Pohjola
tilastoina
2017
2
Kolofon
Pohjola tilastoina 2017
Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). ANP 2017:749 ISBN 978-92-893-5103-4 (PRINT) ISBN 978-92-893-5104-1 (PDF) ISBN 978-92-893-5105-8 (EPUB) ISSN 2414-6587 (ONLINE) ISSN 2414-6579 (PRINT) http://dx.doi.org/10.6027/ANP2017-749 © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2017 Kuvat: Mette Agger Tang
Paino: Specialtrykkeriet ARCO Printed in Denmark
Pohjoismainen yhteistyö
Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.
Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueelli-sia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujit-tavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. NO RDI C SWAN ECOLA BE L PR IN TE D MATTER 541-6 18
3
Pohjola
tilastoina
2017
4
Lisää tilastoja osoitteessa
www.norden.org/tietoa
5
Esipuhe
Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden
merkitys kasvaa. Tiesitkö, että Pohjola muodostaa
maailman kahdenneksitoista suurimman talouden, kun
maiden bruttokansantuotteet lasketaan yhteen? Tai että
Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee
Pohjolasta maailman seitsemänneksi suurimman alueen?
Pohjola tilastoina 2017 antaa pienen katsauksen lukuihin,
jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Tiesitkö esimerkiksi,
että islantilaiset käyvät teatterissa kaksi kertaa niin usein
kuin norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset?
Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin,
vieraile osoitteessa www.norden.org/tietoa. Sivustolta
pääsee esimerkiksi pohjoismaiseen tilastopankkiin, jossa on
lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi.
6
Symbolit
Ei yhtään
-Vähemmän kuin puolet 0
Tieto ei ole sovellettavissa .
Tieto puuttuu
..
Linkki tietokantaan
:
Maakoodit
Tanska
DK
Färsaaret
FO
Grönlanti
GL
Suomi
FI
Ahvenanmaa
AX
Islanti
IS
Norja
NO
Ruotsi
SE
Pohjoismaat
NR
Euroalue
EA
Euroopan unioni
EU
7
Sisältö / aihealueet
Pohjoismaat ...8
Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä ... 10
Vihreä Pohjola ... 16
Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ ... 24
Pohjoismainen hyvinvointi ... 30
Lapset ja nuoret ... 38
Innovaatio ja luovuus ... 48
8
Ruotsi
Pinta-ala km2 447 435
Väkiluku 9 995 153
Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa
Pääkaupunki 2 269 060 (Tukholma)
Tanska
Pinta-ala km2 42 926
Väkiluku 5 748 769
Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II
Pääkaupunki 1 295 686 (Kööpenhamina)
Grönlanti
Pinta-ala km2 2 166 086
Väkiluku 55 860
Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II
Pääkaupunki 17 600 (Nuuk)
Färsaaret
Pinta-ala km2 1 396
Väkiluku 49 864
Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa
Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II
Pääkaupunki 20 885 (Tórshavn)
9 Suomi
Pinta-ala km2 338 430
Väkiluku 5 503 297
Valtiomuoto Tasavalta
Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö
Pääkaupunki 1 138 502 (Helsinki)
Islanti
Pinta-ala km2 103 492
Väkiluku 338 349
Valtiomuoto Tasavalta
Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki 216 878 (Reykjavik)
Ahvenanmaa
Pinta-ala km2 1 581
Väkiluku 29 214
Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa
Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö
Pääkaupunki 11 565 (Maarianhamina)
Norja
Pinta-ala km2 323 781
Väkiluku 5 258 317
Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia
Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki 1 281 127 (Oslo)
10 TALOUS
AVAINLUVUT 2016*
Pohjoismaat
kansainvälisissä
yhteyksissä
*2016 tai uusin saatavilla oleva luku. Tässä taulukossa Pohjoismaat käsittävät Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin. PPS: Purchasing power standards –
ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta.
