— 28 Stockholm Čoahkkinbeaivemearri 2008-02-26 ČOAHKKINBEAVDEGIRJI 2008:1 Sametinget Sámediggi Sammanträdesdatum SAMMANTRÄDESPROTOKOLL 2008:1

(1)

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL 2008:1 ČOAHKKINBEAVDEGIRJI 2008:1

Sametinget Sámediggi

Sammanträdesdatum Čoahkkinbeaivemearri

2008-02-26—28

Stockholm

(2)

2008-02-26, dii 10.15-17.00 2008-02-27, dii 10.30-18.05 2008-02-28, dii 08.30-15.10

Beslutande / Mearrideaddjit Ledamöter enligt bilagda uppropslistor Lahtut nammačuorvunlisttuid mielde Övriga deltagande / Iežá oasseváldi Siri Persson, sekreterare/ č{lli

Ann Catrin Stenberg Partapuoli, sekreterare samiska/

č{lli s{megillii Paragrafer/Paragrafát 1-25

Utses att justera / Dárkkisteaddji Carola Fjällström, Anders Nutti Underskrifter sekreterare

Vuolláičallosat č{lli Siri Persson ^{§§ 1-25}

sekreterare samiska

č{lli Ann-Catrin Stenberg Partapuoli ^{§§ 1-25}

ordförande

ságadoalli Stefan Mikaelsson §§ 1-5,7, 8.3,9, 11-15, 16-25

ordförande

ságadoalli Olof T Johansson §§ 6-8.2, 8.4, 10,

justerare

dárkkisteaddji Carola Fjällström §§ 1-25

justerare

dárkkisteaddji Anders Nutti ^{§§ 1-25}

(3)

Justeringen har tillkännagivits enlig anslag.

D{rkk{stus lea dieđihuvvon almmuhant{vvalis.

Organ/Orgána Sametinget

Sammanträdesdatum / Čoahkkinbeaivemearri 2008-02-26--28

Datum för anslags uppsättande / Ilmmuhanbeaivi <<<<<<<<<<..

Förvaringsplats för protokollet Sametingets kansli, Kiruna / Sámedikki hálddahus,Giron Beavdegirjji vurkensadji

Underskrift / Vuoll{ič{la ………..

(4)

Sámedikki vuosttaš v{rre s{gadoalli s{vv{ bures bures boahtima ja rahp{ čoahkkima.

Boatkka 10,15-10,25.

§ 2 Lahtuid nammačuorvun

./. Lahtuid nammačuorvun vuosttaš oassev{ldilisttu mielde, 2008-02-26 dii.10.25 30 lahtu leat oassálastime.

Anders Nutti čohkk{ Sylvia Simma sajis.

Agneta Rimpi čohkk{ Tommy Rimpi sajis.

Jonny Rubertsson čohkk{ Ulla Alvarssone sajis.

Hannasofie Utsi čohkk{ Olof H Heikka sajis.

Per Olof Nutti čohkk{ Inger Baer Omma sajis.

Anders Persson ii oassálastte ja sus ii leat sadj{saš.

§ 3 Dárkkisteaddjiválga

Eva Bergström evttoha Carola Fjällström dárkkisteaddjin.

Birger Nilsson evttoha Anders Nutti dárkkisteaddjin.

Sámediggi mearrida

ahte nammadit Carola Fjällström ja Anders Nutti dárkkisteaddjin.

(5)

§ 4 Liige áššit

Håkan Jonsson evttoha ahte dievasčoahkkin cealk{ ahte ruoŧa eisev{ldit dakkaviđe botkejit hádjendoaimma sámi kultur- ja ealáhusráhkadusain mat oamastuvvojit sámiin olggobealde ./. čearuid {rbevirolaš s{mi guovllus .

Lars Jonas Johansson vuosttilda Håkan Jonssona evttohusa ahte v{ldit baj{s liige {šši.

Håkan Jonsson čuoččuha ahte {šši loktejuvvo gieđahallamii d{n dievasčoahkkimis.

Lars Jon Allas doarju Lars Jonas Johanssone ja vuosttilda evttohusa v{ldit baj{s liige {šši.

Ulf Nårsa doarju Håkan Jonssona evttohusa.

S{gadoalli loahpaha digaštallama.

S{gadoalli g{vnnaha ahte S{mediggeortnega mielde § 46 ii leat vejolaš gieđahallat liige {šši jus okta lahttu vuosttilda dan. Liige {šši- ovddiduvvon Håkan Jonssonis – ii váldojuvvo bajás gieđahallamii d{n čoahkkimis.

(6)

§ 5 Almmolaš politihkalaš digaštallan

Áššegirji

./. - Digaštallannjuolggadusat almmolaš politihkalaš digaštallama v{r{s

Almmolaš politihkalaš digaštallan dollojuvvo 2008-02-26, dii 10.45-12.45.

S{gadoalli evttoha ahte {šši bidjojuvvo {ššegirjjiide.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut s{gadoalli evttohusa ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha ságadoalli evttohusa.

ahte bidjat {šši {ššegirjjiide.

Kristina Nordling boahtá Olof H Heikka sadjái.

Angelica Svarto boahtá Lars-Erik Fjellströme sadjái.

