PLANLÄGGNING FÖR KVARTER 24 I STADSDEL 2, CENTRUM, SAMT ICKE DETALJPLANERAT OMRÅDE MELLAN ÖSTERLEDEN, ÖSTRA RINGVÄGEN, FABRIKSGATAN OCH STATIONS- VÄGEN HAR PÅBÖRJATS.
KAUPUNGINOSAN 2, KESKUSTAN KORTTELIN 24 SEKÄ KAAVOITTAMATTOMIEN, ITÄ- VÄYLÄN, ITÄISEN RENGASTIEN, TEOLLISUUSKADUN JA ASEMATIEN VÄLISSÄ SIJAITSEVIEN ALUEIDEN KAAVOITUS ON ALOITETTU.
PLANLÄGGARE
Planläggningsavdelningen i staden Jakobstad, planerare är byråarkitekt Melinda Lundgren och stadsplanearkitekt Sören Öhberg.
Telefon: 044 785 1633
E-post: soren.ohberg@jakobstad.fi
PLANERINGEN LEDS AV
Stadsplanearkitekt Sören Öhberg.
Adress: Stadshuset
Strengbergsgatan 1 68600 Jakobstad Telefon: 044 785 1633
E-post: soren.ohberg@jakobstad.fi
KAAVANLAATIJANA TOIMII
Pietarsaaren kaupungin kaavoitusosasto, suunnit- telijana Melinda Lundgren ja asemakaava-arkki- tehti Sören Öhberg.
Puhelin: 044 785 1633
S-posti: soren.ohberg@jakobstad.fi
KAAVOITUSTA JOHTAA
Asemakaava-arkkitehti Sören Öhberg.
Osoite: Kaupungintalo Strengberginkatu 1 68600 Pietarsaari Puhelin: 044 785 1633
S-posti: soren.ohberg@jakobstad.fi
INITIATIV TILL PLANERINGEN
Initiativtagare är staden Jakobstad.Markanvändnings- och bygglagen 59 §:
Ersättning för utarbetande av detaljplan
Om en detaljplan eller en ändring av planen i huvudsak är påkallad av ett enskilt intresse och har utarbetats på initiativ av markägaren eller markinnehavaren, har kommunen rätt att av denne uppbära kostna- derna för utarbetandet och behandlingen av planen.
SUUNNITTELUALOITE
Aloitteen tekijänä on Pietarsaaren kaupunki.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 59 §:
Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus
Jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kus- tannukset.
PLANERINGSOMRÅDET
Planeringsområdet finns i stadens östra del, ca 500 meter från torget. Den nordvästliga delen av plane- ringsområdet i stadsdel 2, Centrum omfattas av kvarter 24, som i gällande detaljplan anvisas som kvartersområde för person- och godstrafikterminal (LHTA-1). Planeringsområdets nordöstra del består av järnvägens tidigare bangård som saknar detalj- plan. Den resterande södra delen av planeringsom- rådet är icke detaljplanerat bortsett från tre, till are- alen, mycket små och föråldrade detaljplaner från 1937, 1939 och 1960. Den södra delen består främst av yngre lövträdsskog, där också en tele- mast är placerad. Genom hela området löper Sta- tens järnväg i syd – nordlig riktning.
SUUNNITTELUALUE
Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustan itäosassa n. 500 metriä torilta. Suunnittelualue kaupungin- osassa 2 Keskusta, käsittää korttelin 24, joka on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa henkilöliikenneterminaaliksi (LHTA-1). Suunnitte- lualueen koillisosassa on asemakaavoittamaton rautatien ratapiha-alue. Loput suunnittelualueesta on kaavoittamatonta aluetta lukuun ottamatta kol- mea erittäin pientä asemakaavoitettua-aluetta, joi- den asemakaavat vuosilta 1937, 1939 ja 1960 ovat vanhentuneita. Eteläinen osa koostuu suurem- maksi osaksi nuorehkosta lehtipuumetsästä, tällä osalla sijaitsee myös radiomasto. Alueen halkai- see pohjois-etelä suunnassa valtion rautatie.
