12 Palvelutoiminta ja sen suhde liiketoimintaan
12.1 Työnteon edellytyksiä ja työntekoa tukeva palvelutoiminta
Lähtökohtaisesti Yrityskonserniin osoitetut osatyökykyiset ovat siirtyessään jo saaneet ja saavat jatkuvasti suuren määrän monipuolisia julkisia palveluita ja ovat kokeneet erilaisia työllistymiseen tähtääviä vaiheita. Tämä asiakassuhde julkisiin palveluihin ei katkeaisi siir-ryttäessä Yrityskonserniin. Julkisista palveluista vastaavat viranomaiset ja Yrityskonsernin henkilökunta sovittaisivat toimintansa yhteen mm. niin, että tarvittavia tietoja välitettäisiin osatyökykyisen suostumuksella ja Yrityskonserni rakentaisi toimenpiteensä julkisten pal-veluiden varaan niitä tarvittaessa täydentäen.
Palvelutoiminnossa olisi tarvittava määrä eri alojen ammattilaisia, ja se ostaisi tarvittavan konsultti- ym- osaamisen. Palvelutoiminnon asianmukainen resurssointi olisi tärkeä edelly-tys onnistumiselle, koska vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset tarvitsevat työssä menestyäkseen selkänojakseen oikein mitoitetut ja kohdistetut sekä laadukkaat palve-lut. Osatyökykyisen saaman palvelupaketin vaikuttavuuden nosto on eräs niistä asioista, joiden avulla uuden toimijan kautta voidaan päästä parempiin tuloksiin osatyökykyisten työllistämisessä. Merkittävä osa palveluista annetaan vasta työnteon aikana, ja näillä pal-veluilla voidaan varmistaa työnteon onnistuminen ja jatkuminen.
Yrityskonsernin palvelutoiminto vastaisi osatyökykyisen saamien työnteon edellytyksiä ja työntekoa tukevien palveluiden varmistamisesta hyödyntäen
mahdollisimman pitkälle asiakkaan saamia julkisia palveluita ja tarvittaessa ostaen täydentäviä palveluita tai viime kädessä tuottaen niitä itse.
Palvelutoiminto ottaisi vastuulleen osatyökykyisen valmentamisen ja asioiden hoitamisen tarpeen mukaan sellaiseen vaiheeseen, että työllistyminen voisi menestyksellä onnistua ja jatkua.
Työttömällä osatyökykyisellä voi saadessaan TE-toimistolta osoituksen siirtyä Yrityskonser-nin palvelutoiminnon piiriin olla jo olemassa jokin häntä koskeva työllistymisen edellytyk-siä kohentava palvelusuunnitelma, kuten työllistymissuunnitelma, aktivointisuunnitelma tai monialainen työllistymissuunnitelma. Näiden syntymistä, toteuttamista tai vaikutta-vuutta ei tulisi uudella mallilla mitenkään haitata. Yrityskonsernin palvelutoiminnossa olisi järkevää hyödyntää jo tehtyä suunnittelua ja sovittuja palveluita. Yrityskonserniin siirtyville osatyökykyisille tulisi antaa ne julkiset palvelut, joita annetaan muillekin työttömille tai työllistyneille. Yrityskonserniin osoittamisen johdosta ei siis saisi lopettaa normaalien jul-kisten palvelujen antamista.
Jos jo tehdyt suunnitelmat ja toimenpiteet ovat hyviä ja riittäviä, ei palvelutoiminnon tar-vitsisi niihin kajota vaan seurata niiden asianmukaista toteutusta. Yrityskonsernin palvelu-toiminto voisi nojata niihin ja rakentaa niiden päälle jotain täydentävää, jonka se arvioisi hyödylliseksi. Jos ongelma on se, että nykyiset palvelut eivät riitä vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten auttamiseen, ratkaisu ei ole niiden poistaminen vaan pikemmin-kin tehokkaampi hyödyntäminen ja täydentäminen. Olennaista on vain, että uuden toi-mijan mallin ei sinänsä tarvitsisi kaavamaisesti muuttaa tai korvata kenenkään oikeuksia ja mahdollisuuksia nykyisiin etuuksiin ja palveluihin, vaan se tulisi nähdä ennen kaikkea täydentäjänä ja tehostajana tilanteissa, jotka ovat erityisen haastavia. Keskeistä olisi edetä pragmaattisesti kunkin tilanteen pohjalta tavoitteena mahdollisimman tehokas tulos.
