Tehtaanniemen asemakaavan muutos, joka koskee korttelia 113 sekä katu-, satama- ja viheralueita

(1)

Tehtaanniemen asemakaavan muutos,

joka koskee korttelia 113 sekä katu-, satama- ja viheralueita

Detaljplaneändring för Fabriksudden,

som berör kvarter 113 samt gatu-, hamn- och grönområden.

Asemakaavan selostus Detaljplanebeskrivning

29.8.2019 / 24.10.2019 / 1.6.2020 / 7.9.2020

Kh/Stst 01.06.2020 124§

Kh / Stst 18.11.2019 268§

YMP / MILJÖ 24.10.2019 151§

YMP / MILJÖ 29.8.2019 121§

YMP / MILJÖ 18.6.2019 103§

(2)

Suunnittelu ja osallistuminen lyhyesti kaavaprosessin eri vaiheissa:

ASIA 552/2014

Hyväksymisvaihe

Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan.

Ilmoitus kaavan hyväksymisestä.

Mahdollisuus kirjallisen valituksen tekoon.

Kuulutus kaavan voimaan tulosta.

Kort om planering och deltagande i planläggningsprocessens

olika faser:

Godkännandefas

Stadsfullmäktige godkänner planen.

Meddelande om planens godkännande.

Möjlighet till skriftliga besvär.

Kungörande om planens ikraftträdande.

Aloitusvaihe

Aloite kaavan laatimisesta.

Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63§)

Inledningsfas

Initiativ till uppgörande av planen.

Meddelande om anhängiggörandet av planlägg- ningen samt program om deltagande och bedöm- ning (MBL 63 §).

Valmisteluvaihe

Perusselvitysten laadinta,

valmisteluvaiheen vuorovaikutusmateriaali ja muu aineisto nähtävillä (MRL 62 §, MRA 30 §).

Tilaisuus mielipiteen esittämiseen.

Saadun palautteen käsittely.

Beredningsfas

Grundutredningar görs,

beredningsfasens material finns till påseende för växelverkan (MBL 62 §, MBF 30 §).

Tillfälle att uttala sin åsikt.

Behandling av respons.

Ehdotusvaihe

Kaavaehdotus valmistuu ja on nähtävillä (MRL 65§).

Mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen tekoon.

Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin.

Förslagsfas

Planförslaget färdigställs och finns till påseende (MBL 65 §).

Möjlighet att göra anmärkningar och ge utlåtanden.

Genmälen till utlåtanden och anmärkningar.

ÄRENDE 552/2014

(3)

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus

Kaava-alue sijaitsee kantakaupungin etelärannalla, alle kilometrin päässä rautatieasemasta, Itäsata- man vierassataman ja Itälahden välissä. Suunnitte- lualue on sama kuin Hangon kaupunginvaltuuston 23.5.2017 hyväksymän Tehtaanniemen asemakaavan muutoksen alue. Sen pinta-ala on n. 6 ha.

1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus

Asemakaavan nimi on Tehtaanniemen asemakaavan muutos. Asemakaavan muutos koskee korttelia 113 sekä katu-, satama- ja viheralueita.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi Hangon kaupunginvaltuuston 23.5.2017 tekemän Tehtaanniemen asemakaavan muutosta koskevan hyväksymispää- töksen. Kumoaminen liittyi pääosin siihen, ettei ase- makaavaehdotusta ollut muutosten jälkeen asetettu uudelleen nähtäville. Tarkoituksena on laatia vastaa- va asemakaavan muutos ottaen huomioon hallin- to-oikeuden ratkaisun sisältö.

Koska alue on jo pitkälle rakentunut, on päätavoit- teena mahdollistaa ympärivuotinen asuminen ja hotellin rakentaminen kortteliin 113, varmistaa kulku Uimahuoneelle sekä ratkaista rantapuiston ja uimarannan käyttö.

Kuva 1. Kaava-alueen rajaus yhtenäisellä viivalla ja lähi- vaikutusalue katkoviivalla.

1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPP- GIFTER

1.1 Detaljplaneområdets läge och av- gränsning

Planområdet befinner sig vid stamstadens södra kust, där avståndet till järnvägen är under en kilo- meter. Området är beläget mellan Östra hamnens gästhamn och Östra viken. Planeringsområdet är det samma som området för detaljplaneändringen för Fabriksudden som Hangö stadsfullmäktige god- kände 23.5.2017. Planeringsområdet omfattar cirka 6 ha.

1.2 Planens namn och syfte

Planens namn är detaljplaneändringen för Fa- briksudden. Planeringsområdet gäller alltså kvarteren 113 samt gatu-, hamn- och grönområden.

Helsingfors förvaltningsdomstol upphävde beslutet att godkänna detaljplaneändringen för Fabriksudden som Hangö stadsfullmäktige fattat 23.5.2017. Upp- hävandet gällde huvudsakligen det att detaljplane- förslaget inte hade framlagts på nytt till påseende efter ändringar. Syftet för denna plan är att utarbeta en motsvarande detaljplaneändring med hänsyn till innehållet i förvaltningsdomstolens beslut.

Eftersom området redan är långt bebyggt är huvud- målsättningen att möjliggöra året runt boende samt byggande av ett hotell i kvarter 113. Genomgång till Damernas simhus säkerställs och användningen av strandparken och simstranden avgörs.

Bild 1. Detaljplaneområdets avgränsning med heldragen linje och närkonsekvensområde med streckad linje.

(4)

Sisällysluettelo | Innehållsförteckning

1. Bas- och identifikationsuppgifter 3 1.1 Detaljplanområdets läge och avgränsning 3

1.2 Planens namn och syfte 3

2 Sammandrag 6

2.1 Olika skeden i planprocessen 6

2.2 Detaljplan 7

3 Utgångspunkter 7

3.1 Utredning om förhållandena på planerings-

området 7

3.1.1 Områdets historia 7

3.1.2 Kulturhistoriskt värdefulla områden 9 3.1.3 Stadsbilden och landskapet 10

3.1.4 Naturmiljö 12

3.1.5 Markägo 13

3.1.6 Teknisk service 13

3.2 Planeringssituation 14

3.3 Markanvändingsavtal 16

4 Olika skeden i planeringen av detaljplanen 16 4.1 Behovet av detaljplanering 16 4.2 Deltagande och växelverkan 17

4.2.1 Deltagande 17

4.2.2 Växelverkan och samarbete med myndig-

heter 17

4.3 Målsättningarna för detaljplanen 18 4.3.1 Detaljplanearbetets huvudmålsättningar 18 4.3.2 Målsättningar och lösningar som upp-

kommit under processen 18 5 Redogörelse för detaljplan 19

5.1 Planens struktur 19

5.2 Områdesreserveringar och dimensionering av planen 20

5.3 Nomenklatur 20

5.4 Konsekvensbedömning 23

5.4.1 Konsekvenser enligt tema 23 5.4.2 Detaljplanens förhållande till landskaps- planen och de riksomfattande målen för

områdesanvändning 27

6 Planens genomförande 28

7 Kontaktuppgifter 28

1 Perus- ja tunnistetiedot 3

1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus 3

1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 3

2 Tiivistelmä 6

2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6

2.2 Asemakaava 7

3 Lähtökohdat 7

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 7

3.1.1 Alueen historiaa 7

3.1.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet 9 3.1.3 Kaupunkikuva ja maisema 10

3.1.4 Luonnonympäristö 12

3.1.5 Maaomistus 13

3.1.6 Tekninen huolto 13

3.2 Suunnittelutilanne 14

3.3 Maankäyttösopimus 16

4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 16 4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus 17

4.2.1 Osalliset 17

4.2.2 Vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö 17

4.3 Asemakaavan tavoitteet 18

4.3.1 Asemakaavatyön päätavoitteet 18 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja

ratkaisut 18

5 Asemakaavan kuvaus 19

5.1 Kaavan rakenne 19

5.2 Aluevaraukset ja kaavan mitoitus 20

5.3 Nimistö 20

5.4 Vaikutusten arviointi 23

5.4.1 Vaikutukset teemoittain 23 5.4.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin aluei- denkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan 27

6 Kaavan toteuttaminen 28

7 Yhteystiedot 28

LIITE 1: Palautteet luonnoslehtiöstä

LIITE 2: Jätetyt mielipiteet ja vastineet niihin LIITE 3: Kartta, maanomistus ja vuokra-alueet

BILAGA 1: Respons på skissblocket

BILAGA 2: Inlämnade anmärkningar och bemötan- den till dessa

BILAGA 3: Karta, markägande och arrendeområden

(5)

Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustasel-

vityksistä ja lähdemateriaalista Förteckningar över handlingar, bakgrundsutred- ningar och källmaterial som berör planen

I samband med detaljplanen som godkändes år 2017 har följande dokument skapats (WSP 2015):

• Esiselvitykset Itäsataman ja Tehtaanniemen kaavoitukseen

• Skissbok för detaljplanläggningen av Fabriksud- den

Utredningar som gjordes för Stamstadens General- plan (2013):

• Hangö Trafiksäkerhetsplan, Vägförvaltningen

• Trafikutredning för Hangö stamstads general-2008 plan, Vägförvaltningen 2008

• Utredning över det kommersiella servicenätet, FCG Planeko Oy 2009

• Utredning över stadsbilden i den bebyggda mil- jön, FCG Planeko Oy 2009

• Rapport över invånarenkäten, FCG Planeko 2009

• Oy Forcit Ab:n ja Fermion Oy:n konsultointivy- öhykkeiden turvallisuusriskikartoitus maank- äytön suunnittelua varten, Gaia Consulting Oy, 2010.

