Toimintasuunnitelma ja budjetti 2018

(1)

Toimintasuunnitelma

ja budjetti

2018

(2)

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2018 – tiivistelmä ANP 2018:725 ISBN 978-92-893-5421-9 (PRINT) ISBN 978-92-893-5422-6 (PDF) ISBN 978-92-893-5423-3 (EPUB) http://dx.doi.org/10.6027/ANP2018-725 © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2018 Ulkoasu: Erling Lynder

Paino: Rosendahls

Printed in Denmark

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org

(3)

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2018 –

tiivistelmä

Sisällysluettelo

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2018 4 Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma 6 Vuoden 2018 budjetin päälinjat 9 Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittiset

priorisoinnit 11 Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydyt neuvottelut

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 budjetista 13 Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet 14 Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisissa

valuutoissa 15 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys 17 Budjettikehitys vuosina 2006–2018 18 Käyttämättömien varojen kehitys vuosina

2013–2016 20 Likviditeetin kehitys 22 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti

budjettikohdittain 23 Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat

kansallisissa valuutoissa 30 Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2018 31

(4)

Toimintasuunnitelma

ja budjetti 2018

”Pohjolan aika on nyt” on seuraavan vaiheen otsikko Uusi Pohjola -uudis-tustyössä, jonka käynnistämisestä pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät syyskuussa 2016. Pohjois-maista yhteistyötä on vuodesta 2014 lähtien uudistettu laajasti. Tavoittee-na on turvata dyTavoittee-naaminen ja toimi-va pohjoismainen yhteistyö, jolla on merkitystä Pohjoismaiden hallituksil-le, elinkeinoelämälle ja kansalaisyh-teiskunnalle. Toteutettujen uudistus-toimenpiteiden tulokset alkavat nyt näkyä entistä vahvemmin politiikkaan keskittyvänä pohjoismaisena yh-teistyönä, joka aiempaa enemmän ilmentää eri maissa kulloinkin pinnalla olevia ajankohtaisia aiheita. Politi-sointi, tehostaminen ja kansainvälis-tyminen ovat uudistustyön keskeisiä johtoajatuksia.

Tämä asettaa pohjoismaiselle bud-jetille uusia vaatimuksia. Budjettia on käytettävä dynaamisemmin ja joustavammin, jotta maiden tarpeet ja toiveet voidaan toteuttaa. Tämän vuoksi budjettijakoa muutetaan niin, että voidaan vastata vihreään talouteen siirtymisen ja terveys- ja

sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön tarpeisiin. Käytännössä tämä tarkoit-taa sitä, että energia-alan tutkimusta vahvistetaan korottamalla Pohjois-maisen energiantutkimuslaitoksen (NEF) määrärahaa. Myös Pohjoismai-sen geenivarakeskukPohjoismai-sen (NordGen) saamaa määrärahaa korotetaan, jotta voidaan varmistaa kasvien/sie-menten geenivarojen säilyttäminen ja suojelu. Lisäksi vahvistetaan kansan-terveysyhteistyötä osana terveysalan strategisen selvityksen (2015) seuran-taa.

Vuonna 2016 käynnistettyä laajaa sek-torienvälistä yhteispanostusta pako-laisten ja maahanmuuttajien kotout-tamiseksi on myös tarkoitus jatkaa samalla teholla vuonna 2018. Tämä ilmentää halua jatkaa ajankohtaisiin pohjoismaisiin haasteisiin vastaamista pohjoismaisen yhteistyön avulla. Sama koskee Nordic Safe Cities -verkostoa. Digitalisaatiota koskeva pohjoismai-nen yhteistyö on sekin tänä vuonna keskeisessä asemassa tehostetun ja joustavan ministeritason ad hoc -yh-teistyön myötä.

(5)

Pohjoismaat ovat alueena muuta-kin kuin maailman 12. suurin talous. Meillä on tarjota niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa kysyttyjä ratkaisuja ja kokemuksia muun muas-sa tamuas-sa-arvoon, vihreään talouteen siirtymiseen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Tämä on Pohjoismai-den pääministerien ”Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin” -aloitteen sekä tänä vuonna jatketta-van yhteispohjoismaisen profilointi- ja asemointistrategian taustalla. Siihen perustuu myös kansainvälisiin asioihin ja maille tärkeisiin yhteisiin EU-kysy-myksiin liittyvä yhteistyö, jota prio-risoidaan kaikissa ministerineuvos-toissa. Sama koskee kansainvälisten ilmastoneuvottelujen yhteispohjois-maista seurantaa.

Pohjoismaiset ratkaisut voivat toimia tehokkaasti myös YK:n 2030-tavoitteiden saavuttamiseksi, minkä vuoksi Pohjoismainen yhteistyö tukee ratkaisujen eteen tehtävää kansallista työtä.

Toteutetut strategiset selvitykset ovat osoittautuneet erittäin

tehokkaaksi keinoksi tunnistaa pohjoismaisen yhteistyön tulevia tarpeita tietyllä yhteistyöalueella. Siksi myös vuonna 2018 ohjataan varoja energia-, ympäristö-,

työelämä- ja sosiaalialan strategisten selvitysten seurantaan sekä uuden selvityksen toteuttamiseen.

Vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvos-ton kanssa on ollut koko budjetti-prosessin ajan hyvää ja rakentavaa. Pohjoismaiden neuvoston kanssa käytävässä vuotuisessa keskuste-lussa ministerineuvoston budjetista päästiin syksyllä 2017 kompromissiin. Tämä budjettikompromissi on sisälly-tetty budjettikirjaan sellaisenaan. Budjetin kokonaiskehys on vuoden 2017 tasolla. Järjestelmää,

johon kuuluu priorisointibudjetti puheenjohtajamaan hankkeineen, jatketaan vuonna 2018.

Dagfinn Høybråten

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

(6)

Budjetin kokonaiskehys ja

sektorikohtainen jakauma

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 kokonaismenokehys on 935 091 000 Tanskan kruunua (vuoden 2017 hinnoin), eli reaalinen budjettikehys ei muutu vuoteen 2017 verrattuna.

Vuoden 2018 budjettikehykseen (vuoden 2017 hinnoin) lisätään liitteestä 2 ilmenevien kertoimien ja valuuttakurssien mukaisesti tehdyn inflaatio- ja valuuttakurssikorjauksen vaikutus. Näin laskemalla saadaan Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 kokonaismenokehys. Kehyksen erittely: Kokonaiskehyksen rakenne Tuhatta Tanskan kruunua Vuoden 2018 hyväksytty budjetti vuoden 2017 hinnoin 935 091 Vuoden 2018 hintatason mukainen inflaatiokorjaus 13 922 Valuuttakurssikorjaus 1 849 Yhteensä vuoden 2018 hinnoin 950 862

Vuoden 2018 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 13 922 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,5 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi kasvattaa budjet-tia 1 849 000 Tanskan kruunulla. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrära-hojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaes-sa sijaintimaan valuuttana makset-tavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi.

Seuraavalla sivulla on vuoden

2018 menokehyksen sektorikohtainen jakauma.

(7)

Jatkuu seuraavalla sivulla

Vuosien 2018 ja 2017 budjettien vertailu (ko. vuoden hinnoin)

Budjetti Budjetti Erotus

2018 2017 +/- % 1. Yhteistyöministerit (MR-SAM) 262 059 258 184 3 875 1,5 % a. Priorisointibudjetti 88 351 91 842 -3 491 -3,8 % b. Kansainvälinen yhteistyö 60 657 55 261 5 396 9,8 % i. Toimistojen osuus* 16 015 15 778 237 1,5 % c. Pohjoismaiden ministeri-neuvoston yhteiset toiminnot ja sihteeristö 113 051 111 081 1 970 1,8 % i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö) 80 433 79 244 1 189 1,5 % 2. Koulutus- ja tutkimusministeri-neuvosto (MR-U) 221 338 221 541 -203 -0,1 % a. Yleiset tutkimus- ja koulutusaloitteet 3 427 3 376 51 1,5 %

b. Politiikan kehittäminen ym. 15 954 15 718 236 1,5 % c. Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 81 510 80 306 1 204 1,5 % d. NordForsk (laitos) 100 224 99 442 782 0,8 % e. Muu tutkimus 20 223 22 699 -2 476 -10,9 % 3. Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) 43 290 39 363 3 927 10,0 % i. Pohjoismaisen

hyvinvointi-keskuksen osuus (laitos) 19 661 20 083 -422 -2,1 %

4. Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) 176 797 174 413 2 384 1,4 % a. Yleiset kulttuuripanostukset 51 637 51 496 141 0,3 % b. Lapset ja nuoret 6 344 6 250 94 1,5 % c. Elokuva ja viestimet 32 222 31 846 376 1,2 % d. Taideala 31 760 31 820 -60 -0,2 % e. Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) 48 144 46 010 2 134 4,6 % f. Muut kulttuuripanostukset 6 690 6 991 -301 -4,3 %

(8)

Jatkuu

Vuosien 2018 ja 2017 budjettien vertailu (ko. vuoden hinnoin)

Budjetti Budjetti Erotus

2018 2017 +/- %

5. Maa- ja metsätalous-, kalastus-,

vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS)

42 164 40 219 1 945 4,8 %

a. Kalastus 6 512 6 416 96 1,5 %

b. Maa- ja metsätalous 28 823 27 074 1 749 6,5 % i. NordGenin osuus (laitos) 21 409 19 769 1 640 8,3 %

c. Elintarvikkeet 6 829 6 729 100 1,5 % 6. Tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) 9 322 9 185 137 1,5 % 7. Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT) 132 402 129 080 3 322 2,6 % a. Elinkeinopolitiikka 86 557 85 664 893 1,0 %

i. Nordic Innovationin osuus

(laitos) 69 653 67 910 1 743 2,6 %

b. Energiapolitiikka 13 213 10 322 2 891 28,0 %

i. Pohjoismaisen

energian-tutkimuksen osuus (laitos) 9 279 6 046 3 233 53,5 %

c. Aluepolitiikka 32 632 33 094 -462 -1,4 %

i. Nordregion osuus (laitos) 10 881 11 114 -233 -2,1 %

8. Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK) 46 402 45 716 686 1,5 % 9. Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A) 14 292 14 086 206 1,5 % i. Pohjoismaisen työsuojelu-koulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos) 3 508 3 461 47 1,4 % 10. Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) 1 598 1 874 -276 -14,7 % 11. Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-LAG) 1 198 1 430 -232 -16,2 % Pohjoismainen budjetti yhteensä 950 862 935 091 15 771 1,7 %

*Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot

(9)

Vuoden 2018 budjetin päälinjat

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallisen yhteistyön foorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus vuodelta 1971. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain maiden välillä. Vuonna 2018 puheenjohtajuus siirtyy Norjan jälkeen Ruotsille.

Pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM) on päävastuu Pohjois-maiden ministerineuvoston työn koordinoinnista. Lisäksi yhteistyötä tehdään yhteensä kymmenessä eri alan ministerineuvostossa.

Pohjoismaisen budjetin kokonais-kehys on kuluvana vuonna muut-tumaton verrattuna vuoteen 2017. Sektorien välillä on kuitenkin ta-pahtunut uudelleenkohdennuksia pohjoismaisen yhteistyön vahvis-tamiseksi sosiaali- ja terveyskysy-myksissä sekä vihreään talouteen siirtymiseen liittyen. Näin ollen MR-S:n, MR-FJLS:n ja MR-Tillväxtin

budjettiosuuksia on kasvatettu, kun taas perinteisesti suurimpien sekto-reiden budjettiosuus on pienentynyt koulutus- ja tutkimussektorin osalta kaksi prosenttia ja kulttuurisektorin osalta yhden prosentin. MR-Finansin budjettileikkaus on 0,3 miljoonaa Tanskan kruunua ja MR-Lagin 0,25 miljoonaa Tanskan kruunua.

Lisäksi yhteistyöministerit ovat teh-neet omaan budjettiinsa tiettyjä uu-delleenkohdennuksia vuodelle 2018. Vuonna 2017 voimakkaasti korotet-tua priorisointibudjettia leikataan jonkin verran tänä vuonna, ja varoja siirretään kansainvälisen yhteistyön ja Venäjä-ohjelman budjetteihin.

Lisätietoa asiasta on kappaleessa, jossa käsitellään Pohjoismaiden mi-nisterineuvoston poliittisia priorisoin-teja.

Suomen (2016) ja Norjan (2017) puheenjohtajakausien aikana käyn-nistetyt hankkeet jatkuvat vuonna 2018. Lisäksi Ruotsi käynnistää omat puheenjohtajakauden hank-keensa.

(10)

Budjetti on laadittu eri ministeri-neuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuus-sa 2017. Tämän jälkeen ehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit

päättivät syyskuussa 2017 bud-jettiehdotuksesta. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 lopullisen budjetin marraskuussa 2017 neuvoteltuaan Pohjoismaiden neuvoston kanssa.

(11)

Pohjoismaiden ministerineuvoston

poliittiset priorisoinnit

Vuonna 2018 jatketaan työtä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että pohjoismainen yhteistyö säilyy jat-kossakin dynaamisena ja merkityk-sellisenä keinona käsitellä yhteisiä poliittisia haasteita.

Yhteistyöministereiden priorisointi-budjetti on työkalu, joka voi osaltaan lisätä pohjoismaisen hallitusyhteis-työn merkitystä. Priorisointibudje-tin tarkoituksena on mahdollistaa uusien, laajojen sektorienvälisten hankkeiden tai ohjelmien käynnis-täminen sekä edesauttaa maiden puheenjohtajakausien panostuksia. Priorisointibudjetti on ollut käytössä vuodesta 2013.

Vuonna 2018 priorisointibudjetista rahoitetaan muun muassa päämi-nisterialoitetta ”Pohjoismaisia rat-kaisuja globaaleihin haasteisiin” sekä laajaa pohjoismaista pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen keskittyvää yhteistyöohjelmaa. Lisäksi priorisoidaan pohjoismaisen tilasto-, ympäristö- ja ilmastoyhteis-työn sektorienvälisiä toimia

(kan-sainvälisten ilmastokokousten seuran-ta), digitalisaatiota sekä demokratia-, osallistamis- ja turvallisuusyhteistyön avulla tehtävää sosiaalisen syrjäyty-misen, ekstremismin ja uskonnollisen syrjinnän vastaista yhteistyötä. Uusi Pohjola -uudistustyön mukaisesti vuoden 2018 budjetissa keskitytään lisäksi vahvasti pohjoismaisten työ-markkina-, ympäristö-, energia- ja sosiaalialan strategisten selvitysten seurantaan. Terveysalan strategisen selvityksen seuranta varmistetaan sosiaali- ja terveysalan budjetin koro-tuksella. Varoja kohdennetaan myös uuden selvityksen käynnistämiseen vuoden aikana.

Pohjoismaiden ministerineuvosto priorisoi edelleen myös ihmisten ja yritysten rajat ylittävää toimintaa Pohjoismaissa panostamalla rajaesteneuvoston työhön.

Kansainväliset asiat ja EU-asiat ovat Uusi Pohjola -uudistustyön myötä saaneet entistä vahvemman jalansijan Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Kansainväliset kysymykset ja EU-ky-

(12)

symykset ovat nykyään esillä kaikissa ministerineuvostoissa, minkä seurauksena annetaan yhteisiä julkilausumia ja tehdään yhteisiä toimia EU:n ja muiden kansainvä-listen toimijoiden suuntaan. Maat myös koordinoivat ja tekevät yhteis-työtä kansallisissa lainsäädäntö- prosesseissa sekä EU-lainsäädän-nön täytäntöönpanossa.

