Pöytäkirja / Protokoll

(1)

Sipoon kunta / Sibbo kommun Pöytäkirja / Protokoll

1/2021 1

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

Aika / Tid 18.01.2021 klo 16:30 - 19:15

Paikka / Plats Teams etäkokous / Teams distansmöte Käsitellyt asiat / Ärenden

§ Otsikko / Rubrik Sivu / Sida

§ 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet

5

§ 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 6

§ 3 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan

7

§ 4 Sipoon saaristo-ohjelma / Sibbo skärgårdsprogram 8

§ 5 Lausunto Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta / Utlåtande om utkast till Trafiksystemplan för Östra Nyland

11

§ 6 S17E Söderkullantien, Uuden Porvoontien ja Eriksnäsintien risteys, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavehdotus / S17E Korsningen mellan Söderkullavägen, Nya Borgåvägen och Eriksnäsvägen, detaljplan och detaljplaneändring, planförslag

21

§ 7 Bastukärrin asemakaava-alueen tontinvuokraus, kortteli 704, Gasum Oy ja St1 Oy / Arrendering av tomter på Bastukärrs detaljplaneområde, kvarter 704, Gasum Oy och St1 Oy

24

§ 8 Tontin vuokraus, Pähkinälehdon asemakaava-alueen kortteli 545 tontti 1, Hati Group Oy / Arrendering av tomt på

Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 545 tomt 1, Hati Group Oy

29

§ 9 Kiinteän omaisuuden ostaminen kiinteistöt 753-421-0007-0184 Skogsängen, 753-421-0007-0072 Skogsängen ja 753-421- 0007-0023 Skogsäng, Rauhamäki / Anskaffning av fast egendom fastigheterna 753-421-0007-0184 Skogsängen, 753- 421-0007-0072 Skogsängen och 753-421-0007-0023

Skogsäng, Rauhamäki

39

§ 10 Kunnan etuosto-oikeus koskien kiinteistöjen 753-408-0005- 0006 Marias ja 753-408-0005-00075 Karolinas kaupaa / Kommunens förköpsrätt gällande försäljningen av

fastigheterna 753-408-0005-0006 Marias och 753-408-0005- 00075 Karolinas

42

§ 11 Etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistö 753-403-0009-0015 Sommarro / Utnyttjande av förköpsrätten fastigheten 753-403- 0009-0015 Sommarro

45

§ 12 Kehitys- ja kaavoituskeskuksen toimintasäännön päivittäminen / Uppdatering av utvecklings- och planläggningscentralens verksamhetsstadga

48

§ 13 BDO Oy:n arviointi omistajaohjauksen tuloksellisuudesta / 49

(2)

1/2021 2

BDO Ab:s utvärdering av ägarstyrningens resultat

§ 14 BDO Oy:n riskikartoitusraportti / BDO Ab:s riskkartläggningsrapport

51

§ 15 Yrkesinstitutet Prakticumin osakassopimus / Yrkesinstitutet Prakticums aktieägaravtal

52

§ 16 Ennakkoäänestyspaikat ja vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2021 kuntavaaleissa / Förhandsröstningsställen och

röstningsställen på valdagen vid kommunalvalet år 2021

54

§ 17 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen/Kuntavaalit 2021 / Att tillsätta valnämnder och

valbestyrelse/Kommunalvalet 2021

60

§ 18 Kunnallisten ilmoitusten tiedoksi saattaminen vuonna 2021 / Sättet för kommunala tillkännagivanden år 2021

63

§ 19 Valtuuston kokouksessa 7.12.2020 pidetyn pöytäkirjan tarkastaminen / Granskning av fullmäktiges protokoll från sammanträdet 7.12.2020

65

§ 20 Puolen vuoden vuokrien kertaluontoinen Korona-tilanteesta johtuva alennus kunnan tiloissa toimiville ravintola-alan yrittäjille / Engångsminskning av hyror på ett halvt år för företagare i restaurangbranschen verksamma i kommunen utrymmen till följd av corona-situationen

67

§ 21 Kiinteän omaisuuden vuokraaminen, Mäntymäki Söderkulla, kortteli 040, Keravan Energia Oy / Arrendering av fast egendom på Tallbacken Söderkulla, kvarter 040, Keravan Energia Oy

68

§ 22 Katsaus koronatilanteeseen Sipoossa / Översikt över coronaläget i Sibbo

72

§ 23 Valiokuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden päätökset /

Utskottens, sektionernas och tjänsteinnehavarnas beslut 73

§ 24 Ilmoitusasiat / Delgivningar 74

(3)

1/2021 3

Osallistujat / Deltagare

Nimi / Namn Klo. / Kl. Tehtävä / Uppgift Lisätiedot /

Tilläggsinformation Läsnä /

Närv.

Lindqvist Kaj 16:30 - 19:15 puheenjohtaja/ordförande §1-20,22-24 Oksanen Ari 16:30 - 19:15 I varapj./I viceordf.

Mattila Marketta 16:30 - 19:15 II varapj/II viceordf.

Kankfelt Tim 16:30 - 19:15 jäsen/medlem §1-20, 22-24 Karhinen Linda 16:30 - 19:15 jäsen/medlem

Lindqvist Clara 16:40 - 19:15 jäsen/medlem §4-24 Lindroos Kicka 16:30 - 19:15 jäsen/medlem

Manninen-Ollberg Marja

16:30 - 19:15 jäsen/medlem Sandström Stefan 16:30 - 19:15 jäsen/medlem Salo Juha 16:30 - 19:15 jäsen/medlem Virtanen Tapio 16:30 - 19:15 jäsen/medlem Kuntsi Eva 16:30 - 19:15 valtuuston III

varapj./fullmäktiges III viceordf.

Holmberg Gunilla 16:30 - 17:08 asiantuntija/sakkunnig §1-4

Muu/

Övriga

Vestman Heikki 17:11 - 19:15 valtuuston pj./fullmäktiges ordf.

§5-22, 24 Grannas Mikael 16:30 - 19:15 kunnanjohtaja/kommundirek

tör

Björksten Jenni 16:30 - 19:15 pöytäkirjanpitäjä/protokollför are

Eriksson Ethel 17:40 - 19:15 asiantuntija/sakkunnig §11-24 Frisk Edward 17:40 - 19:15 asiantuntija/sakkunnig §11-24 Kokko Leena 16:30 - 19:15 asiantuntija/sakkunnig

Myllyvirta Ilari 16:30 - 19:15 asiantuntija/sakkunnig Rosenström Jan 16:30 - 19:15 asiantuntija/sakkunnig Siren Pirjo 16:30 - 19:15 asiantuntija/sakkunnig

Lönnroth Rita 16:30 - 17:08 asiantuntija/sakkunnig §1-4 Lodenius Eva 16:30 - 17:16 asiantuntija/sakkunnig §1-5

Allekirjoitukset Kaj Lindqvist §1-20, 22-24 Jenni Björksten Underskrift Ari Oksanen §21

puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä

ordförande protokollförare

Käsitellyt asiat Ärenden

§ 1 - 24

(4)

1/2021 4

Pöytäkirja sähköisesti Kicka Lindroos Linda Karhinen tarkastettu

Protokollet elektroniskt justerat

pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja protokolljusterare protokolljusterare Pöytäkirjan nähtävilläpito

Protokollet framlagt

Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Sipoon kunnan verkkosivuilla 26.1.2021 alkaen. / Protokollet är framlagt på Sibbo kommuns nätsidor fr.om. 26.1.2021. 26.01.2021

(5)

Sipoon kunta / Sibbo

kommun Pöytäkirja / Protokoll

1/2021 5

Kunnanhallitus /

Kommunstyrelsen § 1 18.01.2021

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 18.01.2021 § 1

Päätös / Beslut Kunnanhallituksen puheenjohtaja toimitti nimeenhuudon.

Todettiin, että kaikki osallistuvat kokoukseen Teamsin kautta.

Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen.

Kommunstyrelsens ordförande förrättade namnupprop.

Konstaterades att alla deltar i mötet via Teams.

Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

(6)

1/2021 6

Kunnanhallitus /

Kommunstyrelsen

§ 2 18.01.2021

Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare

Päätös / Beslut Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kicka Lindroos ja Linda Karhinen.

Till protokolljusterare valdes Kicka Lindroos och Linda Karhinen.

(7)

1/2021 7

Kunnanhallitus /

Kommunstyrelsen

§ 3 18.01.2021

Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan

Päätös / Beslut Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan.

Kommunstyrelsen beslutade enhälligt godkänna föredragningslistan.

