Bagadallan Interreg IV A Davvi ohcamuššii

Bagadallan

Interreg IV A Davvi ohcamuššii

Eurohpalaš areálalaš ovttasbargu Rádjerastildeaddji ovttasbargu

2007-2013

Bagadallan ja njuolggadusat

Dán gihppagis oažžubehtet veahki ja bagadallamiid das got prošeaktaohcamuša galgabehtet deavdit INTERREG IV A Davvi prográmmii.

Ulbmil bagadallamiin lea sihkkarastit ahte visot ohccit ovdanbuktet

prošeaktaohcamušaideaset seammelágán vuogi mielde ja ahte gieĎahallan ja árvvoštallan dainna sáhttá dahkkot seamma eavttuid vuoĎul. Bagadallan ja dieĎut galget maid leahkit doarjjan ja bagadeapmin prošeavtta ja bušeahta hábmemii, vai prošeakta bures

gieĎahallojuvvo ja bušeahtta šaddá realisttalaš. Jus rávvagiid čuovvu, de sihkkarastojuvvo maid ahte prošeavtta ulbmil, doaibma ja doarjjavuoigadahtton golut leat oahppásat ovdal go prošeakta álggahuvvo.

Váilevaš prošeaktaohcamuš ferte dievasmahttojuvvot ovdal go áššegieĎahalli sáhttá álggahit ášši válbmema ja dat mearkkaša iešalddis ahte váldá áiggi ovdal go ášši sáhttá mearriduvvot.

Prošeaktaohcamuš prošeavtta ruhtadeami birra INTERREG IV A DAVVI prográmmas galgá dahkkot sierra ohcamušskovvái mii gávdno ruoŧagillii, suomagillii ja davvisámegillii.

INTERREG IV A DAVVI prográmmadokumeanta ja ohcamušáššebáhpirat ja rávvagat gávdnojit ruoktosiidduin dahje ožžojuvvojit iešguĎetge válbmenčállingottis ja infopointas.

Vuoruhuvvon suorggit 1 - 3 INTERREG IV A DAVVI Válbmenčállingoddi

Leanastivra Norrbottena leanas S-971 86 JULEV

Tel: +46 (0)920 960 00 Ruoktosiidu: www.bd.lst.se

Vuoruhuvvon suorgi 4 Oasseprográmma Sápmi Válbmenčállingoddi Sámediggi

S-981 33 GIRON Tel: +46 (0)980 780 30

Ruoktosiidu: www.sametinget.se Vuoruhuvvon suorggit 1 - 4

Romssa Fylkkagielda

Guovlluguovdasaš ovdánahttinossodat N-9296 ROMSA

Tel: +47 77 78 80 00

Ruoktosiidu: www.tromsfylke.no

Vuoruhuvvon suorgi 4

Davvi-Trøndelága fylkkagielda Fylkka dállu, Interreg-čállingoddi N-7735 STEINKJER

Tel: +47 74 11 10 00 Ruoktosiidu: www.ntfk.no Infopoint vuoruhuvvon surggiide 1 - 4

Lapplándda lihttu (Lapplands förbund) PL 8056

FIN-96100 ROAVVENJÁRGA Tel:+358 (0)16 3301 000 Ruoktosiidu: www.lapinliitto.fi

Infopoint vuoruhuvvon suorgái 4

Sámediggi Box 582

831 27 LUVLIELUSPIE Tel: +46 (0)63 15 08 70

Ruoktosiidu: www.sametinget.se

Ohcamušskovvi

Ohcamušskovis leat čuovvovaš oasit:

 Prošeaktačilgehus

 Prošeaktagolut ja ruhtadeapmi

 Bušeahttaspesifikašuvdna

 Indikatuvrrat vuoruhuvvon surggiid mielde

 Prošeavtta birasárvvoštallan

 Prošeavtta dásseárvo/intergrašuvdna/máŋggalágášárvvoštallan

 Prošeavtta árvvoštallan sámi gielas

Skovvi mii geavahuvvo EU-ruhtadeami ohcamii sáhttá eanas gerddiid geavahuvvot iešguĎet riikkas našuvnnalaš mielruhtadeami ohcamii. Fuomáš ahte muhtin našuvnnalaš

mielruhtadeaddjit eaktudit ahte sin skovit geavahuvvojit.

EU-ruhtadeami ohcamuš

Prošeaktaohcamuš EU-ruhtadeamis (Eurohpalaš guovlluguovdasaš ovdánahttinfoanddas, ERDF) ja norggabeal Interreg ruhtadeamis galget sáddejuvvot áigeguovdilis čállingoddái.

Prošeaktaohcamuš sáhttá guĎĎojuvvot sisa daĎi mielde, muhto ovdal juohke

mearridančoahkkima almmuhuvvo maŋemus sisaguoĎĎinbeaivvi birra. Prošeaktaohcamušat mat guĎĎojuvvojit sisa áigemeari siste gieĎahallojuvvojit dábálaččat čuovvovaš

stivralávdegoddečoahkkimis dainna eavttuin ahte ohcamuš lea dievaslaš.

Prošeaktaohcamuš sáddejuvvo e-boasttain guoskevaš čállingoddái ja vuolláičállojuvvon boasttain originálan. Fargga boahtá elektrovnnalaš webb-ohcamuš geavahuvvot dan sadjái.

Maŋŋel go ohcamuš EU-ruhtadeamis ja norgga Interreg ruhtadeamis, jus dakkár ohcco, leat guĎĎojuvvon sisa, de dat gieĎahallojuvvojit iešguĎet čállingottis stivralávdegotti mearrádusa várás.

Stivralávdegoddi árvvoštallá jus prošeakta deavdá prográmma ulbmiliid ja mearrida bealuštit EU-ruhtadeami ja norggabeal Interreg ruhtadeami prošektii. Stivralávdegottis leat unnimusat guokte čoahkkima jagis.

Maŋŋel go stivralávdegottit leat bealuštan prošeavttaid, de mearrida hálddahuseiseváldi (Leanastivra Norrbottena leanas) juridihkalaš čatni ruhtadanmearrádusa EU-ruĎaid birra ja norgga čállingottit norggabeal Interreg ruhtadeami birra.

Ovdabarggut/válbmejeaddji prošeavttat

Vejolašvuohta gávdno álkiduvvon vuogi mielde ruĎaid ohcat ovdabargguide dahje

válbmejeaddji prošeavttaide. Ulbmil válbmejeaddji prošeavttaiguin lea álkidit daid eastagiid maid guhkes geográfalaš gaskkat sáhttet mearkkašit.

Válbmejeaddji prošeakta galgá guorahallat váldoprošeavtta eavttuid muhto maid sáhttit geavahuvvot ráhkadit buori ovttasbarggu. Dat galgá sáhttit addit vejolašvuoĎaid deaivvadit ja jurdaga ságastit ja oktasaččat soabahit maid galgá dahkat, ja got dan galgá dahkat.

