DELAKTIGHET, DELTAGANDE
Tolkkisten unelmien IP- kerho
Aluksi lapset eivät innostuneet asiasta. Mutta kun pienissä ryhmissä esim. välipalalla tai askartelun lomassa sohvalla istuessamme aloimme
keskustelemaan, niin jo alkoi ideoita tulemaan. Osa
vastauksista oli aivan utopistisia, mutta oli ihana huomata lapsien ilmeistä, kuinka he ajatuksissaan näkivät unelmien IP-kerhon
edessään. Lopuksi laitoimme ison paperin liitutaululle kiinni ja
lapset saivat piirtää siihen yhteisen unelmien
Iltapäiväkerhon!
Kerhossa lapset ja me ohjaajat olemme yhteisö. Me ohjaajat vaadimme joka päivä, että lapset arvostavat toisiaan. Kuuntelevat ja hyväksyvät. He saavat olla kerhossa omia itseään tasavertaisesti muiden kanssa.
Jokainen saa/uskaltaa esittää omia ajatuksia ja
näkemyksiään. Lapsille on tärkeää ja hauskaa päästä
sanomaan sanottavansa. He voivat luottaa ja kokea sen, että heitä kuunnellaan. He saavat päivittäin esittää omia toiveitaan ja niitä pyritään toteuttamaan
mahdollisuuksien mukaan. Lapset kokevat voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin ja elämän kulkuun. Kun hyväksymme ja huomioimme ja kehumme toisiamme, niin voimme kokea kuuluvamme joukkoon ja meillä on pienempi riski syrjäytyä.
Tolkkisten IP-kerhon osallisuus
Kerhossamme me ohjaajat tarjoamme monenlaista tekemistä.
Lapset voivat niistä valita mitä haluavat tehdä. Me emme voi toteuttaa lapsien kaikkia toiveita ja monesko toiveet
räätälöityvät ohjaajien toiveiden mukaisiksi. Mahdollistamme esim. askartelun ja leivonnan, johon lasta sitten kehotetaan osallistumaan. Toisaalta usein askartelu ja leivonta ideat ovat kuitenkin lähteneet lapsilta. Kerhossa on siis paljon
osallistamista, mutta meillä Tolkkisissa lapset saavat oikeasti todella paljon itse päättää kuinka viettävät iltapäivänsä…
metsässä, futista pelaillen. Askarrellen tai vaan leikkien. Isosta lapsimäärästä syntyy pieniä ryhmiä pitkin päivää, joissa lapset ovat osallisena tekemisissään. He keksivät leikit ja säännöt ja ottavat vastuun tekemisistään. Mitä nyt siivoamiseen ja välillä järjestyshäiriöihin tarvitaan aikuista ohjaajaa…
Tolkkisten IP-kerhon
Osallistaminen
I FN:s konvention om barnets rättigheter förutsätter man att barn som är i stånd att bilda egna åsikter
garanteras rätten att fritt uttrycka dessa åsikter i alla frågor som rör barnet. Barnets åsikter ska beaktas i förhållande till barnets ålder och mognad.
FN:s konvention om
barnets rättigheter
Enligt Tiina Piiroinen (2005:7) sker delaktighet i grupp och ingen kan vara delaktig ensam.
Det är ofta mycket viktigt för barn att känna att de hör till gruppen.
Barn upplever delaktighet genom att känna att det har en betydelse att han eller hon hör till en viss grupp eller
gemenskap.
Känslan av att höra till gruppen förstärker samtidigt också barnets självbild.
Detta förstärker barnets uppfattning om att hans eller hennes egna personliga tankar är värdefulla.
Ingen kan vara delaktig ensam .
Delaktighet innebär framförallt barnets egen känsla av att hans eller hennes tankar har betydelse och att han eller hon verkligen kan
åstadkomma förändringar i sin egen livsmiljö.
Då man stödjer barnets möjligheter till delaktighet, förbinder sig barnet till den verksamhet som man har fastslagit tillsammans och övar sig också på att ta ansvar för följderna av beslut.
Känslan av delaktighet utformas alltså starkt i växelverkan med andra.
Delaktighet kräver därför jämbördig växelverkan både i diskussioner mellan vuxna och barn och i de diskussioner som barnen för sinsemellan.
Samtidigt lär sig barnet att lyssna på och förstå också andras synpunkter och att beakta dem i den gemensamma planeringen av verksamheten.