(8)

1/2021 8

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 4 18.01.2021

Sipoon saaristo-ohjelma / Sibbo skärgårdsprogram

434/00.01.05/2019

KH § 275 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 10.9.2019

Valmistelija / Beredare: Erikoissuunnittelija/Specialplanerare Rita Lönnroth, rita.lonnroth(at)sipoo.fi, rita.lonnroth(at)sibbo.fi

Sipoon saaristovaltuuskunta on laatinut Sipoon saaristo-ohjelman 2019 - 2021, joka on kunnan ensimmäinen saaristo-ohjelma. Ohjelman

tavoitteena on tuoda esille saaristoa koskevia tärkeitä kysymyksiä ja tehdä saariston ja saaristolaisten tarpeet näkyviksi kunnan toiminnassa. Ohjelma haluaa myös kiinnittää huomiota saaristoon merkitykseen koko kunnan kehitykselle.

Saaristo-ohjelmassa esitellään valtakunnallisen saaristo-ohjelman toimenpide-ehdotuksia, jotka ovat tärkeitä Sipoon saariston kehitykselle.

Ne konkretisoituvat Sipoon saaristovaltuuskunnan paikallisen toimenpide- ehdotusten muodossa. Tulevaisuuden haasteena on saariston pitäminen elävänä ja toimivana kokonaisuutena ympäri vuoden.

Sibbo skärgårdsdelegation har sammanställt Sibbo skärgårdsprogram 2019 - 2021 som är kommunens första skärgårdsprogram. Målsättningen med programmet är att ta upp frågor som är viktiga för skärgården och att göra skärgården och skärgårdsbornas behov synliga i kommunens verksamhet. Programmet vill också uppmärksamma skärgårdens betydelse för hela kommunens utveckling.

I skärgårdsprogrammet lyfts fram åtgärdsförslag i det riksomfattande skärgårdsprogrammet som är av betydelse för Sibbo skärgårds utveckling.

De konkretiseras i Sibbo skärgårdsdelegations förslag till åtgärder på lokal nivå. Att bibehålla skärgården som en levande och funktionell helhet året runt utgör en framtida utmaning.

Liitteet / Bilagor

Liite 1/275. § KH: Sipoon saaristo-ohjelma 2019 - 2021 Bilaga 2/275. § KH: Sibbo skärgårdsprogram 2019 - 2021

Kunnanjohtajan ehdotus

Kunnanhallitus päättää pyytää kunnan luottamuselinten lausuntoja saaristo-ohjelmasta 30.11.2019 mennessä.

Kommundirektörens förslag

Kommunstyrelsen besluter att inbegära utlåtande om

skärgårdsprogrammet av kommunens förtroendeorgan senast 30.11.2019.

(9)

1/2021 9

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 4 18.01.2021

Päätös

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Beslut

Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

____________

42/00.01.05/2021

Valmistelija / Beredare: erikoissuunnittelija / specialplanerare Rita Lönnroth, rita.lonnroth(at)sipoo.fi

Saaristovaltuuskunta päätti kokouksessaan 7.12.2020 esittää, että kunnanhallitus hyväksyy Sipoon saaristo-ohjelman saariston kehittämistä koskevana, ohjeellisena toimintaohjelmana. Lisäksi saaristovaltuuskunta päätti esittää, että kunnanhallitus hyväksyy laaditut vastineet saaristo- ohjelmasta saatuihin lausuntoihin ja kommentteihin ja merkitsee tiedoksi Ihmisten saaristo Sipoossa -toimenpideluettelon.

Skärgårdsdelegationen beslöt på sitt möte 7.12.2020 föreslå att

kommunstyrelsen godkänner Sibbo skärgårdsprogram som ett riktgivande handlingsprogram för utvecklandet av skärgården. Härtill beslöt

skärgårdsdelegationen föreslå att kommunstyrelsen godkänner

bemötandena till utlåtanden och kommentarer till skärgårdsprogrammet samt antecknar åtgärdsförteckningen ”Människornas skärgård i Sibbo” för kännedom.

Esittelijä / Föredragande Kunnanjohtaja / Kommundirektör Grannas Mikael

Ehdotus / Förslag Kunnanhallitus hyväksyy Sipoon saaristo-ohjelman saariston kehittämistä koskevana, ohjeellisena toimintaohjelmana. Lisäksi kunnanhallitus

hyväksyy laaditut vastineet saaristo-ohjelmasta saatuihin lausuntoihin ja kommentteihin ja merkitsee tiedoksi Ihmisten saaristo Sipoossa -

toimenpideluettelon.

Kommunstyrelsen godkänner Sibbo skärgårdsprogram som ett riktgivande handlingsprogram för utvecklandet av skärgården. Härtill godkänner kommunstyrelsen bemötandena till utlåtanden och kommentarer till skärgårdsprogrammet samt antecknar åtgärdsförteckningen

”Människornas skärgård i Sibbo” för kännedom.

Käsittely / Behandling

(10)

1/2021 10

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 4 18.01.2021

Päätös / Beslut Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen teknisellä korjauksella liitteenä 1 olevaan Sipoon saaristo-ohjelmaan.

Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag med en teknisk korrigering i bilaga 2 Sibbo skärgårdsprogram.

Liitteet

Liite 1: Sipoon saaristo-ohjelma Bilaga 2: Sibbo skärgårdsprogram

Liite / Bilaga 3 Vastineet saatuihin lausuntoihin - Bemötanden till erhållna utlåtanden (Sipoon saaristo-ohjelma 2021)

Liite / Bilaga 4: Vastineet saatuihin kommentteihin - Bemötanden till erhållna kommentarer (Sipoon saaristo-ohjelma 2021)

Liite 5: Toimenpideluettelo (Sipoon saaristo-ohjelma 2021) Bilaga 6: Åtgärdsförteckning (Sibbo skärgårdsprogram 2021)

(11)

1/2021 11

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 5 18.01.2021

Lausunto Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta / Utlåtande om utkast till Trafiksystemplan för Östra Nyland

MAAJAOS § 90 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 9.12.2020

Valmistelija / Beredare: liikennesuunnittelija / trafikplanerare Eva Lodenius, eva.lodenius(a)sipoo.fi

Liikennejärjestelmäsuunnitelma on kokonaisvaltainen, strateginen ja pitkän tähtäimen liikenteen suunnitelma, jossa käsitellään eri liikennemuotoja, liikenteen osa-alueita ja liikenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aikajänne ulottuu vuoteen 2035 saakka ja kattaa Sipoon, Porvoon, Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän ja Pukkilan kunnat. Näistä Sipoo kuuluu myös Helsingin seudun MAL-

suunnittelualueeseen. Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on laadittu rinnakkain Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa. Molempien suunnitelmien yhteiseksi lähtökohdaksi on laadittu 8.6.2020 valmistunut Uudenmaan liikenteen kokonaistarkastelu, jossa on tarkasteltu mm. Uudenmaan liikennejärjestelmän kansainvälisiä ja

valtakunnallisia kytkentöjä sekä muodostettu yhteiset liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa voidaan käyttää osana kuntien liikenteen ja maankäytön suunnittelua, hankkeiden taustatietoina sekä lähtökohtana Uudenmaan ELY-keskuksen eri ohjelmia laadittaessa sekä hankkeita priorisoitaessa esimerkiksi ELY:n hankekorien sisällä. Näiden pohjalta voidaan neuvotella valtion ja kuntien välisiä sopimuksia tai laatia muu asiakirja, jolla voidaan edistää osapuolien hyväksymiä toimia ja sitoutua niihin. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa voidaan myös hyödyntää valtakunnallisen liikennejärjestelmätyön yhtenä tausta-aineistona.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta on käynnistynyt maaliskuussa 2020 ja suunnitelmaluonnos lausuntoja varten on valmistunut 16.11.2020.

Suunnitelma on laadittu laajana sidosryhmien välisenä yhteistyönä.

Suunnitelma viimeistellään lausuntojen perusteella alkuvuodesta 2021 ja raportti viedään Uudenmaan liiton maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi.

Projektin jälkeen työtä jatketaan sopimusmenettelyn kehittämisellä sopimuksen allekirjoittajatahojen kesken.

Uudenmaan liitto pyytää Sipoon kunnalta lausuntoa Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta 18.1.2021 mennessä.

Lausunnoissa pyydetään erityisesti kiinnittämään huomiota

kehittämistoimiin (luku 7). Raporttiluonnos löytyy Uudenmaan liiton internetsivuilta osoitteesta www.uudenmaanliitto.fi/ljsita. Lausunto tulee toimittaa ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen

toimisto@uudenmaanliitto.fi. Lausunnon voi myös toimittaa postitse osoitteeseen Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, 00240 Helsinki.

Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksen lähtökohdat

(12)

1/2021 12

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 5 18.01.2021

Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma on suunnitteluketjun alkupäähän sijoittuva strateginen suunnitelma, jonka päätehtävä on ohjata liikennejärjestelmän eri osien kehittämistä ja siihen liittyvää

jatkosuunnittelua sekä tukea liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamista. Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa otetaan kantaa erityisesti maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien toimien tarpeeseen ja toteuttamisaikatauluun, mutta hankkeiden sisällön tarkentaminen ja vaiheistus tapahtuu tyypillisesti jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tunnistetaan myös liikenneverkon paikallisten parantamistoimien tarpeita, mutta toimien sisällön tarkentaminen ja tarkoituksenmukainen vaiheistus tapahtuu tyypillisesti jatkosuunnittelun yhteydessä. Esimerkiksi katujen, jalankulun ja osin pyöräilyn paikallisten olosuhteiden kehittämiseen seudullinen liikennejärjestelmä ottaa kantaa melko yleispiirteisellä tasolla.

Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän strategiset linjaukset ja kehittämisperiaatteet on johdettu useista tausta-aineistoista, työn aikaisesta vuoropuhelusta sekä työn aikana tehdyistä analyyseista.

Uudenmaan liiton vastuulla oleva edellinen Itä-Uudenmaan

liikennestrategia vuodelle 2030 valmistui vuonna 2009. HSL:n vastuulla oleva Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka käsittää Helsingin seudun 14 kuntaa, valmistui keväällä 2019 osana MAL 2019- kokonaisuutta. Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kytkeytyy ylätasolla mm. valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) tavoitteisiin ja linjauksiin sekä koko Uuttamaata koskeviin strategioihin ja periaatteisiin (Uusimaa-kaava 2050, Hiilineutraali Uusimaa 2035-

tiekartta). Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) laadinta on käynnistynyt kesällä 2019 ja sen on tarkoitus valmistua keväällä 2021. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma koskee mm. Uudenmaan ulkoisia yhteyksiä sekä Uudellamaalla sijaitsevia pääväyliä. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman aikajänne ulottuu vuoteen 2032.

Liikkumisen ja liikenteen nykytila

Itä-Uudellamaalla tehdään liikennemallianalyysien perusteella arkisin noin 0,3 milj. henkilömatkaa, joista noin 69 % tehdään henkilöautolla, 15 % kävellen, 9 % pyörällä ja 7 % joukkoliikenteellä. Matkoista noin 69 % tehdään Itä-Uudenmaan sisällä, noin 16 % Itä-Uudenmaan ja

pääkaupunkiseudun välillä, noin 8 % Itä-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan välillä ja noin 7 % Itä-Uudenmaan ja muun maan välillä.

Pääkaupunkiseudulle suuntautuvia matkoja tehdään pääosin Sipoosta ja Porvoosta. Pääkaupunkiseudulle tehtävistä matkoista noin 20 % tehdään joukkoliikenteellä ja 78 % henkilöautolla.

Itä-Uudellamaalla on tilastoitu 2015–2019 yhteensä 453 henkilövahinko- onnettomuutta. Sipoossa onnettomuuksia sattuu erityisen paljon yhdys- ja seututeillä taajamien ulkopuolella. Kevytliikenteen onnettomuuksien osuus on Sipoossa hieman muuta Itä-Uuttamaata pienempi, mutta mikään

onnettomuustyyppi ei erityisesti korostu. Onnettomuuskasaumia on lähinnä maantien 148 ja Brobölentien liittymässä, vt 7:llä Landbon kohdalla sekä vt

(13)

1/2021 13

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 5 18.01.2021

4:llä Sipoon lyhyen jakson kohdalla. Suhteutetut onnettomuusriskit Sipoossa ovat hivenen Itä-Uudenmaan keskitasoa pienemmät.

Liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja kehittämistoimet Koko Uuttamaata koskevat liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on asetettu keväällä 2020 Uudenmaan liikenteen kokonaistarkastelun

yhteydessä. Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksessa esitetyt strategiset kehittämislinjaukset ovat: edistetään kestävää

liikkumista ja vähennetään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä,

parannetaan alueiden saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta sekä tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä lisätään liikkumisen ja liikenteen turvallisuutta ja terveellisyyttä ja parannetaan liikkumisympäristön laatua.

Suunnitelmassa on esitetty maakunnallisesti merkittävät kehittämistoimet, muut kehittämistoimet sekä tarkennetut kehittämistarpeet alueittaan.

Tarkennetut kehittämistarpeet Sipoon osalta on esitetty Porvoo–Sipoo- käytävän kokonaisuudessa:



Linja-autoliikenne: Joukkoliikennejärjestelmää vahvistetaan kehittämällä Helsingin suunnan runkoyhteyksiä ja lippujärjestelmiä, parantamalla liityntä- ja syöttöyhteyksiä ja solmukohtia sekä kehittämällä

jakeluyhteyksiä pääkaupunkiseudulla. Tämä luo edellytyksiä lisätä yhteystarjontaa, laajentaa liikennöintiaikoja ja monipuolistaa

linjastorakennetta. Seudullista joukkoliikennettä täydentää ja syöttää Porvoon ja Sipoon sisäinen joukkoliikenne sekä mahdolliset

kyytipalvelut. Linja-autopysäkkien kehittämistarpeita on tunnistettu mm. Söderkullan tuntumassa sekä Porvoon keskustan ja

Kuninkaanportin välillä.



Raideliikenne: Kerava–Nikkilä-henkilöjunaliikenne toimii vuoteen 2035 mennessä Nikkilästä Keski-Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvien joukkoliikenneyhteyksien runkoyhteytenä. Itämetron jatkaminen Sakarinmäkeen, Majvikiin tai Söderkullaan saakka tarjoaa mahdollisuuden kytkeä Itä-Uusimaa pääkaupunkiseudun metrojärjestelmään. Jatkamalla Itämetro Söderkullaan saakka on mahdollista saada vaihtoyhteys metron, Porvoonväylän linja-autojen ja eteläisen Sipoon muiden linja-autoyhteyksien välille. Metron jatkaminen Söderkullaan edellyttäisi alueella kuitenkin erittäin merkittävää maankäytön kasvua.



Liityntäyhteyksien kehittäminen: Sipoon keskeisimmät liityntä- ja vaihtosolmut ovat Nikkilä, Söderkullan keskusta, vt 7 Sipoonlahti sekä pidemmällä aikavälillä Majvik. Erityisesti näissä keskeisissä liityntäsolmuissa parannetaan kävely- ja pyöräily-yhteyksiä, tarjotaan liityntäyhteyksiä linja-autoilla tai kyytipalveluilla, tuetaan pyörien ja sähköpotkulautojen vuokrausmahdollisuuksia sekä tarjotaan liityntäpysäköintimahdollisuuksia pyörille ja henkilöautoille.



Pyöräily-yhteyksien kehittäminen: Mt 170 Box–Kulloo jkp-tie ja Mt 148 (Öljytie) / Mt 11697 / mt 11689 (Brobölentien) liittymän alikulku ovat Sipoon osalta esitetty kiireellisimmäksi jalankulku- ja pyöräväylien rakentamishankkeiksi Uudenmaan ELY-keskuksen jalankulku- ja pyöräilyväylien tarveselvityksessä (2020). Muita jalankulku- ja

(14)

1/2021 14

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 5 18.01.2021

pyörätietarpeita on tunnistettu laajasti alueen seutu- ja

yhdystieverkolla. Esimerkiksi Nikkilän ja Söderkullan välille on tunnistettu jalankulku- ja pyörätietarve. Näitä kehittämistoimia arvioidaan myöhemmin suunnitelmakaudella.



Päätieyhteyksien kehittäminen: Valtatiet 4, 6 ja 7 kuuluvat Suomen maanteiden tason I pääväyläverkkoon, jonka palvelutasovaatimukset on määritetty asetuksessa maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta. Valtatiellä 7 (Porvoonväylä) ei ole näköpiirissä vuoteen 2035 mennessä välityskykyongelmia. Kehittämistarpeet liittyvät Porvoonväylän linja-autoliikenteen ja muun joukkoliikenteen välisiin vaihtoyhteyksiin, esimerkkinä vt 7 Sipoonlahden pysäkki.

Pitkällä aikavälillä on syytä varautua lisäkaistoihin Västerskogin liittymästä länteen, mikäli Söderkullan alueen maankäyttö kasvaa erittäin voimakkaasti. Valtatie 4 (Lahdenväylä) sijaitsee lyhyttä jaksoa lukuun ottamatta suunnittelualueen ulkopuolella, mutta on keskeinen yhteys Nikkilän suunnalta pääkaupunkiseudulle. Jaksolla Kerava-Helsinki on tunnistettu välityskyvyn täyttymisestä johtuvaa ruuhkautumista sekä siitä johtuvaa peräänajoriskin kasvua.

Järvenpään eteläpuolella Lahdenväylälle on suunniteltu älykästä muuttuvaa liikenteenohjausjärjestelmää. Valtatielle 4 on myös tunnistettu tarve varautua lisäkaistojen toteuttamiseen välityskyvyn mahdollisesti täyttyessä sekä raskaan liikenteen palvelualueiden kehittä-mistä.



Muiden tieyhteyksien kehittämistarve: Maantielle 148 (Öljytie) Kilpilahti–

Kerava on esitetty liikennevalo-ohjausta ja kevytliikenteen

järjestelyjä mm. maanteiden 11697/11689 (Brobölentie) liittymään.