Dábálaččat galget gávdnot ovttasbargoguoimmit unnimusat guovtti riikkas mat ovttas guĎĎet sisa ohcamuša. Sierra dilálašvuoĎain sáhttet ruĎat juolluduvvot vaikko leage dušše okta ovttasbargoguoibmi muhto fal buorre prošeaktajurdda. Dalle galgá válbmejeaddji prošeakta sisdoallat doaimmaid gávdnat ovttasbargoguoimmi.

Prošeavtta boaĎus galgá leahkit dievaslaš váldoprošeakta ohcamuš ja/dahje loahpparaporta.

Dovdomearkkat ovdabargui/válbmejeaddji prošektii leat:

• Sierra ohcanmeannudanvuohki álkiduvvon skovis.

• Ohcanmeannudeapmi dahkko daĎi mielde nugo maid mearrideapmi.

• Doarjja sáhttá geavahuvvot eanemusat 6 mánu.

• Doarjjamearri lea eanemusat 10 000 € EU-ruĎain mii sáhttá leahkit 60 % oppalaš bušeahtas. Vuoruhuvvon suorgái 4, Sámi oasseprográmmii, sáhttá foandda oassi eanemusat leahkit 65 % oppalaš bušeahtas. Almmolaš ruhtadeapmi galgá leahkit unnimusat 40 % vuoruhuvvon surggiide 1-3, Sámi oasseprográmmii unnimusat 35 %.

• Mearrádus váldo hálddahuseiseválddis.

• Jus norgalaš oasseváldi oassálastá, de galgá maid norggabeal ruhtadeapmi gávdnot.

Jus leat jearaldagat, de sáhttá oktavuohta váldot čuovvovaš olbmuiguin:

Interreg IV A Davvi Vuoruhuvvon suorgi 1 - 3 Lena Anttila Ossodathoavda tel +46 920 96 125

Hans Dahlin tel +46 920 96 038

Carina Malander tel +46 920 96 136

Tiina Marjeta tel +46 920 96 173

Kairi Pääsuke tel +46 920 96 156

Per-Erik Andersson tel +46 920 96 349

e-boasta: namma.goargu@bd.lst.se

Interreg IV A Davvi/Sápmi Vuoruhuvvon suorgi 4 Ella-Britt Utsi Jannok tel +46 980 780 41

fáksa +46 980 780 31

e-boasta: namma.goargu@sametinget.se

Interreg IV A Davvi - Ruhtadoallit Vuoruhuvvon suorggit 1 - 4 Ann-Charlotte Hultmo tel +46 920 961 63

Veronica Estling tel +46 920 961 56

e-boasta: namma.goargu@bd.lst.se

Interreg IV A Davvi - Norga Vuoruhuvvon suorggit 1 - 4

Björn Berg tel +47 77 78 81 61 fáksa +47 77 78 83 64

e-boasta: namma.goargu@tromsfylke.no

Interreg IV A Davvi/Sápmi - Norga Vuoruhuvvon suorgi 4

Per Berntsen tel +47 74 11 10 00

fáksa +47 74 11 12 00

e-boasta: namma.goargu@ntfk.no

Interreg IV A Davvi - Infopoint Vuoruhuvvon suorggit 1- 4 Lapplándda lihttu (Lapplands förbund),

Roavvenjárga

tel +358 16 3301 000

fáksa +358 16 318 705

e-boasta: namma.goargu@lapinliitto.fi

Interreg IV A Davvi/Sápmi – Infopoint Vuoruhuvvon suorgi 4 Sámediggi, Luvlieluspie tel +46 63 15 08 70

fáksa +46 63 15 08 79

e-boasta: namma.goargu@sametinget.se

Rávvagat prošeaktaohcamuša deavdimii

Prošeavtta namma

Almmut dan nama mii prošeavttas boahtá leahkit olles čaĎaheami áiggi. Vállje roahkka oanehis prošeaktanama. Prošeaktanamma berre geavahuvvot konsekveantalaččat visot gulahallamiin mat gusket prošektii ja dan doibmii.

Váldoohcci (Lead Partner)

Juohke prošeavttas galgá gávdnot váldoohcci, Lead Partner. Lead Partner galgá boahtit prográmmaguovllus Ruoŧas dahje Suomas. Iežát leat mielohccit (EU-riikkain), mielohccit norggabeal Interreg ruĎain dahje mieloassálastit. Lead Partner ovddasvástida ja gieĎahallá prošeavtta ekonomiija ja lea oktavuoĎaovddasvástideaddji gaskal prošeavtta ja čállingotti.

Prošeavtta čaĎaheami áiggi lea Lead Partner maid ovddasvástideaddji oktavuoĎaid ovddas Hálddahuseiseválddiin ja našuvnnalaš dárkkisteaddjiin. Visot diehtojuohkin čállingottiin ságastallojuvvo dušše Lead Partnera bokte ja seamme ládje čohkkejuvvojit mielohcciid ja mieloassálastiid jearaldagat ja seammasullasaččat Lead Partneris. Lead Partnerii ferte dát váldorolla ja dat diehtojuohkinovddasvástádus mii dasa gullá leahkit čielggas.

Norgalaš ovttasbargoguoibmi sáhttá leahkit Doaibmi Lead Partner vai norgalaš

ovttasbargoguoimmit sáhttet váldit joĎiheaddji rolla oktasaš čaĎaheamis. Dat mearkkaša praktihkas ahte Doaibmi Lead Partner lea prošeaáktajoĎiheddji ja das lea beaivválaš ovddasvástádus buohtalastit prošeavtta čaĎaheami. Váldde oktavuoĎa čállingotiiguin eanet dieĎuid dihte.

Vuoruhuvvon suorggi válljen

Prográmmas leat njeallje vuoruhuvvon suorggi. Prográmmas daddjo makkár doaibma iešguĎet ovttaskas vuoruhuvvon suorgi sáhttá doarjut. Áigeguovdilis vuoruhuvvon suorgi ohcamuššii almmuhuvvo dás. Njeallje vuoruhuvvon suorggi leat:

Vuoruhuvvon suorgi 1. Ovdáneapmi ealáhuseallimis Vuoruhuvvon suorgi 2. Dutkan, ovdáneapmi ja oahpahus

Vuoruhuvvon suorgi 3. Guovlluguovdasaš doaibma ja identitehta

Vuoruhuvvon suorgi 4. Oasseprográmma Sápmi – Rájeheames ovdáneapmi Ohccon mearri

Almmut makkár mearri ohcco EU strukturfoanddas ja norggabeal Interreg ruĎain. Ohccon mearri almmuhuvvo evron.

Áigeguovdilis mánu valuhttagurse gávdno dás:

http://europa.eu.int/comm/budget/inforeuro/en/index.htm

Doarjjaproseantta badjerádji EU-doarjagiidda vuoruhuvvon surggiide 1 - 3 lea 60 %

prográmma oppalaš almmolaš ruhtadeamis. Vuoruhuvvon suorgái 4 dat lea 65 % prográmma oppalaš almmolaš ruhtadeamis.