Piiroinen (2007:7) och Salmikangas (2007:100) konstaterar att delaktighet alltid är bundet till situationen, det kan inte finnas generell delaktighet.
Delaktighet är inte ett bestående tillstånd, utan formas alltid på nytt i varje interaktionssituation.
Genom delaktighet har barnet möjligheter att påverka verksamheten och dess utformning
(Turtiainen 2001:9).
Fem nivåer av delaktighet och vad man bör
beakta vid varje nivå.
Barn vill uttrycka sina åsikter mera och önskar att de i högre grad skulle få vara med och bestämma.
Den vuxna borde därför vara villig att lyssna på
barnet och planera sin egen verksamhet så att det är möjligt att höra barnet. (Shier 2001:110–112)
Man lyssnar på barnen
Det finns olika skäl till att ett barn inte vågar berätta om sina tankar för den vuxna.
Dessa skäl kan vara till exempel att barnet har dåligt självförtroende, är blygt eller upplever att man inte tidigare heller har lyssnat på barnet i frågor som gäller det själv.
Därför är det viktigt att den vuxna uppmuntrar barnet att uttrycka sina åsikter och på det sättet hjälper barnet att ta sig över eventuella hinder för kommunikation. (Shier 2001:112)
Barn uppmuntras att uttrycka
sina tankar och åsikter
Det är inte ändamålsenligt att uppmuntra barn att berätta sina åsikter för vuxna, om deras åsikter inte beaktas då man fattar beslut.
Att man lyssnar på barnens åsikter innebär inte att den vuxna gör som barnet vill, utan bådas
synpunkter ska beaktas jämbördigt i beslutsfattandet.
Barnets önskemål är en av många faktorer som påverkar beslutet. (Shier 2001:113)
Barns åsikter beaktas seriöst då
man fattar beslut
Den här nivån kan ses som en övergång från att konsultera barnen till att låta dem delta aktivt i
beslutsfattandet. Nu får barnet delta mera aktivt, och får därmed mera makt då det gäller beslutsfattandet.
(Shier 2001:113–114)
Detta bland annat förbättrar helhetskvaliteten, ökar barnens engagemang och samhörighetskänslan i gruppen samt förbättrar barnens självförtroende, empati och ansvarstagande. (Shier 2001:114)
Barnen deltar i
beslutsfattande processer
Senast på denna högsta nivå av delaktighet borde den vuxna dela sin makt med barnen.
Barnen borde också dela på ansvaret för följderna av besluten enligt sin ålder och mognad.
För att makten över beslutsfattandet ska fördelas
jämnt, ska den vuxna granska och ändra praxis så att den stödjer delad makt. (Shier 2001:115)
Barnen delar makt och
ansvar för beslutsfattande
Beredvillighet Den vuxna ska personligen förbinda sig till att arbeta på ett visst sätt och ska omfatta en involverande
tankemodell. Denna fas förutsätter ännu inte praktiska åtgärder. (Shier 2001:110)
Resurser Resurserna berättar om möjligheter som främjar
organisationens eller den anställdas agerande i praktiken. Det kan handla om resurser, personliga färdigheter, kunskap och att utveckla nya arbetssätt. (Shier 2001:110)
Gemensamma modeller för sättet att arbeta Gemensamma modeller skapar förutsättningar för att sättet att arbeta ska bli bestående. Arbetssättet införlivas i organisationen, så att det blir en inbyggd och fungerande del av organisationen. Detta möjliggör en särskild grad av barns delaktighet. (Shier
2001:110)
Alla fem nivåer har ytterligare delats in i tre
faser av engagemang
Idéskapande
Kunskap
Planering
Beslutsfattande
Verksamhet
Utvärdering
Tiina Piiroinens (2007:8-9)
definitioner av olika faser av delaktighet
Då barnet samlar erfarenhet av sin omvärld får det samtidigt tankar om hur omvärlden kunde göras bättre för honom eller henne.
Hos barn utgår idéskapandet alltså från att de själva får vara med i verksamheten på ett helhetsbetonat sätt och använda olika sinnen.
I den här fasen är det viktigt att barnen får möjlighet att uttrycka sina tankar fritt.
Den vuxnas uppgift i den här fasen är att stödja barnens idéskapande.
Idéskapande
För att idéerna ska kunna omsättas i praktiken,
måste idéerna också granskas kritiskt utgående från kunskap.
