• No results found

Friluftsliv i undervisningen: En studie om hur lärare inom idrott och hälsa förhåller sig till friluftsliv i undervisningen för grundskolans senare år.

N/A
N/A
Protected

Academic year: 2022

Share "Friluftsliv i undervisningen: En studie om hur lärare inom idrott och hälsa förhåller sig till friluftsliv i undervisningen för grundskolans senare år."

Copied!
51
0
0

Loading.... (view fulltext now)

Full text

(1)

F F r r i i l l u u f f t t s s l l i i v v i i u u n n d d e e r r v v i i s s n n i i n n g g e e n n

– En studie om hur lärare inom ämnet idrott & hälsa förhåller sig till friluftsliv i undervisningen för grundskolans senare år.

Lisa Fredriksson

AnAnssvvaarriigg iinnssttitituuttiioonn:: Institutionen för pedagogik ÅÅrr oocchh tteerrmmiinn:: VVtt.. 22000099 HaHannddlleeddaarree:: Per-Eric Nilsson

GOGO 22996633

(2)

ABSTRACT

Lisa Fredriksson

Friluftsliv i undervisningen

En studie om hur lärare inom ämnet idrott & hälsa förhåller sig till friluftsliv i undervisningen för grundskolans senare år.

Outdoor activities in education

A study concerning how teachers relate to outdoor activities in high school gymnastics.

Antal sidor: 51 F

Frriilluuffttsslliivv kkaann ututggöörraa alallltt ififrråånn atattt ssiittttaa ininttiillll ssoollvvägägggeenn enen ddaagg ii mamajj titillll atattt åkåkaa vavatttteennsskkiiddoorr.. LäLärraarree har ett samhällsuppdrag att i sin undervisning följa styrdokumenten och överföra dessa till realitet i undervisningen.

Examensarbetet syftar till att undersöka hur idrott och hälsa lärare uppfattar friluftsliv i undervisningen.

Studien belyser lärarnas attityder till området friluftsliv samt beskriver hur deras undervisning är utformad.

Studien bygger på en kvalitativ forskningsmetod som utgöres av 5 intervjuer med verksamma lärare inom ämnet idrott och hälsa för grundskolans senare år. Intervjumaterialet har analyserats och diskuterats utifrån studiens syfte och frågeställningar.

Resultatet av studien visar att friluftsliv är en självklar del av ämnet idrott och hälsa enligt samtliga intervjuade lärare. Attityderna till friluftsliv tenderar dock att skifta och undervisningens utformning ser olika ut. Alla lärare finner både ett flertal vinster och hinder med friluftsliv i undervisningen och upplever att förutsättningarna för att bedriva friluftsliv har förändrats.

Nyckelord: friluftsliv, idrott och hälsa, kvalitativ, pedagogik, undervisning

(3)

Innehåll

1. INLEDNING ... 5

2. SYFTE ... 7

2.1FRÅGESTÄLLNINGAR... 7

3. TEORETISKT RAMVERK ... 8

3.1FRILUFTSLIVETS OLIKA SYFTEN OCH METODER... 8

3.2UTVECKLING OCH HISTORISKT PERSPEKTIV... 9

3.3OLIKA ATTITYDER TILL FRILUFTSLIV...11

3.4VARFÖR FRILUFTSLIV...13

3.5ALLEMANSRÄTTEN...14

3.6HÅLLBAR UTVECKLING...14

3.7STYRDOKUMENTEN/STYRNING...14

4 METOD...16

4.1METODVAL...16

4.2URVAL...17

4.3GENOMFÖRANDE...18

4.4BEARBETNING OCH ANALYS...20

4.5VALIDITET OCH RELIABILITET...20

4.6ETIK...22

4.7METODKRITIK...22

5 RESULTATBESKRIVNING OCH ANALYS ...24

5.1LÄRARNAS UPPFATTNING OCH ATTITYD TILL FRILUFTSLIVSUNDERVISNING...24

5.1.1 Uppfattning av området friluftsliv ...24

5.1.2 Elevernas utgångspunkt till friluftsliv utifrån lärarnas synvinkel ...26

5.1.3 Friluftsliv som mål eller medel för undervisningen. ...28

5.2FRILUFTSLIVETS FUNKTION OCH ANVÄNDNING HOS LÄRARNA...30

5.2.1 Lärarnas omfattning av friluftsundervisning...30

(4)

5.3VAD STYR FRILUFTSLIVSUNDERVISNINGEN? ...33

5.3.1 Styrdokumentens och samhällets inverkan på undervisningen ...33

5.3.2 Lokala förutsättningar som styr och påverkar undervisningen...35

5.4VINSTER OCH HINDER...37

5.5SAMMANFATTNING AV RESULTAT OCH ANALYS...40

6 DISKUSSION ...43

6.1RESULTATDISKUSSION...43

6.2FORTSATTA FORSKNINGSFRÅGOR:...46

6.3AVSLUTANDE DISKUSSION...47

KÄLLFÖRTECKNING ...49

BILAGOR ...51

(5)

1. inledning

FrFriilluuffttsslliivv ärär enen vväässeennttlliigg ddeell avav ämämnneett ididrrootttt ocochh hhäällssaa ssoomm peperrssoonnlliiggeenn liliggggeerr oeoerrhhöörrtt vvaarrmmtt oomm hhjjäärrttaatt.. AtAttt vivissttaass i inanattuurreenn haharr aallllttiidd vavarriitt enen sjsjäällvvkkllaarrhheett i imimitttt lilivv,, vavarree sisigg ddeett rörörrtt sisigg omom pprroommeennaaddeerr,, ririddnniinngg,, lölöppnniinngg,, ororiieenntteerriinngg,, pipicckknniicck,k, svsvaammpppplloocckknininngg elellleerr ffiisskke.e. DDeenn nänärraa upupppvvääxxtteenn ttiillll skskoogg ocochh mamarrkk ssaammtt djdjuurr oocchh vavatttteenn haharr gigivviitt mimigg etettt ststoorrtt iinnttrreesssese föförr frfriilluuffttsslliivv i iololiikkaa bbeemmäärrkkelelsseerr.. II nnaattuurreenn fifinnnneerr jajagg aalllltt ififrråånn åtåteerrhhäämmttnniinngg,, glglääddjjee,, ggeemmeennsskkaapp ocochh luluggnn.. MäMännnniisskkanan ärär enen dedell avav nanattuurreenn,, dädärr hhöörr hohonn hehemmmmaa,, dädärr hhöörr jjaagg hheemmmmaa..

B

Beeggrreeppppeett frfriilluuffttsslliivv ärär kokommpplleexxtt ocochh kkanan ininnneeffaattttaa ooeerrhhöörrtt mymycckkeett eelllleerr vavarraa vväällddiiggtt bebeggrräännssaatt bbeerrooeennddee påpå hhuurr mmanan ddeeffiinniieerraarr ddeett.. DDeeffiinniittiioonneenn aavv ffrriilluuffttsslliivv ssoomm ddeennnnaa sstutuddiiee bbyyggggeerr ppåå äärr:: ””FFrriilluuffttsslliivv äärr vviisstteellssee o

occh h ffyyssiisskk akakttiivviitteett uuttoommhhuuss fföörr atattt upupppnnåå mimilljjööoommbybyttee ococh hnanattuurruupppplleevveellssee ututaann kkraravv påpå prpreessttaattiioonn..”” (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-13). DeDennnnaa ddeeffiinniittiioonn hhaarr ututffoorrmmaattss aavv frfriilluuffttssggrruuppppeenn iinnoomm k

kuullttuurrddeeppaarrtteemmeenntteett ocochh bebettrraakkttaass sosomm dedenn ofofffiicciieellllaa ssvveennsskkaa dedeffiinniittiioonneenn (L(Laarrssssoonn && ReReddeelliiuuss,, 22000044)).. D

Deeffiinniittiioonneenn oovvaann ininnneebbäärr atattt ddeett eejj äärr nånåggoott kkrraavv påpå pprreessttaattiioonn memenn atattt prpreessttaattiioonnsskkrraavv äännddåå kakann f

föörreekkoommmmaa.. FFrriilluuffttsslliivv kkaann vvararaa aalllltt ififrråånn aatttt sisittttaa iinnttiillll ssoollvvääggggeenn eenn ttiiddiigg dadagg i i mmajaj ttiillll aatttt åkåkaa vvaatttteennsskkiiddoorr e

elllleerr cacammppaa ututee i i nanattuurreenn.. NiNivvååeerrnnaa ocochh akakttiivvititeetteerrnnaa vvaarriieerraarr oocchh alallltt ddeettttaa kakann äännddåå ryrymmmmaass iinnoomm b

beeggrreeppppeett frfriilluuffttsslliivv.. AtAttt ffrriilluuffttsslliivv haharr popossiittiivvaa vveerrkknniinnggaarr ppåå mämännnniisskkaann rrååddeerr ininggaa tvtviivveell omom oocchh ddeessss b

beettyyddeellssee fföörr fföörrssttååeellsseenn aavv hhåållllbbaarr uuttvveecckklliinngg,, mmiilljjöö oocchh kkuullttuurraarrvv äärr ppååttaagglliigg..

Lärare har ett samhällsuppdrag och en skyldighet att i sin undervisning följa de aktuella styrdokument som beskriver verksamhetens utformning. Det är viktigt att tolka dessa texter och överföra dessa till realitet i undervisningen. En personlig hypotes är att undervisningen i stor utsträckning skiljer sig åt bland olika skolor och att synen på friluftsliv inom idrott och hälsa ämnet även det skiftar mellan olika lärare. I 1994 års läroplan för det obligatoriska skolväsendet (Lpo94) finner man ett flertal kopplingar till friluftsliv i undervisningen. Där beskrivs bland annat kulturarvet som en viktig del av skolans uppdrag att förmedla till eleverna. Friluftsliv är i största grad en fråga om det svenska kulturarvet. I värdegrundsmålen som står formulerade i läroplanen (Lpo94) står det att ”Skolan skall sträva efter att varje elev: visar respekt för och omsorg om såväl närmiljö som miljö i ett vidare perspektiv” (LLppoo9944,, ssiiddaa 8 8§ § 22..11 NoNorrmmeerr oocchh vväärrddeenn)).. I kursplanen för ämnet idrott och hälsa för grundskolans senare år står det på ett flertal ställen beskrivet att friluftsliv bör utgöra del av undervisningen.

(6)

Friluftsliv har många positiva aspekter på så väl hälsa som inlärning och är därmed av största vikt att framhäva inom idrott och hälsa undervisningen, enligt min mening. Därav finner jag det angeläget att undersöka hur andra lärare förhåller sig till friluftslivsundersökningen samt hur friluftsliv bedrivs och uppfattas. Avsikten med examensarbetet är att studera hur friluftslivsundervisningen ter sig i skolan utifrån idrott och hälsa lärares utgångspunkt.

(7)

2. Syfte

ExExaammeennssaarrbbeetteettss sysyffttee äärr aatttt ununddeerrssöökkaa huhurr lläärraarree ii ämämnneett ididrrootttt & &hähällssa aföförr ggrruunnddsskkoollaannss ssenenaarree åårr föförrhhåålllleerr ssiigg ttiillll ffrriilluuffttsslliivv ii uunnddeerrvviissnniinnggeenn..