• Kulturhistoriska byddnadsobjekt som invente- rats på stamstadens område. FCG Planeko Oy

• Behovsprövning av Natura-bedömning, FCG Pla-2011 neko 2011

• Utredning om ekologiska korridorer och fladder- möss inom generalplaneområdet i Hangö stamstad 2010, Faunatica OY 2011

• Rekreationsområdesrapport, Hangö stad 2011

• Rekreations- och grönområdesnätet och lättra- fiklederna, FCG Planeko 2012

I samband med detaljplaneändringen för

stationstorget samt den gamla brandstationen och dess närmiljö gjord utredning:

• Utredning av det kommersiella servicenätet och konsekvensbedömning, FCG 2019

Andra utredningar som berör planeringsområdet:

• Utvecklinsplan av Hangös Östra hamn. Marina Housing 2008

• Lehto, Tiina 1989. Byggnadskultur och kultur- landskap i Hangö. Hangö museums publika- tionsserie nr 8.

Vuonna 2017 hyväksytyn asemakaavoituksen yhtey- dessä on laadittu seuraavat asiakirjat (WSP 2015):

• Esiselvitykset Itäsataman ja Tehtaanniemen kaavoitukseen

• Luonnoslehtiö Itäsataman ja Tehtaanniemen asemakaavoitukseen

Kantakaupungin Yleiskaavaa (2013) varten tehdyt selvitykset:

• Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma, Tie- hallinto, 2008

• Hangon kantakaupungin yleiskaavan liikenne- selvitys, Tiehallinto, 2008

• Kaupan palveluverkkoselvitys, FCG Planeko Oy,

• Rakennetun ympäristön kaupunkikuvaselvitys, 2009 FCG Planeko Oy, 2009

• Asukaskyselyn raportti, FCG Planeko Oy, 2009

• Oy Forcit Ab:n ja Fermion Oy:n konsultointivyö- hykkeiden turvallisuusriskikartoitus maankäy- tön suunnittelua varten, Gaia Consulting Oy,

• Kantakaupungin alueella inventoidut kulttuuri-2010 historialliset kohteet, FCG Planeko Oy, 2011

• Natura-tarvearviointi, FCG Planeko Oy, 2011

• Hangon kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen alueella sijaitsevat ekologiset käytävät sekä lepakkoselvitys, Faunatica Oy, 2011

• Virkistysalueraportti, Hangon kaupunki, 2011

• Virkistys- ja viheralueiden verkko ja kevyen liikenteen yhteydet, FCG Planeko Oy, 2012 Asematorin sekä vanhan paloaseman ja sen lähiym- päristön asemakaavatyön yhteydessä tehty selvitys:

• Kaupallinen palveluverkkoselvitys ja vaikutusten arviointi, FCG 2019

Muita kaava-aluetta koskevia selvityksiä:

• Hangon Itäsataman kehittämissuunnitelma, Marina Housing 2008

• Lehto, Tiina 1989. Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Hangon Museon julkaisusar- ja n:o 8

• Hangon asemakaava-alueiden puistojen ja puis- tometsien hoito- ja käyttösuunnitelma, 2007

(6)

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Helsingin hallinto-oikeus kumosi Hangon kaupunginvaltuuston 15.5.2018 tekemän Tehtaanniemen asemakaavan muutosta koskeneen hyväksymispää- töksen.

Kaupunginhallitus antoi 20.5.2019 ympäristölauta- kunnalle tehtäväksi aloittaa Tehtaanniemen asemakaavan korttelin 113 muutoksen valmistelutyöt siinä laajuudessa kuin Hangon kaupunginvaltuusto on 23.5.2017 § 27 hyväksynyt Tehtaanniemen asemakaavan.

Ympäristölautakunta päätti kaavamuutoksen vireil- le tulosta ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuun- nitelman 18.6.2019. Kuulutus julkaistiin Hangon Lehdessä ja Etelä-Uusimaa lehdessä 11.7.2019 sekä kaupungin kotisivuilla.

Valmisteluvaiheen vuorovaikutusmahdollisuudesta ilmoitettiin vireilletulokuulutuksen yhteydessä sekä uudemman kerran 8.8.2019. Mielipiteitä oli mahdollista jättää 23.8.2019 saakka.

Ehdotusta Tehtaanniemen asemakaavan muutok- seksi käsiteltiin ympäristölautakunnassa 29.8.2019.

Kaupunginhaliitus päätti asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 18.11.2020 ja pyytää siitä lausunnot.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30.12.2019 – 31.1.2020 välisen ajan.

Koska kaavaehdotusta oli muutettu olennaisesti sen jälkeen, kun se oli nähtävillä, asetettiin tarkistettu kaavaehdotus uudestaan julkisesti nähtäville 13.7.- 12.8.2020 (MRA 32 §).

2 SAMMANDRAG

2.1 Olika skeden i planeringsprocessen

Helsingfors förvaltningsdomstol upphävde 15.5.2018 Hangö stadsfullmäktiges beslut om att godkänna detaljplaneändringen för Fabriksudden.

Stadsstyrelsen gav 20.5.2019 miljönämnden i upp- drag att inleda beredningsarbetet för att ändra Fa- briksuddens detaljplan i kvarter 113 i den utsträck- ning som stadsfullmäktige i Hangö 23.5.2017 § 27 godkänt detaljplanen för Fabriksudden.

Miljönämnden beslöt 18.6.2019 att anhängiggöra planändringen och godkände programmet för deltagande och bedömning. Kungörelsen publicerades i Hangötidningen och i EU-tidningen 11.7.2019 samt på stadens hemsida.

Om tillfället till växelverkan i beredningsfasen meddelades i samband med kungörelsen om planens anhängiggörelse, och på nytt 8.8.2019. Åsikter kunde inlämnas t.o.m. 23.8.2019.

Miljönämnden behandlade förslaget till detaljpla- neändringen för Fabriksudden vid sitt sammanträde 29.8.2019.

Stadsstyrelsen beslöt att offentligt framlägga plan- förslaget 18.11.2020 och be utlåtanden om det.

Planförslaget var offentligt framlagt under tiden 30.12.2019 – 31.1.2020.

Eftersom planförslaget hade förändrats väsentligt sedan det var framlagt, har det reviderade planförsla- get varit pånytt offentligt framlagt 13.7.-12.8.2020 (MBF 32 §).

• Hangon kansallisen kaupunkipuiston perusta- misselvitys, Hangon kaupunki, 2008.

• Hangon strategia 2025. Hangon kaupunki 2013

• Kaupunkikuvallinen selvitys 2020

• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

• Vastineet saatuihin lausuntoihin 24.2.2020

• Vatsineet jätettyihin muistutuksiin 24.2.2020

• Skötsel- och användninsplan för Hangö park och parkskogar, 2007

• Utredning om grundandet av Hangö nationalstadspark, Hangö stad 2008.

• Hangö strategi 2025 Hangö stad 2013

• Stadsbildsutredning 2020

• Program för deltagande och bedömning

• Bemötanden till utlåtanden inlämnade gällande detaljplaneförslaget 24.2.2020

• Bemötanden till anmärkningar inlämnade gäl- lande detaljplaneförslaget 24.2.2020

(7)

2.2 Asemakaava

Asemakaava käsittää kaavakartan ja selostuksen.

Kaavan tärkeimmät elementit ovat Tehtaanniemen korttelit ja niitä ympäröivät puisto- ja ranta-alueet.

Korttelit ja niiden mukainen rakentaminen rajautuu pohjoisreunaltaan katumaisesti Merikadun jatkeeseen. Itäreunaa kiertää Uimahuoneenkatu. Kort- teleiden länsi- ja eteläreunat rajautuvat vapaammin puistoalueisiin. Tehtaanniemen kiertävä puisto muodostaa kävelyreitin satama-alueelta Merikadun varrella olevalle uimarannalle. Rakennusoikeus ja korkeus on määritelty suhteessa vanhan kaavan tehokkuuteen sekä kaupunkikuvalliseen tavoittee- seen, jossa rakennusmassojen volyymi on taustan keskustakortteleita kevyempi. Tarvittava pysäköinti tulee järjestää tonteilla.

2.2 Detaljplan

Detaljplanen omfattar en detaljplanekarta och detaljplanebeskrivning. De viktigaste elementen i planen är Fabriksuddens kvartersområde samt de om- ringande park- och strandområdena. Kvarteren och därtill hörande byggnation angränsar på norra sidan gatuaktigt till förlängningen av Havsgatan. Simhus- gatan angränsar längs den östra sidan. Kvarterens väst- och sydgränser angränsar friare till parkom- rådet. Parken, som följer Fabriksuddens stränder, bildar ett gångstråk som sträcker sig från hamnom- rådet till badstranden vid Havsgatan. Byggnadsrät- ten och höjden har definierats i förhållande till den tidigare planens effektivitet samt målsättningar som gäller stadsbilden. Målsättningen är att byggnads- massornas volym skall vara lättare än centrumkvar- teren i bakgrunden. Nödvändig parkering skall ske på tomten.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Asemakaava-alue rajautuu v. 2008 perustettuun Hangon kansallisen kaupunkipuiston alueeseen sekä Itäsataman valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Kaava-alueen sisällä ei ole suojelumerkintöjä.