Den vuxnas uppgift är att styra barnen till att förstå hur realistiska deras planer är och hur de i
verkligheten kan genomföras i praktiken.
Kunskap
I planeringsfasen är det bra att ge barnen tid och vara tålmodig, så att en konkret plan börjar
utformas.
Den vuxnas uppgift är fortfarande att stödja idéskapandet men också att ge tillräckligt med kunskap för att planen ska lyckas.
Planering
I fasen då man fattar beslut är det viktigt att man tillsammans med barnen försäkrar sig om att alla förstår vad man tillsammans har beslutat.
Då får barnen känslan av att de verkligen har möjligheter att påverka praktiska förändringar.
Särskilt att slutföra besluten är viktigt, eftersom det ger dem som deltar erfarenheter av att lyckas och på det sättet motiveras de att också senare delta i
planeringen av verksamheten.
Beslutsfattande
Under själva verksamheten är det önskvärt att vuxna och barn delar kunskaper, så att alla får uppleva att de lyckas.
Detta kan till exempel i praktiken innebära att barnen får små ansvarsuppgifter under
verksamheten och på det sättet får vara en sorts hjälpledare.
Verksamhet
Efter verksamheten är det bra att utvärdera hur man har hållit fast vid beslutet och hur det påverkade
verksamheten i praktiken.
Utvärderingen bör ske med barnets språk, alltså den vuxna ska vid utvärderingen fästa särskild
uppmärksamhet vid de ord som används då man utvärderar verksamheten tillsammans.
Vid utvärderingen är det bra att fästa
uppmärksamhet vid allas deltagande och också vid de faktorer som eventuellt försvårade de
ursprungliga planerna.
Utvärdering
Delaktighetens steg
Kerkkoon
Unelmien Iltapäiväkerho
Joka kuukausi pidämme kerholaisten kanssa kokouksen jossa yhdessä päätämme ja keskustelemme kerhon
asioista.
Viikon Henkilöt: mahdollisuus vaikuttaa viikon aikana kerhon toimintatuokioihin: liikuntaleikit, pallopelit, satu, askartelu, maalaus, muovailu.
Hartaushetkessä avustajana.
Välipalan esittely+apulainen.
Seinälle laitettavat ”Toivomus pisarat” (lasten toiveita IP- kerhossa
Ohjattujen toimintatuokioiden lisäksi lapsella on mahdollisuus valita omaa mieleistä puuhasteltavaa.
Osallisuus Kerkkoon IP-
kerhossa
Kerkkoossa lapsia osallistetaan kerhon toimintaan
Koska
Lapset sitoutuvat yhteisiin päätöksiin
Kasvanut me henki = Meidän yhteinen kerho.
Lapset ovat innoissaan ja tuntuvat viihtyvän kerhossa.
Vuorovaikutus lisääntynyt:
lapsi-aikuinen lapsi-lapsi
Tykkään IP-kerhossa pelata futista
En drömdag i Sannäs eftis
Sannäs eftis höst 2017
Barnen ritade väldigt stora drömmar (tex. Konsert i Hartwall-Arena, Biorex, Borgbacken i Helsingfors, simhallen). Jag berättade att man också kan tänka sig en vanlig eftisdag med det man tycker bäst om på eftis. Så att vi skulle få idéer på detta som redan fungerar samt få nya idéer. Många tycker att det är roligt att se på film och äta popcorn/godis. Så nu tänkte vi planera en Biorex-utfärd till våren.
Kevätkummun Unelmien
iltapäiväkerho
Meidän kerhossa käytämme osallisuutta näin:
Joka päivä erilaista toimintaa, josta lapsi itse voi
valita mieleisen, esim. pallopelejä liikuntasalissa tai askartelutyöpaja tai piirtämistä tai leikkimistä
leluilla. Kannustamme kokeilemaan kaikkea.
Ohjaajat kyselevät lasten toivomuksia, kirjaavat ne ja ne toteutetaan, jos vain mahdollista
Ohjaajat kuuntelevat lasten mielipiteitä ja kertovat niistä muille ohjaajille. Tiimissä ja yhdessä lasten kanssa mietitään sitten mitä asialle voisi tehdä.
Kevätkummun ip-kerho ja
osallisuus
Luomme hyväksyvän ilmapiirin, jossa lapset tuntevat että he voivat tuoda näkemyksiään ja toivomuksiaan esille.