Inger E Jansson boahtá Annette Jonssona sadjái.

(7)

Olof T Johansson ságadoalli

§ 6 Eamiálbmotjulggaštus

Áššegirjjit

- Eami{lbmotjulggaštus, eaŋgalaš veršuvdna - FAQ eami{lbmotjulggaštusa birra

- S{medikki preassadieđ{hus

- Stivrabeavdegirji 2007-09-19—21, § 135 - Stivrabeavdegirji 2007-09-30, § 153

- Dievasčoahkkinbeavdegirji 2007-10-23—225, § 51

Gieđahalli: Lars-Anders Baer

Sámediggi mearridii 23-25 b.golggotm{nus 2007, § 51 ahte maŋidit {šši.

_____________________________________

Eami{lbmotjulggaštus dohkkehuvvui ON:a v{ldočoahkkimis 13 b.čakčam{nus 2007.

Julggaštus dohkkehuvvoi 143 jienain, njeallje jiena jienastedje vuoste och 11 jiena jienastedje šealgadit.

Ahte julggaštus dohkkehuvvui lea historjj{laš l{vki rahčamušas oažžut eami{lbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuđolaš friddjavuođaid dohkkehuvvon. Julggaštus loahpaha jahkečuđiid biržžideamis ja vealaheamis ja duođašta ahte eami{lbmogat leat olbmot geain lea seamm{ {rvu ja seamm{ vuoigatvuođat go ear{ olbmot.

ON:a r{đđi olmmošvuogatvuođaide mearridii 29 b.geassem{nus 2006 ahte {vžžuhit ON:a v{ldočoahkkima ahte dohkkehit julggaštusa eami{lbmogiid vuoigatvuođaid birra. Bargu julggaštusain lea leamaš jođus lagabui 15 jagi. Vurdojuvvoi ahte ON:a v{ldočoahkkin galggai dohkkehit julggaštusa juovlam{nu {lgogeažis 2006 muhto afrihkalaš st{htat nagodedje oažžut eanetlogu maŋidit mearr{dusa julggaštusa birra jagis 2006. Jienasteamis goalmm{t l{vdegottis 30 b.sk{bmam{nus 2006 vuite afrihkalaš st{htat n.g. non-action- resolution mii mearkkašii ahte ON:a v{ldočoahkkin ii s{httan mearridit eami{lbmot{ššis ovdal čakčat 2007. Beahttašupmi leai stuoris eami{lbmot ovddasteddjiid gaskkas geat ledje bargan julggaštusa dohkkehemiin.

Okta v{ldo{ggain manin muhtin afrihkalaš st{htat vuosttildedje julggaštusa leai teaksta vuoigatvuođa birra iešmearrideapm{i danin go st{htat oaivvildedje ahte dat leai uhk{dus st{htaid territori{lal{š integritehtii.

Maŋŋel mearr{dusa ON:a goalmm{t l{vdegottis {lggahuvvojedje viiddes konsultašuvnnat ja šiehtadallamat. Mexico šattai konsultašuvnnaid ja šiehtadallamiid jođiheaddji ovttas

afrihkalaš st{htaiguin g{vdnandihte vejolaš kompromissa.

Eami{lbmogiid šiehtadallanjoavkku jođiheaddji leai Les Malezer, aborigiina Australias, ja dasa gulloi maidd{i Mattias Åhrén S{mir{đi bealis. S{mi Parlament{ralaš R{đđi čuovui šiehtadallamiid iešguđege r{đđehusa ja EO bakte.

(8)

Borgem{nus bohte dieđut ahte Mexico ja afrihkalaš st{htat ledje g{vdnan kompromissateavstta mii leai dohk{laš guoskevaš st{htaide.

Kompromissateavsttas čuožžu d{hkadusaid birra st{htaid territori{lalaš integritehta v{r{s.

Borgem{nu loahppageažis celkkii maidd{i eami{lbmogiid šiehtadallandelegašuvdna mieđiheami ođđa kompromissateavstta v{r{s.

Eami{lbmotjulggaštus dohkkehuvvoi ON:a v{ldočoahkkimis 13 b.čakčam{nus 2007 hirbmat stuora iige vurdojuvvon eanetloguin ON:a miellahttoriikkain. Sámiid bealis dovdui maiddái buorre ahte Ruošša v{lljii addit šelges jiena iige jienastan vuoste nu got leai dahkan ON:a olmmošvuoigatvuođaid r{đis 29 b.geassem{nus 2006.

Positiivvalaš boađus jienasteamis ON:a v{ldočoahkkimis nanne diehttelaččat julggaštusa árvofámu.

________________________

Julggaštusa čielga dohkkeheapmi ahte eami{lbmogiin lea r{djekeahtes vuoigatvuohta iešmearrideapm{i mii mearkkaša ahte s{mi {lbmogis lea vuoigatvuohta ieš mearridit iežas ruđalaš, sosi{lalaš ja kultuvrralaš ovd{neami birra ja h{lddašit ja mearridit iežas

luonddon{vccaid birra. D{t lea okta julggaštusa guovdd{š artihkkaliin.