2.1 Frågeställningar

Vilka motiv och attityder hos lärarna styr friluftslivsundervisningens utformning för grundskolans senare år?

Hur används friluftsliv i undervisningen för grundskolans senare år enligt lärare i ämnet idrott och hälsa?

Hur prioriteras undervisningen utav idrott och hälsa lärare för grundskolans senare år?

Vad anser idrott & hälsa lärare om friluftsundervisningen?

(8)

3. Teoretiskt ramverk

Nedan presenteras den tidigare forskningen tillsammans med litteratur genomgången för studien.

3.1 Friluftslivets olika syften och metoder

FrFriilluuffttsslliivv ärär aatttt kkoommbbiinneerraa teteoorreettiisskk ununddeerrvviissnniinngg memedd pprraakkttiisskkaa ererffaarreennhheetteerr ocochh fäfärrddiigghheetteerr föförr ununddeerrvviissnniinnggeenn.. SiSimmnniinngg ocochh ororiieenntteerriinngg ärär oeoerrhhöörrtt vivikktitiggtt memenn kkaann ejej ererssäättttaa nanattuurruupppplleevveellsseerrnnaa ii ssiigg sosomm frfriilluuffttsslliivveett äävveenn ininnneeffaattttaarr.. FrFriilluuffttsslliivvssuunnddeerrvviissnniinnggeenn äärr mmeedd ananddrraa orordd ejej enenbbaarrtt enen eennsskkiilldd föförreetteeeellssee ututaann eenn kokonnsstteellllaattiioonn avav flfleerraa ololiikkaa tytypeperr avav uunnddeerrvviissnniinngg (Larsson & Meckbach, 2007)( ).. II ararbbeettssrraappppoorrtteenn frfriilluuffttsslliivveettss vävärrddeenn (2(2000044)) påpåppeekkaass ffrriilluuffttsslliivveettss oolliikkaa ssyyfftteenn oocchh ffuunnkkttiioonn bbååddee sosomm måmåll ococh hsosomm mmededeell.. ””AAllllttssåå atattt nnyyttttjjaa ffrriilluuffttsslliivv ssoomm pepeddaaggooggiisskktt rreeddsskkaapp föförr ololiikkaa sysyfftteenn,, tt..eexx.. nanattuurrkkuunnsskakapp,, krkrooppppsslliigg hähällssaa,, mimilljjööeennggaaggeemmaanngg,, ggrruuppppggeemmeennsskakapp etetcc..”” (S(Saannddeellll,, 20200044 ss.3.355)).. DeDettttaa säsäggeerr dodocckk ininttee atattt frfriilluuffttsslliivv sosomm memettoodd ärär eeffffeekkttiivvaarree änän ananddrraa memettooddeerr fföörr ununddeerrvviissnniinnggeenn.. FrFriilluuffttsslliivv ssoomm mmååll ininnneebbäärr atattt mamann efeftteerrssttrräävvaarr ffrriilluuffttsslliivveettss egegeennvväärrddee ocochh eejj eennbbaarrtt frfriilluuffttsslliivv i i ffuunnkkttiioonneenn ssomom memettoodd.. FrFriilluuffttsslliivv sosomm memeddeell ininnneebbäärr aatttt dedett sysyffttaarr titillll aatttt uuppppffyyllllaa eetttt fföörruuttbbeesstätämmtt mmååll fföörr uunnddeerrvvisisnniinnggeenn mmeeddaann ffrriilluuffttsslilivv sosomm mmååll eefftteerrssttrräävvaarr oocchh uuttggåårr iiffrråånn aatttt nnaattuurrvviisstetellssenen iinnnneebbäärr eetttt vväärrddee ii ssiigg,, ii nnaattuurrmmöötteenn,, ii uupppplleevveellsseerr ococh h ii ggeemmeennsskkapap ((SSaannddeellll,, 22000044)).. II sskkoollaann fföörreekkoommmmeerr bbååddaa dedessssaa fföörrhhåållllnniinnggsssäsätttt,, mmeenn ddeett äärr ffrriilluuffttsslliivv sosomm memettoodd sosomm frfräämmsstt föförreesspprrååkkaass avav ddaaggeennss kukurrssplplaanneerr oocchh aannvviissnniinnggaarr.. IfIfrråånn 11995555 årårss kukurrssplplaann fifinnnneerr mamann dodocckk klklaarraa kkoopppplliinnggaarr ttiillll frfriilluuffttsslilivv sosomm måmåll,, ddäärr bbllaanndd anannnaatt nanattuurreennss sksköönnhheett vviillllee vvääcckkaass hohoss eelleevveerrnnaa (Sandell & Sörlin, 2008). ( FFrriilluuffttsslliivv fufunnggeerraarr äväveenn ssomom mimilljöjöppeeddaaggooggiikk,, dädärr mamann efeftteerrssttrräävvarar atattt vväcäckkaa etettt enenggaaggeemmaanngg föförr mimilljjöönn gegennoomm nnäärrhheetteenn ocochh rreellaattiioonneenn titillll nanattuurreenn (Sandell,( , 20200044)).. DDeettttaa sseerr vvii äväveenn ii lläärrooppllaanneenn fföörr ddeett oobblliiggaattoorriisskkaa skskoollvväässeennddeett ddäärr eetttt aavv vväärrddeeggrruunnddssmmåålleenn fföörr veverrkkssaammhheetteenn ärär aatttt sskokollaann skskaallll ststrräävvaa eefftteerr aatttt eleleevveerrnnaa:: ”v”viissaarr rreessppeekktt föförr ocochh omomssororgg omom såsåvvääll nänärrmmiilljjöönn ssoomm mmililjjöönn ii eetttt vviiddaarree ppeerrssppeekkttiivv..”” ((LLppoo9944,, ssiiddaa 8 8§ §2.2.11 NoNorrmmeerr ocochh vvärärddeenn)) FrFriilluuffttsslliivv kokoppppllaatt titillll omomrrååddeenn såså ssoomm mimilljjöö ocochh håhållllbbaarruuttvveecckklliinngg äärr eetttt ypypppeerrlliiggtt exexeemmppeell påpå huhurr ffrriilluuffttsslilivveett sosomm mmeettoodd kakann ffuunnggeerraa äämmnneessöövveerrggrriippaannddee ii sskkoollaannss vveerrkkssamamhheett ((Larsson & Meckbach, 2007).

AtAtttiittyyddeerrnnaa hhooss pepeddaaggooggeerrnnaa foforrmmaarr dederraass ffrriilluuffttssssttiill sosomm ppååvveerrkkaarr dederraass memeddvveettnnaa vvaall i i ununddeerrvviissnniinnggeenn.. DDee ttrree huhuvvuuddssaakklliiggaa frfriilluuffttsssstitillaarrnnaa ärär dodommiinnaannssssttiill,, akakttiivv ananppaassssnniinnggssssttiill ocochh ppaassssiivv ananppaassssnininnggssssttiill.. AtAttt titillllhhöörraa dedenn ddoommiinnaannttaa sstitilleenn iinnnneebbäärr aatttt akakttiivviitteetteerrnnaa stståårr ii cceennttrruumm memedd enen ununddeerrlliiggggaannddee amambbiittiioonn atattt bebehhäärrsskkaa nanattuurreenn.. FFrriilluuffttsslliivvetet blbliirr dådå eenn upuppplleevveellsseeiinndduussttrrii ocochh bybyggggeerr mymycckkeett påpå äväveennttyyrr.. DeDenn akakttiivva aananppaassssnniinnggssssttiilleenn fofokkuusseerraarr isisttäälllleett påpå ddeett llookkaallaa llaannddsskakappeettss nnyyttttjjaannddee

(9)

ococh h ffrriilluuffttsslliivv. . DeDett ininnneebbäärr jjoorrddbbrruukk ococh h nnaattuurruupppplleevveellsseerr sosomm äärr föförreennbbaarraa ininoomm rarammeenn fföörr sasammmmaa nanattuurroommrrååddee.. HäHärr uuttggöörr ekekoottuurriissmmenen oocchh håhållllbbaarr ttuurriissmm etettt käkännnneetteecckkeenn föförr ststiilleenn.. DeDenn ppaassssiivvaa ananppaassssnininnggssssttiilleenn äärr aatttt aannppaassssaa ssiigg ttiillll llaannddsskkaappeett ututaann aatttt påpåvveerrkkaa nnaattuurreenn.. DDeett hhaannddllaarr oomm aatttt sskkydydddaa ococh hvvärärnnaa oomm sskkoogg ococh h mmaarrkk rruunntt oommkkrriinngg.. EEnn föförrddeell föförr pepeddaaggooggiisskk vveerrkkssaammhheett äärr titillllggäänngglliigghheetteenn,, enenkkeellhheetteenn ocochh ananppaassssnininnggssbbaarrhheetteenn memedd dedennnnaa ssttiill vividd vviisstteellssee i inanattuurreenn ((Sandell, Brugge & Glantz, 2007).