TALOUS 11
EU
POHJOISMAAT JAPANI YHDYSVALLAT
7,2 %
24,0 %
11,6 %
16,9 %
Pinta-ala
METSÄÄ PELTOA9 832
378
4 307
1 138
56,4 %
37,6 %
68,5 %
33,9 %
KOKONAISPINTA-ALA 1 000 KM2 11 212 TALOUS
Väkiluku
miljoonaa
POHJOISMAAT27
EU510
JAPANI127
YHDYSVALLAT321
POHJOISMAAT17
EU118
JAPANI
348
YHDYSVALLAT35
Asukastiheys
asukkaita/km²
TALOUS 13 EU THE NORDIC REGION JAPAN US
1.9
1.4
1.6
1.8
1,8
1,6
1,5
1,8
EUPOHJOISMAAT JAPANI YHDYSVALLAT
Total fertility rate
Kokonaishedelmällisyysluku
Medellivslängd
år75 80 85 90
Naiset
75 80 85 90
Miehet
NORDEN EU JAPAN USA
Elinajanodote
vuotta
● YHDYSVALLAT, 74,4 ● EU, 77,9 ● POHJOISMAAT, 79,8 ● JAPANI, 80,8
14 TALOUS
EU
POHJOISMAAT JAPANI YHDYSVALLAT
2,0
1,9
1,0
1,6
BKT
BKT VUOSIKASVU, PROSENTTIA18 569
5 287
19 904
1 362
50 693
38 918
40 737
56 066
BRUTTO-KANSANTUOTE PPS, USD BKT ASUKASTA KOHDEN PPS, USDTALOUS 15 POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT
YHDYSVALLAT EU
Kokonaisveroaste
prosenttia BKT:sta
POHJOISMAAT JAPANI42
37
32
26
2 273
2 000 1 500 1 000 500 0423
2 016
622
627
1 510
365
1 859
Tuonti ja vienti
mrd. Yhdysvaltain dollaria
16
Vuoden 2000 jälkeen Pohjoismaiden
taloudet ovat kasvaneet 28 prosentilla
samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöt
ovat supistuneet 18 prosentilla.
KUV
17
18 VIHREÄ POHJOLA
Vihreä Pohjola
Pohjoismaiden pääkaupunkien keskilämpötila Temp01. Islanti: tiedot vuosilta 1997–2016. ‐2 0 2 4 6 8 10 DK FO GL FI AX IS NO SE Keskilämpötila 1961–1990 Keskilämpötila 1990–2016 Celsiusastetta Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden Emis11 ja Popu02 0 2 4 6 8 10 12 14 16 DK FI IS NO SE NR EU28 1990 2000 2015 CO2‐ekvivalentit, tonnia Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta
Indic401 Emis11 ja Naac01 80 90 100 110 120 130 BKT Kasvihuonekaasupäästöt Pohjola 2000 = 100 +28 % -18 % Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta Emis11 ja Naac01 80 90 100 110 120 130 BKT Kasvihuonekaasupäästöt 2000 = 100 EU28 +21 % -16 %
VIHREÄ POHJOLA 19 Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta
Indic401 Emis11 ja Naac01 80 90 100 110 120 130 BKT Kasvihuonekaasupäästöt Pohjola 2000 = 100 +28 % -18 % Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta Emis11 ja Naac01 80 90 100 110 120 130 BKT Kasvihuonekaasupäästöt 2000 = 100 EU28 +21 % -16 %
20 VIHREÄ POHJOLA
Uusiutuva energia 2015
prosenttia energian loppukäytöstä
DA FI IS NO SE EU
30,8
39,3
70,2
69,4
53,9
16,7
20 VIHREÄ POHJOLABiomassa ja biojäte Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Aurinko-energia Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Tuulivoima Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Vesivoima Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28
Uusiutuva energia 2015
prosenttia kokonaiskulutuksesta
Geoterminen energia Tanska 0 % 100 % Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU2822 VIHREÄ POHJOLA Kotoperäiset energialähteet 2015 Ener05 7% 29% 8% 16% 40% 0% Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Muut Pohjola Kotoperäiset energialähteet 2015 Ener05 16% 34% 22% 14% 13% 1% Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Muut EU28 Ympäristöverot Envtx01 0 2 4 6 8
Pohjola 2005 Pohjola 2015 EU28 2005 EU28 2015 Pilaantumiseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät verot Liikenneverot
Energiaverot Prosenttia kaikista veroista
VIHREÄ POHJOLA 23 Ympäristöverot Envtx01 0 2 4 6 8
Pohjola 2005 Pohjola 2015 EU28 2005 EU28 2015 Pilaantumiseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät verot Liikenneverot
Energiaverot Prosenttia kaikista veroista
24
Pohjoismaissa seitsemän kymmenestä
naisesta käy töissä. EU:n keskiarvo on
viisi kymmenestä naisesta.