Julggaštus deattuha viid{set vuoigatvuođamet nannet iežamet sierranas politihkalaš, juridihkalaš ja ruđalaš institušuvnnaid, dasa gullojit maidd{i iežamet {lbmotv{lljejuvvon parlameanttat ja oktasaš s{mi parlament{ralaš r{đi muhto maidd{i {rbevirolaš b{ikk{laš ruđalaš ja kultuvrralaš struktuvrrat nugo čearut, b{lgosat, orohagat, mearrasámi ovttastumit ja eará sámi servodatovttasdoaimmat.

Las{hussan iešmearridanvuoigatvuhtii bidjojuvvo stuora deaddu progressiivvalaš č{llimii julggaštusa artihkkaliin go guoska eami{lbmogiid riekti oamastit, geavahit ja h{lddašit eatnama, territoria ja luonddon{vccaid. Julggaštus almmuha ahte Suoma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa eai šat s{hte oaivvildit eatnamiid maid s{mit {rbevirolaččat geavahit st{hta dehe soapm{sa ear{ opmodahkan. Julggaštus geatnegahtt{ st{htaid dovddastit s{miid

oamasteaddjin {rbevirolaš eatnamiin ja luonddon{vccain. Dat mearkkaša ovda mearkka dihte ahte ii leat šat vejolaš geavahit s{meeatnama industri{lalaš dehe ear{ doaimmaide jus s{mit eai leat ovdagihtii dieđihuvvon ja addan sorjjasmeahttun mieđiheami ja ahte ieža eai ávkkástala dakkár nákcageavaheami.

Dasalassin lea s{miin riekti oažžut eatnamiid ruovttoluotta, dehe jus dat ii leat vejolaš, vuoiggalaš buhtadusa eatnamiid, territoriaid ja luonddon{vccaid ovddas mat leat

v{ldojuvvon h{ldui s{miid mieđiheami haga. Dat mearkkaša ahte Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa berrejit {lggahit proseassa mii mielddisbukt{ ahte eatnamat mat leat duoguštuvvon dehe l{gaheapmin v{ldojuvvon h{ldui st{htas kolonisašuvdna {iggis m{hcahuvvojit ruoktut

(9)

§ 6 Eamiálbmotjulggaštus – joatkka

dehe ahte s{mit ožžot buhtadusa daid ovddas.

Prinsihpalaččat mann{ ON:a eami{lbmotjulggaštus mih{ guhkibu go ILO-konvenšuvnna nr 169 ja evttohuvvon davviriikkalaš s{mekonvenšuvnna. Dohkkeheami bakte lea ON-

julggaštus mii siskkilda gaskariikkalaš unnimuslogustandárddaid eamiálbmogiid

vuoigatvuođaide fertejit Suopma, Ruošša ja Ruoŧŧa dohkkehit ILO-onvenšuvnna nr 169 ja dakkaviđe dohkkehit evttohuvvvon davviriikkalaš s{mekonvenšuvnna.

S{mediggi sierra ja S{mi Parlament{ralaš R{đi r{ma siskkobealde berre jođanepmosit {lggahit barggu duohtandahkat julggaštusa, lahka oktavuođas norgga, suoma, ruošša ja ruoŧa {lbmogiiguin, dain r{đđehusaiguin ja {lbmotv{lljejuvvon parlameanttaiguin.

Álggus berre ruoŧa r{đđehus ovttas r{đđehusaiguin Norggas, Suomas ja Ruoššas geahččat bearr{i ahte Eami{lbmotjulggaštus jorgaluvvo {ššedovdi vuogi mielde guoskevaš gielaide ja ahte d{rbbašlaš diehtojuohkindoaibmabidjosat {lggahuvvojit dovddosin dahkkat julggaštusa sihke s{miid ja ear{ olbmoid gaskkas iešguđege riikkas.

Lea maid deh{laš dovddosin dahkat julggaštusa Eurohpalaš Uniovdnas, Arkt{laš r{đis, Davviriikkalaš r{đis, B{rentsa r{đis ja ear{ deh{laš org{nain nu ahte julggaštus {iggi mielde v{ldojuvvo mielde guovlluguovdasaš ja gaskariikkalaš ovttasbargoorg{nain.

________________________

Stivra evttoha Sámedikki mearridit

ahte addit bargogohččosa stivrii geahččat bearr{i ahte S{mediggi sihke s{mi

{lbmotv{lljejuvvon org{nan Ruoŧas ja S{mi Parlament{ralaš R{đi siskkobealde {lggaha barggu duohtandahkat julggaštusa, lahka ovttasbarggus suoma, norgga, ruošša {lbmogiiguin ja dain r{đđehusaiguin ja {lbmotv{lljejuvvon org{naiguin,

ahte addit bargogohččosa S{mi Parlament{ralaš R{đđ{i lagabui geahččat got bargu galg{

buohtalastojuvvot ja duohtandahkkojuvvot davviriikkalaš ja gaskariikkalaš d{siin.