Norggas lea doarjjaproseanta 50 % visot vuoruhuvvon surggiide.

Čuovvovaš áššebáhpirat galget mielddustuvvot

 Dievaslaš prošeaktačilgehus

Jus prošeaktačilgehus lea guhkki iige čága ohcanskovvái, de galgá dievaslaš prošeaktačilgehus sáddejuvvot čállingoddái mielddusin.

 RegistrerenduoĎaštus

RegistrererenduoĎaštusas boahtá ea.ie. ovdan fit nodaga namma, doaibma, fitnodaga vuolláičálli, stivra/ ovddasteaddjit, čujuhus fitnodahkii ja stivrii.

 DuoĎaštus fitnodaga vuolláičállis

Almmut dan dahje daid olbmuid geain lea gelbbolašvuohta ovddastit ohcci

organisašuvnna. Áššebábir sáhttá leahkit fápmudus, áigeguovdilis registrerenduoĎaštus, njuolggadusat dahje iežá áššebábir mii vuoseha gii ohcci oažžu ovddastit.

 Ruhtadoalloloahpaheapmi/doaibmačilgehus

Jus ohcci lea searvi dahje fitnodat, de galgá ruhtadoalloloahpaheapmi /doaibmačilgehus maŋemus guokte jagi ovddas mielddustuvvot.

 Čilgehus juolluduvvon almmolaš doarjagis (de minimis)

Daid gerddiid go njuolggadusat gustomeahttun doarjaga birra leat áigeguovdilat, galgá čálálaš čilgehus visot iežá doarjagiid birra main lea unnit mearkkašupmi ja maid fitnodat lea ožžon maŋemus guokte vearrojagi ja dálá vearrojagi sáddejuvvot sisa.

 MielruhtadanduoĎaštus

Eaktun oažžut doarjaga Eurohpalaš guovlluguovdasaš ovdánahttinfoanddas ja norggabeal Interreg ruĎain lea ahte almmolaš našuvnnalaš mielruhtadeapmi lea válmmas.

Našuvnnalaš almmolaš mielruhtademiin oaivvilduvvojit ruĎat stáhtalaš orgánain, ministeriijain, departemeanttain, gielddain, leanadikkiin, leanastivrrain j.n.a. Ohcci guoĎĎá ieš sisa ohcamuša iešguĎet ruhtadeaddjái. Našuvnnalaš mielruhtadanduoĎaštusat mielddustuvvojit prošeaktaohcamuša.

 Lassiárvovearru (moms)

Lassiárvovearru lea doarjjavuoigadahtton gollu dušše jus lea loahpalaš gollu, iežá sániiguin ii leat geahpedangelbbolaš. Almmut dan molssaevttu mii lea čuožžovaš prošeavtta doibmii, ii ohcci dábálaš doibmii. Jus leat eahpádusat rievttis geassit

lassiárvovearu prošeavttas, de váldde oktavuoĎa vearroeiseválddiin Ruoŧas ja Suomas.

Norgalaš ohccit váldet oktavuoĎa norgga čállingottiiguin eanet dieĎuid dihte.

Jus lassiárvovearru galgá gullat gollun prošeavtta bušehttii, de galgá duoĎaštus vearroeiseválddis mielddustuvvot.

 Bušeahttaspesifikašuvdna

Dárkilis bušeahttaspesifikašuvdna galgá mielddustuvvot. Oktasaš spesifikašuvdna ruoŧa ja suoma goluide ja sierra dakkár norgga goluide.

 Indikatuvrrat

Indikatuvrrat geavahuvvojit mihtidit vurdojuvvon kvantitatiiva bohtosiid. Gávdnojit sierra indikatuvrrat sierralágán vuoruhuvvon doaibmabidjosiidda, deavdde ja bija mielde mildosa mii lea áigeguovdil prošektii.

 Prošeavtta birasárvvoštallan

Árvvoštallan prošeavtta váikkuheamis birrasii galgá dahkkot ”Árvvoštallan birasváikkuheamis” mildosis ja mileddustuvvot prošeaktaohcamuša.

 Prošeavtta dásseárvo/integrašuvdna/máŋggalágášárvvoštallan

Dásseárvo- ja integrašuvdna/máŋggalágáš árvvoštallan prošeavttas galgá dahkkot mildosis seamme namain ja mielddustuvvot prošeaktaohcamuša.

 Prošeavtta árvvoštallan sámi gielas

Árvvoštallan prošeavtta váikkuheamis sámi gillii galgá dahkkot ”árvvoštallanskovvi sámi gillii” mildosis. Mielddus galgá dušše sáddejuvvot sisa jus prošeaktaohcamuš guoská vuoruhuvvon suorgái 4.

DieĎut ohcci birra

Váldoohcci (Lead Partner):

Almmut Lead Partnera nama.

Organisašuvdnanummar:

Almmut ohcci organisašuvdnanummara.

CFAR-nummar:

Ruoŧŧelaš oassálastit galget almmuhit áigeguovdilis CFAR-nummara. CFAR-nummar lea Statistihkalaš Guovddášdoaimmahaga (SCB) identifiserennummar gávcci siffariiguin bargodilálašvuoĎaid várás. Váldde oktavuoĎa SCB:ain eanet dieĎuid dihte jus organisašuvnna CFAR-nummar lea amas.

Suopmelaš ja norgalaš oassálastit almmuhit 1818-1818.

Juridihkalaš hápmi

Almmut ohcci organisašuvnna juridihkalaš hámi.

Suorgekoda (SNI-koda prošeavtta doibmii)

Ruoŧŧelaš oassálastit almmuhit man suorgái prošeakta gullá.

Ovddasvástádussuorgi prošeavttas

Ovddasvástádussurggiin oaivvilduvvojit dat dieĎut mat váldoohccis leat prošeavtta čáĎáheamis.

Prošeaktaovddasvástideaddji

Almmut dan olbmo gii boahtá ovddasvástidit prošeavtta čaĎaheami ovddas.

Prošeaktaovddasvástideaddjis galgá leahkit riekti visot mielohcciid ovddas vuolláičállit ohcamuša máksámuša, loahppačilgehusa ja loahpparaportta birra.

Prošeaktaovddasvástideaddji šaddá seammas dat olmmoš geainna ruhtadeaddjit váldet oktavuoĎa diehtojuohkima, ohcamuša máksámuša birra j.n.a.

Konto máksámuša várás

Almmut Lead Partnera IBAN-nummara (International Bank Accont Number) ja BIC-koda (Bank Identifier Code) masa juolluduvvon doarjja galgá máksot. DieĎuid oažžubehtet iežadet báŋkkus.

Lassiárvovearru

Bija ruossa jearaldahkii jus ohccis lea riekti dahje ii leat riekti eret lassiárvovearu geassit prošeavtta goluid ovddas.

Mielohcci

Dás almmuhuvvojit dieĎut mielohcci birra mii oassálastá prošeavtta čaĎaheamis ja mii maid ohccá EU-ruhtadeami.