3.1.1 Alueen historiaa

Hanko kaupunkina on syntynyt mereltä käsin raken- tuvan sijaintinsa ja luonteensa takia. Hangon Itäsa- taman merkitys kaupungin keskustalle on edelleen suuri sekä paikallisten että ulkopuolisten käyttäjien ja palveluntarjoajien näkökulmista. Itäsatamassa konkretisoituvat Hangon vetovoimatekijät sekä me- reltä että maalta käsin: Kansallinen kaupunkipuisto ja sen maisema sekä veneilyyn ja lomailuun liittyvät palvelut ja tapahtumat.

Sisämaasatamien ja talviväyläverkoston kehitty- essä Hangon erityisasema talvisatamana laski. Syn- tyi tarve löytää Hangolle ”uusi erityisyys”, joka konkretisoitui investointihaluina kylpyläkulttuuriin.

Tämä nojasi samaan maantieteelliseen erityisase- maan, mutta hyödyntäen nyt maantieteestä syn- tynyttä maisemaa ja paikan henkeä eikä niinkään merisaavutettavuutta. Tästä huolimatta Hangon maantieteellinen asema osana Itämeren ”satamien

3 UTGÅNGSPUNKTER

3.1 Utredning om förhållandena på pla- neringsområdet

Planområdet gränsar till Hangö nationalstadspark, som grundades år 2008, samt till Östra hamnens byggda kulturmiljö av riksintresse (RKY-område). Det finns inga skyddsbeteckningar inom planområdet.

3.1.1 Områdets historia

Utgångspunkten för uppkomsten av Hangö som stad är läget vid havet och den havsnära karaktären. Öst- ra hamnen har fortfarande stor betydelse för såväl lokala som utomstående användare samt tjänste- leverantörer. Hangös attraktionsfaktorer konkretise- ras i Östra hamnen, och kan upplevas både från land och hav: nationalstadsparken och dess landskap, och de tjänster och evenemang som anknyter till båt- och semesterliv.

Då inlandshamnarna och vinterfarledsnätverket ut- vecklades förlorade Hangö en del av sin betydelse som vinterhamn, vilket tidigare gett staden en sär- ställning. Därmed uppstod ett behov att finna ”en ny säregenhet” för Hangö. Detta konkretiserades som en investeringsvilja i badhuskulturen. Även badhuskulturen utgår från stadens geografiska särställning, men här utnyttjas landskapet och platsens atmosfär, istället för tillgängligheten från havet. Detta till trots

(8)

Kuva 2. Ote Hangon asemapiirroksesta vuodelta 1909. Bild 2. Utdrag ur Hangö detaljplan från år 1909.

verkostoa” on edelleen oleellinen ja historialliset ke- hityksen syyt toistavat itseään.

Hangolla on ollut huomattava merkitys niin Suomen sota-, kylpylä- kuin merenkulunkin historiassa. Val- takunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuu- riympäristöjen perusteissa lukee seuraavasti:

”Ennen Hangon kaupungin perustamista 1874 Itälahden rannalla sijaitsi pieni kalasatama. Itäsa- tama rakennettiin kaupunkilaisten tarpeisiin ulko- maansataman rinnalle heti kaupungin perustami- sen jälkeen. Toteutuneen suunnitelman laati 1875 ratainsinööri P.E. Böcker. Rantamakasiinit sijoitettiin kahteen suoraan riviin ja joka kolmannen väliin jä- tettiin palokuja. Rivien väliin jääneelle Makasiininka- dullle vedettiin ratakiskot. Valtio rakennutti Telakan- niemen, nykyisen Tehtaanniemen (Varsudden, nyk.

Fabriksudden) laitaan 1879 laiturin Böckerin suunni- telman mukaan ja venesataman 1880.

– –Rantakadun puutalokorttelit olivat jo kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa 1874 ja 1878 ase- makaavassa ja pääosa asuintaloista on rakennettu samoihin aikoihin.

Nykyisen sataman länsipuolella sijaitsevasta Ku- ningatarvuorelta (Drottningberget) hakattiin kiveä 1700-luvun lopulla Hangon linnoituksen tarpeisiin ja myöhemmin katu- ja rakennuskiveä mm. satamalait- teiden tarpeisiin. Hangon edustalla kolmella saarella sijainneet Hangon 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun linnoitukset tuhottiin räjäyttämällä ja purettiin lopullisesti Krimin sodan aikana. Kuningatarvuorelta purettiin kaikki tuonaikaiset noin 60 rakennusta. ”

har Hangö fortsättningsvis en betydelsefull geogra- fisk position i Östersjöns ”hamnnätverk” och därmed upprepar sig de historiska orsakerna till utveckling.

Hangö har haft en betydande roll i den finska krigs-, bad- och sjöfartshistorien. I motiveringen för Östra hamnen i Hangös byggda kulturmiljöer av riksintresse står följande:

”Innan staden Hangö grundades år 1874 fanns det en liten fiskehamn vid Östra Viken. Östra Viken byggdes för stadsbornas behov invid exporthamnen strax efter att staden grundats. Den plan som sedan verkställdes gjordes upp år 1875 av baningenjören P.E. Böcker. Strandmagasinen placerades i två raka led med en brandgata mellan vart tredje magasin.

En rälsbana anlades på Magasingatan mellan ma- gasinraderna. Staten lät bygga en brygga enligt ritningar av Böcker i kanten av Varsudden, numera Fabriksudden, år 1879 och en båthamn år 1880.

– –Trähuskvarteren vid Hamngatan fanns med redan i den första stadsplanen år 1874 och i stadsplanen från 1878. Största delen av bostadshusen är byggda vid samma tid.

Sten har huggits på 1700-talet från Drottningberget väster om den nuvarande hamnen för fästningens behov och senare för att användas som gatubelägg- ning och bl.a. för hamnkonstruktioner. Fästningarna på de tre öarna utanför Hangö som anlagts i slutet av 1700-talet och i början av 1800-talet sönderspräng- des och revs helt under Krimkriget. På Drottningber- get revs alla de 60 byggnader som fanns där under den tiden.”

(9)

3.1.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat koh- teet

Asemakaava-alue on osa Hangon Itäsatamaa, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettui- hin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Itäsatama on yksi Suomenlahden merkittävimmistä huvivenesata- mista. Itäsatama laitureineen ja makasiineineen on rakennettu 1800-luvun lopulla suojaiseen Itälahden (Östra Viken) poukamaan Hangon kaupungin perustamisen aikoihin.

• Satamamakasiinit rajaavat Itäsataman pohjoisran- taa. 14 alueella alun perin sijainneesta 19:sta sata- mamakasiinista on säilynyt.

• Hangö Segelförening rf:n funkispaviljongin (vuodelta 1938) suunnitteli arkkitehti Bertel Liljeqvist ja sen rakentaminen toteutettiin osittain alueen yrityk- siltä ja yksityishenkilöiltä saaduilla lahjoituksilla.

• Kaupungin perustamisen ajoilta olevat puutalokorttelit rajaavat satama-aluetta koilliskulmalla.

• Länsirannalla oleva Oy Granit Ab:n entinen kivihi- omo on ollut yksi Suomen kiviteollisuuden merkittä- vimmistä edustajista. Ab Granit perustettiin vuonna 1886. Toisen maailmansodan jälkeen tiloissa toimi Suomen Väriteollisuus Oy ja myöhemmin puolustus- ministeriö. Itäsataman kivihiomon vanhimman eli keskiosan suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hed- man & Wasastjerna. Rakennusta on laajennettu tii- liosilla 1903 ja 1928. Tilat kunnostettiin 1980–1982 puolustusministeriön käyttöön, jonka hallinnassa ra- kennukset olivat vuoden 2002 loppuun saakka.

• Bulevardi on Hangon puistomaisen kaupunkiku- van merkittävin osa. Se on säilyttänyt perinteisen ilmeensä. Bulevardista ja sen kaakkoispäähän ava- tusta Raatihuoneentorista kehitettiin alusta lähtien kaupunkirakenteen ja -kuvan keskeinen elementti.

Katu on yhä pohjoispäässään varsin hyvin säilyttänyt 1800-luvun lopun tyypillisen ilmeensä.

Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä.

Kaava-alueen lähellä Märaskärin luoteispuolella me- renpohjassa sijaitsee puuveneen hylky.

3.1.2 Kulturhistoriskt värdefulla områden

Detaljplaneområdet är en del av Östra hamnen, som klassificerats som byggd kulturmiljö av riksintresse (RKY 2009). Östra hamnen är en av de mest betydelsefulla fritidshamnarna i Finska viken. Östra hamnen med dess bryggor och magasin byggdes i slutet av 1800-talet i en skyddad bukt av Östra Viken, ungefär vid samma tidpunkt som Hangö stad grundades.

• Östra hamnens norra strand kantas av hamnmaga- sin. Ursprungligen fanns det på området 19 magasin, varav 14 har bevarats.

• Hangö Segelförening rf:s funkispaviljong plane- rades av arkitekt Bertel Liljeqvist och stod färdig år 1938. Byggnaden bekostades delvis med medel som donerades av företag och privatpersoner på områ- det.

• I nordost gränsar hamnområdet till trähuskvarter, som uppfördes då staden grundades.

