Oivo ja Kerätär 2018

Oivo ja Kerätär tarkastelivat selvityksessään (Oivo, T. & Kerätär, R. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 43/2018) osatyökykyisten työllisyyden ongelmakohtia työttömyyden pitkittymi-sen ilmiöistä käsin. Selvitys kokosi johtopäätösten tueksi aikaisemmin tehtyjä selvityksiä ja tutkimuksia sekä sidosryhmien näkemyksiä tilanteesta ja ratkaisuista.

Työttömät ovat sairaampia kuin työssä käyvät, koska työttömiksi valikoituu sairaampi väestönosa, ja työttömyys lisäksi heikentää edelleen terveyttä. Työttömät käyttävät kui-tenkin vähemmän terveydenhuollon palveluja kuin samanikäiset työssä olevat. Suuri osa pitkäaikaistyöttömien heikentyneestä työkyvystä on tunnistamatonta.

Selvityksessä arvioitiin, että 81000 pitkäaikaistyöttömästä noin 16000 henkilön työkykyä voitaisiin kohentaa hoidoilla, kuntoutuksella ja työmarkkinoiden joustoilla. Arviolta noin 27000 työnhakijana ollutta pitkäaikaistyötöntä oli todellisuudessa työkyvytön ja väärän etuuden piirissä.

Työttömyydestä näyttää Oivon ja Kerättären mukaan kehittyneen suurella osalla välivaihe työkykyisyyden ja työkyvyttömyyden välille ja työttömyysetuuksista välivaihe ansioiden ja sairausperusteisten etuuksien välille. Yhtenä suurena taustatekijänä on, että työttömien sairauksien toteamisessa, hoidossa ja kuntoutuksessa sekä sairauspäivärahan ja työkyvyt-tömyyseläkkeen prosesseissa on huomattavia puutteita.

Pitkäaikaistyöttömillä on usein samanaikaisesti monen eri palvelun tarvetta. Sosiaalityön, terveydenhuollon, Kelan, TE-palveluiden sekä muiden asiakkaan tarvitsemien palveluiden yhteensovittamista edellyttävää vastuuta ei kuitenkaan ole kenelläkään eivätkä asiakkaat saa tarvitsemiaan työkyvyn arviointi- ja tukipalveluita. Palvelut toteutuvat sattumanvarai-sina, osittaisina tai jäävät toteutumatta. Monialaisissa yhteispalvelupisteissä tehdään pitkä-aikaistyöttömille työkyvyn kartoituksia, mutta rakenteet, toimintamallit ja osaaminen tä-män vaiheen jälkeiseen monialaiseen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin puuttuvat.

Terveydenhuollon osuus on tunnistettu laajasti riittämättömäksi, ja lääkäreiden työkyvyn arvioinnin ja monialaisen verkostotyön osaamisessa on vakavia puutteita. Selvityksessä tuli esille, että pitkäaikaistyöttömien sairauksia ei tutkita tai hoideta asianmukaisesti ja heille kirjoitetuissa lääkärinlausunnoissa on hyvin usein huomattavia puutteita. Viitteitä myös tämän väestöryhmän tarpeiden ohittamisesta, aliarvostuksesta ja väheksymisestä tuli esille. Kokonaisuutena näyttää siltä, että kunnissa ei ole riittävästi huolehdittu velvolli-suudesta seurata tämän väestöryhmän terveyttä ja toimintakykyä ja kohdentaa palveluita riittävästi sille joukolle, jota ei välttämättä vastaanotoilla muutoin näy.

Mikäli osatyökykyisten suhteellista asemaa työmarkkinoilla halutaan parantaa, tulee pal-veluja Oivon ja Kerättären mukaan määrätietoisesti ja systemaattisesti suunnata sekä uudelleen muotoilla tälle kohderyhmälle. Työmarkkinoilla tarvitaan tukitoimia hyvin eri-laisille henkilöille ja erilaisten työrajoitteiden takia. Osa on täysin työkykyisiä tukitoimien avulla, osa on kykenevä tekemään vain räätälöidysti osan työtehtävistä. Sekä avointen että siirtymätyömarkkinoiden mahdollisuuksien kehittäminen on tarpeen osatyökykyisten työ-elämäosallisuuden näkökulmasta.