Mielohcci norggabeal InterregruĎain/mieloassálastit

Norgalaš ovttasbargoguoimmit leat mielohccit norggabeal InterregruĎain. Mieloassálastit EU- riikkas eai oza EU-ruĎaid, muhto sii oassálastet prošeavtta čaĎaheamis.

Iežá doarjja

Dás almmuhuvvo jus iežá doarjja go dat mii čilgehuvvo ohcamušas lea ohccojuvvon daid doaimmaid ovddas mat galget čaĎahuvvot prošeavttas.

DieĎut almmolaš doarjaga birra

Almmut dás jus soamis ohcciin (guoská fitnodagaide, ekonomalaš servviide j.n.a.) lea ožžon almmolaš doarjaga maŋemus golbma jagi, dat n.g. de minimis-njuolggadus. Doarjjagáhttu dan doarjagii masa njuolggadus doarjagiid birra unnit mearkkašumiin guoská, de minimis-doarjja, lea oktiibuot 200 000 evro golbma jagi áigodaga. Áigodat álgá go vuosttaš doarjja lea

juolluduvvon.

Prošeaktadoaibma

Maidda doarjjaguovlluide prošeakta guoská?

Vuoruhuvvon surggiide 1 - 3 gullet čuovvovaš doarjjaguovllut.

Ruoŧŧa Norrbotten

Västerbotten (Skiellet, Norsjö, Malå ja Suorssa gielda)

Suopma Lapplánda (Sámieanan)

Davvi Österbotten Gaskkamus Österbotten

Norga Finnmárkku fylkkat

Romssa fylkkat Nordlándda fylkkat

Vuoruhuvvon suorgái 4 ”Oasseprográmma Sápmi – rájemeahttun ovdáneapmi” gullet čuovvovaš doarjjaguovllut.

Ruoŧŧa Norrbotten

Västerbotten Jämtlánda

Älvdalena gielda (Dalarna)

Suopma Lapplánda (Sámieanan)

Davvi Österbotten Gaskkamus Österbotten

Norga Finnmárkku fylka

Romssa fylka Nordlándda fylka Davvi-Tröndelága fylka Lulli-Tröndelága fylka

Elgå boazoguohtunorohat Hedmárkku fylkkas

Prošeavttat vuoruhuvvon surggiin 1 - 3 sáhttet maid guoskat iežá gielddaide Västerbottena leanas, mii lea nu gohčoduvvon lahka guovlu. Olles Västernorrlándda leana lea lahka guovlu mii guoská prošeavttaide 4 vuoruhuvvon suorggis. Eanemusat 20 % foandda doarjagis sáhttá addot rádjerastildeaddji ovttasbargui lahka guovllus.

Sámi oasseprográmmas sáhttá gitta 10 % foandda doarjagis addot rádjerastildeaddji ovttasbargui sámiiguin Guoládagas Ruoššas.

Duogáščilgehus

Čilge oanehaččat prošeavtta duogáža ja makkár váttisvuoĎa prošeakta oaivvilda čoavdit dahje makkár oĎĎa vejolašvuoĎaid dahje vugiid dat galgá ovdánahttit.

Buorit jearaldagat maid sáhttá jearrat, leat čuovvovaččat:

 got dii lehpet boahtán dasa ahte prošeakta dárbbašuvvo ja geat leat oassálastán ovdabarggus?

 makkár oktavuohta prošeavttas lea fitnodagaide, eiseválddiide, berošteaddjeorganisašuvnnaide j.n.a.?

 maid prošeakta sáhttá mearkkašit ealáhuseallimii? Gávdnojit go statistihka mii vuoseha dárbbu,ovdánahttinplánat j.n.a.?

 gávdno go dohkkehuvvon/ráhkaduvvon báikkálaš/rádjeguovlluguovdasaš ovdánahttinplána?

Prošeavtta ulbmil

Mii lea prošeavtta ulbmil? Čilge oppalaččat mii prošeavttas galgá dahkkot.

Ulbmil

Čilge oppalaččat makkár boaĎus prošeavtta bokte galgá joksojuvvot.

Ulbmiljoavku

Almmut maidda joavkkuide prošeakta guoská (unna fitnodagat, institušuvnnat, eiseválddit, organisašuvnnat, báikkálaš olbmot j.n.a. ).

Doaibmačilgehusat

Čilge doaimmaid mat galget čaĎahuvvot olahan dihte biddjon ulbmiliid.

Prošeavtta rájit

Čilge got prošeakta galgá ráddjejuvvot dábálaš doaimma vuoste mii joĎihuvvo ohcci organisašuvnnain.

Gávdno go oktavuohta iežá prošeavttaide

Čilgehusas berrejit boahtit ovdan oktavuoĎat iežá prošeavttaide mat leat čaĎahuvvon, leat joĎus dahje mat plánejuvvojit. OktavuoĎat sáhttet ovdamearkka dihte gávdnot prošeavttaide mat leat ruhtaduvvon INTERREG IV B prográmmaid, Ulbmil 2 prográmma, ENPI CBC bokte dahje prošeavttaide mat gullet Barentsprográmmii.

Prošeaktaorganisašuvdna

Čilge prošeavtta organisašuvnna virggiiguin, stivrajoavkkuin jus lea, referánsajoavkkuiguin ja daid čohkkehusain. Čilge prošeaktajoĎiheaddji oktavuoĎa prošeaktaeaiggádii, jus leat ovdalaš hárjáneamit EU prošeavttaiguin ja iežá árvvolaš dieĎuid. Almmut maid got prošeavtta

ekonomiijahálddahus boahtá gieĎahallojuvvot.

Muitte ahte organisašuvnnas berre leahkit čohkkehus dássegis riika ja sohkabeal juohkimiin ja ahte integrašuvdnageahččanguovlu berre vuhtiiváldot.

Horisontalalaš dovddaldagat

Horisontalalaš dovddaldagaiguin oaivvilduvvo čilgehus das got prošeakta váikkuha birrasa, dásseárvvu, integrašuvnna, máŋggabealtvuoĎa ja sámi giela. Bija ruossa daidda evttohuvvon molssaeavttuide mat vástidit prošeavtta váikkuheami dáidda dovddaldagaide. Motivere din válljema teakstaruvttás ohcamušas.

 Dásseárvu

Čilge mainna lágiin prošeakta veahkeha buoridit/váikkuhit dásseárvvu gaskal nissoniid ja dievdduid. Dárkileabbut dásseárvoárvvoštallan galgá sáddejuvvot čállingoddái

mielddusin.

 Birasárvvoštallan

Birasárvvoštallan galgá oppalaččat geassit čoahkkái mainna lágiin prošeakta sáhttá birrasa váikkuhit dahje mainna lágiin das muĎui lea mearkkašupmi ekologalaš bistevaš

ovdáneapmái.

 Integrašuvdna/máŋggalágáštvuohta

Čilgehus das got olbmuide o.m.d. sierralágán riikkavulošvuoĎain, sierralágán čearddalaš duogážiin dahje sierralágán jáhkuin addo vejolašvuohta oassálastit prošeavtta doaimmas.