• På hamnens västra strand ligger Oy Granit Ab:s före detta stensliperi, som på sin tid var en av den finska stenindustrins främsta företrädare. Ab Granit grundades år 1886. Efter andra världskriget verkade först Finska Färgindustri Ab och senare försvarsmi- nisteriet i lokalerna. Den mittersta och äldsta delen av byggnaden ritades av arkitektbyrån Grahn, Hed- man & Wasastjerna. Byggnaden har utvidgats med tillbyggnader i tegel år 1903 och 1928. Lokalerna re- noverades 1980–1982 för försvarsministeriet, i vars besittning de var fram till slutet av år 2002.

• Boulevarden är det viktigaste elementet i Hangös parklika stadsbild. Boulevaden har bibehållit sitt tra- ditionella uttryck. Boulevarden samt Rådhustorget i dess sydöstra ända utformades redan från bör- jan som ett centralt element i stadsstrukturen och stadsbilden. Den norra ändan av gatan har bevarat sin ursprungliga, för 1800-talets trästad typiska och representativa utformning.

På planeringsområdet finns inga fornlämningar.

Nära planområdet, nordväst om Märaskär ligger på havsbottnen ett träbåtsvrak.

(10)

Kuva 3. Hangon Itäsataman valtakunnallisesti merkittä-

vän kulttuuriympäristön (RKY 2009) rajaus. Bild 3. Avgränsningen av Östra hamnens byggda kultur- miljö av riksintresse (RKY 2009).

3.1.3 Kaupunkikuva ja maisema

Tehtaanniemen kaupunkikuvaa on dominoinut vanha teollisuuskiinteistö, joka on sittemmin purettu.

Satama-alue Tehtaanniemen länsipuolella on ajoit- tain rakentunut Tehtaanniemelle. Tehtaanniemen itärannan maisemaa hallitsee uimahuoneen punai- nen puurakennus ja sen huoltoyhteys, joka on toiminut myös pysäköintialueena. Uimahuone on ollut Tehtaanniemen ainoa rakennus, joka on liittänyt alueen Hangon kylpyläkulttuuriin. Itäinen puoli Teh- taanniemeä on yleisesti tarkasteltuna paljon läntistä osaa luonnontilaisempi ja maisemakuvaltaan sel- keämpi. Niemen eteläpää on kallioista rantaa, joka on paikoin kasvanut umpeen.

Hanko kuuluu maisemamaakuntajaossa Suomenlah- den rannikkoseutuun. Hankoniemi on osa I Salpaus- selän reunamuodostumaa, joka jatkuu ulkomerelle saakka. Alueelle tyypillistä ovat saaristot sekä pal- jaat ja metsäiset kalliomaat.

3.1.3 Stadsbilden och landskapet

Fabriksuddens stadsbild har tidigare dominerats av en gammal industrifastighet, som sedermera rivits.

Hamnfunktionerna har delvis spridit ut sig på västra sidan av Fabriksudden. Landskapet på Fabriksud- dens östra strand domineras av den röda simhus- byggnaden och dess infart för servicekörning, som även funktionerat som parkeringsområde. Simhu- set har varit den enda byggnaden på Fabriksudden som förbundit området med Hangös badhuskultur.

Omgivningen på den östra sidan av Fabriksudden är överlag i ett mer naturenligt tillstånd och har en tyd- ligare landskapsbild. Uddens södra spets är bergig strand, som delvis vuxit igen.

I indelningen av landskapsprovinser tillhör Hangö Finska vikens kustregion. Hangöudd är en del av den första Salpausselkä randbildningen, som sträcker sig ända ut till finska viken. Kännetecknande för områ- det är skärgården samt de öppna och skogbevuxna bergsmarkerna.

(11)

Tehtaanniemen sijainti on keskeinen. Sen rooli kau- punkikuvassa on kuitenkin pieni, koska alue ei hah- motu kokonaisuutena, vaan viereisten alueiden reunana. Merikadulta Tehtaanniemi hahmottuu Hangolle tyypillisenä puustoisena niemenä, jonka rantavyöhykkeellä vuorottelevat silokalliot, hiekka- rannat ja rantaniityt. Itäsataman suunnasta niemen maisemaa hallitsevat satamatoiminnot ja puuston lomasta näkyvät kalliopinnat. Tehtaanniemen poh- joisosa on nurmipintaista puistoaluetta, jonka kautta on yhteys Itäsatamasta Merikadulle puistoreittejä pitkin.

Tehtaanniemeltä avautuvia näkymiä hallitsevat lä- heinen Itäsatama, lähiluodot sekä avomeri. Mai- sematilaltaan koko niemi on merellinen. Kaikissa tarkastelusuunnissa pohjoista lukuun ottamatta on vastassa merta. Tehtaanniemen pohjoista maisema- tilaa hallitsee vanha puisto, jonka lehtipuusto ja yk- sittäiset männyt liittävät sen Hangon puistomaiseen kaupunkikuvaan.

Fabriksudden är centralt belägen. Eftersom områ- det inte framstår som en egen helhet, utan som ett randområde till de intilliggande områdena, är dess roll i stadsbilden därmed liten. Från Havsgatan sett framstår området som en för Hangö typisk träd- klädd udde, där släta strandklippor, sandstränder och strandängar samsas i strandzonen. Från Öst- ra hamnen sett karakteriseras uddens landskap av hamnfunktionerna och bergsklackar som syns mellan träden. Norra delen av Fabriksudden är ett park- område med gräsmattor, en rutt genom parkområ- det förbinder Östra hamnen med Havsgatan.

Den närbelägna Östra hamnen, de närmaste kob- barna samt det öppna havet dominerar de vyer som öppnar sig från Fabriksudden. Havet är utmärkan- de för hela Fabriksuddens landskapsrum. I alla vä- derstreck förutom norr omges området av hav. Fa- briksuddens norra landskapsrum domineras av en gammal park, vars lövträd och enstaka tallar förenar Fabriksudden med Hangös parklika stadsbild.

Kuva 4. Asemakaava-alueen maisema-analyysi. Bild 4. Landskapsanalys över detaljplaneområdet.

(12)

3.1.4 Luonnonympäristö Laaditut selvitykset

Vuonna 2013 voimaan astunutta yleiskaavaa varten on selvitty alueen ekologisia verkostoja ja uha- nalaisten nisäkkäiden esiintymistä alueella. Selvitys on nimeltään ”Hangon kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen alueella sijaitsevat ekologiset käytävät sekä lepakkoselvitys, Faunatica Oy, 2011.”. Sen mukaan alueella ei ole uhanalaisia nisäkkäitä eikä se ole myöskään osa niiden kulkureittiä tai osa suurempaa ekologista käytävää.

Alueella ei ole luonnonsuojelulain tarkoittamia luon- totyyppejä tai uhanalaisia ja erityissuojelua vaativia lajeja. Metsälain tarkoittamia erityisbiotooppeja ei alueelta myöskään löydy.

Kasvillisuuden nykytila

Tehtaanniemen itä- ja etelärannat ovat kallioisia ja osin täytettyjä. Länsiranta on käytännössä kokonaan muokattu satamatoimintojen vuoksi. Luonnontilai- sia rantaniittyjä tai muita arvokkaita biotooppeja ei ole löydetty alueelta.

Tehtaanniemessä on havaittavissa useita muokattu- ja ja täytettyjä, ihmistoiminnan johdosta muodostu- neita alueita, jotka edustavat enemmän ruderaat- tiympäristöjä kuin luonnontilaista kasvuympäristöä.

Tehtaanniemen koilliskulmassa, Merikadun päät- teen ympäristössä, on Hangolle tyypillistä hiekkaista rantamaisemaa, jossa kasvaa rantavehnää ja mata- laa pensasta, mm. kurttulehtiruusua. Alue ei kuiten- kaan ole luonnontilassa, koska sitä halkoo uimahuoneen ajoyhteys ja mm. rantalentopallokentät.

Tehtaanniemen puusto on pääasiassa pensasmaisen tiheää pajukkoa. Keskiosissa niemeä on yksittäisiä vanhoja mäntyjä ja alueen pohjoisosassa istutettua puistopuustoa. Alueella ei ole merkittäviä luonnon- tilaisia kasvillisuusalueita tai vanhaa runkopuustoa aivan alueen keskiosan avokalliokokonaisuutta lukuun ottamatta.

3.1.4 Naturmiljö Utförda utredningar

I samband med uppgörande av generalplanen som trädde i kraft år 2013 har man utrett det ekologiska nätverket samt förekomsten av utrotningshotade däggdjur, bl.a. fladdermöss, på området. Informa- tionen finns samlad i rapporten ”Hangon kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen alueella sijaitsevat ekologiset käytävät sekä lepakkoselvitys, Faunatica Oy, 2011.” Enligt den förekommer det inte utrotningshotade däggdjur på området, och inte heller går utrotningshotade däggdjurs rutter genom områ- det. Området är inte heller del av någon större eko- logisk korridor.

På området finns inte sådana fridlysta naturtyper som avses i naturvårdslagen, utrotningshotade arter eller arter som kräver särskilt skydd. På området finns inte heller sådana särskilt viktiga livsmiljöer som omnämns i skogslagen.