Planeringsområdet – Suunnittelualue
UTREDNINGAR
Vid utarbetning av detaljplanen bedöms planens in- verkningar på bl.a. stadsstruktur, stadsbild, trafik, parkering, kommunalteknik och naturmiljö.
SELVITYKSET
Kaavoitustyön aikana arvioidaan vaikutuksia mm.
alueen kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikenteeseen, pysäköintiin, kunnallistekniikkaan ja luontoympäristöön.
Vy av planeringsområdet från nordost– Suunnittelualueen koillisnäkymä
Vy av planeringsområdet från nordväst och Matkahuoltos gård – Suunnittelualueen luoteisnäkymä ja Mat- kahuollon piha.
VARFÖR BEHÖVS PLANÄNDRINGEN?
Staden Jakobstad har nyligen inskaffat markområ- den runt den tidigare bangården. Avsikten med de- taljplaneändringen är att utreda möjligheterna till att utveckla denna del av Sikörenområdet, främst den tidigare bangården, till ett område bestående av i huvudsak större affärsenheter. Med en utveckling av Sikören området önskar vi ge alternativ, och där- med begränsa, uppkomsten av stora externa han- delscentra utanför Stadens centrumområde. En stark sammankopplande kvalitativ länk mellan cent- rum och Sikören vill vi uppnå.
Markanvändnings- och bygglagen 58 § Detaljplanens rättsverkningar
En byggnad får inte uppföras i strid med detaljplanen (bygginskränk- ning). Beträffande andra åtgärder som förändrar miljön skall detaljpla- nen beaktas på det sätt som bestäms nedan.
På ett detaljplaneområde får inte placeras sådana funktioner som med- för olägenheter för den användning av andra områden som anvisats i planen. På ett detaljplaneområde får inte heller placeras funktioner som strider mot detaljplanebestämmelser som avser att förhindra eller begränsa miljökonsekvenser som är skadliga eller förorsakar stör- ningar.
INTRESSENTER
1. IntressenterIntressenter vid detaljplaneändringen är markäga- ren samt kringliggande områdens markägare, före- tag och invånare. I planförslagsskedet avser vi be- gära utlåtande av följande parter: räddningsmyn- digheten, hälsoinspektionen, miljö- och byggnads- nämnden, Jakobstads Vatten, kommunaltekniska avdelningen, energiverket Herrfors, Jakobstads museum, Österbottens förbund och NTM-centralen i Södra Österbotten.
2. Är jag intressent?
Du är intressent, om dina förhållanden eller intres- sen i avsevärd mån kan påverkas av planen.
Markanvändnings- och bygglagen 62 §:
Växelverkan när planer bereds
Planläggningsförfarandet samt informationen om utgångspunkterna, målen och eventuella alternativ för planeringen när planer bereds skall ordnas så att markägarna på området och de vars boende, arbete eller
MIKSI KAAVMUUTOSTA TARVITAAN?
Pietarsaaren kaupunki on hiljattain hankkinut van- han ratapiha-alueen maat Siikaluodosta. Asema- kaavamuutoksen tarkoituksena on selvittää ensisi- jaisesti mahdollisuudet ratapiha-alueen kehittä- miseksi suurien liike yksiköiden alueeksi. Siikaluo- don alueen kehittämisellä tahdomme tarjota vaih- toehdon suuren kauppakeskuksen sijoittamiselle kaupungin keskusta-alueelle samalla rajoittaak- semme tällaisten sijoittumista keskusta-alueen ul- kopuolelle. Haluamme luoda vahvan yhtenäisen laatukäytävän keskustan ja Siikaluodon välille.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § Asemakaavan oikeusvaikutukset
Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoi- tus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään.
Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat hait- taa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alu- eelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia.
OSALLISET
1. OsallisetKaavamuutoksen osallisia ovat maanomistaja sekä ympäröivien alueiden maanomistajat, yrityk- set ja asukkaat. Kaavaehdotusvaiheessa aiotaan pyytää lausuntoja seuraavilta osapuolilta: pelas- tusviranomaiselta, terveysvalvonnalta, ympäristö-, ja rakennuslautakunnalta, Pietarsaaren Vedeltä, kunnallistekniseltä osastolta, energialaitos Herrfor- silta, Pietarsaaren museolta, Pohjanmaan liitolta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta.
