Kirkko - valtio - maallistuminen
3
0
0
Full text
(2) Kirkko - valtio - maallistuminen MARKKU HEIKKILÄ. Yllä olevat käsitteet nousivat lähes itsestään esille, kun tehtäväänsä asetettu työryhmä pohti 60-vuotista merkkipäiväänsä lähestyvän professori Juha Sepon tähänastista elämäntyötä. Perinteinen akateeminen juhlakirja ei ollut tavoitteena. Tuntui kuitenkin luontevalta, että Teologinen Aikakauskirja omistaa teemanumeron entiselle päätoimittajalleen. Tämän numeron kirjoitukset eivät muodosta ennalta jäsennettyä järjestelmällistä kokonaisuutta. Enemmän kysymys on siitä, että Juha Sepon kanssa eri vaiheissa yhteistyössä olleet tutkijat ja käytännön asiantuntijat avaavat erilaisia näkökulmia kolmeen otsakkeessa mainittuun teemaan tai niiden keskinäiseen suhteeseen. Kirkko asettuu tässä yhteydessä ennen muuta muuttuvaan 1800-ja 1900-lukujen yhteiskuntakontekstiin. Sen suhde valtioon, kansalaisyhteis-. kuntaan sekä toisaalta vuorovaikutus maallistumis-, yksityistymis- ja modernisaatiokehityksen kanssa on monipuolisesti esillä mukana olevissa kirjoituksissa. Kirkkohistorian klassisia teemoja on esillä myös kirjallisuusosaston resensioissa, joiden painopiste on luonnollisesti alan uusimman tutkimuskirjallisuuden esittelyssä. Katsaus Juha Sepon omaan tieteelliseen tuotantoon osoittaa, että kolmen iskusanan välimaastoon sijoittuva tematiikka on ollut hänelle läheinen tutkimuskenttä. Väitöskirjassa Uskovien yhteisö vai valtionkirkko (1983) selvitettiin vuoden 1923 alusta voimaan astuneen uskonnonvapauslain seurauksia uskonnollisten vähemmistöyhteisöjen näkökulmasta. Työ edellytti kuitenkin näiden yhteisöjen toimintainnovaatioiden rantautumisen ja organisaation kehittymisen selvittämistä 1800-luvun varhaisemmista tai.
(3) useita tutkimuksia, jotka välillisesti liittyvät komiteatyössä esillä olleisiin kysymyksiin. Juha Seppo julkaisi niin kansainvälisen vapaa-ajattelijaliikkeen kuin sen suomalaisenkin haaran toimintaa käsittelevät tutkimukset. Edellinen tutkimus on nimeltään Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto 1880—1905 ja se ankkuroitui vuosisadanvaihteen eurooppalaiseen ilmapiiriin. Jälkimmäisessä taas oli kysymys liikkeen suomalaisen jäsenhaaran maailmansodanaikaisista vaiheista. Parhaillaan julkaisemista odottaa kirkkoa ja itsenäistä Suomea vuosina 1917-1998 käsittelevä tutkimus. Erikoistuminen valtion ja kirkon oikeudellisten yhteyksien selvittämiseen on tarjonnut Juha Sepolle mahdollisuuden toimia Euroopan unionin maissa toimivan European Consortium for State and Church Research -työryhmän suomalaisena jäsenenä. Jäsenistö edustaa uskonto- ja kirkko-oikeuden juridista asiantuntemusta alan huipulta. Seppo on kirkkohistorioitsijana ryhmän ainoa teologijäsen.. myöhemmistä vuosikymmenistä lähtien aina 1920luvun alkuun asti. Siten tutkimus on edelleenkin, paitsi varsinaisen kohteensa kannalta pätevää analyysia, myös tarkasteltujen vähemmistöyhteisöjen varhaisen historian perusselvitys. Seuraava Juha Sepon monografia kohdentui perinteisempään suomalaisen kirkkohistoriantutkimuksen aihekenttään. Etelä-Pohjanmaan maakuntahistorian sarjaan kuuluva Seurakuntaelämä ja uskonnolliset liikkeet Etelä-Pohjanmaalla 1809-1917(1987) on siinä suhteessa kirkkohistorioitsijan tyypillistä perustyötä, että useimmat Juha Sepon opettajat, esimerkiksi Mikko Juva, Kauko Pirinen ja Pentti Laasonen, ovat tarttuneet vastaavanlaisiin aiheisiin. Jokainen maakuntahistoria on aina osaksi myös kirjoittajansa näköinen. Juha Sepon tekstiä leimaa erinomainen perehtyneisyys 1800-luvun pohjalaiseen papiston edustaman kirkollisuuden sekä nuoremman papiston ja maallikoiden edustaman herätysliikekristillisyyden vuorovaikutukseen yhteiskunnallista ulottuvuutta unohtamatta. 1970-luvun alussa alkoi työjakso Lauri Tarastin työparina parlamentaarisen kirkko ja valtio -komitean sihteerinä. Tarasti edusti juridista asiantuntemusta ja Seppo taas kirkollisten olojen hallintaa. Vuonna 1977 ilmestyneen komiteamietinnön jälkeen on ilmestynyt. Kuvat: Seppo J. J. Sirkka ja Mikko Ketola/Suomen kirkkohistoriallisen seuran kuva-arkisto. KIRJOITUKSIA - UPPSATSER. 5.
(4)
Related documents
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman tulee vaikuttaa järjestelmällisesti Pohjoismaiden
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ja ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä Juha Sipilän halli- tuksen kärkihanketta ”Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri” sekä sen
Vederbörande ministerium kan dessutom bevilja kommunen tillstånd att lösa in ett område som i generalplanen har anvisats som trafikled, för bostadsbyggande eller för
STYR: godkände förslaget efter diskussion och upphävde samtidigt den tidigare anvisningen för intern kontroll.. § 115 Godkännande av dataskyddspolicy
• Skicka eller faxa underlaget senast den första vardagen i månaden Ring någon av oss avgiftshandläggare för frågor NN , NN. Härmed intygas att nedanstående uppgifter
Kokonaan toista luokkaa on puolalaisen ohjaajan Krzysztof Kie lowskin vuosina 1987- 1988 ohjaama kymmenen televisioelokuvan sarja Dekalogi, joka on esitetty aikanaan myös
Saatuaan voiton kreivisodassa Kristian III alkoi toteuttaa uskon- puhdistusta valtakunnassaan. 1537 hän sai valmiiksi uuden kirkkojär- jestyksen valtakunnalle. Kun hän
Masqueraden voima onkin nimenomaan siinä, että se tuottaa monta merkitystasoa ja kuten karnevalistinen esityskin, anastaa itselleen vallan määritellä uudelleen..
