Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on jo pitkään julkaissut vertailuja, joissa on tarkastel-tu työttömien toimeentarkastel-tulotarkastel-turvan tasoa ja rakennetta eri OECD -maissa. Vertailuja on tehty eri perhetyypeil-lä sekä työttömyyden eri vaiheissa. Kuvioissa 6.2.1 ja 6.2.2 on esitetty pitkään työttömänä (60 kuukautta) olleen henkilön kotitalouden nettotulot suhteessa 67 prosenttia keskipalkasta ansaitsevan henkilön kotita-louden nettotuloihin (nettokorvausaste). Vertailu on esitetty neljässä eri perhetyypissä: yksin asuva, yksin-huoltaja (2 lasta), lapseton pari ja pari, jolla kaksi lasta. Suomen osalta pitkään työttömänä ollut vastaa työmarkkinatukea saavaa henkilöä.12 Taulukossa on esitetty niin sanottu laaja nettokorvausaste. Laajassa nettokorvausasteessa on työttömyysturvan ja verotuksen lisäksi otettu huomioon myös asumistukea ja toi-meentulotukea eri maissa vastaavat etuudet. Lapsiperheiden osalta tarkastelussa ovat mukana myös lapsili-sä ja elatustuki (yksinhuoltaja).
Puolisoiden osalta toisen puolison on oletettu olevan töissä molemmissa tilanteissa (toinen puoliso töis-sä tai työtön). Toisen puolison palkan on oletettu olevan myös 67 prosenttia keskipalkasta. Tämä on hyvä pitää mielessä verrattaessa yhden aikuisen talouksien ja puolisoiden korvausasteita. Työttömän yhden ai-kuisen talouden tulonmuodostus on pelkästään toimeentuloturvaetuuksien varassa. Kahden aiai-kuisen talou-dessa osa tulonmuodostuksesta tulee toisen puolison palkkatulosta, vaikka toinen puoliso olisikin työtön.
Vertailuasetelma siis poikkeaa tässä raportissa aiemmin esitetyistä esimerkkitarkasteluista, joissa työttömän kotitalouden tulojen oletetaan muodostuvan pelkästään toimeentuloturvaetuuksista. OECD tuottaa laskel-mia myös ns. yhden ansaitsijan perhetyypille. Tällöin työttömyysvaihtoehdossa molemmat puolisot ovat ”ei-työllisiä” ja talouden tulonmuodostus on pelkästään toimeentuloturvaetuuksien varassa. Tällöin kuitenkin oletetaan, että toinen puoliso on täysin työmarkkinoiden ulkopuolella eikä täten ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Tämä ei kovin hyvin vastaa tyypillistä tilannetta Suomessa.
OECD-tarkastelussa työttömän kotitalouden tulotaso suhteutetaan työssäkäyvän kotitalouden tulotasoon.
Tämä johtuu osittain OECD-tarkastelun laajasta maajoukosta. Hyvin erilaisten maiden mukana olo tekisi ostovoimakorjattujen tasovertailujen tulkinnan entistäkin vaikeammaksi.
Suomen nettokorvausasteet ovat kaikissa perhetyypeissä korkeampia kuin useimmissa muissa OECD-maissa. Kahden lapsen yksinhuoltajien korvausasteet ovat tosin korkeita useissa muissakin maissa eikä Suomi sijoitu aivan vertailun kärkeen. Pohjoismaista Tanskassa nettokorvausasteet ovat huomattavan kor-keita. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa nettokorvausasteet ovat Suomea matalampia.
Monissa maissa pitkään työttömänä (60 kk) ollut työtön ei enää ole oikeutettu erilliseen työttömyys-etuuteen varsinkin, jos puoliso laskelman oletusten mukaisesti on kohtuupalkkaisessa työssä. Tämä selit-tääkin sen, miksi lapsettoman parin nettokorvausaste on monissa maissa tasan 50 prosenttia.13
Etuuksien tason lisäksi nettokorvausaste havainnollistaa myös työllistymiseen liittyviä taloudellisia kannusteita. Mitä korkeampi nettokorvausaste, sitä heikommat taloudelliset kannustimet työttömällä on työllistyä. Aivan tarkalleen nettokorvausaste ei työllistymisen taloudellisia kannusteita kuvaa. Esimerkiksi osassa maita työllistyvä työtön voi jonkin aikaa säilyttää ainakin osan työttömyyden aikaisista etuuksistaan.
Lisäksi usein työttömälle tarjolla olevat työpaikat eivät vastaa sitä palkkatasoa, josta työttömäksi on alun perin jääty.