________________________

(10)

Angelica Svarto guođđ{ rievdadusevttohusa čuovvovaččat: ”ahte nammadit

bargojoavkku mas leat ovddasteaddjit juohke sámediggebellodagas ja ahte addit stivrii bargogohččosa ahte ovttas d{inna bargojoavkkuin geahččat bearr{i ahte S{mediggi sihke s{mi {lbmotv{lljejuvvon org{nan Ruoŧas ja S{mi Parlament{ralaš R{đi r{ma siskkobealde farggamusat {lggaha barggu duohtandahkat julggaštusa, lahka ovttasbarggus suoma, norgga ja ruošša {lbmogiiguin, r{đđehusaiguin ja

álbmotválljejuvvon parlameanttaiguin, ahte nubbi ahte-dajaldat stivrra evttohusas bissu nu got lea ja ahte stivra geahčč{ bearr{i ahte s{mit rehkenastojuvvojit ovtta {lbmogin go eami{lbmotjulggaštus duohtandahkkojuvvo.

Per Mikael Utsi dieđiha ahte son ii oass{lastte mearr{dusas.

S{gadoalli dieđiha ahte § 101 mielde S{mediggeortnegis galg{ s{mi {lbmot oažžut vejolašvuođa bidjat jearaldagaid čoahkkimiin gos S{mediggi gieđahall{ budjeahta ja jahkečilgehusa. S{mi {lbmoga jearahallanbodda lea ilmmuhuvvon leahkit dii. 16.15.

S{gadoalli evttohus lea ahte {ššegieđahallan mii dal lea jođus botkejuvvo ja {lggahuvvo d{s maŋŋel s{mi {lbmoga jearahallanbotta Rámabudjeahta 2008-ođastuhttin ja Jahkečilgehusa 2007 birra.

Ságadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut s{gadoalli evttohusa ja gávnnaha ahte Sámediggi lea dohkkehan ságadoalli evttohusa.

ahte botket gieđahallama {ššis.

Boatkka 2008-02-26, dii 15.30.

./. Lahtuid nammačuorvun nuppi oassev{ldelisttu mielde, 2008-02-27 dii.10.30 30 lahtu leat oassálastime.

Angelica Svarto čohkk{ Håkan Jonssona sajis.

Jonny Rubertsson čohkk{ Ulla Alvarsson.

Kristina Nordling čohkk{ Olof H Heikka sajis.

Per Olof Nutti čohkk{ Inger Baer Omma sajis.

Anders Persson ii oass{lastte ja sus ii leat sadj{saš.

Gieđahallan {ššis jotkojuvvo d{s 2008-02-27, dii. 10.30.

(11)

§ 6 Eamiálbmotjulggaštus – joatkka

Angelica Svarto geassá ruovttoluotta ovdalaš evttohusa ja guođđ{ ođđa vuosteevttohusa čuovvovaččat:

ahte addit bargogohččosa stivrii ahte ovttasr{điid visot s{medigge-bellodagaiguin buktit ovdan dievasčoahkkimii evttohusa bargojovkui mii galg{ g{vdnat vugiid got joatkevaš bargu eami{lbmotjulggašusain galg{ jođihuvvot ja got dakk{r joavkku galg{

ruhtaduvvot,

ahte addit bargogohččosa stivrii ahte ovttas d{inna bargojoavkkuin geahččat bearr{i ahte S{mediggi sihke s{mi {lbmotv{lljejuvvon org{nan Ruoŧas ja S{mi Parlament{ralaš R{đi r{ma siskkobealde farggamusat {lggaha barggu duohtandahkat julggaštusa, lahka ovttasbarggus suoma, norgga ja ruošša {lbmogiiguin, r{đđehusaiguin ja álbmotválljejuvvon parlameanttaiguin.

ahte stivra geahčč{ bearr{i ahte s{mit rehkenastojuvvojit ovtta álbmogin go eami{lbmotjulggaštus duohtandahkkojuvvo.

Anders Kråik dohkkeha vuosteevttohusa.

Birger Nilsson dieđiha ahte eanetlohku dohkkeha vuosteevttohusa.

Lars Jon Allas dieđiha ahte Guovsson{sti ii oass{lastte mearr{dusas.

Kristina Nordling dieđiha ahte Min Geaidnu doarju vuosteevttohusa.

S{gadoalli dieđiha ahte g{vdnojit guokte evttohusa; stivrra evttohus ja Angelica Svarto vuosteevttohus.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrra evttohusa ja

dohkkehit dehe hilgut Angelica Svarto vuosteevttohusa gávnnaha Sámediggi dohkkeha Angelica Svarto vuosteevttohusa.

S{gadoalli dahk{ čielggadeami. Angelica Svarto vuosteevttohus man S{mediggi easka lea dohkkehan sisdoallá stivrra nuppi ahte-dajaldaga muhto vai eai galggá leahkit m{ŋgel{g{n eahpesihkarvuođat bidj{ s{gadoalli ovdan proposišuvnna nuppi ahte- dajaldaga dáfus stivrra evttohusas.

Ságadoalli bidjá ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrra nuppi ahte- dajaldaga ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha stivrra nuppi ahte-dajaldaga.