Växtlighetens nuvarande tillstånd

Fabriksuddens östra och södra stränder är klippiga och delvis utfyllda. Områdets västra strand är i prak- tiken fullkomligt omarbetad till följd av hamnfunktionerna. Strandängar i naturligt tillstånd eller andra värdefulla biotoper har inte återfunnits på området.

På Fabriksudden finns ett flertal områden som upp- stått till följd av mänsklig verksamhet, då de bear- betats eller fyllts ut. Dessa områden är i högre grad ruderatmark än naturliga naturtyper. Området kring ändan av Havsgatan i Fabriksuddens nordöstra hörn är för Hangö typiskt sandigt strandområde, där det växer strandråg och låga buskar, bl.a. vresros. Områ- det är ändå inte i naturligt tillstånd, utan bl.a. infar- ten till badhuset och beachvolleyplaner är belägna på området.

Trädbeståndet på Fabriksudden består främst av buskaktig och tät vide. I mittersta delen av udden växer enstaka gamla tallar och i norra delen pla nte- rade parkträd. På området finns inga betydelsefulla växtlighetsområden i naturligt tillstånd eller gamla träd, bortsett från de kala bergsområdena i de mittersta delarna av området.

(13)

3.1.5 Maaomistus

Tontti 78-1-113-6 on yksityisomistuksessa (kolmen yhtiön omistama). Kaupunginhallitus on tehnyt vuokrauspäätöksen yhteensä n. 1850 m² suuruisista alueista 23.10.2017 § 264. Alueet on vuokrattu tontin 78-1-113-6 omistajalle. Lisäksi osa Merikadusta on vuokrattu tontin 78-1-111-6 omistajalle terassi- alueeksi. Muutoin kaava-alue on Hangon kaupungin omistuksessa. Kartta liitteenä (liite 3).

3.1.6 Tekninen huolto

Kaava-alueen vesihuollosta vastaa Hangon Vesi -lii- kelaitos. Hangossa on sade- ja hulevesien erillisvie- märien lisäksi käytössä sekaviemäreitä, mikä lisää huomattavasti jätevedenpuhdistamolle virtaavan veden määrää. Sekaviemäreitä korvataan jatkuvas- ti toteutettavien verkostosaneerausten yhteydessä erillisjärjestelmällä (Vesihuollon kehittämissuunni- telma 2013).

Korttelin 113 osalta on toimiva vesihuoltoverkosto.

Hulevesiviemäri on toteutettu erillisenä. Uimahuo- netta ei ole liitetty vesihuoltoverkostoon, eikä siihen ole tarvetta jatkossakaan.

Alueella on Carunan puistomuuntamo.

3.2 Suunnittelutilanne

Maakuntakaava

Voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmässä 2017 suunnittelualue rajautuu keskustatoimintojen alueeseen ja on taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi aluetta koskee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön merkintä (RKY2009).

3.1.5 Markägo

Tomten 78-1-113-6 är privatägd (ägd av tre bolag).

Stadsstyrelsen har gjort beslut av arrende för totalt ungefär 1850 m² stora områden 23.10.2017 § 264.

Områdena har arrenderats till ägaren av tomten 78- 1-113-6. Dessutom har en del av Havsgatan arrenderats som terassområde till ägaren av tomten 78- 1-111-6. Annors är planområdet i Hangö stads ägo.

Kartan som bilaga (bilaga 3).

3.1.6 Teknisk service

För planområdets vattenservice ansvarar Hangö Vat- ten -affärsverket. I Hangö finns förutom regn- och dagvattnens separata avlopp, även blandavlopp, vilket ökar anmärkningsvärt mängden vatten som strömmar till vattenreningsverket. Blandavloppen ersätts kontinuerligt med separatsystem i samband med nätverkssaneringar (Utvecklingsplanen för vattenservice 2013).

För Kvarter 113 finns ett fungerande vattenservice- nätverk. Dagvattenavloppet är genomfört separat.

Simhuset är inte kopplat till vattenservicenätverket, och det finns inte behov för det i fortsättningen heller.

På området finns Carunas parktransformator.

3.2 Planeringssituation

Lanskapsplanen

Enligt de ikraftvarande sammanställda landskapspla- nerna som vunnit laga kraft år 2017 gränsar planom- rådet till området för centrumfunktioner och tillhör området för tätortsfunktioner. Ytterligare gäller för området beteckningen byggd kulturmiljö av riksintresse (RKY2009).

Kuva 5. Ote Uudenmaan voimassa olevien maakuntakaa- vojen yhdistelmästä. Kaava-alue on merkitty punaisella katkoviivalla.

(Kuvalähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 6.6.2019)

Bild 5. Utdrag ur de ikraftvarande sammanställda land- skapsplanerna för Nyland. Planeområdet har markerats med den röda streckade linjen.

(Bildkälla: Nylands förbunds karttjänst 6.6.2019)

(14)

Hangon kantakaupungin yleiskaava

Hangon kantakaupungin yleiskaava on hyväksyt- ty valtuustossa 14.3.2012, ja se on tullut voimaan 1.7.2013. Kantakaupungin yleiskaavassa Tehtaan- niemi kuuluu pääosin keskustoimintojen alueeseen, jonka ympäristö säilytetään (C/s). Niemen länsiranta on osa veneliikennealuetta (LV), johon kuuluu koko Itäsataman satama-allas, mukaan lukien Smult- rongrundet ja osa Märaskärin saaresta. Niemen koil- lisranta on osa Itälahden uimaranta-aluetta (VV).

Generalplanen för stamstaden Hangö

Generalplanen för Hangö stamstad godkändes i kommunfullmäktige 14.3.2012, och planen vann laga kraft 1.7.2013. Största delen av Fabriksudden ingår i området för centrumfunktioner, där miljön skall bevaras (C/s), enligt generalplanen för stamstaden. Fabriksuddens västra strand har beteckningen småbåtshamn (LV), som omfattar hela Östra hamnens hamnbassäng inklusive Smultrongrundet och en del av Märaskäret. Fabriksudden nordöstra strand utgör en del av Östra vikens område för badstrand (VV).

Kuva 6. Kantakaupungin yleiskaava (2012).

Bild 6. Generalplan för stamstaden (2012). Kuva 7. Kaavaote vuodelta 1977.

Bild 7. Planutdrag från år 1977.

Asemakaava

Suunnittelualueella on voimassa useita eri vuosi- kymmenillä tehtyjä asemakaavoja, joissa on ollut kussakin aikansa osatavoite. Tavoitteet ovat pääosin vanhentuneet ja kaavat eivät muodosta kokonai- suutta, joka tarjoaisi kaavalliset puitteet alueen ke- hittämiselle nykytavoitteiden valossa.

Tehtaanniemen viimeisin asemakaava on vuodelta 1996. Siinä niemelle on osoitettu liikeraken- nusten korttelialue hotelli- ja kylpylätoimintoja varten(KL-5). Kaavassa osoitetaan korttelialueelle rakennusoikeus tehokkuusluvulla (e) 0,5, joka vastaa 7972 krsm². Kaavassa on osoitettu myös sen aikai- sia tarpeita palvelevia muutoksia sataman puoleisen yleisen pysäköintialueen (LP) rajaukseen. Myös uimarantaa laajennettiin niemelle uimahuoneelle asti kaavamerkinnällä (VV). Tätä aiempi kaavamuutos on vuodelta 1977, jossa koko vanhaa keskustaa koske- vassa asemakaavassa Tehtaanniemelle osoitettiin yleisten rakennusten korttelialue (Y) muun niemen jäädessä yleiseksi rantapuistoksi (P). Tätä muutosta ennen, vuonna 1964 asemakaavamuutoksessa niemen kärkeen osoitettiin opetustoimintaa palveleva

Detaljplanen

Det finns flera fastställda detaljplaner inom planom- rådet. Planerna har uppgjorts under olika årtionden, och var och en avspeglar sin tids delmål. Största delen av målsättningarna har föråldrats, och planerna bildar inte en sådan helhet som skulle erbjuda en planeringsram för områdets utveckling som skulle uppfylla nutida krav.

Fabriksuddens senaste detaljplan är från år 1996. I planen har udden anvisats som ett affärsbyggnads- område för hotell- och badfunktioner (KL-5). För kvartersområdet anvisas i planen byggrätt med effektivitet (e) 0,5, vilket motsvarar 7972 vm². I planen anvisas även förändringar av avgränsningen av ham- nområdets allmänna parkeringsområdes (LP), som betjänade dåtida behov. Med planbeteckningen VV utvidgades badstranden på udden, så att den sträck- te sig ända till simhuset. Planen föregicks av en plan- ändring från år 1977. I planen, som omfattade hela stadens gamla centrum, reserverades ett kvarters område på Fabriksudden för allmänna byggnader (Y). Den övriga angavs som allmän strandpark (P).

Den här planändringen föregicks i sin tur av en änd-

(15)

Kuva 8. Ote ajantasakaavasta. Bild 8. Utdrag ur den aktuella planen.

korttelialue (Yo) ja Itäsataman puolelle tehdas- ja va- rastorakennusten alue telakkatoimintoja varten.

Itäsataman satama-aluetta ja sitä palvelevien ravin- tolarakennuksia ohjaava ja rajaava asemakaava on vuodelta 2000. Kaavassa osoitettiin HSF:n raken- nuksen tontille rakennusoikeutta tehokkuudella 0,5, joka vastaa 896 krsm². Myös tuolloin rajatulle te- rassiravintola- ja suihkutilarakennukselle osoitettiin rakennusoikeus tehokkuudella 0.5, joka vastaa 721 krsm².

ring av detaljplanen från år 1964. I den planändring- en reserverades på uddens spets ett kvartersområ- de för byggnader för undervisningsverksamhet (Yo), medan Östra hamnens sida reserverades för indu- stri- och lagerområde för varvsaktiviteter.