 Sámi giella

Dát čuoggá guoská dušše prošeavttaide 4 vuoruhuvvon suorggis. Dárkileabbut árvvoštallan das got prošeakta boahtá veahkehit ovdánahttit sámi giela galgá dahkkot mildosis.

Rádjeguovlluguovdasaš mearkkašupmi

Prošeavttas ferte leahkit rádjeguovlluguovdasaš lassiárvu jus galgá sáhttit ruhtaduvvot Interrega bokte. RádjeguovlluguovdasašvuoĎain oaivvilduvvo ahte prošeakta galgá – juoga ládje – ekonomalaččat, sosiálalaččat dahje servodatlaččat olahit buoret bohtosa go mii lea vejolaš jus prošeakta ovdal livččui joĎihuvvon goabbat beal ráji.

BoaĎusjuohkin

Čilge got prošeavtta bohtosat galget juhkkojuvvot berošteddjiide ja almmolašvuhtii.

Golut juohke doaimma ovddas

Dás galget prošeavtta álggahan ja árvvoštallon loahpahan beaivemearit almmuhuvvot.

Ohcamuša oppalaš prošeaktaáigi galgá leahkit eanemusat 36 mánu. Almmut makkár

doaimmat galget čaĎahuvvot prošeavttas ja man áigeáigodagas dat árvvoštallojit čaĎahuvvot.

Loahpahanbeaivemearri berre plánejuvvot vai loahppačilgehus ja loahpparaporta sáhttet válbmejuvvot ja guĎĎojuvvot hálddahuseiseváldái maŋemusat dan beaivvi mii evttohuvvo loahpahan beaivemearrin prošektii.

Vurdojuvvon boaĎus

Dás čilgejuvvo vurdojuvvon kvalitatiiva boaĎus indikatoraid hámis mat gávdnojit mildosis prošeaktaohcamuššii.

Indikatuvrrat

Indikatuvrraid vehkiin sáhttet eanet erenoamáš vurdojuvvon bohtosat mihtiduvvot. Juohke vuoruhuvvon suorgái leat muhtin erenoamáš indikatuvrrat čuožžovaččat.

Indikatuvrrat leat golmma sierra dásiin

1. Doaibmaindikatuvrrat, vuosehit mat doaimmat leat čaĎahuvvon.

2. BoaĎusindikatuvrrat, vuosehit mat bohtosat sáhttet gávnnahuvvot dakkaviĎe.

3. Effeaktaindikatuvrrat, vuosehit maid guhkesáigásaš effeavttaid prošeakta boahtá oažžut.

Measta visot áššiin lea vuolginčuokkis nolla (0) árvvus. Ohcci galgá árvvoštallat maid bohtet rahčat olahit prošeavttas. Visot dásiide vuoruhuvvon suorggis galgá addot árvu.

Vurdojuvvon doaibma maŋŋel go prošeakta lea loahpahuvon

Čilge got doaibma sáhttá boahtit joĎihuvvot maŋŋel go EU-doarjja lea heaittihuvvon. Almmut makkár ovdánahttinvejolašvuoĎat sáhttet einnostuvvot otne ja mii sáhttá leahkit govttolaš doaivut sáhtášivččui ovdánahttojuvvot maŋŋel prošeaktaáiggi loahpaheami ja got doaibma galgá ruhtaduvvot go prošeakta lea loahpahuvvon.

EU-ohcamuša sisaguoĎĎin

EU-ohcamuš sáddejuvvo čállingoddái vuolláičállosiiguin originálas boastta mielde ja mielddustuvvon fiilan e-boastta bokte. Jus norgalaš oassálasti oassálastá prošeavttas, de galgá ohcamuš maid sáddejuvvot norgga čállingoddái.

Vuolláičálus

EU-ohcamuš, masa visot ohccit leat vuolláičállán, guĎĎojuvvo originála hámis.

Mieloassálastit galget maid duoĎaštit sin prošeaktaoassálastima iežaset vuolláičállagiin.

Prošeavtta golut ja ruhtadeapmi

Golut

Valuhtta almmuhuvvo evron. Geavat dan gursse mii lea čuožžovaš mánu ovdal go prošeaktaohcamuš guĎĎojuvvo sisa, jus ohcamuš o.m.d. guĎĎojuvvo sisa čakčamánus de galgá dat gurse mii leai čuožžovaš borgemánus geavahuvvot.

Áigeguovdilis mánu valuhttagurse gávdno dás:

http://europa.eu.int/comm/budget/inforeuro/en/index.htm

Golut galget juhkkojuvvot EU-doarjjavuoigadahtton goluide ja norgga goluide. Dat galget maid juhkkojuvvot kaleanddarjahkái ja fásta gollosurggiide, geahča vuollelis.

Iežas bargit

Bálkágolut iežas bargiid ovddas ožžot dušše leahkit bálkágolut olbmuid ovddas geat bálkáhuvvojit doarjjavuosteváldis ja geat njuolga oassálastet prošeaktabarggus.

Doarjjavuoigadeaddji gollu lea bálkágollu dan áiggi go bargi bargá prošeavttas. Bargoáigi prošeavttas galgá áigečilgehuvvot, dan vai duoĎaštuvvo ahte EU-doarjja ii ruhtat

doarjjavuosteváldi dábálaš doaimma. Juohkin bargojuvvon áiggis mii boahtá ovdan o.m.d.

bálvalanšiehtadusas ii leat nuogis duoĎaštussan. Áigečilgehus galgá sisdoallat bargi nama, diibmologu beaivvis ja mii bargguid lea dahkkon. Áigečilgehus galgá vuolláičállon bargis ja duoĎaštusovddasvástideaddjis. Oasseáigebargi bargiide galgá diibmobálká rehkenastojuvvot dan mielde mii boahtá ovdan vuollelis:

Diibmobálká = bruttománnobálká mii lasihuvvo luopmobuhtadusain ja sosiála divadiiguin juhkkojuvvon 165 dimmuin mánus

Šablonarehkenastojuvvon buozalmasjávkan ii oačču biddjot lassin diibmobálkká rehkenastimii.

Buohccedoarjja maid doarjjavuosteváldi máksá ollesáigebargái prošeavttas lea

doarjjavuoigadeaddji, nu maid oasseáigebargái gii bargá olles bargoáiggi prošeavttas. Jus oasseáigebargi bargá muhtin oasi prošeavttas (diibmobálkáhuvvon) ju muhtin oasi dábálaš dahje iežá doaimmas, de ii leat buohccedoarjja doarjjavuoigadeaddji prošeavttas.

Gáibádus eretcealkinduoĎaštussii guoská bargiide geat leat almmolaččat bálkáhuvvon ja barget prošeavttas. DuoĎaštus dárbbašuvvo vuosehan dihte ahte prošeaktadoaibma lea addišonála, iežá sániiguin juoga mii lea lassin earret dábálaš doaimma iige juoga mii gullá almmolaš bargi lágalaš ovddasvástádussii dahje heaittekeahtes hálddašeapmái,

dárkkisteapmái ja čuovvumii.