(12)

ahte addit bargogohččosa stivrii ahte ovttasr{điid visot s{mediggebellodagaiguin buktit dievasčoahkkimii ovdan evttohusa bargojovkui mii galg{ g{vdnat vugiid got joatkevaš bargu eami{lbmotjulggašusain galg{ jođihuvvot ja got dakk{r joavkku galg{

ruhtaduvvot,

ahte addit bargogohččosa S{mi Parlament{ralaš R{đđ{i lagabui geahččat got bargu galg{

buohtalastojuvvot ja duohtandahkkojuvvot davviriikkalaš ja gaskariikkalaš d{siin, ahte addit bargogohččosa stivrii ahte ovttas d{inna bargojoavkkuin geahččat bearr{i

ahte Sámediggi sihke sámi álbmotválljejuvvon orgánan Ruoŧas ja S{mi Parlament{ralaš R{đi r{ma siskkobealde farggamusat {lggaha barggu duohtandahkat julggaštusa, lahka ovttasbarggus suoma, norgga ja ruošša {lbmogiiguin, r{đđehusaiguin ja {lbmotv{lljejuvvon parlameanttaiguin.

ahte stivra geahčč{ bearr{i ahte sámit rehkenastojuvvojit ovtta álbmogin go eami{lbmotjulggaštus duohtandahkkojuvvo.

(13)

Stefan Mikaelsson ságadoalli

§ 7 Bargoortnet Sámedikki hálddahusorganisašuvnna várás

Áššegirjjit

- Stivrabeavdegirji 2005-02-07, § 31 - Stivrabeavdegirji 2007-04-16—18, § 59

- Dievasčoahkkinbeavdegirji 2007-05-22—24, § 32

./. - Förslag till arbetsordning för Sametingets förvaltningsorganisation - Stivrabeavdegirji 2007-06-20, § 117

- Stivrabeavdegirji 2007-09-30, § 152

./. - Konsekveansaguorahallan Dieđit njuolggadusaid

./. - Konsekveansaguorahallan V{idinvuogit virgeb{lk{dan{ššiin - Dievasčoahkkinbeavdegirji 2007-10-23—25, § 52

- Stivrabeavdegirji 2008-01-23—25, § 9

________________________

Gieđahalli: Ulla B Sunna

Sámediggi mearridii 23-25 b.golggotm{nus 2007 ahte maŋidit {šši.

___________________________

Sámediggi mearridii 22-24 b.miessem{nus, § 32, ahte addit bargogohččosa stivrii suokkardit vejolašvuođa dahkat rievdadusa s{mediggel{gas vai g{vdno vejolašvuohta v{idalit

mearrádusaid go guoská virgebálkádemiide.

1 b.ođđajagem{nus 2008 boaht{ boaht{ ođđa eisev{ldenjuolggadus (SFS 2007:515) buhttet d{l{ gustovaš doaibmaortnega (verksförordning). Ođđa eisev{ldenjuolggadus galg{

geavahuvvot h{lddahuseisev{lddiin mat leat r{đđehusa vuoll{saččat ja mielddisbukt{

čielgasit ovddasvástádusjuohkima stáhtas.

1 b.ođđajagem{nus 2008 boaht{ rievdadus dahkkojuvvot go guosk{ virgeb{lk{demiid v{idaleami eisev{lddiin. Eisev{ldenjuolggadusas ii boađe čielgasit ovdan got v{idaleamit virgeb{lk{demiid oktavuođas galget dahkkojuvvot.

Dan sadjái dahkkojuvvo rievdadus bálkádannjuolggadusas (1994:373) mii lea gustovaš eisev{lddiide r{đđehusa vuolde. § 21 b{lk{dannjuolggadusas boaht{ ovdan ahte eisev{lddi mearr{dusa virgeb{lk{dan{ššiin v{idaluvvo V{idalahttinl{vdegottis (Överklagandenämnden) ollislaš suodjalusas.

Sámediggi s{htt{ vuordit d{id ođđa njuolggadusaid eisev{ldenjuolggadusas ja

b{lk{dannjuolggadusas mat bohtet f{pmui 1 b.ođđajagem{nus 2008 iige lea d{rbu č{llit sisa sierra njuolggadusaid S{medikki instrukšuvdnas. Dat mielddisbukt{ ahte st{htalaš

v{idalaninst{nasa autom{htalaččat g{vdno vejolašvuohtan daidda geat ohcet barggu Sámedikkis váidalit virgebálkádeami.

S{mediggestivra mearridii 20 b.geassem{nus 2007, § 117, addit bargogohččosa hálddahushovdii dahkat konsekveansaguorahallama njuolggadusrievtti birra.

(14)

Digaštallama geažil mii lea leamaš stivrra ja dievasčoahkkima gelbbolašvuođa birra ja dat mii lea boahtan ovdan konsekveansaguorahallamis evttoha stivra ahte dievasčoahkkin alimus mearrideaddji org{nan bukta cealk{muša gos boaht{ ovdan ahte stivrras lea gelbbolašvuohta v{ldit mearr{dusa njuolggadusaid birra muhto stivra berre v{ldit vuhtii dievasčoahkkima oainnu prinsihpalaš ja deh{laš {ššiin.