Detaljplanen, som styr och avgränsar Östra hamnens hamnområde och dess restaurangbyggnader, är från år 2000. I planen anvisas byggrätt med effektivitet 0,5 (motsvarande 896 vm²) för tomten där HSF:s byggnad står. Även terrasrestaurang- och sanitets- byggnaden som ingick i planen angavs en byggnads- rätt med effektivitet 0,5 (motsvarande 721 vm²).

Kuva 9. Kaavaote vuodelta 1996.

Bild 9. Planutdrag från år 1996. Kuva 10. Kaavaote vuodelta 1964.

Bild 10. Planutdrag från år 1964.

(16)

3.3 Maankäyttösopimus

Helsingin hallinto-oikeus on 15.5.2018 antamassaan päätöksessä todennut, että kaupungin ja Regatta Resortsin välistä yhteistyösopimusta on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:ssä tarkoitettuna maankäyttösopimuksena siltä osin kuin se on sisäl- tänyt kaavan sisältöön liittyviä tavoitteita (ns. kaavoituksen käynnistämissopimus).

Kaavan toteuttamiseksi käytiin maankäyttösopimus- neuvottelut kaavaehdotuksen oltua julkisesti nähtä- villä. Asiassa saavutettiin yhteisymmärrys neuvot- teluosapuolten välillä. Kaupunginhallitus hyväksyi maankäyttösopimuksen 9.3.2020. Valtuusto palautti asian johtuen sopimuksen eräistä hieman epäsel- vistä kirjauksista. Tarkennettu maankäyttösopimus hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.6.2020 §20.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Alueella on tarve uudistaa asemakaava, jotta majoi- tustoimintaa voidaan kehittää ja mahdollistaa ym- pärivuotinen asuminen, varmistaa kulku uimahuoneelle sekä ratkaista rannan käyttö siten, että alueen maisemahistorialliset arvot huomioidaan riittävästi.

4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus

Kaavan laadinnan pohjaksi tehtiin ns. edellisellä kier- roksella v. 2015 luonnoslehtiö, jossa ideat alueen ke- hittämisestä konkretisoitiin suunnitelmaksi, ja joka on osaltaan toiminut pohjana myös nyt kaavamuutoksen laatimiselle.

4.2.1 Osalliset

Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa ja ne viranomaiset tai yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Kaikki joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa:

• kuntalaiset

• kaava-alueen ja siihen rajoittuvien maa-alueiden omistajat

3.3 Markanvändningsavtal

Helsingfors förvaltningsdomstol har i sitt beslut den 15.5.2018 konstaterat att samarbetsavtalet mellan staden och Regatta Resorts bör betraktas som ett i markanvändnings- och bygglagen 91 b § avsett mar- kanvändningsavtal till den del det innehållit målsätt- ningar i anslutning till planens innehåll (s.k. avtal om att inleda planläggning).

För att genomföra planen fördes förhandlingar över markanvändningsavtalet efter att planförslaget varit offentligt framlagt. I ärendet nåddes ett samförstånd mellan förhandlingsparterna. Stadsstyrelsen god- kände markanvändningsavtalet 9.3.2020. Fullmäkti- ge returnerade ärendet på grund av vissa lite oklara skrivelser. Det preciserade markanvändningsavtalet godkändes på stadsfullmäktiges möte 16.6.2020

§20.

4 OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN AV DETALJPLANEN

4.1 Behovet av detaljplanering

Detaljplanen för området behöver förnyas, så att bad- och inkvarteringsverksamheten kan utvecklas enligt moderna verksamhetskoncept, som beaktar områdets landskapshistoriska värden i tillräcklig ut- sträckning.

4.2 Deltagande och växelverkan

Som utgångspunkt för den egentliga detaljplanen under s.k. föregående rundan år 2015 gjordes skiss- block, där idéerna för områdets utveckling konkretiserades till en plan. Skissblocket har även fungerat som grund för utarbetande av planändringen.

4.2.1 Deltagande

Delaktiga är markägarna och invånarna på området samt alla de, vilkas boende, arbete eller andra om- ständigheter märkbart kan påverkas av planen samt de myndigheter och samfund, vilkas verksamhets- område behandlas i planeringen.

Alla vilkas boende, arbete eller andra omständighet- er kan påverkas av planen:

• kommuninvånarna

• ägarna till markområdena på planområdet och markområden som gränsar härtill

(17)

• kaava-alueen ja sen lähialueen asukkaat

• kaava-alueen ja sen lähialueen elinkeinonhar- joittajat

4.2.2 Vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö Viranomaiset:

• Ympäristöministeriö

• Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus

• Uudenmaan liitto

• Museovirasto

• Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

• Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

• Hangon Vesi

• Eteläkärjen ympäristöterveys

• Hangon kaupungin

• Tekninen lautakunta

• Rakennustarkastus

• Ympäristönsuojelu

Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitel- lään:

• Hangon ympäristöyhdistys

• Elävä Hanko Ry

• Hangö segelförening r.f

• Caruna Oy

• Länsi-Uudenmaan kauppakamari

• Nuorisoraati

• Vanhusneuvosto

Valmisteluvaiheen vuorovaikutusmenettelys- tä ilmoitettiin vireilletulokuulutuksen yhteydessä 11.7.2019 sekä uudemman kerran 8.8.2019. Mieli- piteitä oli mahdollista jättää 23.8.2019 saakka. Kaksi mielipidettä jätettiin.

Kaavaehdotusta pidettiin julkisesti nähtävillä 30.12.2019 – 31.1.2020 välisen ajan. Muistutuksia jätettiin 14 kappaletta.

Kaikille avoin yleisötilaisuus järjestettiin valtuuston istuntosalissa 8.1.2020. Tilaisuuteen osallistui reilu 100 henkilöä.

Lausunnot saatiin 14 viranomaiselta ja yhteisöltä.

Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksesta saa- tuun palautteeseen valmistellut vastineet 2.3.2020.

Koska kaavaehdotusta on muutettu olennaisesti sen jälkeen (katso kohta 4.3.2), kun se on asetettu julki-

• invånarna i planområdet och dess närområde

• näringsutövare i planområdet och dess närhet 4.2.2 Växelverkan och samarbete med myn- digheter

Myndigheter:

• Miljöministeriet

• Nylands närings-, trafik- och miljöcentral

• Nylands förbund

• Museiverket

• Västra Nylands landskapsmuseum

• Räddningsverket

• Hangö Vatten

• Sydspetsens miljöhälsa

• Hangö stads

• Tekniska nämnd

• Byggnadstillsyn

• Miljövård

Samfund, vilkas verksamhetsområde behandlas i planeringen:

• Hangö Miljöförening r.f

• Levande Hangö r.f

• Hangö segelförening r.f

• Caruna Ab

• Västra Nylands handelskammare

• Ungdomsrådet

• Seniorrådet

Om tillvägagångssättet för växelverkan i beredningsfasen meddelades 11.7.2019 i samband med kun- görelse om planens anhängiggörande och på nytt 8.8.2019. Åsikter kunde inlämnas t.o.m. 23.8.2019.

Två åsikter inlämnades.

Planförslaget var offentligt framlagt under tiden 30.12.2019 – 31.1.2020. 14 stycken anmärkningar lämnades in.

Ett för alla öppet informationstillfälle ordnades i full- mäktiges plenisal 8.1.2020. I tillfället deltog drygt 100 personer.

Utlåtanden mottogs av 14 myndigheter och samfund.

Stadsstyrelsen godkände de, på basis av planför- slagets erhållna respons, förberedda bemötandena 2.3.2020.

Eftersom planförslaget har förändrats väsentligt (se

(18)

sesti nähtäville, tulee myös korjattu ehdotus asettaa nähtäville (MRA 32 §). Tarkistettu kaavaehdotus on asetettu uudestaan julkisesti nähtäville 13.7.- 12.8.2020.

4.3 Asemakaavan tavoitteet

4.3.1 Asemakaavatyön päätavoitteet

Suunnittelutyön päätavoitteet ovat olleet:

- mahdollistaa ympärivuotinen asuminen ja hotellin rakentaminen kortteliin 113

- varmistaa kulku uimahuoneelle

- ratkaista rantapuiston ja uimarannan käyttö siten, että alueen maisemahistorialliset arvot huomioidaan riittävästi.

4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja ratkaisut

Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä päädyttiin tekrs- mään joitain muutoksia kaavakarttaan.

• Korttelialueen rajaa siirretään itäreunalta niin, että noudattaa Uimahuoneenkadun linjausta.

Rakennusala ei laajene tälle alueelle, vaan se tulee hoitaa istutettuna. Se kuitenkin mahdollistaa paikoituskerroksen asianmukaisen maisemoin- nin tontin alueella.

• Uimahuoneenkatua varten varataan 8 m leveä katualue.

• Pelastustie Itäsatamaan toteutetaan Merikadun päästä.

• Eteläisen puistoalueen merkintään lisätään määräys, joka mahdollistaa vähäiset kunnallis- tekniset rakennelmat sekä kulkuyhteyden to- teuttamisen Märaskäriin.