Lisäksi maantie 148 on esitetty valaistavaksi Kulloosta Keravan rajalle saakka. Maantien 170 (Uusi Porvoontie) ja maanteiden 11689/11687 (Söderkullantie/Eriksnäsintie) liittymään on esitetty liittymän parantamista tavalla, joka sopii hyvin myös

erikoiskuljetusten reitille. Maantielle 11689 (Söderkullantie) välille Nikkilä–Söderkulla on esitetty tievalaistuksen rakentamista.

Tievalaistusta on esitetty myös maantielle 146 rajakulman kohdalle Sipoossa.

Toimenpideohjelmassa eritellään lisäksi seuraavien neljän vuoden aikana toteutettavaksi ehdotettavat kärkitoimet Itä-Uudellamaalla:



Lippujärjestelmien yhteensovittaminen: Yhtenäisen lippujärjestelmän toteuttaminen on tunnistettu erittäin haastavaksi tehtäväksi, mutta toisaalta se on perusedellytys nykyistä laajemmin palvelevalle ja houkuttelevalle joukkoliikennejärjestelmälle.



Solmupaikkojen tarkempi määrittely: Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on osoitettu keskeisten solmupaikkojen sijainti yleispiirteisellä

tasolla. Solmupaikkojen sijainnit tulee tarkentaa esimerkiksi kävely- ja pyöräily-yhteyksien sekä liityntäpysäköinnin (autot ja pyörät) suunnittelun lähtökohdaksi.



Kerava–Nikkilä-radan henkilöliikenteen toteutusvalmiuden edistäminen:

Henkilöliikenteen käynnistäminen Keravan ja Nikkilän välillä

edellyttää suhteellisen pieniä investointeja kokonaan uuteen rataan

(15)

1/2021 15

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 5 18.01.2021

verrattuna. Hanke sisältyy MAL 2019-suunnitelmassa vuoteen 2030 toteutettaviin hankkeisiin. Tavoitteena on, että hankkeesta laaditaan lähivuosina toteutuspäätösten edellyttämät suunnitelmat.

Tavoitteena on, että henkilöliikenteen toteuttamisesta voidaan tehdä päätös seuraavan MAL-suunnitelmakauden aikana.



Kuntakohtaiset jalankulun ja pyöräilyn kehittämisohjelmat: Tavoitteena on, että kaikissa alueen kunnissa on laadittuna vuoteen 2024 mennessä ajantasainen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, jossa määritetään kuntakohtaisesti kävelyn ja pyöräilyn tavoitteelliset verkot, suunnitteluperiaatteet sekä osoitetaan keskeisimmät

kehittämistoimet ja niiden vaiheistus. Useissa alueen kunnissa kehittämisohjelma on jo laadittuna tai vireillä.



Haja-asutusalueiden pyöräilyverkon seudullinen kehittämispilotti:

Useissa kunnissa on tunnistettu, että kävely- ja pyöräily-yhteyksien merkittävä kehittämistarve kohdistuu haja-asutusalueille, joille laajan jalankulku- ja pyörätieverkoston rakentaminen ei ole realistista.

Samalla on tunnistettu tarve määrittää seudullinen pyöräilyverkosto sekä arkiliikkumisen että myös matkailun tarpeisiin. Pilotin

tavoitteena on osoittaa haja-alueiden kävelyn ja pyöräilyn kysyntä, määrittää tavoitteelliset pääreitit sekä paikallisesta että seudullisesta näkökulmasta ja etsiä näille reiteille toimia, joilla jalankulku ja

pyöräily saadaan turvallisemmaksi ja houkuttelevammaksi. Toimet voivat liittyä esimerkiksi liikenteen rauhoittamiseen tai liikennetilan uudelleenjakoon keskeisillä kävely- ja pyöräilyreiteillä. Pilottialueeksi ehdotetaan Lohjan, Vihdin ja Karkkilan aluetta Länsi-Uudellamaalla.

Pilotin tulokset ja toimintamallit ovat hyödynnettävissä myös Itä- Uudenmaan seuduilla tai kunnissa.



Jalankulku- ja pyöräteiden rakentaminen: Lähivuosien kiireellisimmiksi jalankulku- ja pyöräteiden kehittämistarpeiksi Itä-Uudellamaalla on tunnistettu seuraavat yhteydet: Mt 1605 (Myrskyläntie) jkp-tie välillä Lakkapolku–Papinjärventie, Mt 170 Box–Kulloo jkp-tie, Mt 170 Tyysterintie–Ernestas jkp-tie sekä Nikkilän ja Söderkullan välinen jalankulku- ja pyörätie (suunnittelu ja toteutusvalmiuden

saavuttaminen).



Tieverkon ja kuljetusyhteyksien kehittäminen: Valtatien 7 osalta esitetään korjattavaksi rakennevaurio Vanhakylän kohdalla Loviisassa sekä rakennettavaksi riista-aidat Porvoossa välille Smedsbacka–Treksilä ja Ernestasin kohdalle. Valtatien 6 ja maantien 11939 (Koivistontie) tasoliittymää esitetään

parannettavaksi Lapinjärvellä. Kantatien 55 osalta kärkitoimena esitetään Monninkylän liittymän parantamista. Muun tieverkon osalta ehdotetut kärkitoimet ovat: Mt 170 rakennevaurion korjaaminen Ilolanjoen kohdalla, Mt 148 (Öljytie)/mt 11698 (Brobölentie) liittymän parantaminen, Mt 170 (Uusi Porvoontie) / mt 11698 / mt 11687 (Söderkullantie/Eriksnäsintie) liittymän parantaminen, Mt 11698 (Söderkullantie) tievalaistus, Mt 167 (Koskenkyläntie)

parantamistarpeen ja -mahdollisuuksien selvittäminen (Myrskylä ja Loviisa). Muiden kuljetusyhteyksien kehittämisen osalta esitetään Lahti–Loviisa-radan liikennöitävyyden varmistamista sekä raskaan

(16)

1/2021 16

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 5 18.01.2021

liikenteen palvelualueiden kehittämistarpeen selvittämistä Itä- Uudenmaan alueella.



Muut kuin liikenneyhteyksiin liittyvät kärkitoimet: Maankäytön, palveluverkkojen ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteistyöllä vaikutetaan merkittävästi kestävän liikkumisen edellytyksiin.

Kestävää liikkumista edistetään myös valistuksen ja kohdennettujen kampanjoiden avulla. Kärkitoimenpiteenä esitetään liikkumisen ohjauksen suunnitelmien laadintaa yhteistyössä kuntien ja merkittä- vien työantajien, oppilaitosten ja kaupan toimijoiden kanssa. Jatkuva liikenneturvallisuustyö ja kestävän liikkumisen edistäminen liittyvät myös jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön. Vähäpäästöisten kulkuneuvojen hankintaa ja käyttöä voidaan nopeasti edistää esimerkiksi rakentamalla liityntäpysäköintialueille sähköautojen latauspaikkoja. Sähköautojen latausinfran yhteisiä

kehittämisperiaatteita tulee täsmentää esimerkiksi seudullisessa latausinfran kehittämisstrategiassa. Strategiassa voidaan linjata myös kaasutankkausinfran kehittämistä. Liikenteen tietopohjan ja ennustemenetelmien kehittäminen tukee erityisesti

joukkoliikennejärjestelmän, kyytipalvelujen sekä pyöräily-yhteyksien tarkempaa suunnittelua.

Liikennejärjestelmän ja erityisesti liikenneverkon kehittämistarpeet ovat huomattavasti suuremmat, kuin kehittämiseen käytettävä rahoitus mahdollistaa. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen vuoden 2020 tienpidon rahoitus on noin 144 milj. euroa (koko ELY-alue), josta valtaosa kuluu korjauksiin (n. 87 milj. euroa) ja hoitoon (n. 40 milj. euroa).

Varsinaisten parantamisinvestointien osuus on vain noin 13 milj. euroa sisältäen Uudenmaan ohella myös Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat.

Näin ollen ELY-keskuksen tienpidon rahoituksella voidaan toteuttaa vain rajallisesti pienehköjä tieverkon kehittämishankkeita. Kaikki suuremmat kehittämishankkeet edellyttävät käytännössä valtion erillistä

budjettirahoitusta tai niitä täydentäviä tai vaihtoehtoisia rahoituslähteitä.