KUV
A: UNSPL
A
25
Tasa-arvo,
26 TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ 54% 46% Miehet Naiset EU28 Työvoima sukupuolen mukaan 2016
Work02 52% 48% Miehet Naiset Pohjola
Tasa‐arvo,
elinkeinoelämä ja työ
Työllisyysaste 2016 Work02. Grönlanti: tiedot vuodelta 2014. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 2015. 0 20 40 60 80 100 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Miehet Naiset Prosenttia kaikista 15–64‐vuotiaista Työttömyysaste 2016 Work02. Grönlanti ja Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 2015. 0 2 4 6 8 10 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Miehet Naiset Prosenttia kaikista 15–64‐vuotiaistaTASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ 27 54% 46% Miehet Naiset EU28 Työvoima sukupuolen mukaan 2016
Work02 52% 48% Miehet Naiset Pohjola
Sukupuolten välinen palkkaero
prosenttia
15,3
16,3
28 TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ Suurimpien julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallituksen jäsenet 2015 Labo08 0 20 40 60 80 100 DK FI IS NO SE EU28 Naiset Miehet Prosenttia Työnantajien osuus työllisistä 2015 Labo09 0 1 2 3 4 5 6 7 DK FI IS NO SE Naiset Miehet Prosenttia Isyys‐ ja vanhempainvapaa Soci04
0 5 10 15 20 25 30 35 DK FI IS NO SE 2000 2015 Prosenttia käytetyistä perhevapaista
TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ 29
TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI
10
11
30
21
27
Isien osuus käytetyistä perhevapaista
prosenttia
Isyys‐ ja vanhempainvapaa Soci040 5 10 15 20 25 30 35 DK FI IS NO SE 2000 2015 Prosenttia käytetyistä perhevapaista
30
Pohjoismaalaisten naisten elinajanodote
on nyt 84 vuotta, kun se 60-luvun alussa
oli 74 vuotta.
KUV A: NORDEN. ORG / YADID LEV Y31
Pohjoismainen
hyvinvointi
32 HYVINVOINTI
Pohjoismainen
hyvinvointi
Gini‐kerroin Gini01. Färsaaret: tiedot vuosilta 2009 ja 2014. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 2014. 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 DK FO GL FI AX IS NO SE EU28 2005 2015 Köyhyysriski 2016 Riop01. Islanti ja EU28: tiedot vuodelta 2015. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 DK FI IS NO SE EU28 Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Prosenttia kotitalouksista Toimeentulotuen saajat Soci12.Suomi: vuoden 2015 tiedot ovat vuodelta 2014. 0 1 2 3 4 DK FO FI IS NO SE 2005 2010 2015 Prosenttia yli 18‐vuotiaista Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet 2014 Soex06 0 20 40 60 80 100 DK FO FI IS NO SE Viranomaiset Työnantajat Vakuutukset Muut keinot Prosenttia kaikista rahoituksen lähteistäHYVINVOINTI 33 Toimeentulotuen saajat Soci12.Suomi: vuoden 2015 tiedot ovat vuodelta 2014. 0 1 2 3 4 DK FO FI IS NO SE 2005 2010 2015 Prosenttia yli 18‐vuotiaista Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet 2014 Soex06 0 20 40 60 80 100 DK FO FI IS NO SE Viranomaiset Työnantajat Vakuutukset Muut keinot Prosenttia kaikista rahoituksen lähteistä
34 HYVINVOINTI Vanhusväestö (65 vuotta täyttäneet) Popu06 0 5 10 15 20 25 30 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 DK FO GL FI AX IS NO SE EU28 Prosenttia koko väestöstä Syöpäkuolleisuus 2014 Heal03 0 50 100 150 200 250 300 350 DK FO GL FI AX IS NO SE Miehet Naiset 100 000:ta asukasta kohden Kokonaishedelmällisyysluku 2016 Chil02. Grönlanti: tiedot vuodelta 2015. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Keskimääräinen elinikä 2016 Life01. Grönlanti, Ahvenanmaa ja EU28: tiedot vuodelta 2015. 66 68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Naiset Miehet Vuota
HYVINVOINTI 35 Kokonaishedelmällisyysluku 2016 Chil02. Grönlanti: tiedot vuodelta 2015. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Keskimääräinen elinikä 2016 Life01. Grönlanti, Ahvenanmaa ja EU28: tiedot vuodelta 2015. 66 68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Naiset Miehet Vuota
36 HYVINVOINTI Turvapaikkahakemukset Pohjoismaissa 2016 Migr04 24% 11% 2% 7% 56% DK FI IS NO SE Hakemusten osuus Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa Migr04 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 Hakemukset Myönteiset päätökset Siirtolaisuus Pohjoismaista 2016 Migr02 25% 8% 26% 4% 9% 2% 10% 16% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut Maahanmuutto Pohjoismaihin 2016 Migr01 12% 9% 19% 8% 5% 8% 36% 3% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut
HYVINVOINTI 37 Siirtolaisuus Pohjoismaista 2016 Migr02 25% 8% 26% 4% 9% 2% 10% 16% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut Maahanmuutto Pohjoismaihin 2016 Migr01 12% 9% 19% 8% 5% 8% 36% 3% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut
38
Pohjoismaiden koululaiset yltävät
PISA-tuloksissa yli OECD-maiden
keskiarvon lukemisessa, matematiikassa
ja luonnontieteissä.