• Rakentamista ohjataan tarkentamalla KL-7 - korttelialueen sisällä rakennusalojen rajoja.

Kerrosluvut III lisätään. Rakentamiskorkeutta ohjataan tämän lisäksi määräämällä sekä ra- kennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikka- uskohdan ylimmästä korkeusasemasta että rakennusten, rakenteiden ja laitteiden ylimmästä korkeusasemasta KL-7 – korttelialueella.

• Kaavaehdotukseen on lisätty hulevesi- ja melu- määräykset sekä jätekatosten ja muiden huolto- tilojen toteuttamista ohjaava yleismääräys.

• Pohjoisosan puistoalueelle on lisätty ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa sekä kaksi myyntipaikkaa.

punkt 4.3.2) sedan det var offentligt framlagt, skall det läggas fram på nytt (MBF 32 §). Det reviderade planförslaget har varit pånytt offentligt framlagt 13.7.-12.8.2020.

4.3 Målsättningarna för detaljplanen

4.3.1 Detaljplanearbetets huvudmålsättning- arHuvudmålen för planeringsarbetet har varit:

- att möjliggöra året runt boende och byggande av ett hotell i kvarter 113

- att säkerställa genomgång till Damernas simhus - avgöra om användningen av strandparken och simstranden så att områdets landskapshistoriska värden beaktas tillräckligt.

4.3.2 Målsättningar och lösningar som upp- kommit under processen

Efter planförslagets framläggning gjordes det en del ändringar i förslagskartan.

• Kvartersområdets gräns flyttas från den östra sidan så att den följer Simhusgatans linje. Bygg- nadsytan förstoras inte till detta område, utan området bör skötas som planterat. Den möj- liggör ändå en lämplig landskapsanpassning av parkeringsvåningen på tomtens område.

• För Simhusgatan har reserverats ett 8 meter brett gatuområde.

• Räddningsvägen till Östra hamnen förverkligas från Havsgatans ända.

• Till det södra parkområdets beteckning läggs till en bestämmelse, som möjliggör mindre kom- munaltekniska byggnationer samt förverkligan- det av en förbindelse till Märaskär.

• Byggandet styrs med att precisera byggnadsytor- nas gränser innanför KL-7 - kvartersområdet.

Våningstalen III läggs till. Höjden för byggandet styrs utöver detta med att bestämma högsta höjdnivån av skärningspunkten för byggnadens fasadyta och vattentaket samt byggnadernas, strukturernas och apparaternas högsta höjdnivå på KL-7 – kvartersområdet.

• Till planförslaget har lagts till en dagvatten- och bullerbestämmelse, samt en allmän bestämmel- se som styr förverkligandet av avfallsskjul och andra serviceutrymmen.

• Till parkområdet vid den norra delen har lagts till en för allmän gångtrafik reserverad riktgivande del av område samt två försäljningsplatser.

(19)

• Tarvittava paikoitus tulee toteuttaa tonttien alueella. Autopaikat on mahdollista toteuttaa kellarikerroksessa.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Asemakaava-aineisto käsittää kaavakartan määrä- yksineen ja kaavaselostuksen. Kaavan tärkeimmät elementit ovat Tehtaanniemen korttelit ja niitä ym- päröivät puisto- ja ranta-alueet.

Korttelialueet (AL ja KL-7) ja niiden mukainen rakentaminen rajautuu pohjoisreunaltaan katumaisesti Merikadun jatkeeseen. Itäreunaa kiertää Uimahuo- neenkatu. Kortteleiden länsi- ja eteläreunat rajautuvat vapaammin viheralueisiin. Kaava edellyttää pysäköinnin sijoittamista tonteille, siten että tulee rakentaa yksi autopaikka kutakin kerrosalan 90m² kohti.

Itälahden hiekkaranta ulottuu Tehtaanniemelle asti, ja tämä alue on kaavassa osoitettu merkinnällä VV1, eli uimaranta-alue. Uimarannan päähän on kaavassa osoitettu alue uimarantaa palveleville puku- ja wc-ti- loille (vv). Merikadun pohjoispuolella sijaitseva Ran- tapuisto-niminen puisto on merkitty puistoalueeksi (VP-2); sen poikkikulkeva olemassa oleva reitti on merkitty ohjeelliseksi jalankululle varatuksi alueeksi ja vuokrattavat kaksi myyntipaikkaa on merkitty oh- jeellisin rajauksin.

Tehtaanniemen eteläosa on myös merkitty puistoalueeksi (VP-3). Tälle alueelle voi toteuttaa vähäisiä kunnallisteknisiä rakennelmia sekä kulkuyhteyden Märaskäriin. Alueelle on myös mahdollista toteuttaa pelastustie. Satamaan rajautuva puustoinen vyöhy- ke on kaavassa merkitty suojaviheralueeksi (EV-2).

• Den nödvändiga parkeringen skall ske på tomternas område. Det är möjligt att förverkliga bilplatserna i källarvåningen.

5 REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLAN

5.1 Planens struktur

Detaljplanematerialet omfattar en detaljplanekarta med tillhörande bestämmelser och detaljplanebeskrivning. De viktigaste elementen i planen är Fa- briksuddens kvartersområde samt de omgivande park- och strandområdena.

Kvartersområdena (AL och KL-7) och därtill hörande byggnation angränsar på norra sidan gatuaktigt till förlängningen av Havsgatan. Simhusgatan angränsar längs den östra sidan. Kvarterens västra- och södra sidor angränsar friare till grönområden. Planen för- utsätter att parkeringen placeras på tomterna, så att på tomten ska en bilplats byggas per 90 m² vånings- yta.

Östra vikens sandstrand sträcker sig ända till Fa- briksudden, och det här området har i planen anvisats beteckningen VV-1, dvs. område för badstrand.

I ändan av badstranden finns i planen ett område för omklädnings- och wc-faciliteter i anslutning till badstranden (vv). Strandparken -benämnda parken norr om Havsgatan är i planen angiven som parkområde (VP-2); dess existerande tvärgående rutt är markerad som riktgivande område reserverat för fotgänga- re och de två försäljningsplatserna som kan arrende- ras är markerade med riktgivande gränser.

Södra delen av Fabriksudden är också markerad som parkområde (VP-3). På detta område kan man för- verkliga mindre kommunalteknisk byggnation samt en förbindelse till Märaskär. På området är det möj- ligt att förverkliga en räddningsväg. Den trädbevux- na zonen som angränsar till hamnen är markerad i planen som skyddsgrönområde (EV-2).

(20)

5.2 Aluevaraukset ja kaavan mitoitus

Kaava mahdollistaa alueelle rakentamista yhteensä 8800 krsm², josta on käytetty reilu 6200 krsm² (Re- gatta Suites 4871 krsm², Spa 1312 krsm², uimahuone 29 krsm²).

Rakennusoikeus jakautuu aluevarausten mukaan seuraavasti:

5.2 Områdesreserveringar och dimensio- nering av planen

Detaljplanen möjliggör sammanlagt 8800 vm² byggande på området, varav drygt 6200 vm² redan är utnyttjat (Regatta Suites 4871 vm², Spa 1312 vm², uimahuone 29 vm²).

Byggnadsrätten fördelar sig enligt områdesreserve- ring på följande vis:

kaava-alue

planområde ala (m

²

)

yta (m

²

) käytetty rakennuoikeus

utnyttjad byggnadsrätt rakennusoikeus byggnadsrätt

AL 10018 4871 5000

KL-7 8696 1312 3700

VP-2 6900 - -

VP-3 9536 29 50

VV-1 5644 - 50

EV 1738 - -

W 12772 - -

katualue 5529 - -

yhteensä

sammanlagt 60833 6212 8800

Kaava-alueiden pinta-alat ja rakennusoikeus. Planområdenas yta och byggnadsrätt.

5.3 Nimistö

Alueen nimistöön ei esitetä muutoksia.

5.3 Nomenklatur

Inga förändringar i områdets namnbestånd föreslås.

(21)

Kuva 11. Ote kaavasta. Bild 11. Utdrag ur planen.

(22)

Kuva 12. Ote kaavasta. Bild 12. Utdrag ur planen.

(23)

HAVAINNEKUVIA ILLUSTRATIONER

SPA

LAAJENNUSOSA

DEL SOM UTVIDGAS ASUINRAKENNUS

BOSTADSBYGGNAD Uimahuoneenkatu - katujulkisivu/leikkaus

Hotellilaajennuksen luonteva sijoitusalue esitetty vihreällä.

Rakennusmassan kokoluokka esitetty viitteellisesti harmaal- la.

5.4 Vaikutusten arviointi

5.4.1 Vaikutukset teemoittain

Taulukossa on kiteytetty tärkeimmät vaikutukset eri teemoissa. Lisäksi on esitetty suosituksia vaikutusten lieventämiseen/ehkäisyyn, tai teeman tukrs- miseen jatkossa. Teemat perustuvat maankäyttö- ja rakennuslain 9§ ja asetukseen 1§.

5.4 Konsekvensbedömning

5.4.1 Konsekvenser enligt tema

I tabellen nedan sammanfattas de mest betydelsefulla konsekvenserna enligt tema. Därtill ges rekom- mendationer för hur konsekvenserna kan lindras/

förebyggas eller för hur temat kan befrämjas i fram- tiden. Temana baserar sig på markanvändnings- och bygglagens 9§ och markanvändnings- och byggför- ordningens 1§.