12 Tarkastelussa on noudatettu OECD:n perusoletusta, jossa työttömyyttä on oletettu edeltävän pitkä työhistoria.
Tällä on eräissä maissa vaikutusta työttömyysturvan tasoon näinkin pitkän työttömyyden jälkeen.
13 Molempien ollessa töissä tulot 2 * 67 % keskipalkasta. Toisen jäädessä työttömäksi tulot pitkän työttömyyden jälkeen 1 * 67 % keskipalkasta, koska oikeutta työttömyysetuuteen ei ole. Lisäksi edellytetään, että verotus puh-taasti henkilökohtaista ja että kotitalous ei toisen puolison ollessa työtön ole oikeutettu muihin täydentäviin etuuksiin (asumistuki, toimeentulotuki).
THL – Työpaperi 6/2019 80 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019 Kuvio 6.2.1. Pitkään työttömänä olleen henkilön lapsettoman kotitalouden nettokorvausaste eräissä OECD-maissa vuonna 2018, %
Lähde: Omat laskelmat käyttäen OECD:n vero-etuus –laskimen tuloksia. Tiedot ladattu 27.-31.12.2018 Laskelmassa kotitalouden oletetaan asuvan vuokralla ja vuokran oletetaan kaavamaisesti olevan 20 prosenttia kunkin maan keskipalkasta kaikissa perhetyypeissä. Työttömyyttä edeltävän palkan sekä mahdollisen puolison palkan oletetaan molempien olevan 67 prosenttia keskipalkasta. Ks. tarkemmin teksti.
0 1020 3040 5060 70 8090 100
Tanska Sveitsi Alankomaat Irlanti Suomi Itävalta Ruotsi Luxemburg Malta Japani Belgia Islanti Kypros Iso-Britannia Ranska Saksa Slovenia Norja Tšekin tasavalta Uusi-Seelanti Australia Viro Kanada Espanja Puola Latvia Korea Kroatia Liettua Portugal Slovakia Kreikka Unkari Bulgaria Romania Yhdysvallat Italia Turkki
Yksin asuva
100 2030 40 5060 7080 10090
Sveitsi Tanska Belgia Suomi Islanti Ranska Slovenia Tšekin tasavalta Saksa Malta Kanada Luxemburg Slovakia Viro Espanja Uusi-Seelanti Irlanti Italia Yhdysvallat Kroatia Puola Japani Turkki Iso-Britannia Portugal Korea Romania Latvia Itävalta Kypros Australia Bulgaria Ruotsi Liettua Kreikka Unkari Norja Alankomaat
Lapseton pari
THL – Työpaperi 6/2019 81 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019 Kuvio 6.2.1. Pitkään työttömänä olleen henkilön kaksilapsisen kotitalouden nettokorvausaste eri perhe-tyypeissä eräissä OECD-maissa vuonna 2018, %.
Lähde: Omat laskelmat käyttäen OECD:n vero-etuus –laskimen tuloksia. Tiedot ladattu 27.-31.12.2018 Laskelmassa kotitalouden oletetaan asuvan vuokralla ja vuokran oletetaan kaavamaisesti olevan 20 prosenttia kunkin maan keskipalkasta kaikissa perhetyypeissä. Työttömyyttä edeltävän palkan sekä mahdollisen puolison palkan oletetaan molempien olevan 67 prosenttia keskipalkasta. Ks. tarkemmin teksti.
100 20 3040 5060 7080 10090
Slovenia Japani Sveitsi Tanska Puola Belgia Itävalta Iso-Britannia Korea Irlanti Kroatia Suomi Saksa Luxemburg Ranska Norja Uusi-Seelanti Kypros Islanti Kanada Malta Tšekin tasavalta Australia Ruotsi Liettua Alankomaat Viro Portugal Latvia Espanja Bulgaria Kreikka Slovakia Unkari Romania Italia Yhdysvallat Turkki
Yksi huoltaja, kaksi lasta
100 2030 4050 6070 80 10090
Sveitsi Tanska Puola Kanada Belgia Suomi Australia Islanti Slovenia Uusi-Seelanti Itävalta Tšekin tasavalta Luxemburg Irlanti Ranska Japani Saksa Malta Liettua Iso-Britannia Italia Yhdysvallat Kreikka Romania Unkari Slovakia Viro Kroatia Kypros Latvia Portugal Alankomaat Espanja Korea Bulgaria Ruotsi Norja Turkki
Pari, kaksi lasta
THL – Työpaperi 6/2019 82 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019