Pohjoismaiden ministerineuvos-tossa koetaan myös kiinnostuksen Pohjoismaita kohtaan kasvaneen kansainvälisesti. Tästä syystä ministerineuvosto on hyväksynyt yhteispohjoismaisen profilointi- ja asemointistrategian, jossa Pohjola esitellään matkailun, elinkeinoelä-män ja kansainvälisen pääoman näkökulmasta houkuttelevana alu-eena. Strategian rinnalla jatketaan työtä Pohjoismaiden pääministerien

”Pohjoismaisia ratkaisuja globaalei-hin haasteisiin” -aloitteen parissa. Pääministerialoitteen tarkoituksena on lisätä tietoa ja edistää yhteispoh-joismaisia aloitteita, joiden avulla voidaan vastata innovatiivisten yh-teiskuntaratkaisujen kansainväliseen kysyntään. Aloitteella on yhtymä-kohtia Agenda 2030:n toteuttamis-ta koskevan uuden pohjoismaisen yhteistyöohjelman kanssa. Yhteis-työohjelman tavoitteena on edistää kestävän kehityksen 2030-tavoittei-den seurantaa Pohjoismaissa. Lopuksi mainittakoon, että Pohjois-maiden ministerineuvosto priorisoi lapsia ja nuoria, tasa-arvoasioita ja kestävää kehitystä, minkä vuoksi nämä sektorienväliset näkökulmat on integroitu Pohjoismaiden minis-terineuvoston kaikkeen toimintaan.

(13)

Pohjoismaiden neuvoston kanssa

käydyt neuvottelut Pohjoismaiden

ministerineuvoston vuoden 2018

budjetista

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjois-maiden ministerineuvosto kävivät ministerineuvoston budjettiehdotuk-sesta syksyllä 2017 poliittisia neu-votteluja, joiden perusteella vuoden 2018 budjettiin tehtiin seuraavat muutokset ja tarkennukset: että yksintulevien pakolaislasten terveys, erityisesti mielenterveys, huomioidaan budjetissa.

että varataan korkeintaan 500 000 Tanskan kruunua taustaselvityksen laatimiseen pohjoismaisesta pa-nostuksesta maailmanlaajuiseen rauhantyöhön ja sovitteluun, johon sisältyy naisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rauhan ja turvallisuuden edistämi-seen liittyvissä prosesseissa. että varataan määrärahoja, joiden avulla voidaan kartoittaa, miten

Pohjoismaiden yleisradiokanavien tarjonta voisi olla saatavilla kaikissa Pohjoismaissa, samalla kun tarkas-tellaan maakohtaisia estoja.

että varataan määrärahoja yhteen-vedon laatimiseen arktisen me-renkulun meriturvallisuusriskejä ja ympäristöturvallisuutta koskevasta pohjoismaisesta työstä.

että Pohjoismaiden neuvosto pyy-tää saada pikaisesti käsiteltäväk-seen ministerineuvoston ehdotuksen koulutussektorin viiden yhteistyö-elimen tulevasta pitkäaikaisesta rahoituksesta. Ennen ehdotuksen loppuun käsittelyä neuvosto haluaa kuitenkin pitää Pohjoismaisen saa-melaisinstituutin (NSI) rahoituksen samalla tasolla kuin vuonna 2017.

(14)

TULOT Tuhatta Tanskan kruunua (ko. vuoden hinnoin) Budj et ti 201 5 Ja kop er us te 201 5 B udj et ti 201 6 Ja kop er us te 201 6 B udj et ti 20 17 Ja kop er us te 20 17 B udj et ti 201 8 Ja kop er us te 201 8 Palkoista pidätettävä maksu 13 000 12 500 13 500 13 500 Muut tulot (esim. vuokrat) 600 400 0 0 Maiden maksuosuudet 922 510 914 646 921 591 937 362 – Tanska 184 502 20,0 % 177 441 19,4 % 184 638 20,2 % 197 783 21,1 % – Suomi 142 989 15,5 % 143 599 15,7 % 145 611 15,8 % 150 915 16,1 % – Islanti 6 458 0,7 % 7 317 0,8 % 8 294 0,9 % 9 374 1,0 % – Norja 290 591 31,5 % 295 431 32,3 % 292 144 31,7 % 283 083 30,2 % – Ruotsi 297 971 32,3 % 290 857 31,8 % 289 380 31,4 % 296 206 31,6 % Yhteensä: 936 110 100 % 927 546 100 % 935 091 100 % 950 862 100 %

Budjetin tulot ja maiden

maksuosuudet

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan ensisijaisesti maiden suorilla maksuilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa toimintakehystä ilman palkoista pidätettävää maksua, net-tokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa.

Maiden maksuosuudet lasketaan erityisen jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjois-maiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuo-den bruttokansantulosta tuotannon-tekijähintaan. Vuoden 2018 budjetti perustuu vuosiin 2014 ja 2015.

(15)

Maiden ennustetut maksuosuudet

kansallisissa valuutoissa

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua

Budjetti 2015 Budjetti 2016 Budjetti 2017 Budjetti 2018

Tanska -85 457 -83 278 -78 963 -77 718 Suomi 24 387 29 137 33 861 43 689 Islanti 0 0 0 0 Norja 59 456 57 479 51 225 50 375 Ruotsi 1 614 -3 338 -6 123 -16 346 Yhteensä: 0 0 0 0

Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovit-tu, että Pohjoismaiden maksujär-jestelmää säädellään ministerineu-voston budjetista. Päätös vaikuttaa siten maiden maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Jär-jestelmän ulkopuolella ovat Ahve-nanmaa, Färsaaret, Grönlanti ja Islanti. Maiden keskinäiset maksut huomioidaan maiden maksuosuuk-sissa, ja sopimukset vaikuttavat vain maksuosuuksien sisäiseen jakoon maiden välillä (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska). Sopimusta päätettiin

vuonna 2015 jatkaa vuoden 2018 loppuun.