Stivra evttoha Sámedikki mearridit

ahte S{mediggi vuord{ ođđa njuolggadusaid eisev{ldenjuolggadusas ja

b{lk{nnjuolggadusas mat bohtet f{pmui 1 b.ođđajagem{nus 2008 iige lea d{rbu č{llit sisa sierra njuolggadusaid S{medikki instrukšuvdnas. Dat mielddisbukt{ ahte stáhtalaš v{idalaninst{nasa autom{htalaččat g{vdno vejolašvuohtan daidda geat ohcet barggu Sámedikkis váidalit virgebálkádeami,

ahte buktit cealk{muša gos boaht{ ovdan ahte stivrras lea gelbbolašvuohta v{ldit

mearrádusa njuolggadusaid birra muhto stivra berre v{ldit vuhtii dievasčoahkkima oainnu prinsihpalaš ja deh{laš {ššiin.

________________________

Lars W Svonni bukt{ ovdan rievdadusevttohusa čuovvovaččat:

ahte stivra golggotm{nu 2008 dievasčoahkkima r{dj{i ođđasit h{bmi njuolggadusaid (STFS 2007:1-10) ja ođđa mearr{dus v{ldojuvvo dievasčoahkkimis,

ahte visot njuolggadusat mat f{tmmastuvvojit njuolggadusčoakk{ldagas ovddosguvlui galget mearriduvvot dievasčoahkkimis,

ahte stivra, go lea d{rbu, h{bmi siskk{ldas gieđahallannjuolggadusaid hálddahusa várás guoskevaččat dievasčoahkkima njuolggadusaid,

ahte olggosaddi 10 § mielde njuolggadusčoakk{ldagas (1976:725) lea S{mediggestivra dehe dát orgána maid stivra nammada,

ahte mearridannjuolggus dievasčoahkkima v{r{s ii ollenge reglerejuvvo ”S{medikki h{lddahusorganisašuvnna bargortnegis”.

Birger Nilsson dieđiha ahte eanetlohku doarju rievdadusevttohusa.

Angelica Svarto dieđiha ahte Bivdu- ja guolástussámit dorjut rievdadusevttohusa.

S{gadoalli dieđiha ahte g{vdnojit guokte evttohusa; stivrra evttohus ja Lars W Svonni vuosteevttohus.

(15)

§ 7 Bargoortnet Sámedikki hálddahusorganisašuvnna várás – joatkka

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrra evttohusa dehe dohkkehit dehe hilgut Lars W Svonni vuosteevttohusa ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha Lars W Svonni rievdadusevttohusa.

ahte stivra golggotm{nu 2008 dievasčoahkkima r{dj{i ođđasit h{bmi njuolggadusaid (STFS 2007:1-10) ja ođđa mearr{dus v{ldojuvvo dievasčoahkkimis,

ahte visot njuolggadusat mat f{tmmastuvvojit njuolggadusčoakk{ldagas ovddosguvlui galget mearriduvvot dievasčoahkkimis,

ahte stivra, go lea d{rbu, h{bmi siskk{ldas gieđahallannjuolggadusaid h{lddahusa v{r{s guoskevaččat dievasčoahkkima njuolggadusaid,

ahte olggosaddi 10 § mielde njuolggadusčoakk{ldagas (1976:725) lea S{mediggestivra dehe dát orgána maid stivra nammada,

ahte mearridannjuolggus dievasčoahkkima v{r{s ii ollenge reglerejuvvo ”S{medikki hálddahusorganisašuvnna bargortnegis”.

Olof T Johansson, Sara Larsson ja Kristina Nordling guđđet č{lalaš reservašuvnna ja bealustit stivrra evttohus.

Čuovus.

Inger Baer Omma boahtá ruovttoluotta sadjásis.

Håkan Jonsson boahtá ruovttoluotta sadjásis.

Angelica Svarto boahtá Ulf Nårssa sadjái.

(16)

§ 8.1

M.326 - Bieggafápmu ja ávkkástallamat duoddaris

Áššegirji

- Mošuvdna nr 326 Lars-Jonas Johansson, SÁMIT, dnr 2007-1019 - Stivrabeavdegirji 2007-09-19—21, § 145.1

- Stivrabeavdegirji 2007-09-20, § 154

- Dievasčoahkkinbeavdegirji 2007-10-23—25, § 53.1

Sámediggi mearridii 23-25 b.golggotm{nus 2007, § 53.1, ahte maŋidit {šši.

______________________________

Lars-Jonas Johansson, SÁMIT, lea 24 b.miessemánus 2007, dnr 2007-1019 guođđan mošuvnna g{ib{dusain

ahte S{mediggi s{miid iešheanalaš {lbmotv{lljejuvvon org{nan, dohkkeha polisi mii

vuosttilda eanet ráhkadeami bieggafámus lihkkatkeahtes duottarguovlluin ja eatnamiin gos s{mit {rbevirolaččat lea orrun ja eatnama geavahan,

ahte S{mediggi garrasit doaibmagoaht{ oažžundihte f{pmui l{hkarievdadeami mii

mielddisbukt{ ahte S{mediggi l{ga mielde šadd{ geatnegaslaš gulaskuddaninst{nsa mii álo galgá buktit oainnu ovdal go mearrádus váldojuvvo sihke go guoská sisabáhkkemii ja {vkk{stallamiidda s{mi guovlluin ja {ššiin mat gusket s{mi beroštumiide.