Simhusgatan - gatufasad/tvärsnitt

Område för hotellets del som utvidgas är markerat med grön. Storleksklassen för byggnadsmassan är riktgivande markerad med grått.

(24)

ULOTTUVUUS

TEMA VAIKUTUKSET

KONSEKVENS LISÄSUOSITUKSIA

TILLÄGSREKOMMENDATION VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARA-

KENTEESEEN

KONSEKVENSER FÖR DEN SAM- HÄLLSSTRUKUREN

Kaavaehdotus sallii asuin-, liike- ja palvelutoimintojen rakentamisen, jotka lisäävät osaltaan Hangon keskustan elinvoimaa ja nykyisten elinkeinojen toimintamahdolli- suuksia.

Planförslaget tillåter byggandet av boende, affärs- och servicefunk- tioner. Det här bidrar till att öka Hangö centrums livskraftighet och verksamhetsförutsättningarna för de nuvarande näringsgrenarna.

VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN JA RAKENNETTUUN YMPÄRIS- TÖÖN

KONSEKVENSER FÖR STADSBIL- DEN OCH DEN BYGGDA MILJÖN

Kaavaehdotus eheyttää ja paran- taa Tehtaanniemen kaupunkikuvaa ja liittää sen toiminnallisesti osaksi kantakaupunkia.

Planförslaget förbättrar och har- moniserar Fabriksuddens stadsbild samt binder samman Fab- riksudden med innerstaden vad gäller funktioner.

Kiinteistörajojen toteuttamista- paan ja sen kaupunkikuvalliseen laatuun tulee kiinnittää huomiota kaavaan liittyvän puiston yleis- suunnitelman mukaisesti.

Uppmärksamhet bör fästas vid hur fastighetsgränserna förverkli- gas och anpassas till stadsbilden, i enlighet med den översiktsplan för parken som ingår som en bilaga till planen.

VAIKUTUKSET KULTTUURIPERIN- TÖÖN JA KULTTUURIMAISEMAAN

KONSEKVENSER FÖR KULTURAR- VET OCH KULTURLANDSKAPET

Kaavan mukainen rakentaminen sopii yksityiskohdiltaan ja mitta- kaavaltaan aiempaa kaavaa pa- remmin ympärilläolevan Kansalli- sen kaupunkipuiston tavoitteisiin.

Alueella ei ole suojeltuja raken- nuksia.

Den planenliga byggnationen är till sin detaljering och skala mer förenlig än den tidigare planen med målsättningarna för den omgivande Nationalstadsparken.

På området finns inga skyddade byggnader.

(25)

VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄ- RISTÖÖN JA LUONNON MONI- MUOTOISUUTEEN

KONSEKVENSER FÖR NATURMILJÖ OCH NATURENS MÅNGFALD

Asemakaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain tai metsälain mu- kaisia arvokkaita luontokohteita.

Kaava-alueella ei ole myöskään luonnonsuojelualueita eikä se kuulu Natura-verkostojen piiriin.

Alueen puistomainen osa säilyy.

På området finns inte sådana naturtyper som är skyddade enligt naturvårdslagen eller sådana särs- kilt viktiga livsmiljöer som avses i skogslagen. På planområdet finns inte naturskyddsområden och inte heller ingår området i Natu- ranätverket. Den parklika delen av området bevaras.

VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN JA POHJAVESIIN

KONSEKVENSER FÖR KOMMU- NALEKONOMI OCH NÄRINGS- VERKSAMHET

Rakentamisalueilla ei ole pohjave- sikohteita.

På byggnadsområdena finns inte grundvatten.

VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOU- TEEN JA ELINKEINOTOIMINTAAN

KONSEKVENSER FÖR KOMMU- NALEKONOMI OCH NÄRINGS- VERKSAMHET

Keskustan yrittäjien toimintamah- dollisuudet ja elinvoimaisuus pa- ranevat hankkeen myötä.

Företagarnas verksamhetsförut- sättningar och livskraftighet för- bättras tack vare de nya investe- ringarna.

VAIKUTUKSET ALUEEN LUONTEE- SEEN

KONSEKVENSER FÖR OMRÅDETS KARAKTÄR

Alue saavuttaa pitkän väliaikais- käytön jälkeen kaupunkikuval- lisesti ja toiminnallisesti eheän luonteen, joka tukee koko Hangon Itäsataman nykyimagoa.

Efter en lång period av tillfällig verksamhet får området en funk- tionellt och stadsbildsmässigt en- hetlig karaktär, som främjar den nuvarande imagen för hela Hangö Östra hamn.

(26)

VAIKUTUKSET ERI VÄESTÖRYH- MIIN JA ASUMISEEN

KONSEKVENSER FÖR OLIKA IN- VÅNARGRUPPER OCH BOENDE

Hangon asukkaiden ja matkailijoi- den virkistysmahdollisuudet mo- nipuolistuvat.

Rekreationsmöjligheterna för Hangös invånare och turister för- bättras.

Kävelyreittien opastusta tulee ke- hittää koko Itäsataman ja Tehtaan- niemen alueella

Gångstråkens vägvisning och skyl- tning utvecklas på hela området kring Östra hamnen och Fabrik- sudden.

VAIKUTUKSET VIHER- JA VIRKIS- TYSVERKKOON

KONSEKVENSER FÖR GRÖN- OCH REKREATIONSSTRUKTUREN

Virkistysreittiyhteys Tehtaannie- men puiston kautta paranee kun puisto ja sen kävelyreitti rakenne- taan.

Rekreationsrutten genom Fabrik- suddens park förbättras då parken och dess gångstråk byggs.

Kävelyreittien opastusta tulee ke- hittää koko Itäsataman ja Tehtaan- niemen alueella

Gångstråkens vägvisning och skyl- tning utvecklas på hela området kring Östra hamnen och Fabrik- sudden.

VAIKUTUKSET PALVELUIDEN SAA- VUTETTAVUUTEEN

KONSEKVENSERNA FÖR SER- VICENS NÅBARHET

Kaavan mukainen rakentaminen tuo lisää palveluja ja palvelujen asiakkaita Hankoon.

Den planenliga bebyggelsen häm- tar med sig mera tjänster samt kunder som utnyttjar dessa tjäns- ter till Hangö.

ALTISTUMINEN MELULLE

EXPONERING FÖR BULLER

Itäsatamassa kesäisin järjestet- tävistä ulkoilmatapahtumista voi syntyä melua, joka kuuluu Teh- taanniemen alueelle. Melun vä- hentämistä on ohjattu Hangon ympäristönsuojelumääräyksissä 11§ (hyväksytty

14.4.2015)

De utomhusevenemang som som- martid ordnas i Östra hamnen kan ge upphov till buller, som hörs till Fabriksudden. I Hangö stads miljö- föreskrifter ges instruktioner gäl- lande reduceringen av buller.

(godkänd 14.4.2015)

(27)

LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET

KONSEKVENSER FÖR TRAFIKEN

Kaavan mukaisten toimintojen auto- ja huoltoliikennetuotos ei ole arvioitu merkittäväksi. Tontti- kohtainen pysäköinti tulee järjes- tää rakennusalan sisällä. Kevyen liikenteen reitistö paranee laadul- taan ja selkeytyy tehtävien puisto- alueiden rakentumisen myötä.

Mängden biltrafik och service- körning som den planenliga verk- samheten ger upphov till har inte uppskattats vara betydande.

Tomternas parkering skall ske inom byggnadsytan. I samband med att de nya parkområdena byggs höjs kvalitetsnivån på lättra- fiklederna och nätverket av lättra- fikleder förenklas.

Kävely- ja pyöräreittien ja pyörä- pysäköinnin suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Man måste speciellt fästa upp- märksamhet vid planeringen av gång - och cykeltrafik.

5.4.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaa- vaan

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryh- mitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonai- suuksiin:

1. toimiva aluerakenne

2. eheytyvä yhdyskuntarakenne, elinympäristön laatu

3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö, luonnonvarat

4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

Kaavan vaikutukset on arvioitu otsikoittain.

”+”-merkki tarkoittaa positiivista vaikutusta,

”-”-merkki tarkoittaa neutraalia vaikutusta ja ”–”

-merkki negatiivista vaikutusta.

1. Toimiva aluerakenne

+2. Eheä yhdyskuntarakenne, elinympäristön laatu +3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkis-

tyskäyttö, luonnonvarat

04. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 0

5.4.2 Detaljplanens förhållande till land- skapsplanen och de riksomfattande målen för områdesanvändning

De riksomfattande målen för områdesanvändningen har grupperats till följande helheter:

1. fungerande regionstruktur

2. enhetligare samhällsstruktur, livsmiljöns kvalitet

3. kultur- och naturarv, rekreation i det fria, naturresurser

4. fungerande förbindelsenät och energiförsörjning Detaljplanens verkningar har bedömts utgående från temahelheterna ovan. Med symbolen ”+” avses positiv påverkan, symbolen ”0” neutral påverkan och symbolen ”-” negativ påverkan.

1. Fungerande regionstruktur

+2. Enhetligare samhällsstruktur, kvalitet på livsmiljön +3. Kultur- och naturarv, rekreation i det

fria, naturresurser

04. fungerande förbindelsenät och energiförsörjning 0