Myös kuntien mahdollisuudet liikenneverkon kehittämisinvestointien

rahoittamiseen ovat Länsi-/Itä-Uudenmaan alueella hyvin rajalliset. Parhaat edellytykset toteutukseen ovat pienehköillä hankkeilla, joiden rahoitukseen osallistuvat valtio ja kunnat yhdessä. Perinteisen kunta- ja ELY-rahoituksen rinnalle on nousemassa yhä enemmän uusia rahoituslähteitä. Näitä ovat mm. Traficomin ja Väyläviraston kautta kanavoitavat teemarahoitukset, muiden hallinnonalojen rahoitukset sekä EU-tason rahoitusohjelmien rahoituslähteet. Uudet rahoituslähteet liittyvät tyypillisesti muun kun perinteisen liikenneinfran edistämiseen, eli niillä voidaan edistää mm.

kestävää liikkumista, liikenneturvallisuutta, matkaketjujen tehostumista, uusien liikennepalvelujen ja vähähiilisten käyttövoimien käyttöönottoa ja teknologisia kokeiluja. Näistä syistä on syytä kiinnittää erityistä huomioita liikennejärjestelmän käyttöä tehostaviin toimiin sekä esimerkiksi niihin kestävän liikkumisen edistämistä tukeviin toimiin, jotka eivät edellytä merkittävää kertaluonteista rahoitusta. Näitä ovat mm. kestäviä liikkumismuotoja tukevien matkaketjujen edistäminen ja pidemmällä aikavälillä myös maankäytön ja palveluverkkojen kehittäminen kestävän liikkumisen saavutettavuuden näkökulmasta.

(17)

1/2021 17

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 5 18.01.2021

Sipoon kunnan lausunto

Sipoon kunta kiittää Uudenmaan liittoa Itä-Uudenmaan

liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnosta koskevasta lausuntopyynnöstä.

Sipoon kunta pitää hyvänä, että liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessi on ollut vuorovaikutteinen kuntien kanssa, ja että liikennejärjestelmäsuunnitelmalla muodostetaan alueen kuntien sekä Uudenmaan ELY-keskuksen, Väyläviraston, Traficomin, HSL:n ja Uudenmaan liiton yhteinen näkemys Helsingin seudun itäisen kehityskäytävän liikennejärjestelmän kehittämisestä lähivuosina ja pidemmällä aikavälillä. Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma antaa hyvän pohjan alueen liikennejärjestelmän kehittämiseksi ja sen tulisi jatkossa toimia tärkeänä tausta-aineistona mm. valtakunnallisen

liikennejärjestelmätyöhön sekä Helsingin seudun MAL-suunnittelutyöhön.

Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksessa on esitetty kattavasti ja monipuolisesti eri kokoluokan toimenpiteitä alueen

liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Sipoon kunta toteaa, että Itä- Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksessa esitetyt

strategiset kehittämislinjaukset ovat kannatettavia ja vastaavat pääosiltaan Sipoon tavoitteita. Siten esitetyt tavoitteet ja kehittämisperiaatteet ja niitä koskevat kehittämistoimet ovat pääosiltaan hyväksyttäviä. Kestävän liikkumisen edistämisen lisäksi on tärkeä parantaa alueiden

saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta parantamalla tie- ja katuverkon ongelmakohtia sekä huolehtimalla myös alempiasteisen tiestön liikennöitävyydestä ja kuljettavuudesta. Sipoon kunta korostaa, että alempiasteisen tieverkon merkitys alueen sisäisessä liikkumisessa ja kuljetuksissa on merkittävä. Erityisesti Sipoossa sijaitsevat ja Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimat Söderkullantie ja Martinkyläntie ovat pikaisen korjauksen tarpeessa. Uusinvestointien rinnalla myös kunnossapito luo osaltaan edellytykset sujuville, tehokkaille ja turvallisille kuljetuksille niin tavara- kuin henkilöliikenteessä. Elinkeinoelämän näkökulmasta on erittäin tärkeää, että tieverkon kunto vastaa tulevaisuuden kasvun vaatimuksia. Vt 7-tiekäytävä on satamayhteyksineen merkittävä yritystoimintojen

sijoittumisalue sekä merkittävä yhteys Itä-Uudenmaan kuntien aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kannalta.

Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa otetaan kantaa Itä- Uudenmaan tulevaisuuden liikennejärjestelmään ja alueen liikenteelliseen kytkentään muuhun Helsingin seutuun. Sipoon kunta korostaa, että Itä- Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tulee olla yhteensopiva Helsingin seudun 14 kunnan alueelle laaditun Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (MAL 2019) tavoitteiden ja keskeisten ratkaisujen kanssa. Sipoon kunta pitää erittäin hyvänä, että Kerava–

Nikkilä-radan henkilöliikenteen toteutusvalmiuden edistäminen on nostettu kärkitoimeksi Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Henkilöliikenteen käynnistäminen Keravan ja Nikkilän välillä edellyttää suhteellisen pieniä investointeja kokonaan uuteen rataan verrattuna ja hanke sisältyy MAL 2019-suunnitelmassa vuoteen 2030 toteutettaviin hankkeisiin. Sipoon kunta pitää erittäin tärkeänä

(18)

1/2021 18

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 5 18.01.2021

liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esiin nostettua tavoitetta, että hankkeesta laaditaan lähivuosina toteutuspäätösten edellyttämät suunnitelmat, ja että henkilöliikenteen toteuttamisesta voidaan tehdä päätös seuraavan MAL-suunnitelmakauden aikana. Sipoon valtuuston tahtotila on, että ratahanke toteutetaan niin, että liikennöinti voi alkaa vuoden 2025 jälkeen. Sipoon kunta katsoo, että kyse on

kokonaisuudessaan radan mahdollistamista Keravan ja Sipoon suurista maankäyttöhankkeista. Nikkilässä ja Talmassa on käynnissä asemien ja asemanseutujen suunnittelu, joissa aseman läheisyyteen kaavoitetaan tiivistä asutusta ja asema toimii kävely- ja pyöräteiden sekä julkisen liikenteen ja liityntäpysäköinnin solmupisteenä. Lisäksi Sipoon kunta toteaa, että Itämetron jatkaminen Östersundomiin tai Söderkullaan saakka on pidemmällä aikavälillä strategisesti merkittävä hanke ja tarjoaa

mahdollisuuden kytkeä Itä-Uusimaa pääkaupunkiseudun metrojärjestelmään.

Sipoon kunnan näkökulmasta joukkoliikenteen kilpailukyky on

raideliikenteen kehittämisen ohella tärkeää. Joukkoliikenteen kulkumuoto- osuuden kasvattamisella on myös suuri merkitys ympäristö- ja

liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Sipoon kunta korostaa, että vaikka on erittäin kannatettava tavoite lisätä kävelyn,

pyöräilyn ja joukkoliikenteen kilpailukykyä, yksityisautoilu on Itä- Uudellamaalla jatkossakin tärkeää. Sipoon kunta ei näe realistisena

autoilun kulkutapaosuuden laajaa vähentämistä vielä tässä vaiheessa. Sen sijaan ajoneuvoliikennettä koskevissa toimenpiteissä on syytä painottaa autoliikenteen käyttövoiman muutosten vauhdittamista niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä sekä toimivan joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämistä esimerkiksi joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla,

lippujärjestelmien kehittämisellä sekä kyytipalveluja kehittämällä erityisesti haja-asutusalueella. Lisäksi autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintiä tulee kehittää vahvemmin osana joukkoliikennejärjestelmää.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on osoitettu keskeisten solmupaikkojen sijainti yleispiirteisellä tasolla, ja Sipoon keskeisimmät liityntä- ja

vaihtosolmut ovat Nikkilä, Söderkullan keskusta, vt 7 Sipoonlahti sekä pidemmällä aikavälillä Majvik. Hyvin pitkällä aikavälillä korostuu liityntä- ja vaihtosolmuna myös Talma. Sipoon kunta toteaa, että vt 7 Sipoonlahden eritasoliittymän parantamisesta ja pikavuoropysäkkien rakentamisesta on valmistunut aluevaraussuunnitelma vuonna 2016. Sipoon kunta pitää erittäin tärkeänä, että hankkeen suunnittelu- ja toteutusvalmiutta edistetään. Uusi moottoritien pysäkki tarjoaisi monenlaisia mahdollisuuksia kehittää alueen joukkoliikenneyhteyksiä ja

joukkoliikennetarjontaa. Pysäkille on suunniteltu liityntäpysäköintialueet henkilöautoille ja polkupyörille ja pysäkki tarjoaisi näin nykyistä nopeampia liityntäyhteyksiä Helsingin ja Porvoon suuntaan laajemmaltakin alueelta Etelä-Sipoosta.

Sipoon kunta pitää tärkeänä kestävää liikkumista sekä

liikenneturvallisuutta edistäviä hankkeita, esimerkiksi kävely- ja pyöräilyverkon parantamista. Itä-Uudenmaan

liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksessa todetaan, että jalankulku- ja

(19)

1/2021 19

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 5 18.01.2021

pyörätietarpeita on tunnistettu laajasti alueen seutu- ja yhdystieverkolla.