Mošuvnna {lggaheaddji čujuha ahte g{vdnojit pl{nat hukset bieggaf{pmop{rkkaid olles duottarr{iddu mielde. S{mi eatnamat leat {lo uhkiduvvon {vkk{stallamis sihke st{htalaš ja priv{hta fitnodagaid bealis. Bieggaf{pmu lea otne veardiduvvon riikamiellagiddevaš ealáhussan man sáhttá buohtastit eanadoaluin, dat dagaha ahte lea váttis bissehit bieggaf{pmodoaimma dain guovlluin mat {rbevirolaččat gullojit s{miide. S{mediggi parlameantan ja olles s{mi {lbmoga ovddasteaddjin berre leahkit geatnegaslaš

gulaskuddaninst{nsa ja oktasaš jietna olggosguvlui, sihke r{đđehusa ja riikkabeaivvi vuoste ja ear{ ruoŧa servodaga ja fitnodateallima vuoste. S{medikkis berre leahkit čuoldašeaddji doaladupmi joatkevaš {vkk{stallamiid vuoste sihke duottarguovlluin ja ear{ s{mi eatnamiin.

________________________

H{lddašannjuolggadusat Birasl{hkaoasis

3 kap 1-10 §§ biraslágas (1998:808) reglerejuvvojit vuđolaš njuolggadusat eana- ja č{hceguovlluid h{lddašeapmái. E.e. mearriduvvo ahte eana- ja č{hceguovllut galget geavahuvvot daidda ulbmiliidda maidda guovllut eanemusat sohpet go geahčča eatnama lundoi ja sajádahkii ja dárbbuid. Ovdavuoigatvuohta addojuvvo geavaheapmái mii almmolaš oaidninčiegas mielddisbukt{ buori h{lddašeami.

(17)

§ 8 Mošuvnnat – joatkka

§ 8.1 M.326 - Bieggafápmu ja ávkkástallamat duoddaris - joatkka

Viidáset galget stuora eana- ja č{hceguovllut mat eai leat dehe unn{n leat v{ikkuhuvvon ávkkástallanfitnodagain dehe eará sisabáhkkemiin birrasis nu guhk{s go vejolaš

suodjaluvvot doaimmain mat čielgasit v{ikkuhit guovllu luonddu.

Eana- ja č{hceguovllut mat leat earenoam{š heivvolačča rusttegiidda e.e.

energiijabuvttadeapm{i ja energiijajuohkašupm{i galget nu guhk{s go vejolaš suodjaluvvot doaimmain mat čielgasit v{ddudit rusttegiid geavaheami.

Jus okta guovlu lea riikamiellagiddevaš moadde soahpatmeahttun ulbmiliidda galg{

ovdavuoigatvuohta addojuvvot dan ulbmilii mii heivvoleamos vuogi mielde ovddida guhkilmas h{lddašeami eatnamis, č{zis ja eará birrasis.

Lihkkatkeahtes duottarguovllut

Mošuvdnas lea eahpečielggas maid mošuvnna {lggaheaddji oaivvilda lihkkatkeahtes duottarguovlluiguin. Nu gohčoduvvon oktilaš duottarguovllut reglerejuvvojit 4 kap. 5 § Birasláhkaoasis. Duottarguovlluin Långfjället-Rovje, Bielkieh-Maajh-åelkie, Skaahkere, Burvattnet, Jiingevaerieh, Frööstegen-Båargan vaerieh, Maarsevaelie-Vaartoevaelie, Aartege, Dearna-Vudtelevaerieh, Sárek-Mávas, Giebmegáise-Š{vdnja, Rostu ja Bessiŋgi ii leat lohpi cegget ráhkadusaid ja rusttegiid jus eai leat d{rbbašlaččat boazodolloi, f{sta orruide, dieđalaš dutkamii dehe olgonastindoibmii. Ear{ bidjosat guovlluin leat lobalaččat dušše jus eai

váikkut guovllu lundoi.

Eatnamat gos s{mit {rbevirolaččat leat orrun ja geavahan eatnama

Rádjegeassinkommišuvnna smiehttamuš SOU 2006:14, gieđahalai {šši siskk{ldas r{ji birra, dat mearkkaša definišuvdna makk{r eatnamiid s{mit {rbevirolaččat oamastit. Guorahallan čuovvulii ovdalaš ILO-guorahallama oainnu ahte visot st{htalaš oamastuvvon

birrajagieanan s{htt{ klassifiserejuvvot eatnamin maid s{mit {rbevirolaččat oamastit.

Guorahallan oaivvildii ahte g{vdnojit vissa eanaguovllut maid {rbevirolaččat ja joatkevaččat dušše geavahuvvojit s{miin, o.m.d. reaidnostobut ja g{rddit ja eanan birrasis ja maidd{i guotteteatnamat dehe ear{ guovllut mat leat deh{laččat boazoeal{hussii.