3.2 Utveckling och historiskt perspektiv

FrFriilluuffttsslliivveettss hhiissttoorriisskkaa uuttvveecckklliinngg ii SSvveerriiggee ssttrrääcckkeerr ssiigg öövveerr eenn ttiidd ppåå oommkrkriinngg 110000 åårr.. RReeddaann ttiiddiiggtt 11990000-- tatall vavarr fofossttrraann aavv uunnggaa gegennoomm nnaattuurr oocchh frfriilluuffttsslliivv vvananlliiggtt fföörreekkoommmmaannddee.. OOrrggaanniissaattiioonneerr sosomm föförreesspprrååkkatat dedennnnaa fofossttrraann ärär ffrriilluuffttssffrräämmjjaannddeett,, SvSveennsskaka ScScoouuttfföörrbbuunnddeett oocchh 4H4H--rröörreellsseenn.. DDeessssaa ororggaanniissaattiioonneerr haharr hahafftt ssttoorr bebettyyddeellssee föförr ididrroottttssrröörreellsseerrnnaass uuppppbbyyggggnnaadd i i SSvveerriiggee ununddeerr 19190000--ttaalleett.. FrFriilluuffttssffrräämmjjaannddeett haharr sisitttt uurrsspprruunngg ii aatttt vviilljjaa vväärrnnaa oocch h ffrräämmjjaa sskikiddååkknniinnggeenn sosomm enen dedell aavv ddeenn nonorrddiisskkaa idideennttiitteetteenn ocochh kukullttuurreenn.. UtUtiiffrråånn frfriilluuffttssffrräämmjjaannddeett uuppppkkoomm bbllaanndd anannnaatt sskkiiddsskkololaann,, frfriilluuffttsssskkoollaann oocchh skskooggssmumulllleesskkololaann.. NuNummeerraa haharr ututvveecckklliinnggeenn leletttt titillll eenn aalllltt bbrreeddaarree grgruunndd.. ScScoouuttrröörreellssenenss momottttoo omom atattt alalllttiidd vavarraa rreeddoo vivissaarr påpå ididéénn mmeedd scscoouutteerrnnaa,, ddäärr kkuunnsskakappeerr krkriinngg nanattuurr ocochh mamarrkk titillllssaammmmaannss memedd tetekknniikkerer fföörr övöveerrlleevvnnaadd kokommbbiinneerraass föförr atattt föförraa etettt kukunnsskkaappssaarrvv oocchh enen frfriilluuffttssaannddaa vviiddaarree ttiillll nänässttkkoommmmaannddee gegenneerraattiioonn.. UnUnggddoommeenn ananssååggss vvararaa nanattiioonneennss titillllggåånnggaarr sosomm kkoommmmerer titillll ssiinn fufullllaa rärätttt gegennoomm enen lliivvssfföörriinngg i i susunnddhheett ocochh gogoddaarrttaatt fyfyssisiskkt t hähällssoottiillllssttåånndd (Sandell & Sörlin, 2008). ( I I ararbbeettssrraappppoorrtteenn FFrriilluuffttsslliivvetetss vväärrddeenn (2(2000044)) bebesskkrriivvss ututvvececkklilinnggeenn avav frfriilluuffttssffoorrsskknniinnggeenn atattt hhaa gågåtttt ififrråånn atattt vavarraa eenn enenttyyddiigg ttoollkknniinngg aavv frfriilluuffttsslilivveettss popossiittiivvaa eeffffeekktteerr ocochh vväärrddeenn.. DeDessssuuttoomm ffaannnnss bebessttäämmddaa åsåsikiktteerr kkrriinngg vvaadd ssoomm aannssååggss vvaarraa rräätttt,, rräätttt aakktitivviitteett,, rräätttt aattttiittyydd oocchh rräätttt llaannddsskkaapp fföörr aatttt bbeeddrriivvaa ffrriilluuffttsslliivv.. DeDettttaa titillll aatttt dedecceennnniieerr sesennaarree fåfå enen ststöörrrree fföörrssttååeellssee föförr huhurr rerellaattiivvaa upuppplleevvelelsseerr oocchh efefffeekktteerr ärär,, sasammtt vivillkkeenn bebettyyddeellssee dede kukullttuurreellllaa föförruuttssäättttnniinnggaarrnnaa hhaarr fföörr huhurr dedenn spspeecciiffiikkaa iinnddiivviiddeenn upupppffaattttaarr frfriilluuffttsslliivv.. DeDennnnaa iinnssiikktt iinnnneebbäärr eenn ööddmmjjuukkhheett iinnfföörr mmöötteenn mmeedd nnaattuurreenn,, ddeessss rroollll oocchh uuttffoorrmmnniinngg ((Sandell,, 22000044))..

EnEn ststuuddiiee ggjjoorrdd i i uuppppddrraagg avav sskokollvveerrkkeett vivissaarr påpå atattt frfriilluuffttssvveerrkkssaammhheetteenn haharr miminnsskkatat seseddaann dede oboblliiggaattoorriisskkaa ffrriilluuffttssddaaggaarrnnaa ttaaggiittss bboorrtt ssaammtt atattt dedett ununddeerr dede frfriilluuffttssddaaggaarr sosomm ggeennoommfföörrss föförreekkoommmmeerr akaktitivviitteetteerr sosomm ejej ärär avav frfriilluuffttsskakarraakkttäärr,, ututiiffrråånn ffrriilluuffttssggrruuppppeennss ofofffiicciieellllaa dedeffiinniittiioonn (s(see iinnlleeddnniinngg)).. I I sasammbbaanndd memedd atattt frfriilluuffttssddaaggaarrnnaass ananssvvaarr sskjkjuuttiittss öövveerr ttiillll dedenn llookkaallaa sskkoollaann haharr äväveenn frfriilluuffttsslliivv ssoomm omområråddee fföörr ämämnneett ididrrootttt ocochh hähällssaa ffååtttt etettt alallltt ststöörrrree ututrryymmmmee ii gägällllaannddee ststyyrdrdookkuummeenntt.. EnEnlliiggtt ststuuddiieenn frfraammkkoomm atattt dedett tetennddeerraarr atattt råråddaa enen oossääkkererhheett ututee blblaanndd skskoolloorr krkriinngg vavadd ffrriilluuffttsslliivv ininnneebbäärr ocochh ininnneeffaattttaarr avav ununddeerrvviissnniinnggeenn ii ämämnneett ididrrootttt ocochh hähällssaa.. ViVillkkaa akakttiivviitteetteerr kakarraakkttäärriisseerraass sosomm frfriilluuffttsslliivv ocochh

(10)

huhurr sskkaallll ffrriilluuffttsslliivv rreeaalliisseerraass ii pprraakkttiikkeenn äärr ffrrååggoorr ssoomm ffrraammkkoommmmiitt fföörreekkoommmmaannddee uunnddeerr ssttuuddiieenn.. SSttuuddiieenn vivissaarr äväveenn aatttt vivissssaa lläärraarree haharr ffrriilluuffttsslliivv memeddaann ananddrraa lälärraarree ininttee hhaarr nånåggoonn frfriilluuffttssuunnddeerrvvisisnniinngg alalllss.. SkSkoollaann ttyycckkss brbriissttaa ii föförrmmååggaann atattt gege alalllaa eleleevveerr sasammmama föförruuttssätätttnniinnggaarr ttiillll frfriilluuffttsslliivv ii ununddeerrvviissnniinnggeenn (L(Laarrssssoonn && RReeddeelliiuuss,, 22000044))..

FöFörreennkkllaatt kkanan mamann bebesskkrriivvaa ututvveecckklilinnggeenn ininoomm ssvveennsskktt ffrriilluuffttsslliivv aatttt haha gågåtttt ififrråånn enen skskidid-- ocochh vivinntteerraakkttiivviitteettss oorriieenntteerraadd veverrkkssaammhheett titillll etettt brbreeddaarree ututbbuudd ocochh åårreett omom akaktitivviitteetteerr.. UUttvveecckklliinnggeenn hhaarr leletttt titillll flfleerr ororggaanniissaattiioonneerr ininoomm omomrrååddeett,, vveetteennsskkaapplliigg uuttvveecckklliinngg mmeded båbått,, bibill ocochh cycykekell sasammtt titillll etettt alallltt ökökananddee iinnttrreessssee ii ssaammhhäälllleett.. FFöörrrr vvaarr ffrriilluuffttsslliivvetet nnååggoott nanattuurrlliiggtt ssoomm titillllhhöörrddee vvaarrddaaggeenn oocchh ssoomm uuttggjjoorrddee måmånnggaass ssyysssseellssäättttnniinngg ocochh fföörrssöörrjjnniinngg.. DDeettttaa ttiillll atattt vvaarraa enen frfriittiiddssaakkttiivviitteett,, eetttt nnööjjee ocochh eenn titillllffllyykkttssoorrtt fföörr rerekkrereaattiioonn oocchh sosocciiaall ggeemmeennsskkaapp mmeedd fafammiilljj ocochh vävännnneerr.. PåPå sseennaarree ttiidd haharr äväveenn äävveennttyyrr ocochh upuppplleevveellsseenn ffååtttt aalllltt ssttöörrrree ppllaattss iinnoomm rraammeenn fföörr ffrriilluuffttsslliivvssaakkttiivvititeetteerr,, ddeettttaa jjäämmssiiddeess mmeedd ddeett ttrraaddiittiioonneellllaa,, enenkkllaa ocochh haharrmmoonniisskkaa frfriilluuffttsslliivveett.. DeDett äväveennttyyrrlliiggaa ocochh ststrräävvaann efeftteerr upuppplleevveellssee haharr ininnneebbuurriitt etettt kokommmmeerrssiieelllltt iinnttrreesssese ocochh tuturriissmmnnäärriinnggeenn haharr fåfåtttt etettt lylyfftt.. IInnoomm dedennnnaa ggeennrree fifinnnneerr mmaann blblaanndd anannnaatt foforrssrräännnniinngg,, bbeerrggsskklläättttrriinngg,, snsnoowwbbooaarrdd oocchh vivillddmmaarrkkssäävvenenttyyrr aavv oolliikkaa ssllaagg.. DDeenn öökkaaddee ttuurriissmmeenn hhaarr i i ssiinn tuturr föförrtt mmeedd sisigg etettt didilleemmmmaa dädärr ffrriilluuffttsslliivv ejej lälännggrree äärr föförreennaatt mmeded hhåållllbbaarruuttvveecckklliningg ocochh mimilljjööeennggaaggeemmaanngg,, dedettttaa ppåå grgruunndd aavv ddee ökökaaddee avavssttåånnddeenn oocchh gegennoomm atattt flfleerr akakttiivviitteetteerr krkräävveerr tetekknnoollooggiisskkaa hjhjäällppmmeeddeell såså sosomm bbåått eelllleerr ananddrraa foforrddoonn.. DeDett hhaarr ututeefftteerr dedettttaa tataggiittss frfraamm mimilljjööpprrooggrraamm,, krkriitteerriieerr oocchh hhaannddlliinnggssppllaanneerr fföörr aatttt vvärärnnaa oomm eenn hhåålllblbaarr ttuurriissmm ((Sandell & Sörlin, 2008). ÄÄvveenn kkooppppllaatt ttiillll skskoollaann haharr mimilljjöö oocchh hhåållllbbaarr ututvveecckklliinngg fåfåtttt etettt alallltt ststöörrrree ututrryymmmmee ocochh enen aalllltt ssttöörrrree bebettyydedellsse.e. I I lälärrooppllaanneenn föförr dedett oboblliiggaattoorriisskkaa sskkoollvväässenenddeett ((LLppoo9944)) frfraammkkoommmmeerr bbllaanndd aannnnaatt atattt uunnddeerrvviissnniinnggeenn skskalalll bebellyyssaa etettt mimilljjööppeerrssppeekkttiivv ocochh vviillkkeett ananssvvaarr ssoomm liliggggeerr ppåå ininddiivviiddeenn sjsjäällvv oocchh påpå sasammhähälllleett i iststoorrtt föförr atattt skskaappaa eenn håhållllbbaarr uuttvveecckklliinngg.. KoKorrtt ssaaggtt hhaarr frfriilluuffttsslliivveett uuttvveecckkllaattss titillll etettt måmånnggffaasseetttteerraatt bbeeggrreepppp ssoomm ryrymmmmeerr eenn mmäännggdd oolliikkaa aakkttiivviitteetteerr oocchh ddäärr iinnttrreesssseett äärr ssttöörrrree äänn nnååggoonnssiinn ((Sandell & Sörlin, 2008).

Sandell och Sörlin (2008) beskriver friluftslivets historiska utveckling och uttrycker en teori av dess dilemma:

”Håller friluftsaktiviteterna på att alltmer frigöras från landskapet och naturmötet? En frigörelse från mötet med det okontrollerade? En successivt ökad distans från landskapsupplevelser där väder, terräng, djur och växter i stor utsträckning är ”naturliga” – okontrollerade – och inte bara ett uttryck för vad någon planerat och konstruerat? Från välkända företeelser som ”äventyrsbad” och ”klätterväggar” till (ännu så länge) mer spektakulära fenomen som ”inomhusskidbackar” och ”virtuella surfingbrädor” verkar friluftsaktiviteter som tidigare var direkt platsberoende (vatten, snö, berg etc.) bli alltmer ”frigjorda” från ”ytan” – från landskapet. Det verkar finnas en allt kraftigare tendens till att utifrån aktiviteten (badet, klättringen etc.) försöka kontrollera det

(11)

tidigare okontrollerade (vattnets temperatur, strandens beskaffenhet, bergväggens klätterfästen etc.).