KUV
39
40 LAPSET JA NUORET
Suosituimmat vuonna 2016
syntyneiden nimet
Sofia
Nivi
Anna
Sofia
Alice
Emilia
Nora
Alice
Noah
Inuk
Benjamin
Onni
Leon
Aron
William
Oscar
TANSKA GRÖNLANTI FÄRSAARET SUOMI AHVENANMAA ISLANTI (2015) NORJA RUOTSILapset ja nuoret
Päivähoidossa olevat 3–5‐vuotiaat lapset Chil03. Tanska: tiedot vuodelta 2014. Suomi ja Islanti: tiedot vuodelta 2015.
0 20 40 60 80 100 DK FO GL FI AX IS NO SE 2005 2016 Prosenttia ikäryhmästä Ekvivalenttien tulojen kehitys 2005–2015 Inco02
0 10 20 30 40 50 60 DK FI IS NO SE Kaikki kotitaloudet yhteensä Yksinhuoltajataloudet Prosentuaalinen kasvu
LAPSET JA NUORET 41
Lapset ja nuoret
Päivähoidossa olevat 3–5‐vuotiaat lapset Chil03. Tanska: tiedot vuodelta 2014. Suomi ja Islanti: tiedot vuodelta 2015.
0 20 40 60 80 100 DK FO GL FI AX IS NO SE 2005 2016 Prosenttia ikäryhmästä Ekvivalenttien tulojen kehitys 2005–2015 Inco02
0 10 20 30 40 50 60 DK FI IS NO SE Kaikki kotitaloudet yhteensä Yksinhuoltajataloudet Prosentuaalinen kasvu
42 LAPSET JA NUORET
Koululaisten osaaminen
PISA 2015
Koululaisten osaaminen, PISA 2015Lukutaito Matematiikan osaaminen Luonnontieteen osaaminen
Kanada 527 Japani 532 Japani 538
Suomi 526 Etelä‐Korea 524 Viro 534
Irlanti 521 Sveitsi 521 Suomi 531
Viro 519 Viro 520 Kanada 528 Etelä‐Korea 517 Kanada 516 Etelä‐Korea 516 Japani 516 Alankomaat 512 Slovenia 513 Norja 513 Suomi 511 Uusi‐Seelanti 513 Saksa 509 Tanska 511 Australia 510 Uusi‐Seelanti 509 Slovenia 510 Alankomaat 509 Puola 506 Belgia 507 Saksa 509 Slovenia 505 Saksa 506 Yhd. kuningask. 509 Australia 503 Irlanti 504 Sveitsi 506 Alankomaat 503 Puola 504 Irlanti 503
Tanska 500 Norja 502 Tanska 502
Ruotsi 500 Itävalta 497 Belgia 502
Belgia 499 Uusi‐Seelanti 495 Puola 501 Ranska 499 Australia 494 Portugali 501 Portugali 498 Ruotsi 494 Norja 498 Yhd. kuningask. 498 Ranska 493 Yhdysvallat 496 Yhdysvallat 497 Portugali 492 Itävalta 495 Espanja 496 Yhd. kuningask. 492 Ranska 495 OECD:n keskiarvo 493 Tšekki 492 Ruotsi 493
Sveitsi 492 OECD:n keskiarvo 490 Tšekki 493 Latvia 488 Italia 490 OECD:n keskiarvo 493 Tšekki 487 Islanti 488 Espanja 493 Itävalta 485 Espanja 486 Latvia 490 Italia 485 Luxemburg 486 Luxemburg 483
Islanti 482 Latvia 482 Italia 481
Luxemburg 481 Färsaaret 482 Unkari 477 Israel 479 Unkari 477 Islanti 473
Färsaaret 470 Slovakia 475 Israel 467 Unkari 470 Yhdysvallat 470 Slovakia 461 Kreikka 467 Israel 470 Kreikka 455 Chile 459 Kreikka 454 Chile 447 Slovakia 453 Chile 423 Färsaaret 446 Turkki 428 Turkki 420 Turkki 425 Meksiko 423 Meksiko 408 Meksiko 416 Pisa01
LAPSET JA NUORET 43 MATEMATIIKKA OECD-KESKIARVO
493
PISA 2015
500
526
482
513
500
TANSKA OECD-KESKIARVO OECD-KESKIARVOSUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI
511
511
488
502
494
502
531
473
498
493
LUKUTAITO493
490
LUONNONTIETEET44 LAPSET JA NUORET Yliopisto‐ ja korkeakouluopiskelijat 2015 Educ02 ja Popu02. Grönlanti: tiedot vuodelta 2012. Ahvenanmaa: Sisältää ainoastaan Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijat. Ruotsi: tiedot vuodelta 2014. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 DK GL FI AX IS NO SE Prosenttia kaikista 20–39‐vuotiaista Yliopisto‐ ja korkeakouluopiskelijat Educ02 ja Popu02 0 2 4 6 8 10 12 14 16 2000 2005 2015 Miehet Naiset Prosenttia kaikista 20–39‐vuotiaista, Pohjola yhteensä Pohjoismaalaiset opiskelijat muissa Pohjoismaissa 2016 Educ05 0 20 40 60 80 100 DK FI AX IS NO SE NR Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Prosenttia