Sopimuksesta käy ilmi, että yksit-täinen maa maksaa 75 prosentin osuuden siitä opiskelijoiden mää-rästä, joka saa sääntöjen mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka on kirjoilla korkea-asteen koulutuk-sessa toikoulutuk-sessa maassa (sopimuksen artikla 1).

Laskennassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiske-lijoita eikä erittelemättömässä kor-kea-asteen koulutuksessa

(16)

opiskele-via. Vuoden 2018 opiskelijakohtainen korvaus on 30 740 Tanskan kruunua. Ministerineuvosto vastaanottaa laskennan pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisälty-vien opiskelijoiden määristä.

Seuraavasta taulukosta ilmenevät maiden maksut Pohjoismaiden mi-nisterineuvostolle tuhansina kan-sallisissa valuutoissa. Lähtökohtana ovat yhteistyöministerien hyväksy-mät budjettivaluuttakurssit (ks. liite 2). Summissa on huomioitu maksu-järjestelmä. Budjetti 2018 – maiden ennakoidut maksut kansallisissa valuutoissa Tanska 120 065 DKK Suomi 26 156 EUR Islanti 151 187 ISK Norja 411 677 NOK Ruotsi 363 455 SEK

(17)

Pohjoismaiden ministerineuvoston

budjettikehitys

Eräs tapa tutkia Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehi-tystä pitkällä aikavälillä on vertailla budjettia Pohjoismaiden yhteen-laskettuun bruttokansantuottee-seen (BKT). Pohjoismainen BKT on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan bruttokansantuotteiden summa. Alla olevasta taulukosta ilmenee budjetin osuus pohjoismai-sesta BKT:stä vuodesta 1995 alkaen, ja se osoittaa, että ministerineuvos-ton budjetti on mainittuna aikana pienentynyt verrattuna BKT:hen.

Vertailu on tehty vuosina 1995–2016, ja vuoden 1995 indeksi on 100. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaik-kien maiden BKT laski vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008. Tämän vuoksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi. Pylväsdiagrammi osoittaa, että budjetin osuus BKT:stä sai vuonna 2016 indeksin 55.

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:sta

120 100 80 60 40 20 0

Indeksi 1995 = 100 Lineeaarinen (indeksi 1995 = 100)

19 95 19 98 20 01 20 04 20 07 2010 201 3 19 96 19 99 20 02 20 05 20 08 201 1 201 4 19 97 2000 2003 2006 2009 201 2 201 5 201 6

(18)

M ilj oo na a T an sk an k ruun ua 1.100 1.075 1.050 1.025 1.000 975 950 925 900 875 850 825 800 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuoden hinnoin Vuoden 2018 hinnoin Budjettikehitys vuosina 2006–2018

Budjettikehitys vuosina 2006–2018

Vuodeksi 2018 MR-SAM on hyväk-synyt vuoden 2017 budjetin tasolla olevan kehyksen.

Vuodesta 2007 vuoteen 2008 ta-pahtunut nousu johtui vuoden 2008 budjettivalmistelun yhteydessä teh-dystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloit-teista, jotka pääministerit olivat jul-kistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla

toimintakehystä 35 miljoonalla Tanskan kruunulla.

Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen suures-ta arvonlaskussuures-ta Tanskan kruunuun nähden. Lasku alkoi vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja päättyi vuoden

(19)

2009 puolivälissä. Vuosien 2011–2012 ja 2013 nousu johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistu-misesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2014 ja 2015 ja edelleen vuonna 2016 johtuu paitsi vuosien

2014–2016 budjettileikkauksista myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkeneminen selit-tää laskun myös vuosina 2016–2017.

(20)

Käyttämättä (tuhatta Tanskan kruunua) Prosenttia kokonaiskehyksestä 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % 2013 2014 2015 2016

Käyttämättömät varat vuosien 2013–2016 lopussa

Käyttämättömien varojen kehitys

vuosina 2013–2016

Käyttämättä jääneet varat ovat va-roja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoi-tukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkoisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi kysei-set varat käytetään lähtökohtaisesti aina 100-prosenttisesti ministeri-neuvoston budjetista. Hankevarat ja ohjelmia koskevat tuet muodostivat yhteensä noin 57 % ministerineuvos-ton vuoden 2016 budjetista.

Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hy-väksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 % kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla

(21)

siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua.1

Yhteistyöministerit päättivät touko-kuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimin-tavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasva-tettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa

1 Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille.

Tanskan kruunua globalisaatioaloit-teiden rahoittamiseksi.

Sivulla 20 olevasta taulukosta ilmenee käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2013–2016 ja niiden jakautuminen ministerineuvostoit-tain sekä tuhansina Tanskan kruu-nuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.