Gränslinjen mellan sport och friluftsliv blir för många aktiviteter allt otydligare, troligen till gagn för sport och idrott – men vad blir konsekvenserna för friluftslivet?” ((Sandell & Sörlin, 2008 sid: 207)

T

Tiillll cicittaatteett ovovaann höhörr äväveenn atattt dedett iinnoomm ddeenn akakttuueellllaa kkururssppllaanneenn fföörr grgruunnddsskkoollaann ffrraammkkoommmmeerr kkoopppplliinnggaarr m

meellllaann iiddrrootttt ocochh frfriilluuffttsslliivv dädärr ddeessssa a båbåddaa bebeggrreepppp ananvvänänddss i i didirreekktt kokopppplliinngg titillll vvaarraannddrraa ocochh memedd l

liikkaarrttaaddee iinntteennttiioonneerr.. EExxeemmppeellvviiss uuttttrryycckkss etettt avav kkrriitteerriieerrnnaa fföörr mmyycckketet vvääll ggooddkkäänntt aatttt:: ””Eleven använder sina kunskaper om livsstil, livsmiljö och hälsa för att bedöma värdet av olika idrotts- och friluftsaktiviteter.” (wwwwww..sskkoollvveerrkkeett..ssee, KKuurrssppllaanneerr oocchh bebettyyggsskkrriitteerriieerr, Kursplan i ämnet idrott och hälsa, datum 2009-02-17)

D

Dee ssaattssnininnggaarr ssoomm gögörrss ii SSvveerriiggee ärär måmånnggaa vvaarrjjee årår ococh hiinnttrreesssseett föförr nanattuurr ocochh ffrriilluuffttsslliivv öökkaarr ststaaddiiggtt.. K

Klliimmaattfföörräännddrriinnggaarr ococh hmimilljjööpprroobblleemm haharr upupppmmäärrkkssaammmmaattss i i ffoorrsskknniinngg ocochh i i mmeeddiiaa vivillkkeett ininnneebbuurriitt atattt p

prroobblleemmaattiikkeenn tatass ppåå alalllvvaarr ocochh sasattssnniinnggaarrnnaa påpå mmiilljjöönn ocochh frfriilluuffttsslliivveett haharr ffååtttt nyny kkrraafftt.. RReeggeerriinnggeenn l

lääggggeerr åårrlliiggeenn 11,,55 mmiilljjaarrddeerr ppåå nnaattuurrsskkyyddddaannddee ssaattssnniinnggaarr.. FFrriilluuffttss rrååddeett hhaarr ddeessssuuttoomm 2255 mmiilljjoonneerr ppeerr åårr sosomm sskkaallll ssttööddjjaa SSvveerriiggeess oolliikkaa ffrriilluuffttssoorrggaanniissaattiioonneerr (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-13).

3.3 Olika attityder till friluftsliv D

Dee popoppuulläärraassttee ffrriilluuffttssaakkttiivviitteetteerrnnaa ärär i i ddaaggeennss SvSveerriiggee bäbärr-- ocochh svsvaammpppplloocckknniinngg,, frfriitttt ststrröövvaannddee,, f

frriilluuffttssbbaadd oocchh skskiiddååkknniinngg.. DeDettttaa sasammttiiddiiggtt sosomm mmaann sseerr eenn ököknniinngg avav akaktitivviitteetteerr såså sosomm fifisskkee ocochh k

kaannoottffäärrddeerr (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-13). GeGennoomm titiddeenn haharr momottiivveerriinnggaarrnnaa kkrriinngg v

vaarrfföörr ffrriilluuffttsslliivv äärr bbrraa fföörr mmäännnniisskkaann sskkiiffttaatt.. UnUnddeerr rorommaannttiikkeenn aannssååggss mömötteett mmeedd nanattuurreenn vavarraa eetttt ggiivveett m

mååll ii ssigig föförr aatttt sseeddaann hahannddllaa memerraa omom nnaattiioonneellll idideennttiitteett.. SSyyftftee hhaarr äävveenn vavarriitt hähällssa aoocchh fofossttrraann ssaammtt d

diisscciipplliinn oocch h nnaattuurrsskkyydddd.. AAnnlleeddnniinnggaarrnnaa haharr vavarriitt mmåånnggaa memenn ddeett hhaarr iinnttee rrååddiiggtt ttvviivvelel oomm dedessss eexxiisstteennss e

elllleerr ggyynnnnssaammmmaa eeffffeekktt ppåå mmäännnniisskkaann i ietettt elellleerr aannnnaatt aavvsseeeennddee ((Sandell & Sörlin, 2008). SvSveerriiggee äärr eetttt m

måånnggkkuullttuurreelllltt lalanndd vviillkkeett memeddfföörr föförräännddrriinnggaarr aavv sysynenenn påpå nnaattuurr ocochh ffrriilluuffttsslliivv (J(Joohhaannssssonon,, 20200066)).. ”M”Maann k

kaann iinnttee tata fföörr gigivveett atattt mämännnniisskkoorr upuppplleevveerr eenn vavacckkeerr,, vvälälggöörraannddee ocochh ininttrreessssaanntt nnaattuurr babarraa fföörr atattt dede v

viissttaass i inanattuurroommrrååddeenn..”” ((Johansson, 20200066,, ssiidd:: 99)).. GGeennoomm titiddiiggaarree ererffaarreennhheetteerr,, upupppffoossttrraann ocochh kkuullttuurr bibillddaass dedenn iinnddiivvididuueellllaa upupppffaattttnniinnggeenn vivillkkeett ininnneebbäärr atattt atatttiittyyddeerrnnaa kkrriinngg nanattuurr ocochh frfriilluuffttsslliivv tteennddeerraarr atattt s

skkiiffttaa ii ssaammhhäälllleett ((JJoohhaannssssoonn,, 22000066)).. ””FFöörr vviissssaa äärr ffrriilluuffttsslliivv eetttt lliivvsnsnööddvväännddiiggtt aannddrruumm oocchh uupppplleevveellssee aavv h

haarrmmoonnii ocochh mmeneniinnggssffuullllhheett,, ocochh fföörr ananddrraa fföörrkknniippppaass dedett memedd nnååggoott kakalllltt,, mymyggggiiggtt ocochh blblöötttt,, dädärr mamann ätäteerr kkoonnssttiigg mamatt ocochh sosovveerr obobeekkvväämmtt..”” ((Sandell, Brugge & Glantz, 2007 sid: 191966)) AAlllltt flfleerr väväxxeerr upuppp i i ststaaddssmmiilljjöö ssoomm memeddfföörr enen ökökaadd didissttaannss titillll nanattuurreenn.. NaNattuurreenn blbliirr ddåå miminnddrree nnaattuurrlliigg föförr mämännnniisskkoror oocchh

(12)

dederraass vavarrddaagg ((Johansson,, 22000066)).. I I ddaaggeennss SvSveerriiggee äärr ddeett eenn mmiinnoorriitteett ssoomm boborr i i gglleessbbyyggdd mmeeddaann caca 9955

% % aavv bbeeffoollkknniinnggeenn bboorr ii ttäättoorrtt eelllleerr ttäättoorrttssnnäärraa oommrrååddeenn.. II eenn ssååddaann bbooeennddeessiittuuaattiioonn äärr ddeett ooeerrhhöörrtt vviikkttiiggtt memedd ttäättoorrttssnänärraa nanattuurroommrrååddeenn dädärr bebeffoollkknniinnggeenn kkaann fifinnnnaa ssiinn kokonnttaakktt mmeedd nanattuurreenn.. SSkkoolloorr böbörr haha titillllggåånngg titillll nnååggoott nanattuurroommrrååddee i i nänärrhheetteenn avav skskoollaann föförr ununddeerrvviissnniinngg ocochh föförr eleleevveerrnnaass hähällssaa.. StStaaddssppllaanneerriinnggeenn fofokkuusseerraarr mmyycckkeett påpå aatttt plplaanneerraa inin oaoasseerr avav nnaattuurr i i tätättoorrttssoommrrååddeenn (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-13). ”P”Paarrkkeerr,, sjsjööaarr,, sskkooggssoommrrååddeett etetcc.. ärär etettt bbiilllliiggtt säsätttt atattt skskaappaa sasammhhäälllleelliiggaa föförruuttssäättttnniinnggaarr föförr etettt akakttiivvtt uutteelliivv..”” (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-13,, sisidd1144)):: EEnnlliiggtt PPRROO-- eennkkäätteenn kokommmmeerr ssåå måmånnggaa sosomm 7575 % %avav ddeemm ssoomm ssvavarraatt ppåå enenkkäätteenn utut i i nnaattuurreenn nånåggoonn ggåånngg uunnddeerr eenn ttvvååvvececkkororssppeerriioodd (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-13). 11