Lähivuosien toimenpideohjelmassa on Sipoon osalta esitetty, että kiireellisimmät kehittämistarpeet ovat Box–Kulloo (mt 170) jalankulku- ja pyörätie sekä Nikkilän ja Söderkullan välinen jalankulku- ja pyörätie (suunnittelu- ja toteutusvalmiuden saavuttaminen) ja siihen liittyvä

Brobölentien liittymän alikulku. Sipoon kunta pitää erittäin hyvänä Nikkilän ja Söderkullan välisen jalankulku- ja pyörätien suunnittelu- ja

toteutusvalmiuden edistämistä. Sipoon kunta katsoo kuitenkin, että

yhteyden rakentamista tulisi edistää mahdollisimman pian. Uusi jalankulku- ja pyörätieyhteys yhdistäisi kunnan päätaajamat ja hanke on myös

tunnistettu Helsingin seudun pääpyöräilyverkon tavoiteverkossa

mahdollisena yhteystarpeena vuoden 2020 jälkeen. Box–Kulloo jalankulku- ja pyöräilytie (mt 170) täydentää ja parantaa erityisesti seudullista yhteyttä Helsinki–Porvoo-välillä. Sipoon kunta pitää hyvänä, että lähivuosien kärkitoimenpiteiksi on myös esitetty Brobölentien liittymän parantamista ja Uuden Porvoontien ja Söderkullantien/Eriksnäsintien liittymän

parantamista. Brobölentien liittymä maantiellä 148 tulee pikaisesti parantaa sekä liikenneturvallisuuden että elinkeinoelämän logistiikan toimivuuden näkökulmasta. Uusi Porvoontien (mt 170) ja Söderkullantien/Eriksnäsintien liittymän parantaminen edistää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä tukee tiivistyvän maankäytön edellytyksiä. Sipoon kunta toteaa, että esitetty tievalaistuksen rakentaminen Söderkullantielle ja maantielle 146 Rajakulman kohdalle parantaisi teiden liikenneturvallisuutta merkittävästi.

Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointi on Sipoon näkökulmasta riittävä ja siinä on nostettu hyvin esiin ne tekijät, joihin tällä suunnittelutasolla voidaan ja halutaan vaikuttaa.

Raporttiluonnoksessa mainitaan, että Helsingin seudulle suuntautuvan liikkumisen osalta on huomioitu MAL 2019-suunnitelmaan sisältyvät toimet vuodelle 2030 sisältäen mm. tienkäyttömaksut ja joukkoliikenteen

lipunhintamuutokset. Sipoon kunta korostaa, että tiemaksujen

toteuttamiseen liittyen on tehty vasta selvityksiä eikä niiden toteuttamisesta ole poliittista päätöstä tai sopimusta. Sipoon kunta on jo valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2020–2031 hyväksymisen yhteydessä lausunut, että kunta ei hyväksy ruuhkamaksu-/tiemaksuvalmistelun jatkamista eikä sitoudu hyväksymään ruuhkamaksuja/tiemaksuja.

Kehitysjohtajan ehdotus

Maankäyttöjaosto päättää esittää, että kunnanhallitus antaa Uudenmaan liitolle Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä).

Utvecklingsdirektörens förslag

Markanvändningssektionen beslutar föreslå kommunstyrelsen att den ger sitt utlåtande om utkast till Trafiksystemplan för Östra Nyland enligt beredningstexten ovan till Nylands förbund.

(20)

1/2021 20

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 5 18.01.2021

Päätös

Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Beslut

Markanvändningssektionen beslöt enhälligt godkänna föredragandens förslag.

__________

34/00.04.01/2021

Ehdotus / Förslag Kunnanhallitus päättää antaa Uudenmaan liitolle Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä).

Pykälä tarkastetaan välittömästi.

Kommunstyrelsen beslutar att den ger sitt utlåtande om utkast till Trafiksystemplan för Östra Nyland enligt beredningstexten ovan till Nylands förbund.

Paragrafen justeras omedelbart.

Päätös / Beslut Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Pykälä tarkastettiin välittömästi.

Paragrafen justerades omedelbart.

(21)

1/2021 21

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 6 18.01.2021

S17E Söderkullantien, Uuden Porvoontien ja Eriksnäsintien risteys, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavehdotus / S17E Korsningen mellan Söderkullavägen, Nya Borgåvägen och Eriksnäsvägen, detaljplan och detaljplaneändring, planförslag

638/10.02.03/2020

Valmistelija/Beredare: Kaavoittaja / Planläggare Pieta Kupiainen, pieta.kupiainen(at)sipoo.fi

Kaavatyön taustaa ja vaiheita

Kaavatyö kuulutetaan vireille samalla kun kaavaehdotus asetetaan nähtäville. Kaavatyö perustuu 9.9.2019.päivättyyn valtuustoaloitteeseen.

Aloite oli teknisen valiokunnan käsittelyssä 26.2.2020 ja kunnanhallituksen käsittelyssä 16.3.2020. Valtuusto hyväksyi aloitteen 7.9.2020.

Kyseessä olevasta risteyksestä on teetetty liikenteen toimivuustarkastelu syksyllä 2020 (Sitowise Oy). Katusuunnittelu on aloitettu kesällä 2020 (Ramboll Finland Oy). Hankkeesta järjestettiin suunnittelu- ja työkokous Ely-keskuksen kanssa x.x.2020.

Kaavatyön tavoitteet

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kiertoliittymän rakentaminen Söderkullantien ja Uuden Porvoontien risteykseen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Risteys on vilkkaasti liikennöity etenkin aamun ja illan huipputunteina, jolloin jonoutumista tapahtuu etenkin Söderkullantien suunnasta Uudelle Porvoontielle itään päin käännyttäessä. Kaavatyössä muutetaan yleistä tiealuetta kunnan kaavakaduksi.

Söderkulla kasvaa Sipoon taajamista nopeimmin, ja sen liikennemäärät tulevat kasvamaan edelleen tulevaisuudessa. Kiertoliittymän rakentaminen varmistaa liikenteen toimimisen ja turvallisuuden pitkälle tulevaisuuteen tässä nyt hyvin vaikeassa ja vaarallisessa risteyksessä.

Kaavoitusprosessin vaihe

Kaavasta on laadittu asemakaavaehdotus MRL:n 65 §:n mukaisen vuorovaikutuksen käymiseksi.

Kaavaehdotuksen rakenne

Suunnittelualue on laajuudeltaan 1,7 ha. Suunnittelualue ulottuu liittymän jokaisessa haarassa noin 100 - 200 m risteysalueen ulkopuolelle.

Kiertoliittymästä rakennetaan yksikaistainen. Muut haarat paitsi

Eriksnäsintie ovat osa erikoiskuljetusverkkoa - kuljetuksen mitoitusleveys on 7 m, mitoituskorkeus 7 m ja mitoituspituus 40 m. Pituuskaltevuus liittymäalueella tulisi olla maksimissaan 3 % erikoiskuljetusten takia.

(22)

1/2021 22

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 6 18.01.2021

Maantien 170 kaltevuus on 5 % liittymäalueelta etelän suuntaan lähes Sipoonjoen sillalle asti. Tämän vuoksi joudutaan muuttamaan maantien tasausta liittymän eteläpuolella, jotta kiertoliittymän kohdalle saadaan riittävän loiva odotustila raskaille ajoneuvoille. Liittymän sisähalkaisija tulisi olla 23 m. Kiertoliittymän keskikorokkeesta ja saarekkeista suunnitellaan yliajettavia erikoiskuljetuksia varten.

Lausunnonantajat

Asemakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä aineistosta pyydetään lausunnot ainakin seuraavilta tahoilta:



Uudenmaan ELY-keskus



Uudenmaan liitto / liikenne



Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymä



Itä-Uudenmaan pelastuslaitos



Sipoon Energia Oy



Helsingin Seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) Liitteet / Bilagor

Liite 1/ 94.§ MAAJAOS: Asemakaavaehdotuskartta ja kaavamääräykset Liite 2/ 94.§ MAAJAOS: Asemakaavaehdotuksen selostus

Liite 3/ 94.§ MAAJAOS: Asemakaavaehdotuksen selostuksen liitteet Kehitysjohtajan ehdotus

Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Söderkullantien, Uuden Porvoontien ja Eriksnäsintien risteyksen asemakaava ja

asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65

§:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti nähtäville, ja että kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot.

Markanvändningssektionen föreslår kommunstyrelsen att den beslutar lägga fram förslaget till detaljplan och detaljplaneändering för korsningen mellan Söderkullavägen, Nya Borgåvägen och Eriksnäsvägen, i enlighet med § 65 i markanvändnings och bygglagen och § 27 i markanvändnings- och byggförordningen samt att begära nödvändiga utlåtanden.

Päätös

Beslut

Markanvändningssektionen beslöt enhälligt godkänna föredragandens förslag.

__________

(23)

1/2021 23

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 6 18.01.2021

35/10.02.03/2021

Ehdotus / Förslag Kunnanhallitus päättää asettaa Söderkullantien, Uuden Porvoontien ja Eriksnäsintien risteyksen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti nähtäville, ja pyytää kaavaehdotuksesta tarpeelliset lausunnot.

Kommunstyrelsen beslutar lägga fram förslaget till detaljplan och detaljplaneändering för korsningen mellan Söderkullavägen, Nya

Borgåvägen och Eriksnäsvägen, i enlighet med § 65 i markanvändnings- och bygglagen och § 27 i markanvändnings- och byggförordningen samt begära nödvändiga utlåtanden.