Käyttämättömät varat vuosien 2013–2016 lopussa

Sektori (tuhatta Tanskan kruunua) 201 3 % s ek tor in ko os ta 201 4 % s ek tor in ko os ta 201 5 % s ek tor in ko os ta 201 6 % s ek tor in ko os ta 15 % :n s ää nn ön pe rus te el la le ik at ut va ra t Priorisointibudjetti 3 242 4 % 3 939 5 % 3 841 5 % 2 372 3,1 % 1 505 Kansainvälinen yhteistyö 8 474 9 % 2 618 3 % 6 090 8 % 653 0,9 % 4 872 Koulutus ja tutkimus 11 064 5 % 1 970 1 % 1 049 0 % 1 422 0,6 % 342 Sosiaali- ja terveyspolitiikka 897 2 % 865 2 % 268 1 % 185 0,5 % 0 FJLS 856 2 % 1 714 4 % 122 0 % 367 0,9 % 0 Kulttuuripolitiikka 788 0 % 593 0 % 1 473 1 % 2 453 1,4 % 0 Tasa-arvo 1 045 11 % 28 0 % 142 2 % 90 1,0 % 0 Kestävä kasvu 781 1 % 2 347 2 % 1 541 1 % 1 033 0,8 % 0 Ympäristö ja ilmasto 716 2 % 629 1 % 1 111 3 % 699 1,6 % 0 Työelämä 1 103 8 % 883 6 % 396 3 % 150 1,1 % 0 Talous- ja rahapolitiikka 54 3 % 67 4 % 191 11 % 41 2,3 % 0 Oikeusyhteistyö 188 13 % 209 15 % 207 15 % 211 15,0 % 28 Muu toiminta 3 564 3 % 1 342 1 % 1 190 1 % 1 506 1,4 % 591 YHTEENSÄ 32 772 3,3 % 17 204 1,8 % 17 621 1,9 % 11 182 1,2 % 7 338

(22)

Vuosineljänneksen korkein likviditeetti Vuosineljänneksen alhaisin likviditeetti Tu ha tt a T an ska n k ru un ua 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Q 1 2 00 7 Q 2 2 00 7 Q 2 2 01 0 Q 2 2 01 1 Q 2 2 01 2 Q 2 2 01 3 Q 2 2 01 4 Q 2 2 01 5 Q 2 2 01 6 Q 2 2 01 7 Q 2 2 00 9 Q 2 2 00 8 Q 4 2 00 8 Q 4 2 00 7 Q 4 2 01 0 Q 4 2 01 1 Q 4 2 01 2 Q 4 2 01 3 Q 4 2 01 4 Q 4 2 01 5 Q 4 2 01 6 Q 4 2 00 9 Q 3 2 00 7 Q 1 2 00 8 Q 3 2 00 8 Q 1 2 00 9 Q 3 2 00 9 Q 1 2 01 0 Q3 2 010 Q 1 2 01 1 Q 3 2 01 1 Q 1 2 01 2 Q 3 2 01 2 Q 1 2 01 3 Q 3 2 01 3 Q 1 2 01 4 Q 3 2 01 4 Q 1 2 01 5 Q 3 2 01 5 Q 1 2 01 6 Q 3 2 01 6 Q 1 2 01 7 Q 3 2 01 7 Likviditeetin kehitys

Likviditeetin kehitys

Yllä olevassa kuvassa on kaksi käy-rää. Sininen käyrä on koko likviditee-tin korkein taso kullakin kvartaalilla, ja punainen osoittaa matalimman tason. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditee-tin, missä muut kuin Tanskan kruu-nuissa olevat likviditeettivarat on muutettu Tanskan kruunuiksi. Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministe-rineuvoston likviditeetin kehitystä.

Vuoden 2014 puolestavälistä läh-tien maat ovat alkaneet maksaa kahdeksan kertaa vuodessa. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa.

MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksuja kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston koko likviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa.

(23)

Jatkuu seuraavalla sivulla

Pohjoismaiden ministerineuvoston

budjetti budjettikohdittain

Tuhatta Tanskan

kruunua Budjetti 2018 Budjetti 2017

Priorisointibudjetti (MR-SAM) 88 351 91 842

Puheenjohtajamaan erä, Ruotsi 15 225 0

1-8025 Etähoitopalvelut (telelääketiede) ja sähköiset

reseptit yli maanrajojen 4 060 0

1-8026 Pohjoismaisten kestävien ratkaisujen edistäminen 4 060 0 1-8027 Kestävät pohjoismaiset kaupungit, keskiössä

ilmastoälykäs liikkuminen 4 060 0

1-8028 Nuorten sosiaalinen osallistaminen ja osallisuus

sosiaalisesti eriytyneillä alueilla 3 045 0

Puheenjohtajamaan erä, Norja 15 226 15 270

1-8019 Siirtyminen vihreään talouteen ja pohjoismaisten

kaupunkialueiden kilpailukyky 3 045 2 749

1-8020 Sininen ja vihreä biotalous 3 756 3 563

1-8021 Terveys 2 132 2 341

1-8022 Kotouttaminen 5 075 5 294

1-8023 Ulkopoliittisten instituuttien yhteistyön

vahvistaminen 1 015 509

1-8024 Pohjoismainen energiayhteistyö 203 814

Puheenjohtajamaan erä, Suomi 15 225 15 273

1-8012 Tilastollinen selvitys liikkuvuudesta ja etuuksista

Pohjoismaiden välillä 3 806 3 818

1-8013 Pohjoismaiden ulkopoliittisten instituuttien välinen

tutkijavaihto 761 764

1-8014 Joutsenmerkki, kiertotalous ja ympäristöjalanjälki 761 764 1-8015 Hyvinvoivien asukkaiden innovatiivinen ja avoin