TrTroottttss ddeenn väväxxaannddee didissttaannsseenn titillll nanattuurreenn ssåå vavarr dedett ininttee mmeerr änän föförr nånåggrraa gegenneerraattiioonneerr sseeddaann ssoomm nonorrmmeenn vavarr atattt bobo ocochh lelevva aii eetttt memedd nanattuurreenn ocochh sseerr mmaann i ietettt änännnuu lälännggrree ppeerrssppeekkttiivv äärr nanattuurreenn enen sjsjäällvvkkllaarr kokopppplliinngg titillll vvåårraa rörötttteerr oocchh titillll våvårr nanattuurr (Sandell, Brugge & Glantz, 2007). ( DeDe ppeerrssoonneerr i i SvSveerriiggee sosomm ärär miminnsstt bebennääggnnaa aatttt vavannddrraa i i skskoogg ocochh mamarrkk äärr iinnvvaannddrraarree,, ununggddoommarar ocochh sosocciiaallbbiiddrraaggssttaaggaarree.. OOddlliinnggssllootttteerr ii våvårraa svsvenensskkaa sasammhhäälllleenn ärär etettt brbraa exexeemmppeell påpå huhurr ppeerrssoonneerr memedd ololiikkaa kukullttuurreelllla ababakkggrruunnddeerr ananppaassssaarr sisitttt lilivv titillll ddeenn ssvevennsskkaa kukullttuurreenn oocchh bbeevvaarraarr sisinn nänärrhheett titillll nanattuurreenn ococh hfrfriilluuffttsslliivveett.. MåMånnggaa avav dede iinnvvaannddrraarree ssomom fifinnnnss ii SvSveerriiggee kokommmmeerr iiffrråånn eenn titillllvvaarroo ocochh kkuullttuurr memedd ststrraakk kkoopppplliinngg ttiillll nnaattuurr,, jjoorrddbbrruukk ocochh frfriilluuffttsslliivv vviillkketet ininttrreessssee böbörr bejakas (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-13). GeGennoomm kukunnsskkaapp omom frfriilluuffttsstteekknniikkeerr ocochh huhurr mamann skskaallll bebettee ssiigg i i skskoogg oocchh mamarrkk ininbbrriinnggaass eenn ttrryygggghheett ssoomm äärr eenn fföörruuttssäättttnniinngg fföörr aatttt vviilljjaa ocochh kkuunnnnaa vvisisttaass ii oolliikkaa ttyyppeerr aavv nnaattuurroommrrååddeenn.. AnAnggååeennddee dedennnnaa asasppeekkt t påpå frfriilluuffttsslliivv kkoommmmerer ororiieenntteerriinnggeenn inin sosomm etettt vviikkttiiggtt momommeenntt fföörr frfriilluuffttsslliivvssuunnddeerrvviissnniinngg i isskokollaann (Wiking,( , 19199999)).. DeDett ärär aavv ssttoorr vviikktt atattt fföörrmmeeddllaa enen nanattuurrssääkkeerrhheett ttiillll aallllaa eleleevveerr,, vivillkkeett ärär avavggöörraannddee föförr vivillkkeenn omomffaattttnniinngg ssaammtt vivillkkeenn säsäkkeerrhheett ffrriilluuffttsslliivv kkanan bbeeddrriivvasas ininoomm.. DDeett kakann hhaannddllaa omom atattt kukunnnnaa lälässa aenen kakarrttaa,, kukunnnnaa kklälä ssiigg efeftteerr väväddeerrfföörruuttssäättttnniinnggaarr,, mamattllaaggnniinngg i innaattuurreenn,, sisimmkkuunnsskkaappeerr oocchh dydylliikktt.. GeGennoomm enen ppoossiittiivv upuppplleevveellssee avav atattt vivisstatass i innaattuurreenn skskaappaass enen ererffaarreennhheett avav trtryygggghheett ocochh haharrmmoonnii,, såså atattt eelleevveerrnnaa påpå egegeenn hahanndd kkaann ssöökkaa sisigg utut i i oolliikkaa nanattuurroommrrååddeenn oocchh ffiinnnnaa glglääddjjeenn mmeedd ffrriilluuffttsslliivv ((Larsson & Meckbach, 2007).

DeDenn svsveennsskkaa idideennttiitteetteenn föförrkknniippppaass ofofttaa memedd nanattuurreenn i i vvåråraatt lalanndd.. ViVikktteenn avav nanattuurreenn föförr SSvveerriiggee liliggggeerr i i t

tiillllggåånnggeenn avav ytytoorrnnaa oobbeebbyyggggdd mmaarrkk.. EnEnlliiggtt JoJohhaannssssoonn (2(2000066)) ttaarr dedenn svsveennsskaka nanattuurrkkäännssllaann rroolllleenn sosomm e

enn ssllaaggss ererssäättttnniinngg avav rerelliiggiioossiitteetteenn ininoomm svsveennssk k kukullttuurr.. I I ttaakktt memedd dedenn aavvttaaggaannddee rerelliiggiioossiitteetteenn i i s

saammhhäälllleett blbliirr iiddeennttiitteetteenn snsnaarraarree föförrkknniippppaadd mmeedd nanattuurreenn sosomm kkälälllaann ttiillll dedenn ssvveennsskkaa idideennttiitteetteenn

1 PRO står för Pensionärernas Riksorganisation

(13)

(Johansson,( , 20200066)).. I I kkuurrssppllaanneenn föförr ämämnneett ididrrootttt ocochh hähällssaa bebesskkrriivvss ocockkssåå nnaattuurreenn sosomm nånåggoott ssttaarrkktt trtraaddiittiioonneelllltt ocochh kukullttuurreelllltt ii SSvveerriiggee.. ReReddaann 19191111 skskrreevvss ddeett ii DeDett ssvveennsskkaa fofollkkllyynnnneett atattt ”K”Käärrlleekkenen ttiillll nanattuurreenn äärr ddjjuupptt rroottaadd hhooss vvåårr ffoollkk”” ((Sandell & Sörlin, 2008).

3.4 Varför friluftsliv

FrFriilluuffttsslliivv ärär eenn gogodd vväägg titillll etettt ökökaatt vväällbbeeffiinnnnaannddee oocchh ididaagg föförreekkoommmmeerr ororddiinnaattiioonneerr avav fyfyssiisskk akakttiivvititeett ii båbåddee fföörreebbyyggggaannddee oocchh bebehhaannddllaannddee sysyffttee.. 3030 miminnuutteerrss fyfyssiisskk akakttiivviitteett oomm dadaggeenn föförrlläännggeerr lilivvssttiiddeenn memedd upuppp titillll 4 4 åårr (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-13). DeDett kkuuppeerraaddee lalannddsskkaappeett ii sskkoogg ocochh mamarrkk memeddfföörr äväveenn aatttt krkrooppppeenn fåfårr gogodd momottoorriisskk trträänniinngg ssaammttiiddiiggtt sosomm mamann ökökaarr kkoonnddiittiioonneenn.. EEnn föförrhhooppppnniinngg memedd ffrriilluuffttsslliivv ii ununddeerrvviissnniinnggeenn ärär aatttt ökökaadd eerrffaarreennhheett sskkaallll bbiiddrraa titillll eenn ststöörrrree fföörrsståtåeellssee oocchh etettt öökkaatt aannssvvaarrssttaaggaannddee föförr dedenn nnaattuurr vivi lelevveerr i.i. ””DDäärrfföörr äärr sskkoollaannss ffrriilluuffttssddaaggaarr vivikktitiggaa iinnssllaagg i i mimilljjööuunnddeerrvviissnniinnggeenn..”” ((JJoohhaannssssoonn,, 20200077 sisidd:: 9494..)) FrFriilluuffttsskkuunnsskakappeerr ininnneebbäärr kukunnsskkaappeerr sosomm titillllhhöörr etettt svsveennssktkt kkululttuurraarrvv ssoomm eejj eennbbaarrtt kkaann ssttuuddeerraass iinn.. UUttöövverer ddee oovvaannnnäämmnnddaa ppoossiittiivvaa aassppeekktteerrnnaa ppåå ffrriilluuffttsslliivv i i uunnddeerrvviissnniinnggeenn ssåå hhaarr frfriilluuffttsslliivv äävveenn eetttt fflleerrttaall ppoossiittiivvaa eeffffeekktteerr ppåå mmäännnniisskokorrss hhäällssaa oocchh vväällbbeeffiinnnnaannddee (J(Joohhaannssssoonn,, 20200077)).. JeJeaann JaJaccqquueess RoRouusssseeaauu bbeesskkrerevv rreeddaann påpå 17170000--ttaalleett atattt babarrnn haharr eetttt bebehhoovv avav etettt nanattuurrlliiggtt rörörreellsseemmöönnsstteerr sosomm ddee lläärr ssigig gegennoomm upuppplleevveellsserer avav vveerrkklliigghheetteenn ((Sandell, Brugge & Glantz, 2007). EnEn aavv dede vivikkttiiggaassttee eeffffeekktteerrnnaa avav frfriilluuffttsslliivv äärr enenlliiggtt måmånnggaa aatttt momottvveerrkkaa ununggaass sstitillllaassiittttaannddee frfraammfföörr ttvv::nn ococh hddaattoorrnn.. I Iararbbeettssrraappppoorrtteenn krkriinngg ffrriilluuffttsslliivveettss vävärrddeenn frfraammkkoommmmeerr frfriilluuffttsslliivveettss bbeettyyddeellssee föförr mmiilljjööffoossttrraann ii nanattuurreenn ((Sandell,, 20200044)).. GGeenneerreelllltt ssetettt anansseess nnaattuurreenn vvaarraa enen plplatatss fföörr aavvkkoopppplliinngg ocochh åtåteerrhhäämmttnniinngg ((Johansson,, 20200066)).. NaNattuurreenn hhaarr enen föförrmmååggaa aatttt lilinnddrraa ststrreessss,, säsännkkaa blblooddttrryycckkeett ocochh miminnsskka asspäpännnniinnggaarr i immuusskklleerrnnaa.. GGenenoomm atattt vivissttaass ii nanattuurreenn bblliirr vivi mämännnniisskkoror luluggnnaarree,, tåtållmmooddiiggaarree ocochh fåfårr enen öökkaadd kokonncceennttrraattiioonnssfföörrmmååggaa.. AlAllltt ddeettttaa bibiddrraarr titillll enen frfriisskkaarree mämännnniisskkaa oocchh mmåånnggaa avav dedessssaa popossiittiivvaa efefffeekkteterr hhaarr gygynnnnssamammmaa veverrkknniinnggaarr ppåå uunnddeerrvviissnniinnggeenn ocochh ininlläärrnniinnggeenn hohoss eleleevveerr i i ststoorrtt (J(Joohhaannssssoonn,, 20200077)).. StStuuddiieerr vviissaarr atattt avavssaakknnaaddeenn avav nanattuurr ocochh lluummmmigigaa omomrrååddeenn ii babarrnnss vvaarrddaagg gegerr neneggaattiivva a efefffeekktteerr påpå kkoonnccenenttrraattiioonnssfföörrmmååggaann ocochh ppåå dederraass momottoorriisskka a ututvveecckklliinngg.. FFöörr kkrrooppppeennss ololiikkaa sisinnnneenn ininnneebbäärr nanattuurreenn enen popossititiivv uuttvveeccklkliinngg ggeennoomm eenn mmäännggdd ststiimmuullii i iffoorrmm avav exexeemmppeellvviiss ffååggeellssåånngg ococh h vivinnddeennss ssuuss.. DDeessssaa ststiimmuullii äärr ssaammmmaannlläännkkaaddee titillll vvåårraa hjhjäärrnncceelllleerrss titillllvvääxxtt.. NaNattuurreenn hhaarr eenn ststoorr ininvveerrkkaann påpå mämännnniisskakannss vävällbbeeffiinnnnaannddee.. MaMann sseerr sasammmmaannhhaanngg memedd nanattuurrvviisstteellssee oocchh åtåteerrhhäämmttnniinngg,, ststrreesssslliinnddrriinngg,, bäbättttrree sösömmnn,, ststaarrkkaarree skskeelleetttt ocochh öökkaadd mmoottssttåånnddsskkrraafftt mmoott ininffeekkttiioonneerr.. DeDessssuuttoomm momottvveerrkkasas ututbbrräännddhheett,, övöveerrvviikktt ssaammtt ssåå bbiiddrraarr ffrriilluuffttsslliivvetet ttiillll enen mmiinnsskkaadd rriisskk aatttt ddrraabbbbaass aavv ddeemmeennss oocchh hjhjäärrttååkkoommmmoorr dådå mmanan rereggeellbbuunnddeett vviissttaass ii nanattuurreenn (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-13). DDeett ärär vivikktitiggtt aatttt kokommmmaa iihhåågg atattt sasammttiiddiiggtt ssoomm nnaattuurreenn kkaann iinnnneebbäärraa lluuggnn oocchh ffrriidd bbeerrooeennddee ppåå eerrffaarreennhheetteerr ococh h aakkttiivviitteetteerr ssåå kkaann nnaattuurreenn äävvenen bbiiddrraa ttiillll ssppäännnniinngg oocch h äävveennttyyrr ((Sandell, Brugge & Glantz, 2007).