DuoĎaštusas galgá boahtit ovdan ahte bargi lea celkon eret dábálaš bargodoaimmain bargan dihte prošeavttas. DuoĎaštus galgá maid almmuhit áigeáigodaga ja sullii man viidát olmmoš

bargá prošeavttas. DuoĎaštus galgá čállot sihke olles- ja oasseáigebargiid ovddas ja vuolláičállot bargi hoavddas.

EretcealkinduoĎaštus ja bálkáspesifikašuvdna galget jus lea vejolaš sáddejuvvot sisa juo ohcamuša mielde, muhto jus ii leat vejolaš de galgá mielddustuvvot vuosttaš

máksámušohcamuša mas gollo lea mielde.

Olgguldas bálvalusat

Olgguldas bálvalus lea go doarjjavuosteváldi oastá sisa gelbbolašvuoĎa dahje bálvalusaid olggobealde ja dainna lágiin ii leat bargoaddeovddasvástádus. Gáibádus oastit sierra njuolggadusaid mielde (upphandling) lea dávjá čuožžovaš dákkár oastimiidda. Buvttarehkegis galgá boahtit ovdan mii bálvalusaid lea dahkkon, áigi ja diibmomáksu.

Golut šiehtadusaid ovddas buktiiguin ja ráĎĎeaddiiguin eai leat doarjjavuoigadahtton, jus bukti geavaheapmi lasiha prošeavtta goluid muhto liikká ii mielddisbuvtte vástideaddji árvvu.

Jus doarjjavuosteváldi lea oasti ossodat, de ferte láhka almmolaš oastima birra sierra njuolggadusaid mielde čuvvojuvvot. Sierra lávkkit oastima meannudeamis sierra njuolggadusaid mielde galget duoĎaštuvvot čálálaččat ja oastinvuoĎuštus galgá jus gáibiduvvo sáhttit vuosehuvvot našuvnnalaš dárkkisteaddjái ja hálddahuseiseváldái.

Doahpa ossodat mii oastá sierra njuolggadusaid mielde siskkilda dakkár fitnodagaid, servviid, ovttastusaid ja vuoĎĎudusaid mat leat vuoĎĎuduvvon ulbmiliin gokčat almmolašvuoĎa

beroštumiid dárbbuid, dainna eavttuin ahte dárbu ii leat industriijalaš dahje gávppálaš ja man oaiveopmodat váldoáššálaččat lea boahtán stáhtas, gielddas, leanadikkis dahje iežá ossodagas mii oastá sierra njuolggadusaid mielde. Ossodahkan mii oastá sierra njuolggadusaid mielde rehkenastojuvvojit maid dat organisašuvnnat main eanet go bealli stivralahtuin válljejuvvojit stáhtas, gielddas, leanadikkis dahje iežá ossodagas mii oastá sierra njuolggadusaid mielde.

Jus doarjjavuosteváldái ii guoska láhka almmolaš oastima birra sierra njuolggadusaid mielde, de galgá gávppálaš oastin dahkkot sierra njuolggadusaid mielde. Doarjjavuosteváldi galgá sáhttit duoĎaštit sierra lávkkiid oastinmeannudeamis ja oastinvuoĎuštus galgá jus gáibiduvvo sáhttit vuosehuvvot hálddahuseiseváldái dahje našuvnnalaš dárkkisteaddjái. Jus gollu galgá sáhttit leahkit doarjjavuoigadahtton, de galgá dahkkon ”muĎui gávppálaš eavttuid mielde”, mii mearkkaša ahte visot oastin dávviriin ja bálvalusain galget biddjot gilvohallama ovdii.

Latnjagolut

Láigu lanjaid ovddas maid doarjjavuosteváldi láigu/geavaha erenoamážit prošeavtta

čaĎaheapmái lea doarjjavuoigadeaddji. Láigošiehtadus galgá jus lea vejolaš sáddejuvvot sisa juo ohcamušain, muhto jus dat ii leat vejolaš de galgá mielddustuvvot vuosttaš

máksámušohcamuša mas gollo lea mielde.

Golut lanjaid ovddas maid doarjjavuosteváldi ieš eaiggáda sáhttet leahkit

doarjjavuoigadeaddji jus gávdno vuohki rehkenastit duohta latnjagolu (nugo elrávnnji, čázi ja lieggasa) dan oasi ovddas maid prošeakta geavaha. Reanttut ja oanádusat eai oačču

geavahuvvot vuogis.

Prošeavtta latnjagollu = Oppalaš latnjagollu/oppalaš viidodat kvm * geavahuvvon viidodat prošeavttas

Investeregat

Rusttegiid oastin mat leat jurddašuvvon bissovaččat geavahuvvot, iežá sániiguin mat eai rehkenastojuvvo golahandávvirin leat investeregat. Investeregiin berre leahkit unnimusat golbma jagi ekonomalaš bistevašvuohta.

Investeregat mat leat noaĎĎin prošektii galget leahkit dohkkehuvvon ja bušehtterejuvvon mearrádusas. Olles sisaoastingollu váldo njuolga doarjjavuoigadeaddji gollun. Jus investeret vuvdojuvvo dahje biddjo iežá doibmii prošeaktaáigodagas, de ferte sisaboahtu váldot mielde prošektii.

Mátkkit ja orrun

Prošeaktarelaterejuvvon mátkkit ja golut orruma ovddas leat doarjjavuoigadeaddji jus leat dohkkehuvvon mearrádusas doarjaga birra. Das galgá boahtit ovdan gii lea mátkkoštan ja ulbmil mátkkiin. Eanemus ekonomlaš molssaeaktu galgá válljejuvvot sihke mátkki ja orruma oktavuoĎas. Mátkkit olggobealde doarjjaguovllu sáhttet leahkit doarjjavuoigadeaddji jus ávki mátkkiin boahtá buorrin doarjjaguvlui.

Iežá golut

Dása gullet golut mat eai sáhte juhkkojuvvot iežá gollosurggiide, nugo márkanastin, kántuvramateriála, telefongolut ja golut olgoriikkamáksimiid ovddas. Golut ea.ie.

dieĎihančállagiid, fitnangoarttaid ja almmuheami prentema ovddas leat doarjjavuoigadeaddji golut dušše jus EU-logotiipa ja čujuhus Eurohpalaš lihttui leat mielde. Dát lea čuožžovaš unna máinnustandávviriidda, muĎui ferte maid čujuhus dahkkot guoskevaš fondii, Eurohpalaš guovlluguovdasaš ovdánahttinfondii.

ProšeaktasisaboaĎut

Jus ovtta sisaboaĎus lea njuolga oktavuohta prošeaktadoaimmain, de dat galgá čilgehuvvot ja sisaboahtu unnida doarjjavuoigadahtton goluid. ProšeaktasisaboaĎuiguin oaivvilduvvojit ovdamearkka dihte gursegolut, sisabeassangolut semináraide, vuovdimat ja láigoheapmi.