Pohjola 2020 2 284 2 291

1-8016 Pohjoismainen sinisen biotalouden tiekartta 2 284 2 291 1-8017 Pohjolan arktisten pintavesien sosioekonominen

hyöty 1 523 1 527

(24)

Jatkuu

Tuhatta Tanskan

Puheenjohtajamaan erä, Tanska 0 14 643

1-8008 Kasvu 0 3 954 1-8009 Hyvinvointi 0 4 072 1-8010 Arvot 0 4 072 1-8011 Sininen Arktis 0 2 545 Priorisointierä 42 675 46 656 1-8410 Poliittiset priorisoinnit 5 583 7 126 1-8411 Poliittiset aloitteet 8 722 8 593

1-8412 Yhteistyöministereiden (MR-SAM) käyttöön 2 070 5 283

1-8420 Profilointi ja asemointi 10 333 10 180

1-8510 Uudet sektorienväliset aloitteet 4 517 5 294 1-8520 Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin

yhteiskuntahaasteisiin 10 333 10 180

1-8530 MR-DIGITAL 1 117 0

Tuhatta Tanskan

Yhteiset toiminnot ja sihteeristö (MR-SAM) 113 051 111 081

Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteiset toiminnot 32 618 31 837

1-0410 Norden-yhdistysten liitto 3 391 3 341

1-0425 Grönlanti-tuki 761 750

1-0435 Pääsihteerin käyttövaranto 433 427

1-0460 Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola) 3 179 3 132

1-1011 Tiedotustoiminta 5 730 5 345

1-1012 Norden i Fokus 4 837 4 766

1-1030 Haloo Pohjola 6 695 6 596

1-1036 Pohjoismaiden väliset rajaesteet 5 137 5 061

1-1050 Virkamiesvaihto 1 212 1 194

1-2534 Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU) 1 243 1 225

Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) 80 433 79 244

(25)

Tuhatta Tanskan

Kansainvälinen toiminta (MR-SAM) 60 657 55 261

1-0820 Pohjoismaiden lähialueyhteistyö 30 677 17 876 1-0980 Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö 1 078 2 562 1-0960 Itämeren alueen kansalaisjärjestötoiminta 0 6 548 1-0810 Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan-

ja Luoteis-Venäjän-toimistot 16 015 15 778

1-0850 Kansainvälinen toiminta 1 842 1 815

1-0870 Arktinen yhteistyöohjelma 9 159 9 024

1-0950 Valko-Venäjä-toiminta 0 0

1-0990 Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa 1 886 1 658

Tuhatta Tanskan

Koulutus ja tutkimus (MR-U) 221 338 221 541

Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset 3 427 3 376

2-2505 Käyttövarat – koulutus ja tutkimus 3 427 3 376

Politiikan kehittäminen ym. 15 954 15 718

2-2544 Pohjoismainen kieliyhteistyö 7 230 7 123

2-2553 Politiikan kehittäminen – tietoyhteiskunta ja

IT-infrastruktuuri 585 576

2-3127 Politiikan kehittäminen – aikuisten oppiminen 8 139 8 019

Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 81 510 80 306 2-2513 Nordplus 75 931 74 809 2-2515 Nordic Master 5 579 5 497 Laitos 100 224 99 442 2-3100 NordForsk 100 224 99 442 Muu tutkimus 20 223 22 699

2-3180 Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos

(NORDITA) 8 209 9 320

2-3181 Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS) 2 447 2 778 2-3182 Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) 3 878 4 403 2-3184 Pohjoismainen vulkanologinen instituutti

(NORDVULK) 3 963 4 498

(26)

Tuhatta Tanskan

Kulttuuri (MR-K) 176 797 174 413

Yleiset kulttuuripanostukset 51 637 51 496

4-2203 Käyttövarat – kulttuuri 711 974

4-2205 Pohjoismainen kulttuurirahasto 36 088 35 555 4-2206 Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 4 345 4 281

4-2208 Strategiset panostukset 10 493 10 686

Lapset ja nuoret 6 344 6 250

4-2212 Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea

(NORDBUK) 6 344 6 250

Elokuva ja viestimet 32 222 31 846

4-2222 Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto 29 180 28 849 4-2228 Viestintätutkimuksen pohjoismainen

dokumentointikeskus (NORDICOM) 3 042 2 997

Taideala 31 760 31 820

4-2251 Kulttuuri- ja taideohjelma 16 756 16 813

4-2253 Pohjoismainen käännöstuki 3 172 3 175

4-2254 Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan

liikkuvuusohjelma 11 832 11 832

Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) 48 144 46 010

4-2270 Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY) 13 046 11 148 4-2272 Färsaarten Pohjolan talo (NLH) 13 986 13 884 4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) 3 041 3 023 4-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) 6 555 6 507 4-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) 11 516 11 448 Muut kulttuuripanostukset 6 690 6 991 4-2232 Muu kulttuuritoiminta 2 741 3 100 4-2234 Saamelaisyhteistyö 3 949 3 891 Tuhatta Tanskan

Tasa-arvo (MR-JÄM) 9 322 9 185

Hankevarat 9 322 9 185

6-4410 Hankevarat – tasa-arvo 3 670 3 616

6-4420 MR-JÄMin tukijärjestelmä/tasa-arvorahasto 2 986 2 942 6-4480 Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK) 2 666 2 627

