• No results found

VEDENALAISEN MERILUONNON KARTOITUS SEMINAARI VELMU:N  MENETELMÄOHJEISTUKSESTA

N/A
N/A
Protected

Academic year: 2022

Share "VEDENALAISEN MERILUONNON KARTOITUS SEMINAARI VELMU:N  MENETELMÄOHJEISTUKSESTA"

Copied!
3
0
0

Loading.... (view fulltext now)

Full text

(1)

         

           

 

VEDENALAISEN MERILUONNON KARTOITUS SEMINAARI VELMU:N  MENETELMÄOHJEISTUKSESTA 

   

Kuvat: Malin Ek (Uudenmaan ELY), Taija Pöntinen (RKTL), Meri Kallasvuo (RKTL)     

Päivämäärä:  03.2.2012 klo. 08:30–16.00   

Sijainti:  Suomen Ympäristökeskus(Mechelininkatu 34 A), kokoustila Muuttohaukka 1. Krs.  

 

Kohderyhmä:  Henkilöt, jotka suunnittelevat tai käytännössä toteuttavat vedenalaiskartoituksia VELMUa  varten. Henkilöt, jotka kehittävät kartoitusmenetelmiä ja henkilöt jotka tarvitsevat  vedenalaistietoa työssään (esim. VELMUn toimijat, ELY‐keskukset, Metsähallitus,  konsulttifirmat, yliopistot ym.)  

 

Järjestäjä:  VELMU ja NANNUT ‐hanke (www.nannut.fi)   

Ilmoittautuminen: Sähköpostitse osoitteeseen sonja.jaari@novia.fi viimeistään 1.2.2012 

Lisätiedot:  Hanke ko‐ordinaattori Sonja Jaari, Yrkeshögskolan Novia: 044‐7998422, sonja.jaari@novia.fi.  

  

Tausta:  NANNUT‐hankkeen tavoitteena  on tuottaa vedenalaistietoa maankäytön 

suunnitteluprosesseihin. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan koko Suomen alueelta sellaista  tietoa vedenalaisesta luonnosta, joka on helposti päätöksentekijöiden saatavissa ja 

käytettävissä.  Kansallinen Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma  2004–2015 (VELMU) tuottaa tietoa Suomen rannikolla esiintyvistä eliöistä ja vedenalaisista  eliöyhteisöistä. VELMUn toiminta koostuu merenpohjan geologisista ja biologisista 

kartoituksista, tiedon kokoamisesta tietojärjestelmiin, kerätyn tiedon pohjalta tuotettavien  lajien ja eliöyhteisöjen levinneisyyden ennustemallien tuottamisesta sekä vedenalaisen  luonnon asiantuntijoiden kouluttamisesta. VELMU julkaisi keväällä 2011  

menetelmäohjeistuksen, jossa annetaan suosituksia vedenalaisten kartoitusten  suorittamisesta. Ohjeistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa kartoitusmenetelmiä  jottaVELMUn tuottamat aineistot olisivat vertailukelpoisia ja kerätty käyttäen samoja  menetelmiä koko Suomen alueella. Tulevaisuudessa kaikki VELMU:ssa suoritettavat  kartoitukset suunnitellaan ja toteutetaan tämän ohjeistuksen mukaisesti. 

(2)

         

           

 

 

OHJELMA  

08. 30 ‐ 09.00  Kahvi  

TAUSTA 

09. 00 ‐ 09.20  Vedenalaisluonnon tietotarpeet ‐ Leena Lehtomaa/Fiia Haavisto (VAR ELY)   

09.20 ‐ 09.40  Minkälaista tietoa loppukäyttäjät tarvitsevat? Yhteenveto NANNUT ‐hankkeen 31.3.2011  järjestämästä workshopista ja esimerkkejä Raaseporin pilottiprojektista ‐ Malin Ek (Uudenmaan  ELY)  

 

MENETELMÄOHJEISTUS    

 

09. 40 ‐ 10. 00  VELMUn menetelmäohjeistus ja tietojen saatavuus tulevaisuudessa ‐ Kirsi Kostamo (SYKE)    

10. 00 ‐ 10.20  Kalojen lisääntymisalueiden kartoitus ja mallinnus ‐ Varpu Mitikka (RKTL)   

10.20 ‐ 10. 50  VELMU:n ohjeistuksen mukainen drop‐videointi ja sukeltaminen ‐ Heidi Arponen  (Metsähallitus)  

 

10. 50 ‐ 11. 10  ROV‐ja drop‐videoinnin erot ja yhtäläisyydet ‐ Anna‐Leena Downie (SYKE)   

11. 10 ‐ 11.30  Pohjanäytteenoton menetelmät ‐ Ari Laine (Metsähallitus)   

 

11. 