Palvelutoimintoon tullessaan osatyökykyinen voi parhaillaan saada tai olla jatkossa saa-massa erilaisia julkisia palveluita, kuten tieto- ja neuvonta-, koulutus- ja osaamis-, uraval-mennus-, työhönvaluraval-mennus-, terveyden edistämis- tai kuntouttavan työtoiminnan palve-luita tai työ- ja koulutuskokeilujaksoja. Palvelutoiminto voisi tältä pohjalta
− kartoittaa osatyökykyisen saamat julkiset palvelut tarvittavin yhteydenotoin osatyökykyisen apuna
− perehtyä osatyökykyisen työkyvyn arviointiin ja analysoida muutenkin hänen tilannettaan hänen suostumuksellaan (tehdyt työkyky- ym. arviot, lääkärintodistukset yms. pohjana)
− täydentää tarvittaessa julkisia palveluita koskevaa neuvontaa ja osatyökykyisen avustamista työuran suunnittelussa ja osaamisen kehittämisen suunnittelussa
− tukea osatyökykyistä välttämättömien siviiliasioiden hoitamisessa, ml. lomakkeiden laadinnassa viranomaisille tai työnantajille ja valmentautumisessa neuvotteluihin tai haastatteluihin
− järjestää täydentävää työhön valmennusta, työn ja työolosuhteiden muotoilua ja muuta tukea työn aikana
Palvelutoiminto voisi osatyökykyisen kanssa miettiä, puuttuuko osatyökykyiseltä jotakin työllistymisedellytysten kannalta olennaisen tärkeätä palvelua tai tukea, jonka palvelutoi-minto voisi osatyökykyisen apuna varmistaa julkisten palveluiden kautta, ostoin tai omalla tuotannolla. Tällöin olisi muutosten arvioinnissa otettava huomioon niiden mahdollinen heikentävä vaikutus olemassa oleviin etuuksiin.
Hyödyllisiä täydentäviä palveluita voitaisiin tarvittaessa ostaa esim. muilta välityö-markkinatoimijoilta ja järjestöiltä. Jos palveluiden hankinta edellyttäisi kilpailutusta, Yrityskonserni voisi ne kilpailuttaa tai hyödyntää tilanteen salliessa esim. Hansel Oy:n puitesopimuksia.
Vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten tuen tarpeet ovat korostetun yksilöllisiä.
Voi olla tilanteita, joissa esim. tarkastelun painopiste on ollut työvoimahallinnon palve-luissa mutta osatyökykyinen tarvitsisikin enemmän sosiaalitoimen palveluita. Tällainen riski voi olla mm. sairaiden ja vammaisten kohdalla. Palvelutoiminto voisi tarkistaa palve-lukokonaisuuden tasapainon ilman hallinnonalarajoitteita. Kiireessä voi jäädä katveita.
Laajassa Euroopan maita koskevassa tutkimuksessa tarkasteltiin kroonisesti sairaiden integrointia työelämään ja havaittiin mm., että annettuja politiikkasuosituksia noudatet-tiin käytännön tasolla usein varsin huonosti, vaikka niitä pidetnoudatet-tiin sinänsä hyvin tärkeinä (Vlachou ym.).
Jotkut osatyökykyiset saattaisivat hyötyä lisäkoulutuksesta. Tähänkin tulisi olla mahdol-lisuus, ja palvelutoiminto voisi yhdessä osatyökykyisen kanssa arvioida koulutustarpeen.
Kouluttautuminen voitaisiin suunnitella siten, että se voisi jatkua myös liiketoimintavai-heessa. Palvelutoiminnolla tulisi olla hyvät verkostoyhteydet koulutuksen tarjoajiin. Jos julkiset koulutuspalvelut edellyttäisivät täydennystä joiltakin osin, palvelutoiminto voisi tarvittavan lisäkoulutuksen ostaa. Palvelutoiminto tukisi osatyökykyisen arjen suunnittelua niin, että tarvittava koulutus saataisiin niveltymään toimivalla tavalla muuhun ohjelmaan.
Yrityskonsernin palvelutoiminto toimisi eräänlaisena osatyökykyisen yksilöllisenä managerina ja valmentajana.
Yrityskonsernin mahdollisuudet kohentaa osatyökykyisten asemaa perustuisivat mm.
siihen, että Yrityskonserni voisi keskittyä paljon pienemmän ihmisryhmän etujen ajami-seen kuin esim. TE-hallinto tai kuntien viranomaiset. Kullekin osatyökykyiselle olisikin
tarkoituksenmukaista nimetä vastuuhenkilöt, jotka vastaisivat osatyökykyisen palveluko-konaisuuden seurannasta ja ohjaisivat osatyökykyistä kaikessa työnteon edellytyksiä ja työntekoa vahvistavassa toiminnassa. Vastuuhenkilöt ottaisivat tarvittaessa selvää asioista ja neuvottelisivat eri suuntiin mm. pääsyistä palveluihin.
Yrityskonsernin palvelut olisivat osatyökykyiselle lähtökohtaisesti maksuttomia. Jos niitä tarjottaisiin tälle ihmisryhmälle maksullisina markkinoilla, kysyntää ei olisi. Työntekijöille annettavat palvelut olisivat luonteeltaan vahvasti sosiaalipoliittisia, eikä asiakasmaksupe-rusteisuus tässä tapauksessa hyvin sovellu kustannusten kattamiskeinoksi.