Entistä useammalle on tarjolla työtä aiemman kokopäiväisen palkkatyön sijasta joko osa-aikaisesti palkkatyössä tai ostopalveluna esimerkiksi oman yrityksen kautta. Työ voi koostua monista lyhytaikaisista työtilaisuuksista, joita tehdään käyttämällä palveluntarjo-ajien digitaalisia työnvälitysalustoja ja laskutuspalveluita. Alustatalouden mahdollisuudet tulisikin Oivon ja Kerättären selvityksen mukaan hyödyntää täysimääräisesti myös osatyö-kykyisten kannalta.

Oivon ja Kerättären asettamat työkykyohjelman tavoitteet olivat:

a. Työelämäosallisuuden lisääminen siten, että kaikki työ- ja toimintakykyä sekä työelämäosallisuutta tukevia palveluita tarvitsevat tunnistetaan ja heille jär-jestetään yksilölliset ja vaikuttavat tukipalvelut ja etuudet.

b. Avointen työmarkkinoiden ja siirtymätyömarkkinoiden kehittäminen luo-malla uusia rakenteita ja toimintatapoja, joiden avulla työhalukkaiden ja työ-kykyisten osallistuminen työelämään on mahdollista.

c. Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten tarvitsemien monialaisten palvelui-den integraation toteutuminen laadukkaasti ja koordinoidusti. Tämä edellyt-tää eri hallinnonalojen palvelujärjestelmien ja palveluiden yhteensovittamista nykyistä johdonmukaisemmin.

d. Oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden lisääntyminen osallisuudessa työhön ja työllistymistä tukeviin palveluihin.

Työkykyohjelma muodostuisi Oivon ja Kerättären mukaan kolmesta osasta:

a. Työkykypalvelujen prosessi ja palvelujärjestelmä

Luodaan yhtenäinen malli yksilölliseksi työkykypalvelujen prosessiksi, jonka tarkoi-tuksena on työkyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen, laadukas toiminta-kyvyn rajoitteiden ja resurssien arviointi, hoidon, kuntoutuksen ja muiden palvelui-den sekä etuuksien tarpeen arviointi ja työkykyä tukevien palveluipalvelui-den suunnittelu.

b. Suomen malli osallisuutta mahdollistaviksi siirtymätyömarkkinoiksi ja avointen työmarkkinoiden ratkaisuiksi

Ohjelma muodostuu ainakin seuraavista osa-alueista:

Työnvälitys- ja rekrytointipalvelujen uudelleenmuotoilu

− Muotoillaan työnvälityksen ja rekrytointipalvelujen tarvelähtöinen ja yhdenvertainen palvelukonsepti. Keskeistä on riittävä henkilökohtainen tuki (case management), jossa palvelut räätälöidään tarpeen mukaisesti sekä niiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan.

− Palvelumallissa huomioidaan myös työnantaja-asiakkaan tarpeet, eli

tarjotaan yksilöllisempää tietoa osatyökykyisen työnhakijan ominaisuuksista, tuottavuudesta ja rajoitteista.

− Työpankkikokeilun sekä henkilöstöpalveluyritysten kanssa tehtyjen pilottien perusteella tulee rohkeasti mallintaa erilaisia työllistämisinsentiivejä

(työllistämisbonus).

Yhteiskunnallisten yritysten strategia

− Laaditaan strategia yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Strategian tavoitteena on koordinoida eri toimijoiden yhteistyötä sekä arvioida ja mitata kestävien liiketoimintamallien vaikuttavuutta.

Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelma

− Käynnistetään valtakunnallisesti johdettu hanke, jonka tarkoituksena on vauhdittaa työllistymisehdon käyttöä kuntahankinnoissa.

c. Yhtenäinen ja kannustava etuusjärjestelmä, joka tukee osatyökykyisen työelämäosallisuutta

Työttömyysturvaa tulee muuntaa työllisyysturvan suuntaan.

Osatyökykyisten kannalta etuusjärjestelmän kehittämisessä tulee tarkastella samanaikai-sesti aktivointi-, kuntoutus- ja työkykytoimien kokonaisuutta ja rakentaa asiakkaan kan-nalta mahdollistava, ennustettava ja läpinäkyvä toimeentulojärjestelmä. Toimenpiteistä tulee muodostua yksilöllinen prosessi, jonka ajalta toimeentulo on turvattu.

Lineaarisen mallin valmistelua työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osallistumiseksi työhön tulee jatkaa.