Doarjagat iežá ládje go ruhtan

Almmolaš ruhtadeapmi iežáin go ruĎain gieĎahallojuvvo gollun prošeavttas, muhto ii mákso doarjjavuosteváldis. Dat lea seammas mielruhtadeaddjin prošeavttas, nu gohčoduvvon almmolaš njuolgaruhtadeapmi. DuoĎaštan dihte dán ruhtadeami ohcamuša oktavuoĎas gáibiduvvo vuoĎuštus dan oassálastis gii girje ja máksá golu. Daid gerddiid go

njuolgaruhtaduvvon golut leat bálkkát, de galgá dat duoĎaštuvvot seamme ládje dego iežas bargiid ovddas.

Priváhtta ruhtadeapmi iežá go ruĎain ja eaktodáhtolaš bargguin (bálkká haga) ii leat doarjjavuoigadeaddji iige gula gollun prošektii.

Massin almmolaš ruhtadeamis iežáin go ruĎain mearrádusa ja bušeahta ektui sáhttá mearkkašit ahte maid doarjja Eurohpalaš guovlluguovdasaš ovdánahttinfoanddas sáhttá unniduvvot.

Eaktodáhtolaš ja iežas bargu

Eaktodáhtolaš ja iežas bargu leat golut barggu ovddas mat gullet prošekttii, muhto mat eai leat máksojuvvon dahje mat eai leat biddjon girjái doarjjavuosteváldis. Eaktodáhtolaš bargu lea bargu bálkká haga maid ovttaskas olbmot/idealaš searvvit dahket. Dat árvvoštallojuvvo diibmogollun mii lea dábálaš dakkár bargodoibmii, muhto eanemusat 20 euron. Iežas barggu ovddas bargiin/iehčanas fitnodatolbmos gávdno álo bálkágollu man soamis lea máksán.

Diibmogollu 25 euroin sáhttá geavahuvvot jus doarjjavuosteváldi ii hálit alit golu duoĎaštit.

Eaktodáhtolaš ja iežas bargu galget álo áigečilgehuvvot olbmo namain, diibmologuin mánus ja goluin diimmus.

Ruhtadeapmi

Doarjjaproseantta bajitrádji EU-doarjagiidda lea 60 % vuoruhuvvon surggiide 1 - 3

prográmma oppalaš almmolaš ruhtadeamis. Vuoruhuvvon suorgái 4 dat lea 65 % prográmma oppalaš almmolaš ruhtadeamis.

Norggas lea doarjjaproseanta 50% visot vuoruhuvvon surggiide.

Našuvnnalaš ja almmolaš ruhtadeapmi reaida ruhtan

Ruhtadeapmi EU:as ja norggabeal InterregruĎat galget álo dievasmahttojuvvot našuvnnalaš almmolaš ruĎaiguin. Eaktun oažžut doarjaga lea ahte našuvnnalaš almmolaš mielruhtadeapmi lea válmmas. Almmolaš mielruhtadeapmái rehkenastojuvvo ruhta stáhtalaš orgánain,

gielddain, leanadikkiin, gielddalaš ovttasdoaibmanorgánain j.n.a. Lead Partner dahje mielohcci ohccá ruhtadeami almmolaš mielruhtadeddjiin.

Eaktun oažžut doarjaga EU:as lea ahte gávdno našuvnnalaš almmolaš mielruhtadeapmi mii lea unnimusat 40 % prošeavtta almmolaš ruhtadeamis vuoruhuvvon surggiide 1 - 3.

Vuoruhuvvon suorgái 4 lea čuožžovaš ahte gávdno našuvnnalaš almmolaš mielruhtadeapmi mii lea unnimusat 35 % prošeavtta almmolaš ruhtadeamis.

Jus galgá sáhttit doarjaga oažžut norggabeal Interreg ruĎain, de gáibiduvvo almmolaš mielruhtadeapmi mii lea unnimusat 50 % prošeavtta almmolaš ruhtadeamis. Dat lea čuožžovaš visot vuoruhuvvon surggiide.

Našuvnnalaš almmolaš njuolgaruhtadeapmi

Almmolaš mielruhtadeapmi sáhttá leahkit doarjja iežá hámis go ruhtan. Visot

ruhtadanhámiide iežá go reaida ruhtii, lea čuožžovaš ahte rehkenastinvuoĎuštus galgá mielddustuvvot mielruhtadanduoĎaštusa. Almmolaš doarjagat iežá hámis go ruhtan, čilgehuvvojit maid gollun gollobušeahtas.

 leat addišunálat, iežá sániiguin lassin boahtán doarjjavuosteváldi dábálaš doibmii

 leat biddjon girjái ja sierra čilgehuvvon doarjjavuosteváldis

 leat máksojuvvon doarjjavuosteváldis

 leat boahtán ja leat dehálaččat prošeavtta čaĎaheapmái

 leat relaterejuvvon prošeaktamearrádussii mii guoská bušehttii ja doibmii

 leat boahtán dan prošeaktaáigodaga mii lea mearriduvvon mearrádusas doarjaga birra

 sáhttá nannejuvvot doarjja vuosteváldis ea.ie. buvttarehkegiid, bálkálisttuid, girjenvuoĎuštusaid vuoseheami bokte

 leat boahtán maŋŋel almmolaš oastima sierra njuolggadusaid mielde dahje muĎui gávppálaš eavttuid mielde.

Priváhta ruhtadeapmi

Priváhta ruhtadeapmi ii leat eaktun oažžut EU-ruĎa, muhto lea positiiva dovddaldat prošeavtta vuoruheami oktavuoĎas.

Doarjjvuoigadahtton golut

Njuolggogolut leat doarjjavuoigadahtton jus dat

Golut mat muhtumin sáhttet leahkit doarjjavuoigadeaddji

Eahpenjuolga golut

Eahpenjuolga golut leat dušše muhtumin doarjjavuoigadahtton golut. Eahpenjuolga goluiguin oaivvilduvvojit oasit hálddahuslaš goluin mat eai sáhte čujuhuvvot ovttaskas prošekttii. Golut galget juhkkojuvvot gorrálassii prošeavtta vuoste motiverejuvvon, vuoiggalaš ja govttolaš vuogi mielde mii jeavddalaččat galgá berráigehččot. Dát juohkominsttar galgá čilgejuvvot mildosis prošekttii. Lasáhus eahpenjuolga goluid várás oažžu eanemusat leahkit 25 % prošeavtta njuolggobálkágoluin. Rehkenastojuvvon gollu galgá leahkit dohkkehuvvon mearrádusas.