2. Olenko osallinen?
Olet osallinen, jos tämä kaava vaikuttaa huomatta- vasti sinun etuihisi tai oloihisi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 §:
Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa
Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, ta- voitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tie- dottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa,
övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndig- heter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen (intressent) har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken.
HUR KAN JAG PÅVERKA?
Som intressent har du nu det bästa tillfället att på- verka beredningen av planen genom att framföra dina åsikter till planläggaren per brev eller e-post till registraturen@jakobstad.fi (använd ”plan 028” som ämne i e-postmeddelandet). Du kan också komma och diskutera till planläggningsavdelningen. Ju snabbare planläggaren får kännedom om dina åsik- ter, desto bättre kan de tas i beaktande vid bered- ningen av planen.
Markanvändnings- och bygglagen 63 §:
Program för deltagande och bedömning
När en plan utarbetas skall ett med avseende på planens syfte och betydelse nödvändigt program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens konsekvenser utarbetas i ett tillräckligt tidigt sta- dium.
När frågan om planläggning har väckts ska detta meddelas så att in- tressenterna har möjlighet att få information om utgångspunkterna för planläggningen, den planerade tidtabellen samt förfarandet för delta- gande och bedömning.
HUR FÅR JAG INFORMATION OM PLANENS FRAMSKRIDANDE?
sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsi- tellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
KUINKA VOIN VAIKUTTAA?
Osallisena sinulla on nyt hyvä tilaisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun tuomalla omat mielipiteesi kaavanlaatijan tietoon kirjallisesti, joko kirjeitse tai sähköpostitse: kirjaamo@pietarsaari.fi (anna säh- köpostin aiheeksi ”kaava 028”). Voit myös tulla keskustelemaan kaavoitusosastolle. Mitä nopeam- min mielipiteesi tulee kaavoittajan tietoon, sitä pa- remmin ne voidaan ottaa huomioon kaavaa valmis- teltaessa.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 §:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaa- van tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitel- lusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.
KUINKA SAAN TIETOA KAAVAHANKKEEN ETENEMISESTÄ?
Information om att planläggningen anhängiggjorts och att planen träder i kraft ingår i lokaltidningarna:
Österbottens Tidning och Pietarsaaren Sanomat.
På stadens hemsida kan man också följa med alla anhängiga detaljplaners olika skeden:
https://www.jakobstad.fi/boende-och-miljo/tek- niska-tjanster/planlaggningsavdelning/detaljplaner- under-uppgorande
HUR FRAMSKRIDER PLANPROJEKTET?
1. Planens beredningsskede
I beredningsskedet görs en sammanställning av området, och behovet av utrymme för trafik- och parkeringsarrangemangen utreds. Av intressen- terna får man också upplysningar i form av åsikter via e-post. Utgående från de här utredningarna och
Kaavoituksen vireille tulosta ja kaavan voimaan tu- losta ilmoitetaan paikallisissa sanomalehdissä, Pietarsaaren Sanomissa ja Österbottens Tidnin- gissä. Kaupungin kotisivuilta voi myös seurata kaikkia vireillä olevien kaavojen vaiheita:
https://www.jakobstad.fi/asuminen-ja-ympa- risto/tekniset-palvelut/kaavoitusosasto/vireilla-ole- vat-asemakaavahankkeet/.
KUINKA KAAVAHANKE ETENEE?
1. Kaavan valmisteluvaihe
Kaavan valmisteluvaiheessa tehdään alueselvitys, selvitetään liikenne- ja paikotusjärjestelyiden tilan tarve. Lisäksi saadaan osallisilta tietoa mielipitei- den muodossa sähköpostitse. Näiden selvitysten ja osallisten mielipiteiden pohjalta kaavanlaatija
intressenternas åsikter ger planläggaren detalj- planeförslaget dess slutliga form.