(27)

Tuhatta Tanskan

Sosiaali- ja terveyspolitiikka (MR-S) 43 290 39 363

Hankevarat 23 629 19 280

3-4310 Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka 5 530 5 748 3-4311 Terveysalan pohjoismainen yhteistyö 3 336 1 287 3-4312 Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö 3 350 0 3-4320 Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto 1 180 1 163 3-4340 Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO)

ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO)

1 988 1 959 3-4382 Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos

(NIOM AS) 8 245 9 123

Laitokset 19 661 20 083

3-4380 Pohjoismainen hyvinvointikeskus 19 661 20 083 Tuhatta

Tanskan

Maa- ja metsätalous, kalastus, vesiviljely

ja elintarvikeasiat (MR-FJLS) 42 164 40 219

5-6420 Uusi pohjoismainen ruoka 953 939

Kalastus 6 512 6 416

5-6610 Hankevarat – kalastus 6 512 6 416

Maa- ja metsätalous 28 823 27 074

5-6510 Hankevarat – maatalous 1 098 382

5-6520 Pohjoismainen maataloustutkimuksen kontaktielin

(NKJ) 150 848

5-6310 Hankevarat – metsätalous 322 317

5-6581 Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) 5 844 5 758

Laitokset – maatalous 21 409 19 769

5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 21 409 19 769

Elintarvikkeet 5 876 5 790

5-6810 Hankevarat – elintarvikkeet 5 302 5 224

5-6830 Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja

(28)

Tuhatta Tanskan

Kestävä kasvu (MR-TILLVÄXT) 132 402 129 080

Elinkeinopolitiikka 86 557 85 664

7-5140 Hankevarat – elinkeinopolitiikka 1 529 2 056 7-5280 Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef 15 375 15 698

Laitokset – elinkeinopolitiikka 69 653 67 910

7-5180 Nordic Innovation (NI) 69 653 67 910

Energiapolitiikka 13 213 10 322

7-5141 Hankevarat – energiapolitiikka 3 934 4 276

Laitokset – energiapolitiikka 9 279 6 046

7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 9 279 6 046

Aluepolitiikka 32 632 33 094

7-5143 Yhteistyöohjelman täytäntöönpano 6 786 5 507 7-5151 Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) 6 728 6 858

7-5160 Raja-alueyhteistyö 8 237 9 615

Laitokset – aluepolitiikka 10 881 11 114

7-6180 Pohjoismainen aluekehityksen tutkimuskeskus

Nordregio 10 881 11 114

Tuhatta Tanskan

Ympäristö ja ilmasto (MR-MK) 46 402 45 716

8-3310 Käyttövarat – ympäristö 4 240 4 686

8-3311 Työryhmät – ympäristö 25 326 24 443

8-3312 Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto 848 835 8-3320 Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO)

ympäristökehitysrahasto 11 576 11 405

(29)

Tuhatta Tanskan

Työelämäala (MR-A) 14 292 14 086

Hankevarat 10 784 10 625

9-4110 Muut hankevarat – työelämäala 1 080 1 064

9-4111 Pysyvät työryhmät – työelämäala 4 689 4 620

9-4120 Nordjobb 3 321 3 272

9-4130 Työelämäviestintä 1 694 1 669

Laitokset 3 508 3 461

9-4180 Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) 3 508 3 461

Tuhatta Tanskan

Talous- ja rahapolitiikka (MR-FINANS) 1 598 1 874

10-5210 Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka 1 598 1 874

Tuhatta Tanskan

Oikeusyhteistyö (MR-LAG) 1 198 1 430

(30)

Liite 1

Pohjoismaisten laitosten

määrärahat kansallisissa valuutoissa 2018 2017

MR-U 2-3100 NordForsk 123 733 000 124 303 000 NOK MR-S 3-4380 Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) 25 534 000 25 104 000 SEK MR-K

4-2270 Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY) 210 419 000 206 438 000 ISK 4-2272 Färsaarten Pohjolan talo (NLH) 13 986 000 13 884 000 DKK 4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti

(NIPÅ) 408 700 405 800 EUR

2-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti

(NAPA) 6 555 000 6 507 000 DKK

2-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) 1 547 800 1 536 700 EUR

MR-FJLS

5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus

(NordGen) 27 804 000 24 711 000 SEK

MR-TILLVÄXT

7-5180 Nordic Innovation (NI) 85 991 000 84 888 000 NOK 7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus

(NEF) 11 456 000 7 558 000 NOK

7-6180 Pohjoismainen aluekehityksen

tutkimuskeskus Nordregio 14 131 000 13 893 000 SEK

MR-A

9-4180 Pohjoismainen työsuojelu-

(31)

Liite 2

Valuuttakurssit 2018 100 EUR = 744 DKK 100 ISK = 6,2 DKK 100 NOK = 81 DKK 100 SEK = 77 DKK Inflaatioprosentit 2018 Tanska 1,5 % Suomi 1,5 % Islanti 2,7 % Norja 1,3 % Ruotsi 1,71 % Hankevarojen muuntokerroin on 1,5 %.

(32)

ANP 2018:725 ISBN 978-92-893-5421-9 (PRINT) ISBN 978-92-893-5422-6 (PDF) ISBN 978-92-893-5423-3 (EPUB) Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org