3

0 – 1

2

30 LOUNAS / LUNCH   

 

12.30 – 12.50  Millä perusteella kartoitusmenetelmä valitaan? ‐ Michael Haldin (Metsähallitus)    

12.50 – 13.10  Inventointipisteiden valinta ‐ Anna‐Leena Downie (SYKE)   

13.10 – 13.30  Missä muodossa aineisto tallennetaan VELMU:ssa ja miten aineistoa jaetaan käyttäjille? ‐ Jouko  Rissanen (SYKE) 

 

13.30 – 14.00 KAHVITAUKO   

(3)

         

           

 

14.00 – 16.00 KESKUSTELUKAHVILA    

• Miten kerätty aineisto pitäisi yhtenäistää VELMUn sisällä? Onko jollain aineistoa, jota ei vielä ole  tietokannoissa? Miten tämä aineisto voidaan siirtää tietokantoihin? Miten vanhaa aineistoa voidaan  käyttää? Tulisiko aiemmin kerätty aineisto käsitellä eri tavoin, jotta se saataisiin käyttökelpoiseen   muotoon vaituleeko se analysoida uudestaan. (Markku Viitasalo/SYKE) 

 

• Älypuhelinsovellusten käyttö meriluonnon havainnoinnissa – onko hyvä idea vai vain hauska sovellus? 

Mitä lajeja voidaan luotettavasti havainnoida ja miten luotettavaa tieto on? Miten voidaan osallistaa  suurta yleisöä? (Kirsi Kostamo/SYKE) 

 

• Aineiston laadun varmennus eri työvaiheissa:  aineston keruu kentällä, aineston tulkinta, aineston  syöttö tietokantaan, aineston käyttö tietokannasta. (Henna Rinne/Åbo Akademi) 

 

• Tulisiko VELMUn kartoituksissa toimivilla henkilöillä olla joku minimitaso esimerkiksi lajiston  tunnistamisessa? Tarvitaanko esim. erilaisia kursseja riittävän tason saavuttamiseksi? Miten  subjektiivisilla menetelmillä saatua aineiston todenmukaisuus voidaan varmistaa (esimerkkivideoita  peittävyyden arviointiin jne.)? Pitäisikö VELMUn järjestää vuosittain tilaisuuksia joissa aineistojen laatu  tarkistetaan? Minkälaista koulutusta tarvitaan? (Sonja Salovius‐Laurén/Åbo Akademi) 

 

• Vieraslajit. Tunnistammeko ne? Miten ilmoitamme/raportoimme niistä? (Maiju Lehtinimi/SYKE)   

• Toimiiko viestintä VELMUssa tällä hetkellä? Millaista tietoa ja keskustelukanavia toivoisit VELMUlta?   

(Malin Ek‐Fiia Haavisto‐Eva Ehrnstén/ELY‐keskukset)   

References

Related documents

Tarkoituksena on saada oppilaat kuunte- lemaan lähiseudun asukkaita, joilla on joko ikänsä puolesta tietämystä historiallisesta kehityksestä (van- hempi ikäluokka) tai jotka

Keywords: Olfactory imagery, sniffing, olfactory awareness, odor threshold, episodic odor memory, odor identification, odor evoked autobiographical memory,

(2001) vilket resulterade i en signifikant ökad risk för fall bland de sköra efter 11 veckors träning jämfört med den inaktiva kontrollgruppen (ej någon fysisk intervention)..

If we accept the form as the initial document, representing the idea of a universal energy, Ch’i, as its ”originary fact”, this representation needs to be supplemented by

Lena Brenner, maaseutukehittäjä Ahvenanmaan maakuntahallituksesta, ja Harriet Strandvik HSconsulting:sta alustavat kertomalla miten Ahvenanmaalla on työskennelty

Termen T∆S = -49 kJ är negativ eftersom entropin minskar, så reaktionen är lite mindre effektiv vid högre temperaturer..

[r]

Stelheten kan bero på att jag inte fått in Fallettas gestik i kroppen och måste vara lite spänd i musklerna för att snabbt kunna korrigera om jag gör något fel.. Den