2. Planens behandlingsskeden
2.1 Tekniska nämnden behandlar planförslaget och framlägger det till påseende under 30 dagar.
Under den här tiden kan vem som helst av stadens invånare eller intressenter göra en anmärkning mot planförslaget, riktad till stadsstyrelsen. Planlägga- ren undersöker anmärkningarna och utlåtandena och bemöter dem. Om planen ändras väsentligt, framläggs den till påseende på nytt. Om de väsent- liga ändringarna gäller ett privat intresse och denne ger sitt skriftliga samtycke till ändringarna, behöver planen likväl inte framläggas till påseende på nytt.
Tekniska nämnden skickar planförslaget till stads- styrelsen för behandling.
2.2. Stadsstyrelsen behandlar planförslaget och föreslår för stadsfullmäktige att planen ska godkän- nas eller återremitterar planärendet med moti- veringar till planläggningsavdelningen för ny bered- ning. Stadsstyrelsen kan inte ändra innehållet i pla- nen, utan ändringarna måste med tanke på intres- senternas rättsskydd processas på nytt, så att be- rörda parter kan framföra sin åsikt om ändringarna.
Det här sker genom att planförslaget framläggs till påseende på nytt.
Stadsstyrelsens medlemmar är alltid intressenter i planprojekt och de- ras åsikter tas emot under beredningsskedet av planläggningsarbetet.
De har också rätt att inlämna en anmärkning medan planen är fram- lagd till påseende, och då får de ett skriftligt bemötande av den; varför deras sak har beaktats eller lämnats obeaktad.
2.3 Stadsfullmäktige behandlar planförslaget och godkänner det som ny detaljplan för området eller återremitterar ärendet till planläggningsavdelningen för ny beredning.
Beslut om godkännande belägger planområdet med byggförbud tills den nya planen har vunnit laga kraft. Beslut om godkännande av detaljplan har man rätt att överklaga till förvaltningsdomstolen un- der 30 dagar från det att protokollet justerats.
antaa asemakaavaehdotukselle sen lopullisen muotonsa.
2. Kaavan käsittelyvaiheet
2.1 Tekninen lautakunta käsittelee kaavaehdo- tuksen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi.
Nähtävillä oloaikana voi kuka tahansa kaupungin asukas tai osallinen tehdä muistutuksen kaavaeh- dotuksesta kaupunginhallitukselle osoitettuna.
Kaavanlaatija tutkii muistutukset sekä lausunnot ja antaa niihin vastineet. Jos kaavaa muutetaan olen- naisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Jos olennaiset muutokset koskevat yksityistä etua ja tämä antaa kirjallisen suostumuksen muutosten te- koon, ei kaavaa kuitenkaan tarvitse asettaa uudel- leen nähtäville. Tekninen lautakunta lähettää kaa- vaehdotuksen kaupunginhallitukselle käsiteltä- väksi.
2.2 Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuk- sen ja tekee kaupunginvaltuustolle ehdotuksen kaavan hyväksymiseksi tai palauttaa kaava-asian perusteluineen uudelleen valmisteltavaksi kaavoi- tusosastolle. Kaupunginhallitus ei voi tehdä kaa- van sisältöä koskevia muutoksia, vaan ne joudu- taan viemään osallisten oikeusturvan vuoksi uu- delleen prosessoitaviksi, jotta asianomaiset voivat esittää oman mielipiteensä tehtäviin muutoksiin.
Tämä tapahtuu kaavaehdotuksen uudelleen näh- täville panon kautta.
Kaupunginhallituksen jäsenet ovat aina osallisia kaavahankkeissa ja heidän mielipiteensä otetaan vastaan kaavoitustyön valmisteluvai- heessa. Heillä on myös oikeus tehdä kaavan nähtävillä oloaikana muistutus, jolloin he saavat kirjallisen vastineen siihen, miksi heidän asiansa on otettu tai jätetty ottamatta huomioon.
2.3 Kaupunginvaltuusto käsittelee kaavaehdo- tuksen ja hyväksyy sen alueen uudeksi asemakaa- vaksi tai palauttaa asian uudelleen valmistelta- vaksi kaavoitusosastolle.
Hyväksymispäätös aiheuttaa kaava-alueelle ra- kennuskiellon siihen asti, kunnes uusi kaava on lainvoimainen. Asemakaavan hyväksymispäätök- sestä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen 30 päi- vän kuluessa pöytäkirjan tarkastuksesta.
