) 46 010 44 219

4-2270 Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) 11 148 9 880

4-2272 Färsaarten Pohjolan-talo (NHFØ) 13 884 13 692

4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) 3 023 2 973

4-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) 6 507 6 417

4-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (KKN) 11 448 11 257 Muut kulttuuripanostukset 6 991 6 567 4-2232 Priorisoitu toiminta 3 100 2 745 4-2234 Saamelaisyhteistyö 3 891 3 822 tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Tasa-arvo (MR-JÄM) yhteensä 9 185 9 023

Hankevarat 9 185 9 023

6-4410 Hankevarat – tasa-arvo 3 616 3 552

6-4420 MR-JÄMin tukijärjestelmä 2 942 2 890

(28)

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Kalastus-, vesiviljely-, maatalous-, elintarvike- ja

metsätalousasiat (MR-FJLS) 40 219 39 572

5-6420 Uusi pohjoismainen ruoka 939 922

Kalastus 6 416 6 303

5-6610 Hankevarat – kalastus 6 416 6 303

Maa- ja metsätalous 27 074 26 659

5-6510 Hankevarat – maatalous 382 375

5-6520 Maataloustutkimuksen pohjoismainen kontaktielin (NKJ) 848 833

5-6310 Hankevarat – metsätalous 317 311

5-6581 Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) 5 758 5 656

Laitokset – maatalous 19 769 19 484

5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 19 769 19 484

Elintarvikkeet 5 790 5 688

5-6810 Hankevarat – elintarvikkeet 5 224 5 132

5-6830 Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja

elämänlaadun parantamiseksi 566 556

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka (MR-NER) yhteensä 129 080 130 773

Elinkeinopolitiikka 85 664 87 766

7-5140 Hankevarat – elinkeinopolitiikka 2 056 2 020

7-5280 Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef 15 698 15 420

Laitokset – elinkeinopolitiikka 67 910 70 326

7-5180 Nordic Innovation (NI) 67 910 70 326

Energia 10 322 10 461

7-5141 Hankevarat – energiapolitiikka 4 276 4 200

Laitokset – energiapolitiikka 6 046 6 261

7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 6 046 6 261

Aluepolitiikka 33 094 32 546

7-5143 Yhteistyöohjelman täytäntöönpano, demografia,

työryhmät ja hankevarat – aluepolitiikka 5 507 5 410

7-5151 Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) 6 858 6 737

7-5160 Raja-alueyhteistyö 9 615 9 445

Laitokset – aluepolitiikka 11 114 10 954

(29)

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Ympäristö (MR-Miljö) 45 716 44 907

8-3310 Käyttövarat – ympäristö 4 686 4 313

8-3311 Työryhmät – ympäristö 24 443 24 511

8-3312 Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto 835 610

8-3320 Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO)

ympäristökehitysrahasto 11 405 11 203

8-6720 Joutsen – pohjoismainen ympäristömerkki 4 347 4 270

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Työelämäpolitiikka (MR-A) yhteensä 14 086 13 839

Hankevarat 10 625 10 436

9-4110 Muut hankevarat – työelämä 1 064 922

9-4111 Pysyvät työryhmät – työelämä 4 620 4 661

9-4120 Nordjobb 3 272 3 214

9-4130 Työelämäviestintä 1 669 1 639

Laitokset 3 461 3 403

9-4180 Pohjoismainen työympäristöalan

jatkokoulutusinsti-tuutti (NIVA) 3 461 3 403

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Talous- ja rahapolitiikka (MR-Finans) yhteensä 1 874 1 841

10-5210 Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka 1 874 1 841

tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2017 Budjetti 2016

Oikeusyhteistyö (ÄK-LAG) yhteensä 1 430 1 405

(30)

Liite 1

Pohjoismaisten laitosten määrärahat

kansallisina valuuttoina 2017 2016

Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U)

2-3100 NordForsk 124 303 000 122 533 000 NOK

MR-S

3-4380 Pohjoismainen hyvinvointikeskus

(NVC) 25 104 000 24 743 000 SEK

Kulttuuriministerineuvosto (MR-K)

4-2270 Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) 206 438 000 197 597 000 ISK

4-2272 Färsaarten Pohjolan-talo (NHFØ) 13 884 000 13 692 000 DKK

4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti

(NIPÅ) 405 800 399 000 EUR

4-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti

(NAPA) 6 507 000 6 417 000 DKK

4-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (KKN) 1 536 700 1 511 000 EUR

Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS)

5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus

(NordGen) 24 711 000 24 355 000 SEK

Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministeri-neuvosto (MR-NER)

7-5180 Nordic Innovation (NI) 84 888 000 82 737 000 NOK

7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus

(NEF) 7 558 000 7 366 000 NOK

7-6180 Pohjoismainen aluekehityksen

kes-kus (Nordregio) 13 893 000 13 693 000 SEK

Työelämän ministerineuvosto (MR-A)

9-4180 Pohjoismainen työympäristöalan

(31)

Liite 2

Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2017 100 EUR = 745 DKK 100 ISK = 5,4 DKK 100 NOK = 80 DKK 100 SEK = 80 DKK Tanska 1,4 % Suomi 1,1 % Islanti 2,4 % Norja 2,6 % Ruotsi 1,46 % Hankevarojen muuntokerroin on 1,8 %.

(32)

ANP 2017:707 ISBN 978-92-893-4859-1 (PRINT) ISBN 978-92-893-4860-7 (PDF) Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org

Figur

Updating...

Referenser

Updating...

Relaterade ämnen :