LAPSET JA NUORET 45
ISLANTI
Ulkomailla opiskelevat opiskelijat
muissa Pohjoismaissa opiskelevien osuus, prosenttia
TANSKA SUOMI NORJA RUOTSI
24
24
38
21
12
Pohjoismaalaiset opiskelijat muissa Pohjoismaissa 2016 Educ05 0 20 40 60 80 100 DK FI AX IS NO SE NR Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Prosenttia46 LAPSET JA NUORET Nuorisotyöttömyys Work02 0 5 10 15 20 25
Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Pohjola EU28
2000 2016 Prosenttia kaikista 15–24‐vuotiaista
48
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan
parissa työskentelee kaikissa
Pohjoismaissa enemmän ihmisiä kuin
muissa Euroopan maissa.
KUV
A: UNSPL
A
49
Innovaatio
ja luovuus
50 INNOVAATIO JA LUOVUUS
Innovaatio ja luovuus
Tutkimus‐ ja kehittämistoiminnan henkilöstö Rede04. Islanti: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta 2003. Norja ja Ruotsi: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta 2001. EU28: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta 2002. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 DK FI IS NO SE EU28 2000 2007 2015 Prosenttia työvoimasta Valtion tutkimus‐ ja kehittämistoiminnan menot Rede01. Norja ja Ruotsi: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta 2001. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 DK FI IS NO SE EU28 2000 2007 2015 Prosenttia BKT:sta Uudet yritykset Entp02 80 100 120 140 160 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pohjola Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Yhdysvallat Australia Indeksi 2006 = 100 Patentit 2016 Pate01 0 100 200 300 400 500 600 DK FI IS NO SE EU28 Jätetyt hakemukset Myönnetyt patentit Miljoonaa asukasta kohtiINNOVAATIO JA LUOVUUS 51 Uudet yritykset Entp02 80 100 120 140 160 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pohjola Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Yhdysvallat Australia Indeksi 2006 = 100 Patentit 2016 Pate01 0 100 200 300 400 500 600 DK FI IS NO SE EU28 Jätetyt hakemukset Myönnetyt patentit Miljoonaa asukasta kohti
52 INNOVAATIO JA LUOVUUS Kulttuurialalla työskentelevät Cult23 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 DK FI IS NO SE EU28 Prosenttia kokonaistyövoimasta Kulttuurin ja vapaa‐ajan toiminnan julkinen rahoitus 2015 Cult20. Färsaaret: tiedot vuodelta 2013. Grönlanti: tiedot vuodelta 2012. 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 DK FO GL FI IS NO SE EU28 Euroa asukasta kohden Kulttuurin ja vapaa‐ajan toiminnan julkinen rahoitus Cult20 70 90 110 130 150 170 190 210 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 DK FO GL FI IS NO SE EU28 Indeksi 2005 = 100 Elokuvaensi‐illat 2016 Cult05 23% 25% 6% 17% 29% DK FI IS NO SE Prosenttia pohjoismaisista elokuvaensi‐illoista
INNOVAATIO JA LUOVUUS 53 Kulttuurin ja vapaa‐ajan toiminnan julkinen rahoitus Cult20 70 90 110 130 150 170 190 210 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 DK FO GL FI IS NO SE EU28 Indeksi 2005 = 100 Elokuvaensi‐illat 2016 Cult05 23% 25% 6% 17% 29% DK FI IS NO SE Prosenttia pohjoismaisista elokuvaensi‐illoista
54 INNOVAATIO JA LUOVUUS Elokuvaensi‐illat 2016 Cult05 0 50 100 150 200 250 300 DK FO GL FI IS NO SE Kotimainen Ulkomainen Lukumäärä Teatterikäynnit 2016 Cult15. Suomi: tiedot vuodelta 2015. Islanti: tiedot vuodelta 2014. Ruotsi: tiedot vuodelta 2010.