Stadsfullmäktiges ledamöter är alltid intressenter i planprojekt och de- ras åsikter tas emot under beredningsskedet av planläggningsarbetet.
De har också rätt att inlämna en anmärkning under den tid planen är framlagd till påseende och då får de ett skriftligt bemötande av den;
varför deras åsikt har beaktats eller lämnats obeaktad.
2.4 Detaljplanens ikraftträdande kungörs. Om det inte har inlämnats några besvär över planen till för- valtningsdomstolen, ingår kungörelse om planens ikraftträdande i Österbottens Tidning och Pie- tarsaaren Sanomat. Om det har kommit besvär till förvaltningsdomstolen, kan man kungöra att de de- lar av planen, som inte berörs av besvären, har trätt i kraft. Efter kungörelsen kan byggandet inledas i enlighet med detaljplanen som trätt i kraft.
Kaupunginvaltuuston jäsenet ovat aina osallisia kaavahankkeissa ja heidän mielipiteensä otetaan vastaan kaavoitustyön valmisteluvai- heessa. Heillä on myös oikeus tehdä kaavan nähtävillä oloaikana muistutus, jolloin he saavat kirjallisen vastineen siihen, miksi heidän asiansa on otettu tai jätetty ottamatta huomioon.
2.4 Asemakaava kuulutetaan voimaan tulleeksi.
Jos kaavasta ei ole jätetty valituksia hallinto-oikeu- teen, kaava kuulutetaan voimaan tulleeksi Pietar- saaren Sanomissa ja Österbottens Tidningissä.
Jos hallinto-oikeuteen on tullut valituksia, voidaan kaava kuuluttaa voimaan tulevaksi siltä osin, jota valitukset eivät koske. Kuulutuksen jälkeen voi- daan aloittaa rakentaminen voimaan tulleen kaa- van mukaisesti.
TIDTABELL
Vår strävan är att planförslaget ska vara färdigt för behandling i tekniska nämnden hösten 2021 och att den nya detaljplanen får laga kraft runt årsskiftet 2021/2022.
AIKATAULU
Pyrkimyksenä on, että kaavaehdotus valmistuu syksyllä 2021 teknisen lautakunnan käsiteltäväksi, ja että uusi asemakaava saa lain voiman vuoden- vaiheessa 2021/22.
BEHÖVS MARKANVÄNDNINGSAVTAL?
Inget markanvändningsavtal behövs.
Markanvändnings- och bygglagen 91 a § (13.3.2003/222):
Markägares skyldighet att delta i kostnaderna för samhällsbyggande De markägare inom ett område som detaljplaneras vilka har avsevärd nytta av detaljplanen är skyldiga att på det sätt som anges nedan delta i kommunens kostnader för samhällsbyggande. Strävan skall vara att avtala med markägaren om dennes deltagande i kostnaderna.
TARVITAANKO MAANKÄYTTÖ-SOPI- MUSTA?
Maankäyttösopimusta ei tarvita.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 a § (13.3.2003/222):
Maanomistajan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kus- tannuksiin
Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yh- dyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin jäljem- pänä säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopi- maan maanomistajan kanssa.
Markanvändnings- och bygglagen 91 b §:
Markanvändningsavtal
En kommun kan ingå avtal om planläggning och om genomförandet av planerna (markanvändningsavtal). I markanvändningsavtalen kan dock inte med bindande verkan avtalas om innehållet i planerna.
Ett markanvändningsavtal kan ingås med bindande verkan för parterna först när ett utkast eller förslag till plan har varit offentligt framlagt. Detta gäller inte avtal om inledande av planläggning.
Genom markanvändningsavtal kan det utan hinder av bestämmelserna om utvecklingskostnadsersättning i detta kapitel även ingås mer utför- liga överenskommelser om parternas inbördes rättigheter och skyldig- heter.
Information om markanvändningsavtal skall ges i samband med att en plan utarbetas. Avsikten att ingå ett markanvändningsavtal skall med- delas i programmet för deltagande och bedömning. Framgår avsikten att ingå ett markanvändningsavtal först efter det att programmet för del- tagande och bedömning har utarbetats, skall information i frågan ges vid utarbetandet av planen på ett sätt som är lämpligt med hänsyn till intressenternas tillgång till information.