(14)

3.5 Allemansrätten

”S”Svveerriiggee ärär uunniikktt,, såsåttiillllvviiddaa atattt vvälälddiiggaa nanattuurroommrrååddeenn ärär ttiillllggäänngglliiggaa föförr alalllmmäännhheetteenn”” (Wiking,( , 11999999,, ssiidd:: 1

14433)) AAlllleemmaannssrräätttteenn äärr eenn fföörruuttssäättttnniinngg fföörr aatttt bbeeddrriivvaa ffrriilluuffttsslliivv ii ddeenn uuttssttrrääccknkniinngg ssoomm ddeett ggöörrss ii ddaaggeennss SvSveerriiggee.. AlAlllememaannssrräätttteenn ärär ininggeenn lalagg ututaann eenn seseddvvaanneerräätttt frfråånn ssåå sesenntt sosomm memeddeellttiiddeenn.. AlAllleemmaannssrräätttteenn titillllkkoomm fföörr aatttt ffoollkk sskkuullllee haha mmööjjlliigghheetteenn aatttt ffäärrddaass ggeennoomm ddeettttaa gglleessbbeebbyyggggddaa llaanndd.. ”S”Svveerriiggee äärr dedett enenddaa lalanndd ddäärr dduu ssåå ggeenneerröösstt ffåårr uuttnnyyttttjjaa aannddrraass mmaarrkk..”” ((JJoohhaannssssoonn,, 22000077 sisidd:: 9955)) AAlllleemmaannssrräätttteenn iinnnneebbäärr aatttt dudu ffåårr ffäärrddaass ppåå prpriivvaatt mmaarrkk mmeedd rreesseerrvvaattiioonn fföörr aatttt dduu eejj sskkadadaarr eelllleerr sskkräräppaarr nneerr ssaammtt eejj bbeettrrääddeerr mamarrkk jujusstt ininttiillll eetttt bobonniinnggsshhuuss.. DDeesssusuttoomm fåfårr dudu fföörrttööjjaa bbåått ocochh gågå i i llaanndd ssamamtt bbaaddaa vavarrtt sosomm hheellsstt memedd ununddaannttaagg äävveenn hhäärr fföörr ttoommttmmaarrkk ((JJohohaannssssoonn,, 22000077))..

3.6 Hållbar utveckling H

Håållllbbaarr ututvveecckklliinngg ärär etettt äämmnnee sosomm didisskkuutteerraass mymycckkeett i i ddaaggeennss sasammhhäällllee ii sasammbbaanndd mmeded ddeett ökökaaddee k

klliimmaatthhootteett ocochh väväxxtthhuussefefffeekktteenn.. HåHållllbbaarr ututvveecckklliinngg bboottttnnaarr i i aatttt jojorrddeenn ututggöörr etettt ststoorrtt ekekoossyysstteemm sosomm m

mååssttee ggåå rurunntt.. OOm mmämännnniisskkaann fföörrssttöörr baballaannssenen kakann dedett ffåå ststoorraa oocchh aallllvvaarrlliiggaa kkoonnsseekkvveennsseerr.. InInggeennttiinngg föförrssvviinnnneerr ocochh eetttt ttyyppiissktkt eexxeemmppeell påpå ddeettttaa ärär vvatatttnneett.. DeDett vvaatttteenn vivi drdriicckekerr iiddaagg ärär ssaammmmaa vavatttteenn sosomm v

våårraa fföörrffääddeerr ddrraacckk.. VVii bbeehhöövveerr vväärrnnaa oomm ddee rreessuurrsseerr vvii hhaarr oocchh hhuusshhåållllaa mmeedd ddeemm,, ddee äärr ddee eennddaa vvii hhaarr (

(Sandell, Brugge & Glantz, 2007). I I lälärrooppllaanneenn föförr ddeett oobblliiggaattoorriisskkaa skskoollvväässeennddeett (L(Lppoo9944)) ssttåårr dedett bebesskkrriivveett aatttt hhåållllbbaarr uuttvveecckklilinngg sskkalalll bbeellyyssaass ii uunnddeerrvviissnininnggeenn oocchh aatttt eetttt mmiilljjööppeerrssppeekktitivv sskkaallll bibiddrraa ttiillll eetttt peperrssoonnlliiggtt föförrhhåållllnniinnggssssäätttt ttiillll övöveerrggrriippaannddee ocochh glgloobbaallaa mimilljjööffrrååggoorr.. DeDettttaa måmåll föförr ununddeerrvviissnniinnggeenn äärr föförreennbbaarrtt mmeedd oommrrååddeett ffrriilluuffttsslliivv ii uunnddeerrvviissnniinnggeenn iinnoomm äämmnneett iiddrrootttt oocchh hhäällssaa ii ggrruunnddsskkoollaannss sseennaarree åårr..

3.7 Styrdokumenten/styrning R

Reeddaann ii ggäällllaannddee kkuurrssppllaann årår 19191199 ffrraammkkoommmmeerr vväärrddeett aavv ffrriilluuffttsslilivv oocchh nnaattuurrvviisstteellssee fföörr babarrnn oocch h uunnggaa.. F

Frriilluuffttssddaaggaarr ininfföörrddeess ocochh skskululllee ununddeerr ddeennnnaa titidd ffuunnggeerraa sosomm hähärrddaannddee,, sstätärrkkaannddee,, kkuunnsskkaappss- - ocochh f

fäärrddiigghheettssggrruunnddaannddee ((Sandell & Sörlin, 2008). I I ssamambbaanndd memedd LpLpoo9944´´ss ininfföörraannddee fföörräännddrraaddeess f

frriilluuffttssuunnddeerrvvisisnniinnggeenn.. DDee oboblliiggaattoorriisskkaa frfriilluuffttssddaaggaarrnnaa ttooggss boborrtt oocchh foforrmmuulleerriinnggaarrnnaa i ikkururssppllaanneenn bblleevv t

tyydldliiggaarree oocchh memedd mmeerr ffookkuuss ppåå tteeoorrii i iununddeerrvviissnininnggeenn.. DåDå aannssvvaarreett fföörr ffrriilluuffttssddaaggaarrnnaa nunummeerraa lliiggggeerr ppåå l

lookkaallnniivvåå hhaarr ddeett bbiiddrraaggiitt ttiillll eenn aalllltt ssttöörrrree vvaarriiaattiioonn mmeellllanan oolliikkaa sskkoolloorr aannggååeennddee aannttaalleett ffrriilluuffttssddaaggaarr ssoomm u

unnddeerrvviissnniinnggeenn iinnnneeffaattttaarr,, ffrråånn 11 ttiillll 1100 ffrriilluuffttssddaaggaarr ppeerr lläässåårr (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-

(15)

13). DeDettttaa ininnneebbäärr atattt skskoollaann ejej ärär lilikkaa föförr aallllaa.. DDee föförräännddrraaddee foforrmmuulleerriinnggaarrnnaa ococh hdedenn öökkaaddee frfriihheetteenn i i plplaanneerriinnggeenn avav äämmnneett iiddrrootttt ococh hhähällssa aininnneebbäärr atattt vivissssaa eelleevveerr eejj fåfårr upuppplleevvaa ffrriilluuffttsslliivv i idedenn bbeemmäärrkkeellssee sosomm vovorree önönsskkvväärrtt sasammt t aatttt ddeettttaa i i sisigg äärr eetttt hhoott momott enen ututvveecckkllaadd frfriilluuffttssununddeerrvviissnniinngg i i frfraammttiiddeenn (Larsson & Meckbach, 2007). D( Deessssuuttoomm vivissaarr flfleerraa ststuuddiieerr atattt iinnnneehhåålllleett i i ididrrootttt ocochh hhäällssaa ssaammtt frfriilluuffttssuunnddeerrvvisisnniinnggeenn eejj hhaarr fföörräännddrraattss sseeddaann ttiiddiiggaarree lläärrooppllaann ((LLggrr8800)) (www.naturvardsverket.se, datum 2009-03-13).

Kursplanen för ämnet idrott och hälsa för grundskolan inleds med att poängtera vikten av friluftslivets betydelse för fysiskt och psykiskt välbefinnande. Friluftslivets betydelse för förmedlingen av naturvärden och miljöfostran är påtaglig och beskrivs tydligt i kursplanen. ”Genom friluftsverksamhet och vistelse i skog och mark får eleverna upplevelser, kunskaper och erfarenheter som kan stimulera ett fortsatt intresse för friluftsliv, natur och miljöfrågor. Ämnet bidrar på så sätt till att väcka engagemang för betydelsen av att skydda och vårda natur och miljö.” (www.skolverket.se, Kursplan i ämnet idrott och hälsa, Ämnets karaktär och uppbyggnad, 2009-02-17) I kursplanens strävansmål finner man direkta kopplingar till friluftsliv i undervisningen för ämnet och där belyses friluftslivets historia och kunskaper i livräddning och första hjälpen både på land och i samt vid vatten. Livräddande och första hjälpen finns även med som uppnåendemål för årskurs nio samt så finns där även ett mål kring orientering som är i direkt koppling till friluftsliv i undervisningen. I betygskriterierna som skolverket har tagit fram finner man mål som är i direkt koppling till friluftsliv. Målet för väl godkänt är att: ”Eleven deltar i och tillämpar sina kunskaper om friluftsliv under olika årstider.”(www.skolverket.se, Kursplan i ämnet idrott och hälsa, Bedömning i idrott och hälsa, 2009-02-17) samt för mycket väl godkänt är målet att: ”Eleven använder sina kunskaper om livsstil, livsmiljö och hälsa för att bedöma värdet av olika idrotts- och friluftsaktiviteter.” (www.skolverket.se, Kursplan i ämnet idrott och hälsa, Bedömning i ämnet idrott och hälsa, 2009-02-17) Läroplanen för det obligatoriska skolväsendet, förskoleklassen och fritidshemmet, Lpo94, beskriver att kulturarvet är viktigt och att även förståelse och kunskap kring andra individers normer och värden är av stor vikt. Det handlar även om att förmedla kunskaper vidare från en generation till en annan. Läroplanen presenterar även hälso- och livsstilsfrågor samt miljöfrågor och hållbar utveckling som betydande moment och värden i den svenska skolan. Även allemansrätten inom friluftsundervisningen omnämns indirekt genom målet att känna till lagar, normer, rättigheter och skyldigheter i skolan och samhället. Utifrån ovanstående redogörelse för läroplanens (Lpo94) indirekta kopplingar till friluftsliv i undervisningen styrks friluftsliv som ett adekvat område inom idrott och hälsa undervisningen.