Käsittely / Behandling Teknisenä korjauksena liitteeseen 2 täydennetään puuttuvat ruotsinkieliset tekstit.

Päätös / Beslut

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

Liitteet

Liite / Bilaga 1 S17E Söderkullantien, Uuden Porvoontien ja Eriksnäsintien risteys, asemakaava ja asemakaavan muutos, Asemakaavaehdotuskartta ja kaavamääräykset

Liite / Bilaga 2 S17E Söderkullantien, Uuden Porvoontien ja Eriksnäsintien risteys, asemakaava ja asemakaavan muutos, Asemakaavaehdotuksen selostus

Liite / Bilaga 3 S17E Söderkullantien, Uuden Porvoontien ja Eriksnäsintien risteys, asemakaava ja asemakaavan muutos,Asemakaavaehdotuksen selostuksen liitteet

(24)

1/2021 24

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 7 18.01.2021

Bastukärrin asemakaava-alueen tontinvuokraus, kortteli 704, Gasum Oy ja St1 Oy /

Arrendering av tomter på Bastukärrs detaljplaneområde, kvarter 704, Gasum Oy och St1 Oy

MAAJAOS § 104 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 9.12.2020 Valmistelija / Beredare: maankäyttöasiantuntija /

markanvändningsexpert Janne Juslin, janne.juslin(a)sipoo.fi Gasum Oy on yhdessä St1 Oy:n kanssa ilmoittanut haluavansa vuokrata oheisen liitekartan mukaisen noin 10767 m 2:n suuruisen alan kiinteistöistä 753-421-0007-0282 BASTUKÄRR ja 753-421- 0007-0280 Ljungars 2 viideksitoista vuodeksi viiden vuoden jatko optiolla. Ala sijaitsee Sipoon kunnassa, Bastukärrin asemakaava- alueella korttelissa 704. Vuokrattavan alan osoite on Keuksuontie 2.

Alue on tarkoitus vuokrata polttoaineiden jakeluasemaa varten.

Alueelle on tarkoitus perustaa kaasun sekä polttonesteiden

jakeluasema. Järjestelyssä Gasum Oy tulisi päävuokralaiseksi ja St1 Oy Gasum Oy:n alivuokralaiseksi. Mikäli jompikumpi osapuoli joutuu hankkeesta vetäytymään voidaan vuokrasopimus siirtää toiselle osapuolelle.

Vuokrattava alue sijaitsee Bastukärrin asemakaavan korttelin 704 tontilla 1. Alueen asemakaavassa rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e = 0,5 eli rakennusoikeutta on 5383,50 k-m². Alue on merkitty asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-3).

Ulkopuolisen arvioitsijan 28.4.2017 tekemän arvion mukaan korttelin 704 T-3 osan rakennusoikeuden markkina-arvo on 90 euroa/k-m2 jolloin alueen arvo olisi 484 515 euroa. Koska alueen

perustamisolosuhteet ovat arviosta poiketen heikommat mm.

alueelle aikanaan läjitetyn betonilietteen vuoksi, on vuosivuokran suuruudesta neuvoteltu ja suuruudeksi sovittu 26 385 euroa.

Liite / Bilaga 1/ 104.§ MAAJAOS: Lähestymiskartta

Liite / Bilaga 2/ 104.§ MAAJAOS: Kartta vuokrattavasta alasta

Kehitysjohtajan ehdotus

Maankäyttöjaosto päättää, että Sipoon kunta vuokraa oheisen

liitekartan mukaisen noin 10767 m2:n suuruisen alan kiinteistöistä

753-421-0007-0282 BASTUKÄRR ja 753-421-0007-0280 Ljungars 2

Gasum Oy:lle.

(25)

1/2021 25

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 7 18.01.2021

Gasum Oy saa vuokrata alan edelleen St1 Oy:lle. Alaa ei saa vuokrata kolmansille osapuolille lukuun ottamatta ST1 Oy:tä.

Alueen vuosi vuokra on 26385€ ja se sidotaan elinkustannus indeksiin.

Vuokra aika on 15 vuotta. Vuokraoikeuden päättyessä vuokralaisella on mahdollisuus jatkaa vuokra-aikaa viidellä vuodella samaan

käyttötarkoitukseen.

Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän päätöksen mukainen vuokrasopimus.

Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan vuokrasopimus.

Vuokrasopimus on allekirjoitettava viimeistään 30.03.2021. Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa.

Markanvändningssektionen beslutar, att Sibbo kommun arrenderar enligt bifogade bilagekarta ett ungefär 10767 m2 stort område av fastighetererna 753-421-0007-0282 BASTUKÄRR och 753-421- 0007-0280 Ljungars 2 till Gasum Ab.

Gasum Ab får fortsättningsvis utarrendera området till ST1 Ab.

Området får inte utarrenderas till tredje parter, förutom ST1.

Områdets årshyra är 26385€ och den binds till levnadskostandsindexet.

Arrendetiden är 15 år. Då arrenderätten tar slut har arrendatorn möjlighet till att fortsätta arrendetiden med fem år till samma ändamål.

Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda köpebrevet enligt det här arrendebeslutet.

Tomtchef, markanvändningsingenjör och markanvändningsexpert, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna arrendeavtalet.

Arrendeavtalet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den 30.03.2021. I annat fall förfaller detta beslut.

Kehitysjohtajan muutettu ehdotus

Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon

kunta vuokraa oheisen liitekartan mukaisen noin 10767 m2:n

suuruisen alan kiinteistöistä 753-421-0007-0282 BASTUKÄRR ja

753-421-0007-0280 Ljungars 2 Gasum Oy:lle.

(26)

1/2021 26

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 7 18.01.2021

Gasum Oy saa vuokrata alan edelleen St1 Oy:lle. Alaa ei saa vuokrata kolmansille osapuolille lukuun ottamatta ST1 Oy:tä.

Alueen vuosi vuokra on 26385€ ja se sidotaan elinkustannus indeksiin.

Vuokra aika on 15 vuotta. Vuokraoikeuden päättyessä vuokralaisella on mahdollisuus jatkaa vuokra-aikaa viidellä vuodella samaan

käyttötarkoitukseen.

Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän päätöksen mukainen vuokrasopimus.

Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan vuokrasopimus.

Vuokrasopimus on allekirjoitettava viimeistään 30.03.2021. Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa.

Utvecklingsdirektörens ändrade förslag

Markanvändningssektionen beslutar föreslå kommunstyrelsen att Sibbo kommun arrenderar enligt bifogade bilagekarta ett ungefär 10767 m2 stort område av fastighetererna 753-421-0007-0282 BASTUKÄRR och 753-421-0007-0280 Ljungars 2 till Gasum Ab.

Gasum Ab får fortsättningsvis utarrendera området till ST1 Ab.

Området får inte utarrenderas till tredje parter, förutom ST1.

Områdets årshyra är 26385€ och den binds till levnadskostandsindexet.

Arrendetiden är 15 år. Då arrenderätten tar slut har arrendatorn möjlighet till att fortsätta arrendetiden med fem år till samma ändamål.

Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda köpebrevet enligt det här arrendebeslutet.

Tomtchef, markanvändningsingenjör och markanvändningsexpert, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna arrendeavtalet.

Arrendeavtalet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den 30.03.2021. I annat fall förfaller detta beslut.

Päätös

Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen.

Beslut

(27)

1/2021 27

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 7 18.01.2021

Markanvändningssektionen beslöt enhälligt godkänna föredragandens ändrade förslag.

__________

41/10.00.02.02/2021

Ehdotus / Förslag Kunnanhallitus päättää, että Sipoon kunta vuokraa oheisen liitekartan mukaisen noin 10 767 m2:n suurui-sen alan kiinteistöistä 753-421-0007- 0282 BASTUKÄRR ja 753-421-0007-0280 Ljungars 2 Gasum Oy:lle.

Gasum Oy saa vuokrata alan edelleen St1 Oy:lle. Alaa ei saa vuokrata kolmansille osapuolille lukuun ottamatta ST1 Oy:tä. Alueen vuosivuokra on 26 385€ ja se sidotaan elinkustannusindeksiin.

Vuokra aika on 15 vuotta. Vuokraoikeuden päättyessä vuokralaisella on mahdollisuus jatkaa vuokra-aikaa viidellä vuodella samaan käyttö- tarkoitukseen.

Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän pää- töksen mukainen vuokrasopimus.

Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan vuokrasopimus. Vuokrasopimus on allekirjoitettava viimeistään 30.03.2021. Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa.

Kommunstyrelsen beslutar att Sibbo kommun arrenderar enligt bifogade bilagekarta ett ungefär 10 767 m2 stort område av fastighetererna 753- 421-0007-0282 BASTUKÄRR och 753-421-0007-0280 Ljungars 2 till Gasum Ab.