Markanvändnings- och bygglagen 91 c § (13.3.2003/222):
Utvecklingskostnadsersättning
Har ingen överenskommelse nåtts med markägaren om dennes delta- gande i kostnaderna för samhällsbyggande, kan kommunen hos mar- kägaren ta ut en sådan andel av de uppskattade kostnaderna för sam- hällsbyggandet som betjänar bebyggandet av ett planområde vilken har avpassats enligt den värdestegring på en tomt enligt detaljplanen som har uppstått på grund av byggrätt, utökad byggrätt eller ändrade användningsmöjligheter som i detaljplanen har anvisats för tomten (ut- vecklingskostnadsersättning).
Markanvändnings- och bygglagen 91 g §:
Kommunen beslutar om fastställande av utvecklingskostnadsersätt- ningen. Beslutet skall fattas utan dröjsmål efter det att detaljplanen har godkänts. Av beslutet skall grunderna för fastställandet av ersättningen framgå.
Utvecklingskostnadsersättning kan fastställas endast om en bin- dande tomtindelning anges i detaljplanen. Utvecklingskostnadser- sättningen fastställs separat för varje tomt enligt planen. För ett kvar- tersområde som har anvisats för ett visst användningsändamål och som tillhör en och samma ägare behöver tomtindelningen inte anges i detaljplanen. Härvid kan utvecklingskostnadsersättningen fastställas kvartersvis.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 b §:
Maankäyttösopimukset
Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä so- pimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä.
Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jäl- keen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä.
Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä.
Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista.
Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä.
Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettava osallistu- mis- ja arviointisuunnitelmassa. Jos tarkoitus tehdä maankäyttösopi- mus tulee esille vasta sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuun- nitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tiedot- taa osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 c § (13.3.2003/222):
Kehittämiskorvaus
Jos maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistu- misestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille ase- makaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyk- sen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvon- nousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista (kehittämiskor- vaus).
Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 g §:
Kehittämiskorvauksen määräämisestä päättää kunta. Päätös on teh- tävä viipymättä asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Päätöksestä tu- lee ilmetä korvauksen määräämisen perusteet.
Kehittämiskorvaus voidaan määrätä vain, jos sitova tonttijako on osoitettu asemakaavassa. Kehittämiskorvaus määrätään kullekin kaavan mukaiselle tontille erikseen. Yhteen käyttötarkoitukseen osoi- tetulla korttelialueella, jolla on yksi omistaja, ei tonttijaon osoittaminen asemakaavassa ole tarpeen. Tällöin kehittämiskorvaus voidaan mää- rätä korttelikohtaisesti.
UTGÅNGSPUNKTERNA FÖR PLANERINGEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
MARKÄGO PÅ PLANERINGSOMRÅDET
Planeringsområdet ägs i sin helhet av staden Ja- kobstad.SUUNNITTELUALUEEN MAANOMISTUS
Suunnittelualueen omistaa kokonaisuudessaan Pietarsaaren kaupunki.
Stadens markegendom med grå skraffering – Kaupungin maanomistus harmaalla rasteroituna
LANDSKAPSPLANEN MAAKUNTAKAAVA
Markanvändnings- och bygglagen 32 §:
Landskapsplanen skall tjäna till ledning när generalplaner och detalj- planer utarbetas och ändras samt när åtgärder annars vidtas för att reglera områdesanvändningen.
När myndigheterna planerar åtgärder som gäller områdesanvänd- ningen och beslutar om att vidta dessa åtgärder, skall de beakta land- skapsplanen, försöka främja genomförandet av planen och se till att åtgärderna inte försvårar genomförandet av planen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 §:
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimen- piteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakunta- kaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsot- tava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
ÖSTERBOTTENS LANDSKAPSPLAN 2030
Österbottens landskapsplan 2040, som fastställdes av miljöministeriet 2020, ska tjäna till ledning och ska beaktas vid detaljplanering.
POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2030
Ympäristöministeriön 2020 vahvistama Pohjan- maan maakuntakaava 2040 on ohjeena ja otettava huomioon asemakaavoituksessa.