Olemme positiivisia ja kannustavia ja näytämme että jokaisen mielipide on tärkeä.
Annamme lapsille vastuuta, esim. siirtymiset koulun sisällä, yksi lapsi johtaa jonoa ym.
Keskustelemme paljon lasten kanssa kahden jotta
saamme kuulla myös ujompien mietteitä ja toivomuksia.
Teimme unelmien ip-piirustuksen(kts kuva) lasten kanssa ja he toivat esille että haluaisivat pelata puhelimilla,
juhlia, syödä karkkia, askarrella ja piirtää ym. kerhossa.
Kevätkummun ip-kerho ja
osallisuus
Tuorilan Unelmien iltapäiväkerho
lapset saavat olla kerhossa osallisina:
- astioiden ja ruokalaatikon
viemisessä keittiöön.
- välipalan tekemisessä.
- jos jotakin pitää hakea esim. keittiöstä.
- tekemiseen ulkona, ja salissa.
Ilolan unelmien iltapäiväkerho
Lasten unelmien iltispäivä:
Meillä oli iso paperi johon jokainen sai kirjoittaa asioita, joita toivoisi iltiksessä tehtävän/olevan. Kävimme lasten kanssa yhdessä läpi mitkä toiveista ovat mahdollisia ja mitkä eivät.
Lapset toivoivat mm.
Retkeä HopLoppiin, uimaan ja mäkkäriin
Lisää leffailtoja sekä puhelinpäiviä
Lisää patjoja, tyynyjä, peittoja, säkkituoleja
Karkkia, kakkua, limsaa
Lapset halusivat myös:
Oikean hevosen
Polttaa tyynyjä (?)
Kulloon Unelmien iltapäiväkerho
Meillä osallisuus näkyy joka päiväisessä toiminnassa. Lapset saavat päättää mitä leikitään, ohjaajat ovat kerhossa mahdollistajina.
Osallisuus näkyy mm. seuraavissa asioissa:
Lapsi keksii uuden leikin, johon hän pyytää toiset mukaan. Leikin keksijä kertoo toisille säännöt ja kertoo miten leikkiä leikitään.
Ohjaaja toimii tarkkailijana ja silmäilee onko toiminta reilua ja järkevää.
Lapsi saa askartelu/hamahelmi- idean joita muutkin haluavat toteuttaa, ”mallin” keksijä auttaa muita toteuttamisessa
Jumppasalissa toiminta on usein vapaata ja lapset itse keksivät mitä yhdessä leikitään, kun säännöt on jo kaikille tutut, ei ohjaajan tarvitse muuta kuin seurata vierestä.
Pidämme kerhokokouksia, jossa yhdessä päätetään mitä sinä päivänä tehdään.
Osallisuus Kulloon
iltapäiväkerhossa
Kulloo
Riehakkaan ryhmän kanssa on oltava tietyt rajat, joista joutuu
turhankin usein aina muistuttamaan. Olisi hienoa jos ei päivittäin tarvitsisi muistuttaa samoista asioista. Aika harvoin on hetki, jolloin kaikilla olisi järkevää tekemistä, joka olisi lähtöisin lapsista.
Toiveita:
Lasten omat kokoukset, joissa lapset itse päättäisivät
käsiteltävistä asioista.
Päättäisivät itse kuka on
puheenjohtaja ja kuka sihteeri yms.
Lasten suosikkipäivä. Lasten suosikkileikkejä kyllä leikitään, mutta olisi kiva järjestää päivä joka olisi kokonaan lasten itse suunnittelema ja toteuttama.
Tämä vaatisi ryhmältä hyvää yhteishenkeä sekä yhteen hiileen puhaltamista.
Vi började med att diskutera med barnen i samlingen kring ämnet och ritade sedan fina bilder om min drömdag.
I samlingen får barnen komma med egna åsikter och frågor kring min drömdag. Vi ledare styr diskussionen åt rätt håll och tillägger viktiga punkter + väcker tankar -vad är möjligt att
göra i eftis? -hur lång är en eftisdag?(så tiden räcker till den idé barnet har) -vad tycker just du om att göra/intressen/hobbyn?
osv.
Sedan fick barnen en liten stund för sej själva att fundera på uppgiften och planera sin text/ritning.