Gasum Ab får fortsättningsvis utarrendera området till ST1 Ab. Området får inte utarrenderas till tredje parter, förutom ST1. Områdets årshyra är 26 385€ och den binds till levnadskostandsindexet.

Arrendetiden är 15 år. Då arrenderätten tar slut har arrendatorn möjlighet till att fortsätta arrendetiden med fem år till samma ändamål.

Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda arrendeavtal enligt det här beslutet.

Tomtchefen, markanvändningsingenjören och markanvändningsexperten,

(28)

1/2021 28

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 7 18.01.2021

två tillsammans, befullmäktigas att underteckna arrendeavtalet.

Arrendeavtalet måste undertecknas senast den 30.03.2021. I annat fall förfaller detta beslut.

Päätös / Beslut Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Liitteet

Liite / Bilaga 1: Lähestymiskartta, Bastukärrin asemakaava-alueen tontinvuokraus, kortteli 704, Gasum Oy ja St1 Oy

Liite / Bilaga 2: Kartta vuokrattavasta alasta, Bastukärrin asemakaava- alueen tontinvuokraus, kortteli 704, Gasum Oy ja St1 Oy

(29)

1/2021 29

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 8 18.01.2021

Tontin vuokraus, Pähkinälehdon asemakaava-alueen kortteli 545 tontti 1, Hati Group Oy / Arrendering av tomt på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 545 tomt 1, Hati Group Oy

128/10.00.02/2019, 268/10.00.02/2019, 45/10.00.02/2019, 723/10.00.02/2020 MAAJAOS § 87 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 24.9.2018

Valmistelija/Beredare: maanmittausinsinööri Anna-Leena Rouhiainen / lantmäteriingenjör Anna-Leena Rouhiainen, anna-

leena.rouhiainen(at)sipoo.fi

Alfamark Oy tarjoutuu ostamaan Pähkinälehdon asemakaava-alueella olevan kerrostalokorttelin 545 tontin 1. Tontti on lohkottu kiinteistöksi K545T1, kiinteistötunnus 753-419-0004-1838. Kiinteistön pinta-ala on 2997 m2.

Kortteli 545 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-4). Tontin 1 rakennusoikeus on 2500 k-m2.

Tontin 1 kauppahinta on 575 000 €. Kauppasumma maksetaan kaupanteon yhteydessä. Sipoon kunta veloittaa varausmaksuna 5 % kauppahinnasta, 28 750 euroa, tämän päätöksen saatua lainvoiman.

Varausmaksua ei palauteta, mikäli kiinteistökauppa ei toteudu. Muutoin varausmaksu hyvitetään kauppasummassa.

Hinta perustuvat Newsec Valuation Oy:n 30.6.2016 tekemän arvion Pähkinälehdon asemakaava-alueen tonttien markkina-arvoista.

Alfamark Oy rakentaa tontille puukerrostalon. Kyseessä ei ole ARA-kohde.

Liite / Bilaga

Liite 1/87. § MAAJAOS: Liitekartta Vt. kehitysjohtajan ehdotus

Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta myy kiinteistön 753-419-0004-1838 Alfamark Oy:lle perustettavan yhtiön (Asunto Oy Sipoon Gneissinkulma) lukuun. Kauppahinta on 575 000 euroa, tämän lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset 990 euroa.

Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän päätöksen mukainen kauppakirja.

Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja.

Kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppasumma maksettava viimeistään 31.12.2019. Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa.

Sipoon kunta veloittaa varausmaksuna 5 % kauppahinnasta, 28 750 euroa tämän päätöksen saatua lainvoiman.

(30)

1/2021 30

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 8 18.01.2021

Tf. utvecklingsdirektörens förslag

Markanvändningssektionen föreslår kommunstyrelsen att Sibbo kommun säljer fastighet 753-419-0004-1838 till Alfamark Oy för ett under bildning varande bolag Asunto Oy Sipoon Gneissinkulmas räkning. Köpesumman är 575 000 euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna 990 euro.

Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda köpebrevet enligt det här beslutet.

Tomtchef, markanvändningsingenjör och markanvändningsexpert, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna köpebrevet.

Köpebrevet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den 31.12.2019. I annat fall förfaller detta beslut.

Sibbo kommun debiterar som reserveringsavgift 5 % av köpesumman, 28 750 euro efter att det här beslutet vunnit lagakraft.

Päätös

Beslut

Markanvändningssektionen godkände enhälligt föredragandens förslag.

__________

KH § 243 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 9.10.2018 Liite / Bilaga

Liite / Bilaga 1 / 243. § KH: Liitekartta Kunnanjohtajan ehdotus

Kunnanhallitus päättää, että Sipoon kunta myy kiinteistön 753-419-0004- 1838 Alfamark Oy:lle perustettavan yhtiön (Asunto Oy Sipoon

Gneissinkulma) lukuun. Kauppahinta on 575 000 euroa, tämän lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset 990 euroa.

Sipoon kunta veloittaa varausmaksuna 5 % kauppahinnasta, 28 750 euroa tämän päätöksen saatua lainvoiman.

(31)

1/2021 31

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 8 18.01.2021

Kommundirektörens förslag

Kommunstyrelsen beslutar att Sibbo kommun säljer fastighet 753-419- 0004-1838 till Alfamark Oy för ett under bildning varande bolag Asunto Oy Sipoon Gneissinkulmas räkning. Köpesumman är 575 000 euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna 990 euro.

Tomtchefen, markanvändningsingenjören och markanvändningsexperten, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna köpebrevet.

Sibbo kommun debiterar som reserveringsavgift 5 % av köpesumman, 28 750 euro efter att det här beslutet vunnit laga kraft.

Päätös

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Beslut

____________

Valmistelija / Beredare: tonttipäällikkö Anna-Leena Rouhiainen / tomtchef Anna-Leena Rouhiainen, anna-leena.rouhiainen(at)sipoo.fi

Sipoon kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 9.10.2018 (§ 243) Pähkinälehdon asemakaava-alueen korttelin 545 tontin 1 myynnistä Alfamark Oy:lle. Alfamark Oy on perunut Pähkinälehdon asemakaava- alueen korttelin 545 tonttiin 1 kohdistuneen tonttivarauksensa. Ilmoitus tonttivarauksen perumisesta saapui kuntaan 25.2.2019.

Tila Group Oy tarjoutuu ostamaan Pähkinälehdon asemakaava-alueella olevan kerrostalokorttelin 545 tontin 1 perustettavan yhtiön As Oy Sipoon Gneissikulma nimiin. Tontti on lohkottu kiinteistöksi K545T1,

kiinteistötunnus 753-419-0004-1838. Kiinteistön pinta-ala on 2997 m2.

Kortteli 545 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-4). Tontin 1 rakennusoikeus on 2500 k-m2.

Tontin 1 kauppahinta on 575 000 €. Kauppasumma maksetaan kaupanteon yhteydessä.

Hinta perustuvat Newsec Valuation Oy:n 30.6.2016 tekemän arvion Pähkinälehdon asemakaava-alueen tonttien markkina-arvoista.

(32)

1/2021 32

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

§ 8 18.01.2021

Tila Group Oy rakentaa tontille nelikerroksisen puukerrostalon, johon tulee 46 asuntoa. Taloon rakennetaan 13 kpl yksiöitä, 25 kpl kaksioista ja 8 kpl kolmioita. Rakennukselle on tarkoitus hakea lupaa käyttää uusiutuvia energialähteitä, kuten maa- ja aurinkolämpöä kaukolämmön sijasta.

Kauppakirjaan kirjataan rakentamisvelvoite 3 vuotta.

Kyseessä ei ole ARA-kohde.

Liite 1/50.§ MAAJAOS: Sijaintikartta

Liite 2/50.§ MAAJAOS: Kartta myytävästä tontista

Liite 3/50.§ MAAJAOS: Alfamark Oy luopuu kiinteistöstä 753-419-0004- 1838

Vt. kehitysjohtajan ehdotus

Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta kumoaa kunnanhallituksen päätöksen 9.10.2018 § 243 kiinteistön 753-419-0004- 1838 myynnistä Alfamark Oy:lle ja että Sipoon kunta myy kiinteistön 753- 419-0004-1838 Tila Group Oy:lle perustettavan yhtiön (Asunto Oy Sipoon Gneissinkulma) lukuun. Kauppahinta on 575 000 euroa, tämän lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset 990 euroa.

Tf. utvecklingsdirektörens förslag

Markanvändningssektionen föreslår kommunstyrelsen att Sibbo kommun upphäver kommunstyrelsens beslutet 9.10.2018 § 243 om försäljning av fastigheten 753-419-0004-1838 till Alfamark Oy och att Sibbo kommun säljer fastigheten 753-419-0004-1838 till Tila Group Oy för ett under bildning varande bolags (Asunto Oy Sipoon Gneissinkulma) räkning.

Köpesumman är 575 000 euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna 990 euro.

Tomtchefen, markanvändningsingenjören och markanvändningsexperten, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna köpebrevet.