Ovddasteapmi

Vejolašvuohta váldit mielde goluid ovddasteami ovddas leat ráddjejuvvon, muhto sáhttá leahkit doarjjavuoigadeaddji jus prošeavtta doaibma lea dakkár ahte ovddasteapmi lea dárbbašlaš. Ovddasteami čilgema oktavuoĎas galgá oktavuohta dainna doaimmain mii lea čilgehuvvon prošeaktamearrádusas čielgasit boahtit ovdan. Oasseváldelogahallan galgá mielddustuvvot dan rehkega mas ovddasteapmi lea áigeguovdil. Golut alkohola ovddas eai leat doarjjavuoigadeaddji.

Leasing

Dákkár šiehtadusat berrejit praktihkalaš ákkaid dihte garvojuvvot muhto sáhttet muhtin

eavttuiguin leahkit doarjjavuoigadeaddji. Váldde oktavuoĎa čállingotiin eanet dieĎuid ovddas.

Golut mat eai leat doarjjavuoigadeaddji

 Golut ovdal álggahan- ja loahpahanbeaivemeriid prošeaktamearrádusas, ovdamearkka dihte golut ohcamuša ovddas

 Geahpádusat dávviriid ja rusttetomiid ovddas mat leat njuolga gollun biddjon dahje ovdal ostojuvvon.

 Báŋkodivadat, reantogolut ja divadat ruĎalaš sirdima ovddas, earret golut olgoriikamáksimiid ovddas

 Geavahuvvon dávvirat

 Sáhkut, ráŋggáštusdivadat ja gearregastingolut

 Vealgereanttut ja maŋŋonandivadat

 Golut ordnet/deavdit ovddasvástádusoktavuoĎaid, dáhkádus- ja iežá doaimmat prošeavtta ovddas

 Valuhttagursemassimat

 Bálkáovdamunit prošeaktamiellahtuide, o.m.d. priváhta penšuvdnadáhkádusat

 Golut mat leat gullan vuoĎuštussan iežá EU-prošeavttas

 Mávssoheames bálvalusat almmolaš/stáhtalaš eiseválddiin

 Lassiárvovearru lassivearročilgehusgeatnegahtton doarjjavuosteváldi

 Hattit ja skeaŋkkat

 Stivrabálkkát

 Doarjagat ja sponsring?

 Revišuvdnagolut (earret golut našuvnnalaš dárkkisteaddji ovddas Suomas)

DieĎut

Dille-/loahpparaporta

Ulbmil raporttaiguin lea addit gova got prošeakta doaibma ja dahkkon doaimmain.

Dilleraporta galgá mielddustuvvot juohke ohcamuša máksámuša birra ja čilget daid doaimmaid mat leat čaĎahuvvon áigodagas maidda ohcamuš guoská.

Loahpparaporta galgá leahkit dárkilis čilgehus prošeavtta oppalaš doaimmas ja olles

prošeaktaáigodaga bohtosis. Lea dehálaš bohtosa čilget mii guoská visot indikatuvrraide mat leat mielde prošeaktamearrádusas. Bija roahkka mielde dieĎihančállosiid, áviisačuhpposiid j.n.a. jus leat.

Man ollu máksojuvvo olggus?

EU-ruĎat ovddalgihtii

Ovddalgihtiimáksámuš strukturfoandaruĎain oažžu dahkkot dalle go prošeavttaid doarjjavuosteváldit leat:

 Eaktodáhtolaš searvvit

 Báikkálaš ossodatdoaimmat

 VuoĎĎudusat mat leat oktasaččat ávkkálaččat

Máksámuš ovddalgihtii sáhttá dahkkot eanemusat 50 % juolluduvvon EU-doarjagis, muhto eanemusat 26 000 evroin.

Ohcamuš ovddalgihtii máksámušas guĎĎojuvvo čálálaččat čállingoddái sierra skovis. Fuomáš ahte prošeavttat mat ožžot máksámuša ovddalgihtii galget ohcat máksámuša dábálaččat ja dasa leat čuožžovaččat visot njuolggadusat ja gáibádusat mat gusket máksámuša čilgehussii ja ohcamii.

Fuomáš! Eanemusat 80 % juolluduvvon EU-doarjagis máksojuvvo olggus

oassemákámuša oktavuoĎas. Maŋemus 20 % juolluduvvon EU-doarjagis ii máksojuvvo olggus ovdal go loahppačilgehus prošeavttas lea dohkkehuvvon čállingottis.

Vurken ja duoĎaštusat

OrigináladuoĎaštusat galget sestojuvvot doarjjavuosteváldis gitta 2020-08-31 rádjái. Jus doarjjavuosteváldi doaibma oĎĎasitorganiserejuvvo dahje rievdaduvvo, de dat galgá vurken- ja dokumentašuvdnaplánain boahtit ovdan gos origináladuoĎaštusat gávdnojit.

Diehtojuohkin ja almmuhangáibádusat

Doarjjavuosteváldi galgá juohkit dieĎuid visot doaimmaid ovddas ja oainnusin dahkat ahte prošeakta ruhtaduvvo eurohpalaš guovlluguovdasaš ovdánahttinfoandda bokte.

Doarjjavuosteváldi galgá sihkkarastit ahte almmolašvuohta, prošeaktaoassálastit ja iežát ožžot dieĎuid dan birra ahte prošeakta oasseruhtaduvvo ERDF:as.

Šiehtadus

Njuolggadusat ovttasbargui visot oassálasti doarjjavuosteváldiid gaskkas galget čállot šiehtadussii mii earret iežá galgá sisdoallat njuolggadusaid mat addet dáhkádusaid buori ekonomalaš háldahussii, ja maid rutiinnaid got boasttu summit galget máksojuvvot ruovttoluotta.

Mearrádusaid oĎĎasitgeahččaleapmi ja fámohuhttin

Hálddahuseiseválddis lea riekti oĎĎasitgeahččalit dahje fámohuhttit mearrádusaid muhtin diliin. Dat sáhttá guoskat olles mearrádusaide dahje mearrádusosiide. Moadde ovdamearkka dakkár diliin goas oĎĎasitgeahččaleapmi dahje fámohuhttin sáhttá šaddat áigeguovdil lea jus mearrádus lea váldon oktavuoĎanjuolggadusaid vuoste dahje jus mearrádus váldo boasttu, čádjidahtti dahje dievasmeahttun dieĎuid vuoĎul doarjjavuosteváldis. Jus doarjjavuosteváldi ii čuovu eavttuid ja njuolggadusaid mat leat čuožžovaččat mearrádussii, de sáhttá maid leahkit ágga oĎĎasitgeahččalit dahje fámohuhttit mearrádusa.

Ruovttoluottamáksingeatnegasvuohta

Jus mearrádus doarjaga birra geahččaluvvo oĎĎasit dahje fámohuhtto, de lea

doarjjavuosteváldis geatnegasvuohta máksit ruovttoluotta meriid maid lea vuoste váldán doarjjamearrádusa, oktavuoĎanjuolggadusaid ja prográmmaáššegirjji vuoste.

Raporteren kommišuvdnii

Miellahttostáhtat galget juohkit dieĎuid kommišuvdnii ruovttoluottagáibádusaid ja boasttovuoĎaid birra máksámušohcamuša oktavuoĎas.