(16)

4 Metod

MeMettooddeenn ärär enen rreeddooggöörreellssee föförr huhurr gegennoommfföörraannddeett avav uunnddeerrssököknniinnggeenn gågåtttt titillll vvägägaa ococh hvviillkkaa vavall ssoomm gjgjoorrttss sasammtt vavarrfföörr.. StStuuddiieenn avavsseerr atattt uunnddeerrssöökkaa lläräraarreess ååssiikkteterr ocochh föförrhhåållllnniinnggssssäätttt titillll frfriilluuffttsslliivv i i ununddeerrvviissnniinnggeenn ininoomm ämämnenett ididrrootttt ocochh hähällssaa.. I I mmeettooddaavvssnniitttteett rereddooggöörreess föförr huhurr ddeettttaa skskaallll bbeessvvaarraass gegennoomm ddee vavall sosomm gegennoommfföörrttss,, ddäärr kvkvaalliittaattiivvaa inintteerrvvjjuueerr memedd 5 5lälärraarree ututggöörr grgruunnddeenn fföörr memettooddeenn iinnoomm dedenn aakkttuueellllaa ssttuuddiieenn iiffrrååggaa..

4.1 Metodval

ExExaammeennssaarrbbeetteett ggeennoommfföörrss ii ffoorrmm aavv eenn kkvvaalliittaattiivv ssttuuddiiee.. DDeenn kvkvaalliittaattiivvaa mmeettooddeenn ssyyffttaarr titillll aatttt iinnggiivvaa eenn djdjuuppaarree fföörrssttååeellssee aavv dedenn kokommpplleexxiitteett sosomm ststuuddeerraass ssaammtt mmööjjlliiggggöörraa uunnddeerrssököknniinngg ocochh ananaallyyss avav reressululttaatteenn.. EEnn kvkvaalliittaattiivv memettoodd oocchh inintteerrvvjjuuddaattaa ggeerr ststuuddiieenn etettt lälärraarrppeerrssppeekkttiivv ocochh ddee iinntteerrvvjjuuaaddee lälärraarrnnaass ååssiikktteerr oocchh uuppppffaattttnniinnggaarr kkomommmeerr ttiillll kkäännnnaa ((Andersen, 1998).

DeDe kkvvaannttiittaattiivvaa mmeettooddeerrnnaa äärr aannvväännddbbaarraa fföörr aatttt mmäättaa ocochh bbeellyyssaa vviissssaa asasppeekktteerr påpå etettt aakkttuueelllltt oommrrååddee.. FöFörreesspprrååkkaarree fföörr kkvvaalliittaattiivvaa mmeettooddeerr mmeennaarr aatttt ddee kkvvananttiittaattiivvaa mmeettooddeerrnnaa äärr bbeeggrräännssaaddee oocch h aatttt aalllltt eejj äärr mämättbbaarrtt.. DeDe kkvvaannttiittaattiivvaa mmeettooddeerrnnaa sysynnlliiggggöörr eejj ddeenn kkoommpplleexxiitteett sosomm ii mmåånnggaa fafallll rrååddeerr kkrriinngg etettt akakttuueelllltt omområråddee.. DeDe kkvvaannttiittaattiivvaa föförreesspprrååkkaarrnnaa memennaarr ututiiffrråånn sisinn sysynnvvininkkeell atattt susubbjjeekkttiivviitteetteenn ininoomm kvkvaalliittaattiivvaa memettooddeerr kakann krkriittiisseerraass.. DeDenn kvkvaannttiittaattiivvaa mmeettooddeenn fföörreesspprrååkkaass sosomm mmeerr rärättttvviissaannddee ocochh exexaakktt i i sisitttt ututffoorrmmaannddee.. UtUtiiffrråånn dedessssaa fafakkttaa kkanan kkoonnssttaatteerraass atattt dedenn enenaa elellleerr ananddrraa memettooddeenn ejej ututeessluluttaannddee äärr atattt föförreeddrraa uuttaann aatttt ddeett bbeerroorr ppåå ssaammmmaannhhaanngg,, ssyyftftee oocchh oommrrååddee fföörr ddeenn aakktutueellllaa sstutuddiieenn ((Andersen, 1994)).. DeDenn kvkvaannttiittaattiivvaa memettooddeenn,, ssoomm äväveenn kakallllaass etettt dededduukkttiivvtt ararbbeettssssätättt,, kakann jäjämmfföörraass mmeded atattt ttaa enen flflyygfgfoottoo frfråånn oovvaann öövveerr eetttt sskkooggssoommrrååddee.. DDeenn kkvvaalliittaattiivvaa mmeettooddeenn,, äävveenn kkalalllaadd eetttt iinndduukkttiivvt t aarrbbeettssssäätttt,, äärr ssnnaarraarree enen uunnddeerrssöökknniinngg aavv sskkooggeenn frfråånn mmaarrkkeenn ggeennoomm aatttt ggåå iiggeennoomm ddeenn oocchh uunnddeerrssöökkaa ddeessss fföörrhhåållllaannddeenn ppåå nänärraa håhållll.. DeDenn kkvvaannttiittaattiivvaa mmeettooddeenn ssyfyfttaarr titillll atattt fföörrkkllaarraa ocochh kakarrttllääggggaa memeddaann dedenn kvkvaalliittaattiivvaa memettooddeenn sysyffttaarr ttiillll aatttt fföörrssttåå oocchh fföörrddjjuuppaa oommrrååddeett (Föreläsning, Växjö universitet 2009-01-26).

StStuuddiieenn ggeennoommfföörrss kvkvaalliittaattiivvtt memedd eenn heherrmmeenneeuuttiisskk ffoorrsskknniinnggssttrraaddiittiioonn.. DeDenn heherrmmeenneeuuttiisskkaa ttrraaddiittiioonneenn i

innnneebbäärr blblaanndd aannnnaatt enen vviilljjaa atattt fföörrssttåå enen mmäännnniisskkaass lilivvssssitituuaattiioonn.. EnEnlliiggtt WaWalllléénn (1996) äärr heherrmmeenneeuuttiisskk t

trraaddiittiioonn etettt kokommpplleemmeenntt titillll ppoossiittiivviissttiissk ktrtraaddiittiioonn.. GeGennoomm heherrmmeenneeuuttiisskk trtraaddiittiioonn ununddeerrssöökkss hhaannddlliinnggaarr,, u

upppplleevveellsseerr,, prpraaxxiiss ocochh trtraaddiittiioonn memedd memerraa.. DDeett äärr vviikkttiiggtt atattt ttoollkknniinnggeenn skskeerr ii föförrhhåållllaannddee ttiillll eenn kokonntteexxtt

(17)

sosomm ååsskkååddlliiggggöörr ddeenn aakkttuueellllaa ssiittuuaattiioonneenn ssoomm rrååddeerr.. GGeennoomm inintteerrvvjjuueerr eefftteerrssttrräävvaass eenn fföörrssttååeellsse e ssoomm äärr käkännnneetteecckknnaannddee föförr bbååddee dedenn hheerrmmeenneeuuttiisskkaa ffoorrsskknniinnggsstrtraaddiittiioonneenn oocchh dedenn kvkvaalliittaattiivvaa foforrsskknniinnggssmmeettooddeenn ((Wallén,, 11999966)).. EnEnlliiggtt KvKvaallee ((11999977)) ininnneebbäärr inintteerrvvjjuueerr uuttttaallaannddeenn sosomm båbåddee ii ssiigg sjsjäällvvaa bybyggggeerr ppåå totollkknniinnggaarr ocochh sosomm dädärreefftteerr ggeennoommggåårr etettt totollkknniinnggssfföörrffaarraannddee ii ananaallyysseenn avav ddeemm.. StStuuddiieenn avavsseerr atattt aannaallyysseerraa ddee dadattaa sosomm frfraammkkoommmmeerr i iinintteerrvvjjuunn ssåå ssaannnniinnggsseennlliiggtt sosomm mömöjjlliiggtt ococh henen obobjjeekkttiivviitteett efeftteerrsstrträävvaass ii aallllaa läläggeenn.. HäHärr bebesskrkriivveerr KKvvalalee (1(1999977)) aatttt lylyssssnnaa ininnneebbäärr enen ööppppeennhheett ocochh obobjjeekkttiivviitteett ininfföörr ttoollkknniinngg ininoomm heherrmmeenneeuuttiikkeenn,, dädärr dedett efeftteerrffrrååggaass atattt ffåå frfraamm memenniinnggeenn i iututttaallaannddeennaa.. ToTollkknniinnggeenn ssoomm sskkeerr hhåålllleerr ssiigg iinnoomm ddee uuttttaallaannddeenn ssomom ffrraammkkoommmmeerr uunnddeerr iinntteerrvvjjuu oocchh ssttrräävvaarr aatttt nnåå eenn föförrddjjuuppaadd föförrsståtåeellssee avav dede ututttrryycckk ocochh dedenn memenniinngg sosomm föförrmmeeddllaass. .DeDessssa aututttrryycckk ococh hföförrssttååeellsseenn avav dedessssaa kkoommmmeerr seseddaann atattt kokoppppllaass titillll dedett tteeoorreettiisskkaa rarammvveerrkkeett fföörr ststuuddiieenn ((KKvvaallee,, 11999977)).. SSttuuddiieenn ssoomm gegennoommfföörrss bbeessttåårr titillll ssttoorr dedell avav ststaannddaarrddiisseerriinngg mmeenn äväveenn aavv öpöpppeennhheett.. InIntteerrvvjjuuffrrååggoorrnnaa ärär i i fföörrvväägg fäfärrddiiggssttäällllddaa ocochh ororddnniinnggssföfölljjddeenn lliikkaassåå,, vivillkkeett käkännnneetteecckknnaass föförr ssttaannddaarrddiissereraaddee inintteerrvvjjuueerr.. FöFölljjddffrrååggoorrnnaa ococh h svsvaarreenn kakann dodocckk leleddaa titillll ololiikkhheetteerr ii inintteerrvvjjuueerrnnaass gegennoommfföörraannddee oocchh memeddfföörr enen öpöpppeennhheett i isvsvaarrssuuttrryymmmmeett föförr reressppoonnddeenntteenn.. JJuu mmeerr sstatannddaarrddiisseerraaddee iinntteerrvvjujueerrnnaa ärär iinnoomm enen kvkvalaliittaattiivv ststuuddiiee dedesstoto memerr ttiillllfföörrlliittlliiggtt blbliirr ununddeerrllaaggeett föförr enen eveveennttuueellll ggeenneerraallisiseerriinngg eelllleerr jäjämmfföörreellssee avav reressuullttaatteett ococh h ddäärriiggeennoomm ununddeerrlläättttaass aannaallyysasarrbbeetteett.. DäDärraavv föföllll vavalleett krkriinngg aatttt ttiilllläämmppaa ststaannddaarrddiisseerriinngg ii ssamamrråådd memedd enen ööppppeennhheett i i inintteerrvvjjuueerrnnaa.. GeGennoomm inintteerrvvjjuueerrnnaass gegennoommfföörraannddee ii foforrmm avav ppaarriinntteerrvvjjuueerr,, memedd sasammmmaa inintteerrvvjjuuaarree mömöjjlliiggggöörrss eenn gogodd ststrruukkttuurr avav inintteerrvvjjuueerrnnaa.. FFöörruuttssäättttnniinnggaarrnnaa fföörr enen lliikkvvärärddiigg ananaallyyss avav inintteerrvvjjuueerrnnaa ärär ggooddaa,, eefftteerrssoomm inintteerrvvjjuuaarreenn dedellttaarr ununddeerr sasammttlliiggaa inintteerrvvjjuueerr ocochh föförrttyyddlliiggaarr frfrååggoorrnnaass ininnneebböörrdd ocochh memenniinngg.. StStaannddaarrddiissereriinnggeenn avavggöörrss avav ffrrååggoorrnnaass foforrmmuulleerriinngg ocochh inintteerrvvjjuuuunnddeerrllaaggeettss ststrruukkttuurr oocchh ööppppeennhheetteenn aavvggöörrss aavv fföölljjddffrrååggoorrnnaass ffoorrmmuulleerriinngg ((ssee bbiillaaggaa 11)).. GGenenoomm aatttt hhaa eenn ööppppeennhheett ii föfölljjddffrrååggoorrnnaa ökökaarr mömöjjlliigghheetteenn atattt fåfå ddjjuuppaarree föförrssttååeellsse e avav grgruunnddeenn ocochh memenniinnggeenn babakkoomm etettt ututttaallaannddee..((BBeellll,, 22000066)) SvSvaarrssututrryymmmemett föförr dede inintteerrvvjjuuaaddee bbeeggrräännssaass i idede fafassttaa frfrååggeeffoorrmmuulleerriinnggaarrnnaa memenn titillllttaarr i i dede öpöpppnnaa ffrrååggeeffoorrmmuulleerriinnggaarrnnaa ocochh i i föfölljjddffrrååggoorrnnaass ststrruukkttuurr ocochh öpöpppeennhheett (P(Paatteell && DaDavviiddssoonn,, 20200033))..

