Under arbetet med denna avhandling har jag fått märka att det finns ganska lite undersökningar som fokuserar specifikt på ledarskap inom tredje sektorn. Nu då jag studerat ledarskap inom tredje sektorns barnskyddsorganisationer, skulle det vara intressant att studera ledarskap inom olika typer av tredje sektorn social- och hälsovårdsorganisationer? Eller jämföra ledarskapet och dess utmaningar inom organisationer som verkar inom socialsektorn respektive hälsosektorn och se på eventuella skillnader och utmaningar?
En grundläggande fråga som berördes av ledarna i min undersökning, och som också är av stor betydelse ur ett ledarskapsperspektiv i den tredje sektorn, när man tänker på mina resultat, är tematiken kring den framtida finansieringen av tredje sektorns organisationer. Hur ska medborgarverksamhet och föreningar understödas och finansieras i framtiden? Kommer tredje sektorn i framtiden att ha möjlighet att producera service? Vilken roll kan eller ska föreningar ha i vårt land i framtiden? Hur kan tredje sektorn organisationer fortsätta bedriva ett påverkansarbete som möjliggör ett bevarande och även en utveckling av verksamheten i ett välfärdslandskap som enligt de intervjuade ledarna präglas av så många utmaningar? Som stöd för de politiska beslut som kommer att behövas för att tredje sektorns autonoma möjligheter att verka garanteras i framtiden skulle det även behövas mera forskning kring följderna av olika hittills fattade beslut med ekonomiska och andra följder för verksamheten inom tredje sektorns organisationer. Följande citat ur fokusgruppintervjun illustrerar ovannämnda problematik;
”Rahoituksesta nousee huoli, että tuleeko järjestöt tulevaisuudessa tekemään niitä asioita mihin saa rahaa? Näin juuri nyt hetkittäin toimitaan. Rahoittajan tahto ohjaa toimintaa.”75
75 Finansieringen oroar, kommer organisationerna i framtiden att göra det de får pengar för? Nu görs det så ibland. Finansiärens vilja styr verksamheten.
Källor
Alasuutari, Pertti (2007). Laadullinen tutkimus. Sjätte upplagan. Tampere:
Vastapaino.
Alasuutari, Pertti (2011). Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Alvesson, Mats & Sköldberg, Kaj (2008). Tolkning och reflektion: vetenskapsfilosofi och kvalitativ metod. Andra upplagan. Lund: Studentlitteratur
Bardy, Marjatta (toim.) (2013). Lastensuojelun ytimessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.
Bränn Michaela & Vainio-Kurtakko (2011). Kvinnoförbundet i Sörnäs. Ett sekel av kvinnoengagemang 1911-2011. Bränn&Bränn Ab.
Dahlgren, Lena & Sauer, Lennart (2009). Att forska i socialt arbete. Utmaningar, förhållningssätt och metoder. Hungary: Elanders Hungary Kft
Denscombe, Martyn (2016). Forskningshandboken: för småskaliga forskningsprojekt inom samhällsvetenskaperna. Tredje upplagan. Lund: Studentlitteratur.
Esaiasson, Peter & Giljam, Mikael & Oscarsson, Henrik & Towns, Ann & Wängnerud, Lena (2017. Metodpraktikan. Konsten att studera samhälle, individ och marknad.
Femte upplagan. Paper&Tinta.
Hafford-Letchfield, Trish (2006, 2009). Management and Organisations i Social Work.
Southernhay East; Learning Matters Ltd.
Hokkanen, Joni & Kettunen, Aija & Piirainen, Keijo (2005). Järjestöjen toiminnan yhtiöittäminen. Syitä ja seurauksia. Oikeusministeriö. Edita Prima Oy.
Huhtala, Kari (2021). God förvaltning i medlemsbaserade organisationer. Finlands Svenska Andelsförbund. M&P Paino.
Jacobsen, Dag Ingvar & Thorsvik, Jan (2008). Hur moderna organisationer fungerar.
Lund. Studentlitteratur.
Järvinen, Pekka (2003). Onnistu esimiehenä. Kolmas painos. Juva: WS Bookwell Oy.
Karvinen-Niinikoski, Synnöve & Rantalaiho, Ulla-Maija & Salonen Jari. (2007).
Työnohjaus sosiaalityössä. 1. Helsinki; Edita Prima Oy.
Kujanpää, Kirsti (2017). Henkilöstövoimavarojen johtaminen ja monikulttuurisen työyhteisön työhyvinvointi. Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos.
Lind, Kimmo (2020). Kenen äänellä, millä asialla? Sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustuksellisuus, toimintaympäristön muutokset ja operatiivisen johdon toimijuus.
Jyväskylän yliopisto.
Meeuwisse, Anna & Swärd, Hans & Eliasson-Lappalainen, Rosmari & Jacobsson, Katarina (2008). Forskningsmetodik för socialvetare. Stockholm: Natur och kultur.
Niiranen, Vuokko (1994). Sosiaalitoimen moniulotteinen tutkimus sosiaalijohtajien johtamistyöstä, johtajatyypeistä ja vapaakuntakokeilusta sosiaalitoimen reformina.
Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Kuopion yliopiston julkaisuja.
Nygren, Sven & Mellberg, Barbro & Kågerman, Lotten (2016). Ledarskap i idéburna organisationer. Stockholm: Liber Ab.