Utdrag ur Österbottens landskapsplan 2040 - Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 2040
Landskapsplanen styr planeringen på planerings- området med följande beteckningar och bestäm- melser:
Område för centrumfunktioner (C)
Med beteckningen anvisas ett område för centrum- inriktade service-, förvaltnings-, välfärds- och fritids- funktioner samt boende, med tillhörande trafikom- råden och parker i Vasa och Jakobstad.
Område för tätortsfunktioner (A)
Med beteckningen anvisas område för boende och andra tätortsfunktioner, såsom centrumfunktioner, service, arbetsplatser och industri, trafikområden och gång- och cykeltrafikleder, rekreations- och parkområden samt specialområden. Områden för tätortsfunktioner bör detaljplaneras.
Rekreationsområde
Med beteckningen anvisas områden avsedda för allmän rekreation och friluftsliv. Inom områdena kan finnas befintliga bostäder och fritidshus. På områ- den gäller bygginskränkning enligt 33 § i markan- vändnings- och bygglagen.
Med beteckningen anvisas objekt som hör till byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY 2009).
Med beteckningen anvisas byggda kulturmiljöer som är värdefulla på landskapsnivå.
Maakuntakaava ohjaa suunnittelualueen suunnit- telua seuraavin merkinnöin ja määräyksin:
Keskustatoimintojen alue (C)
Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu- , hallinto-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan toimintojen sekä asumisen alueita liikennealueineen ja puistoi- neen Vaasassa ja Pietarsaaressa.
Taajamatoimintojen alue (A)
Merkinnällä osoitetaan alueita asumiselle ja muille taajamatoiminnoille kuten keskustatoiminnoille, palveluille, työpaikoille ja teollisuudelle, liikenne- alueille ja kevyen liikenteen väylille, virkistys- ja puistoalueille sekä erityisalueille. Taajamatoimin- tojen alueet tulee asemakaavoittaa.
Virkistysalue
Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ul- koiluun tarkoitetut alueet. Alueelle voi sijaita ole- massa olevia vakituisia ja vapaa-ajan asuntoja.
Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.
Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittä- viä kohteita (RKY 2009).
Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt.
Markanvändnings- och bygglagen 33 §:
På dessa områden får tillstånd för uppförande av byggnad inte bevil- jas så att det försvårar genomförandet av landskapsplanen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 33 §:
Näille alueille lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista.
GENERALPLANEN YLEISKAAVA
Markanvändnings- och bygglagen 54 §:
När en detaljplan utarbetas skall landskapsplanen och en generalplan med rättsverkningar beaktas på det sätt som bestäms ovan.
Om det utarbetas en detaljplan för ett område där det inte finns någon generalplan med rättsverkningar, skall vid utarbetandet av detaljplanen i tillämpliga delar beaktas även vad som bestäms om kraven på gene- ralplanens innehåll.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 §:
Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
JAKOBSTADS GENERALPLAN 2020 PIETARSAAREN YLEISKAAVA 2020
Denna generalplan saknar rättsverkan. Generalpla-nen har inga andra rättsverkningar än den i markan- vändnings- och bygglagen 99.3 § avsedda inlös- ningsrätten på basen av miljöministeriets tillstånd.
Landskapsplanen styr planläggningen.
Pietarsaaren yleiskaava on oikeusvaikutukseton.
Yleiskaavalla ei ole muita oikeusvaikutuksia, kuin maankäyttö- ja rakennuslain 99.3 §:ssä tarkoitettu ympäristöministeriön lupaan perustuva lunastusoi- keus. Maakuntakaava ohjaa kaavoitusta.
Markanvändnings- och bygglagen 99.3 §:
Vederbörande ministerium kan dessutom bevilja kommunen tillstånd att lösa in ett område som i generalplanen har anvisats som trafikled, för bostadsbyggande eller för samhällsbyggande som ansluter sig till bostadsbyggande och som behövs för kommunens planenliga sam- hällsutveckling, samt ett område som är avsett för en inrättning för kom- munen eller samkommunen eller för deras övriga behov. I ett område som inlöses för bostadsbyggande eller för samhällsbyggande som an- sluter sig till bostadsbyggande kan även ingå ett rekreations- och skyddsområde.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 99.3 §:
Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntora- kentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tar- vitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai mui- hin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdys- kuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös vir- kistys- ja suojelualuetta.