4.2 Urval

StStuuddiieennss iinntteerrvvjjuu uunnddeerrllaagg bybyggggeerr ppåå 55 inintteerrvvjjuueerr mmeedd vveerrkkssaammmmaa iiddrrootttt oocch h hhäällssaa lläärraarree ii grgruunnddsskkoollaannss sesennaarree årår ssomom svsvaarraatt ppåå 6 6frfrååggoorr ssaammtt eevveennttuueellllaa fföölljjddffrrååggoorr (s(see bibillaaggaa 1)1).. BeBeggrräännssnniinnggeenn aavv ananttaalleett inintteerrvvjjuueerr gjgjoorrddeess memedd hhäännssyynn ttiillll ddee titiddssmmäässssiiggaa rarammaarr sosomm vvarar gägällllaannddee föförr ggeennoommfföörraannddeett avav dedenn akaktutueellllaa ssttuuddiieenn.. InIntteerrvvjjuueerrnnaa haharr gegennoommfföörrttss memedd veverrkkssaammmmaa lälärraarree ininoomm ggrruunnddsskokollaannss sesennaarree årår fföörr ämämnenett ididrrootttt ocochh hähällssa.a. SkSkoolloorrnnaa ssoomm ärär rerepprreesseenntteerraaddee i i aarrbbeetteett liliggggeerr i i smsmåå titillll memeddeellssttoorraa ssttääddeerr lolokkaalliisseerraaddee ii GGööttaallaanndd.. BeBeggrräännssnniinnggeenn i i ururvvaalleett avav veverrkkssaammmama lälärraarree ococh h rreepprreesseenntteerraaddee skskoolloorr

(18)

gjgjoorrddeess fföörr aatttt ssee hhuurr eenn sspepecciiffiikk yyrrkkeessggrruupppp uuttttrryycckkeerr ssiigg aannggååeennddee ffrriilluuffttsslliivv iinnoomm uunnddeerrvviissnniinnggeenn ((PPaatteell

&

& DaDavviiddssoonn,, 22000033)).. StStuuddiieenn bybyggggeerr påpå iicckkee ssaannnnoolliikkhehettssuurrvvaall ii foforrmm avav bebekkvväämmlliigghheettssuurrvvaall ananggååeennddee rereggiioonn ocochh ttiillllggäänngglliiggaa lälärraarree iinnoomm akakttuueellll yyrrkkeesskkaatteeggoorrii ((iiddrrootttt oocch h hhäällssaa lläärraarree föförr grgruunnddsskkoollaannss sseennaarree årår)).. DeDett iinnnneebbäärr atattt ssttiicckkpprroovveett ssoomm ururvvaalleett ututggöörr bebessttåårr avav dede ininddiivviiddeerr sosomm fafannnnss titillllggäänngglliiggaa föförr ststuuddiieenn.. UrUrvvaalletet äärr dädärrmmeedd ininttee rreepprreesseennttaattiivvtt föförr hehellaa SvSveerriiggee uuttaann ärär bebeggrräännssaatt titillll ssttuuddiieenn iiffrrååggaa ocochh ururvvalaleett memeddfföörr ddäärrmmeedd atattt reressuullttaatteett ejej ärär ggeenneerraalliisseerriinnggssbbaarrtt.. DDeennnnaa ssttuuddiiee kkanan uuttggöörraa grgrooggrruunndd fföörr foforrttssaatttt ffoorrsskknniinngg ininoomm oommrrååddeett frfriilluuffttsslliivv (B(Brryymmaann,, 20200011)).. UtUtiiffrråånn ddeenn grgruupppp sosomm fafannnnss titillllggäänngglliigg ocochh sosomm ananmmäälltt iinnttrreesssese (3(3 sskkoolloorr ocochh 1010 lälärraarree)) haharr 55 reressppoonnddeenntteerr (i(iffrråånn 22 skskololoorr)) ututsseettttss titillll ststuuddiieenn gegennoomm slsluummppmmäässssiiggtt uurrvvaall,, ddäärr lloottttddrraaggnniingng uuttggjjoorrtt mmeettooddeenn fföörr dedettttaa uurrvvalal.. SlSluummppmmäässssiiggtt bblliirr ddeenn ssiissttaa dedelleenn aavv ururvvaalleett gegennoomm aatttt alalllaa beberröörrddaa iinnddiivvidideerr haharr lilikkaa ststoorr ssaannnnoolliikkhheett aatttt blblii ututvvaallddaa föförr ssttuuddiieennss gegennoommfföörraannddee.. ((BBeellll,, 20200066)) GeGennoomm etettt slsluummppmmäässssiiggtt ururvvaall ununddeerrssöökkss enen rreepprreesseennttaattiivv grgruupppp avav popoppuullaattiioonneenn iinnoomm ddeett aakkttuueellllaa uurrvvaallssomomrrååddeett,, eetttt ssååkkalalllaatt ssttiicckkpprroovv.. ((PPaatteell && DDaavviiddssoonn,, 22000033))..

4.3 Genomförande

Studien är gjord i form av en kvalitativ studie med utgångspunkt i 5 olika intervjuer med lärare inom ämnet idrott och hälsa. Detta med hänsyn till att studien skall hålla ett lärarperspektiv. Studien genomfördes under vårterminen 2009 och behandlar ämnet friluftsliv i skolan för ämnet idrott och hälsa.

Efter val av ämne för studien konstruerades syfte och frågeställningar som skall genomsyra hela examensarbetet.

UnUnddeerr ssttuuddiieennss gågånngg hhaarr tvtvå å skskoolloorr ddeellttaaggiitt i i ssttuuddiieenn.. VViidd föförrssttaa kokonnttaakktteenn ininffoorrmmeerraaddeess ssaammttlliiggaa beberröörrddaa aannggååeennddee ssttuuddiieennss ssyyffttee,, aannoonnyymmiitteetteenn,, frivilligheten och att allt som bandas under intervjuerna kommer att behandlas konfidentiellt.. RReessppoonnddeenntteenn i i frfrååggaa kukunnddee hähärr ststäällllaa evevenenttuueellllaa frfrååggoorr ssoomm upupppkkoomm.. IInnfföörr iinntteerrvvjjuueerrnnaa ttiillllffrrååggaaddeess ååtteerr iiggeenn vvaarrjjee rreessppoonnddeenntt oomm ddeennnnee hhaaddee eevveennttuueellllaa ffuunnddeerriinnggaarr elellleerr frfrååggoorr,, vviillkkeett ejej ffaannnnss uunnddeerr nånåggoonn avav ddee ggeennoommfföörrddaa iinntteerrvvjjuueerrnnaa.. ÄÄnn eenn ggåånngg ttiillllffrrååggaaddeess omom dedett vavarr okokeejj atattt ggeennoommfföörraa inintteerrvvjjuunn ocochh omom ddeett vvarar okokeejj atattt ddeenn babannddaaddeess.. ReRessppoonnddeenntteenn iinnffoorrmmeerraaddeess ävävenen ytyttteerrlliiggaarree (e(enn ananddrraa ggåånngg)) omom aatttt inintteerrvvjjuunn vvarar ananoonnyymm ococh hatattt svsvaarreenn bebehhaannddllaass kokonnffiiddeennttiieelllltt,, sasammtt eenn fföörrkkllaarriinngg aavv vvadad ddeett iinnnneebbäärr.. IInntteerrvvjjuueerrnnaa bbaannddaaddeess ssaammtt ggeennoommfföörrddeess eennsskkiilltt oocchh oossttöörrtt ii ffoorrmm avav paparriinntteerrvvjjuueerr,, vivillkkaa ägägddee rurumm ppåå dedenn akakttuueellllaa skskoollaann oocchh eejj ununddeerr lälärraarreennss lleekkttiioonnssttiidd.. UUttöövveerr dedessssaa bebessttäämmmmeellssefefaakkttoorreerr gegennoommfföörrddeess iinntteerrvvjujueerrnnaa uutteefftteerr dedenn iinntteerrvvjjuuaaddeess önönsskkeemmååll ananggååeennddee lolokkaall,, dadattuumm oocchh klkloocckkssllaagg.. DeDettttaa föförr atattt ininggiivvaa enen trtryygggghheettsskäkännssllaa oocchh ökökaa dedellaakkttiigghheetteenn ininfföörr inintteerrvvjjuunnss gegennoommfföörraannddee.. VaValleett aatttt gegennoommfföörraa inintteerrvvjjuueerrnnaa enensskikilltt mmeedd enenddaasstt reressppoonnddeenntteenn ocochh iinntteerrvvjujuaarreenn

References

Related documents

För personer med hjärtsvikt har PCV visat sig kunna hjälpa dem att känna sig mindre osäkra på sin sjukdom, vilket i sin tur leder till en bättre

The method involves first, the production of random nuclear data libraries. Eventhough, the ran- dom nuclear data used in this work were obtained using the TMC methodlogy [7], other

Närstående ansågs av vissa personer vara goda källor för stöd, dock kunde närstående även anses av en del personer som ett hinder för deras väg mot hälsa..

Han säger att inga av företagets intressenter har ställt krav på revisionen tidigare men han tycker att den ändå är viktig i kontakter med sina intressenter och vill att de

Under månad 8 analyserades även T-cellsresponser i levern, där samtliga immuniserade grupper, grupp B – grupp D, uppvisade signifikanta skillnader i T-cellsrespons mellan vaccin

When simultaneous with speech, repeated head nods and headshakes most often are simultaneous with vocal (verbal) feedback expressions, making up multimodal feedback (95

Since only a photoresist mask was used to cover the parts of the samples that were not supposed to be etched, only using a mechanical etch would probably etch through the

TMHE arbetar mot att skapa så stor varians med så få artiklar som möjligt, för att uppnå detta och skapa förutsättningar för en effektiv produktion sätts specifika mål