Nygård, Dennis (2020). Förändras den strategiska processen vid användning av digitala verktyg? En kvalitativ studie av ledningsgrupper i små- och medelstora företag i Österbotten. Institutionen för företagsledning och organisation. Svenska handelshögskolan. Vasa.
Nykänen, Eeva & Kalliomaa-Puha, Laura & Mattila, Yrjö (2019). Sosiaaliset oikeudet.
Näkökulmia perustaan ja toteutumiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. PunaMusta Oy.
Nyyssölä, Saara (2009). Puun ja kuoren välissä. Yleishyödyllisten yhteisöjen näkemyksiä omista pärjäämismahdollisuuksistaan kilpailuympäristössä. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta.
Pekkarinen, Elina (2010). Sosiaalialan arvojohtajat ja muutoksen managerit.
Laadullinen katsaus sosiaalialan johtamisen tutkimuksesta. Helsinki.
Peltosalmi, Juha & Eronen, Anne & Haikari, Janne & Laukkarinen, Matti & Litmanen, Tapio & Londén, Pia & Ruuskanen, Petri (2020). Järjestöbarometri 2020.
Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Soste Suomen sosiaali ja terveys ry.
Peltosalmi, Juha & Eronen, Anne & Litmanen, Tapio & Londén, Pia & Näätänen, Ari-Matti & Ruuskanen, Petri & Selander, Kirsikka (2018). Järjestöbarometri 2018.
Järjestöjen toiminta edellytykset. Soste Suomen sosiaali ja terveys ry. Grano Oy, Kuopio.
Peltosalmi, Juha & Eronen, Anne & Litmanen, Tapio & Londén, Pia & Ruuskanen, Petri (2016). Järjestöbarometri 2016. Miten SOTE-uudistus vaikuttaa. Johtaminen ja henkilöstö järjestöissä. Soste Suomen sosiaali ja terveys ry. Vaasa.
Rissanen, Sari & Lammintakanen, Johanna (2017). Sosiaali- ja terveysjohtaminen.
Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Roselius, Aapo (2018). För barnets bästa. En historia om Barnavårdsföreningen.
Bränn&Bränn Ab.
Seeck, Hannele (2015). Johtamisopit suomessa. Taylorismista innovaatioteorioihin.
Tallinna: Tallinna Raamatutrukikoja OU.
Stenvall Jari & Virtanen Petri (2012). Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. 1.
Helsinki; Tietosanoma Oy.
Sundell, Björn (2016). Det yttre trycket. Omvärldsanalys för det svenska i Finland.
Tankesmedjan magma.
Sydänmaanlakka, Pentti (2012). Älykäs johtaminen 7.0. Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? Liettua: Talentum Media Oy.
Sydänmaanlakka, Pentti (2014). Tulevaisuuden johtaminen 2020. Saarijärvi:
Saarijärven Offset Oy.
Särkelä, Riitta (2016). Järjestöt julkisen kumppanista markkinoiden puristukseen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen muutos sosiaalipalvelujen tuottajana vuosina 1990-2010.
Lönnberg Print & Promo.
Tapio, & Londén, Pia & Ruuskanen, Petri (2020). Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Järjestöbarometri 2020. Soste Suomen sosiaali ja terveys ry.
Tapola-Haapala, Maria (2011). Sosiaalityön ammattilaiset refleksiivisinä toimijoina:
tutkimus erikoistumiskoulutuksesta Margaret Archerin teorian valossa. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2018) Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi.
Uudistettu laitos. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Vesterinen, Pirkko-Liisa & Suutarinen, Marjaana (2011). Y-sukupolvi työ(elämässä).
Hansaprint.
Washington, Marvin & Boal, Kimberly & Davis, John (2008). The SAGE. Handbook of Organizational Instutionalism.
Yukl, Gary (bearbetad av Matti Kaulio) (2012). Ledarskap i organisationer. Great Britain: Ashford Colour Press Ltd.
Bilagor
Bilaga 1
1. Henkilökohtainen selviytyminen ja jaksaminen (Välmående i arbetet)
• miten olet selviytynyt? (hur har du klarat dig?)
• mikä on auttanut sinua työssäsi? (vad har hjälpt dig i ditt arbete?)
• mikä on tukenut sinua johtajuustehtävässäsi? (vad har stött dig i ledarskapsuppdraget?)
2. Johtajuus lastensuojelujärjestöissä vs yrityksissä, kunnissa jne (Om att leda en barnskyddsorganisation jämfört med ett företag, kommun eller dylikt?)
• onko järjestöjohtamisessa elementtejä, jotka ovat erityisiä juuri lastensuojelujärjestöille? (finns det element som är specifika för just ledarskap av en tredje sektors barnskyddsorganisation?)
• mikä tekee järjestöjohtamisesta erityisen? (vad är speciellt med att leda en tredje sektors organisation?)
• mikä on hallituksen rooli järjestöjohtamisessa? (vilken eller hurdan är styrelsens roll då det gäller ledarskap i en förening?)
• onko johtaminen johtamista taustayhteisöstä riippumatta? (är ledarskap ledarskap oberoende organisationen?)
3. Johtajien ja esimiesten rekrytointi (Rekrytering av chefer och teamledare)
• substanssiosaaminen vs johtajuuskokemus? (substanskunnande och/eller ledarskapserfarenhet?)
• mitä johtajan tulisi osata? (vad bör en chef kunna?)
• mitkä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat sosiaalityön ja lastensuojelutyön johtamisessa tärkeitä? (vilka personliga egenskaper är viktiga då det gäller ledarskap av socialt arbete och barnskyddsarbete?)