Vi satte igång med tecknandet. Barnen jobbar ivrigt och har
många fina idéer. Viktigt att ledarna visar sitt intresse, är ivriga och lockar barnen att delta. Vissa får man kämpa på lite extra med att komma igång :)
En drömdag i Neppis1 eftis
Tankar av barn och vuxna
Tankar av barn och vuxna:
-Många av barnen vill allra helst göra såna saker som vi redan gjort och gör på en vanlig eftisdag :)
-Barnen jobbade
koncentrerat och noggrant - tog ansvar över sin uppgift!
-I vissa bord diskuterades det glatt & ivrigt kring temat -samhörighet!
-Barnen visade till slut upp sina jobb och var mycket stolta över sina ritningar
Barnen själva deltar i hela processen från början till slut och förverkligar sin egen idé, samt påverkar själva hur hen vill att slutresultatet skall bli.
Vuxna vägleder och
hjälper vid behov, samt ger de material som
behövs.
Keskuskoulun unelmien
iltapäiväkerho
Niistä kävi ilmi, että eniten lapset toivoivat hiljaisuutta.
Unelmia olivat myös Halloweenjuhlat, lelupäiviä lisää, karkkisateita, leikkejä sekä lemmikkieläin päiviä.
Kävimme näitä toiveita lasten kanssa lävitse.
Halloweenjuhlat oli meillä niin kivat, että toivottiin ensivuonna samanlaisia. Selitimme lapsille miksi
lemmikkieläimiä ei valitettavasti voi tuoda kouluun eikä karkkipäiviä voi koulussa pitää. Se mitä me voimme
toteuttaa kerhossa on hiljainen toiminta, lelupäiviä
useammin, leikkejä ja lemmikkieläinpäivän kertomalla omasta lemmikistä ja piirtää siitä vaikka oman taulun.
Lapset saivat piirtää tai kirjoittaa
unelmien ip-kerho päivästä.
Käytiin lasten kanssa läpi miten toimitaan tai tehdään kun meneillään oleva juttu ei kiinnosta. Kannustettiin lasta osallistumaan yhteiseen toimintaan esim. liikuntaleikit.
Tärkeintä ei ole voittaminen vaan osallistuminen. Pihalla huomattiin, että lapsi oli jätetty leikin ulkopuolellle.
Keskusteltiin lasten kanssa, että kerhossa me olemme jokainen ryhmän jäsen, kaikki otetaan mukaan leikkiin eikä ketään jätetä yksin. Oman haasteen kerhossa tuovat erityistuentarpeessa olevat lapset. Kirjasimme myös asian, jossa käytimme osallisuutta tähän asiaan oli se kun
kyseinen lapsi haastavissa tilanteissa käyttäytyi
aggressiivisesti niin välittömästi selvitimme asian lapsen sekä vanhemman kanssa.
Se missä huomasimme
käyttävämme osallisuutta
Osallisuus näkyy meillä ryhmään kuulumisella,
lapsilähtöisyydellä, vuorovaikutuksella lapsen sekä lapsiryhmän kanssa jossa jokainen saa tilaa ilmaista
näkemyksiään ja kiinnostuksen kohteita. Ohjaamme myös lapsia osallisuuteen siivoamalla yhdessä tavarat
paikoilleen. Huolehditaan omista vaatteista ja repuista naulakkoon. Pidetään huolta, että kaikki otetaan mukaan leikkeihin, ketään ei jätetä yksin. Kaikki saavat ystäviä ja kokevat onnistumisen kokemuksia sekä autamme
sosiaalisten tilanteiden oikeudenmukaisessa
rakentumisessa ja tuetaan erityistuen tarpeessa olevia lapsia, jotta kaikilla on yhtäläinen oikeus kuulluksi tulemisessa.
Näin tunnistimme, että
osallistutamme lapsia.
Meillä piirissä keskustellaan päivittäin. Kuunnellaan lapsia ja heidän toiveita. Toteutamme toiveita
leikeissä, askarteluissa, liikunnassa ja toiminnassa missä on mahdollisuus. Nyt teemme töitä
lapsiryhmän kanssa hiljasuus ip-kerhossa. Jokainen osallistuu tähän itse antamalla läksyjen teko-
ruokarauhan. Pidämme myös
rentoutumisharjoituksia sekä otamme huomioon toisemme antamalla jokaiselle mahdollisuuden omaan vuoroon ja kuulluksi tulemiseen.