10 20 30 40 50 60 70 80 90 DK FO GL FI IS NO SE Käyntien määrä sataa asukasta kohden
56
Noin viidennes Pohjoismaiden
ulkomaankaupasta on kauppaa muiden
Pohjoismaiden kanssa.
KUV
A: UNSPL
A
57
58
AVAINLUVUT 2016
Talous
Työttömyys
prosenttia
TANSKA6,3
SUOMI9,0
ISLANTI3,1
NORJA4,9
RUOTSI8,4
59
Vaihtotaseen ylijäämä
prosenttia BKT:sta
Korko
prosenttia
Julkisen sektorin ylijäämä
prosenttia BKT:sta
Kuluttajahintojen nousu
2015–2016, prosenttia
Talouskasvu
prosenttia
1,3
8,2
0,3
-0,9
0,3
1,4
-1,1
0,4
-1,9
0,4
7,2
7,9
2,8
12,6
0,8
1,0
4,9
1,3
3,1
3,9
3,3
4,7
0,5
0,9
1,1
60 TALOUS
Talous
BKT – reaalinen vuosikasvu Naac02. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka ovat 1. tammikuuta 2015 mennessä ottaneet euron valuutakseen. ‐10 ‐5 0 5 10 15 DK FI IS NO SE EA19 Prosenttia BKT asukasta kohden Naac04. PPS: Purchasing power standards – ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 20.000 25.000 30.000 35.000 40.000 45.000 50.000 DK FI AX IS NO SE EA19 Euroa asukasta kohden ostovoimapariteetin (PPS) mukaan BKT ja elintarvikkeiden hinnat 2016 Pric03 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 DK FI IS NO SE EU28 BKT Ruoka EU28 = 100 Asuntojen hinnat Pric05 50 100 150 200 250 300 350 DK FO FI IS NO SE Indeksi 2000 = 100TALOUS 61 BKT ja elintarvikkeiden hinnat 2016 Pric03 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 DK FI IS NO SE EU28 BKT Ruoka EU28 = 100 Asuntojen hinnat Pric05 50 100 150 200 250 300 350 DK FO FI IS NO SE Indeksi 2000 = 100
62 TALOUS Pohjoismaiden välinen kauppa Fotr49 7 9 11 13 1517 19 21 23 25 27 DK FI IS NO SE Prosenttia koko viennistä Pohjoismaiden välinen kauppa Fotr49 16 18 20 22 24 26 28 30 32 DK FI IS NO SE Prosenttia koko tuonnista Kauppatase – vienti miinus tuonti Fotr49 ja Naac01 ‐20 ‐15 ‐10 ‐5 0 5 10 15 20 DK FI IS NO SE Prosenttia bruttokansantuotteesta
TALOUS 63 Kauppatase – vienti miinus tuonti Fotr49 ja Naac01 ‐20 ‐15 ‐10 ‐5 0 5 10 15 20 DK FI IS NO SE Prosenttia bruttokansantuotteesta
Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org ANP 2017:749 ISBN 978-92-893-5103-4 (PRINT) ISBN 978-92-893-5104-1 (PDF) ISBN 978-92-893-5105-8 (EPUB) ISSN 2414-6587 (ONLINE) ISSN 2414-6579 (PRINT)