Jakobstads generalplan 2020 är godkänd av stads- fullmäktige 28.1.2008 och ska beaktas som ut- gångspunkt för detaljplanering.
Pietarsaaren yleiskaava 2020 on kaupunginval- tuuston 28.1.2008 hyväksymä ja se tulee ottaa huomioon asemakaavoituksen lähtökohtana.
Utdrag ur Jakobstads generalplan 2020 - Ote Pietarsaaren yleiskaava 2020: stä
anger ETT OMRÅDE FÖR SERVICE OCH PRO- DUKTION
Vi vill anvisa dessa områden för offentliga och privata tjänster, samt för stadsrum och sådant boende som har direkt relation till dessa tjänster.
Vi vill att det som sker på området skall stödja stadskärnan, vitalisera staden och hålla den samman.
anger ETT UTREDNINGSOMRÅDE
Vi avgör områdets slutliga inriktning först när om- givningens utveckling närmare klarlagts och när stadsbyggandet kräver nya ställningstaganden och planeringsinsatser.
osoittaa PALVELUJEN ALUEEN
Haluamme osoittaa nämä alueet julkisia ja yksityi- siä palveluja sekä näihin välittömässä yhteydessä olevia kaupunkitiloja ja asuntoja varten. Halu- amme, että se mitä alueella tapahtuu tukee ydin- keskustan asemaa, elävöittää kaupunkia ja pitää sitä koossa.
osoittaa ARVOKKAAN KAUPUNKIALUEEN
Ratkaisemme alueen lopullisen käyttötarkoi-
tuksen vasta, kun ympäröivien alueiden keh-
itys on tarkemmin selvitetty ja kun kaupungin
rakentaminen edellyttää uusia kannanottoja ja
suunnitelmia.
anger RUTTER FÖR LÄTTRAFIK anger en STADSPARK
osoittaa KEVYEN LIIKENTEEN REITIT osoittaa KAUPUNGINPUISTON
TIDSENLIG DETALJPLAN AJANTASAISINEN ASEMAKAAVA
Utdrag ur tidsenlig detaljplan - Ote ajantasa-asemakaavasta I gällande detaljplan från år 2018, i den nordvästra
delen av planeringsområdet, är området anvisat till ett kvartersområde för person- och godstrafiktermi-
Suunnittelualueen luoteisosa on osoitettu voi- massa olevassa asemakaavassa vuodelta 2018 henkilöliikenneterminaaliksi (LHTA-1). Suunnitte-
nal (LHTA-1). Tre mindre och väldigt föråldrade de- taljplaner från 1937, 1939 och 1960 finns i plane- ringsområdets mittsektion. Utmed planeringsområ- dets västra kant finns i gällande detaljplan från 2004 ett gatuområde i form av nuvarande Österleden.
lualueen keskiosassa on kolme pientä asemakaa- voitettua-aluetta, joiden asemakaavat vuosilta 1937, 1939 ja 1960 ovat vanhentuneita. Kaava- alueen länsi reunalla on voimassa asemakaava vuodelta 2004 osoittaen Itäväylän katualueen.
LEDNINGSKARTA JOHTOKARTTA
Utdrag ur stadens ledningskarta - Ote kaupungin johtokartasta
Avfallvatten Dagvatten
Hushållsvattenledning El Fjärrvärme
Telefonledning
Tvärsigenom planeringsområdet går ledningar för avfallsvatten, dagvatten- och bruksvatten- och fjärrvärmeledningarna går främst under eller utmed befintliga gator och el- och telefonledningar går tvärsigenom området i den södra delen.
Jätevesi Sadevesi
Talousvesijohto Sähköjohdot
Kaukolämpöverkosto Puhelinjohto
Suunnittelualueen läpi kulkee viemärilinja, hule- ja käyttövesijohdot sekä kaukolämpöjohdot on sijoi- tettu katujen alle tai niiden vieriin. Sähkö- ja pu- helinjohdot halkovat alueen eteläpuolen.