S{medikki dievasčoahkkin celkkii 24-26 b.golggotmánus 2006 čuovvovaččat:

ahte cealkit ahte eai leat oidnosii boahtan doarvái ollu ákkat ahte rievdadit veardideami mii lea dahkkojuvvon smiehttamušas ILO-konvenšuvnna nr 169 birra (SOU 1999:25) ahte {rbevirolaš oamastemiin oaivvildit dakk{r guovlluid birrajagiideatnamiin maid st{hta lea h{lddašan gitta otna beivviide,

ahte deattuhit ahte guorahallama g{ržžes veardideapmi makk{r guovllut {rbevirolaččat oamastuvvojit ii leat njuolga. Dušše geahččat boazodoalu dakk{r veardideami oktavuođas lea il{ r{ddjejuvvon, ferte maidd{i v{ldit vuhtii s{miid ear{

eanageavaheami,

(18)

§ 8.1 M.326 -Bieggafápmu ja ávkkástallamat duoddaris - joatkka

ahte hilgut guorahallama evttohusa go guosk{ siskkit r{dj{i. Evttohusas ii leat juridihkalaš dehe riektehistorjj{laš vuođđu ja {rbevirolaš analysain maid guorahallan lea dahkan lahkonisgoaht{ dat guorahallama bargogohččosa. Guorahallama bargogohčus ii lean ahte buktit ovdan riektepolitihkalaš vuođđuduvvon evttohusa,

Sámedikki rolla servodatplánemis

2 kap 1 § 4 oasis sámediggelágas galgá Sámediggi oassálastit servodatplánemis ja

bearr{igeahččat ahte s{mi d{rbbut v{ldojuvvojit vuhtii, ovdamearkka dihte boazoealáhusa beroštumi eatnamiid ja č{zi geavaheami oktavuođas.

Boazoeal{huspolitihkalaš l{vdegoddi evttohii smiehttamušas ahte r{đđehus galggalii mearrat ahte leanastivra lea geatnegahtton v{ldit vuhtii cealk{muša S{medikkis ovdal go leanastivra v{ld{ mearr{dusa dehe bukt{ ovdan cealk{muša {ššiin mat gusket

eananpl{nemii. S{mediggeguorahallan evttohii maŋibu ahte S{medikki rolla

servodatplánemis buoremusat váldojuvvo vuhtii go eiseválddit sierranasláhkaásaheami várás geatnegahtto v{ldit vuhtii cealk{muša S{medikkis konkrehtalaš {ššiin mat ovdagihtii veardiduvvojit leahkit deh{laččat.

Prop. 2005/06:86 mearrida r{đđehus ahte ii {sahit njuolggadusa s{mediggel{gas mii siskkilda almmolaš geatnegasvuođa ear{ eisev{lddiide v{ldit vuhtii cealk{mušaid S{medikkis {ššiin mat gusket s{mi dil{lašvuođaide. H{lddahusl{ga mielde galget visot eisev{lddit ieža geahččat bearr{i vejolašvuođa v{ldit sisa oainnuid ja cealk{mušaid ear{

eisev{lddiin jus lea d{rbu. Danin r{đđehus oaivvilda ahte ii leat heivvolaš l{gas earenoam{žit dieđihit makk{r cealk{mušaid eisev{ldi galg{ vuhtii v{ldit.

Maŋemus jagiid lea deaddu ja beroštupmi birasm{ilmmis lass{nan {vkk{stallandihte sierral{g{n n{vccaid S{mis. Haddeloktaneamit vuođđo{vdnasiin ja surru glob{lalaš energiija birra dagaha ahte dakk{raš prošeavttat leat lass{nan S{mis. S{mit leat go geahčč{

historjj{laččat vuosttildan got čuovvovas doaimmat: ruvkkit, l{ttut, bieggaf{pmorusttegat, oljjo ja g{ssa doaibma ja meahccedoalut leat pl{nejuvvon, mearriduvvon ja čađahuvvon.

S{mi bealis lea maid leamaš vuosttildeamit got váikkuhusat dakk{raš prošeavttain leat veardiduvvon birasváikkuhusgovvidanproseassas.

D{t gažaldagat leat guhk{ juo s{gastallojuvvon sihke gaskariikkalaš eami{lbmotd{sis, S{mir{đis ja S{mi Parlament{ralaš R{đis. ON:a julggaštusas eami{lbmogiid vuoigatuvođaid birra mii dohkkehuvvoi ON:a v{ldočoahkkimis 13 b.čakčam{nus 2007 leat jearaldagat sihke eami{lbmogiid eanavuoigatvuođaid birra ja vuhtiiv{ldin eami{lbmogiid vuoigatvuođaide, ealáhusaide, kultuvrraide ja servodagaide {vkk{stallama oktavuođas guovdd{žis.

Intenšuvnnat julggaštusas galget dal duohtandahkkojuvvot ON:a miellahttoriikkaid gaskkas.

(19)

§ 8 Mošuvnnat

– joatkka

§ 8.1 M.326 - Bieggafápmu ja ávkkástallamat duoddaris - joatkka

Sámi Parlament{ralaš R{đi čoahkkimis Troandimis 5 b.njukčam{nus 2007 dohkkehuvvui polisi ”Eami{lbmogat h{pmemin ođđa davviguovlopolitihka”.

Polisis dadjojuvvo álggus “Davviguovlluid ođđa geopolitihkalaš dilli, earret ear{ ahte guovlluid luonddovalljodagaid jearru čađat lass{na, dahka vealtameahttumin ođasmahttit ja {sahit ollislaš davviguovlluid politihka. Eami{lbmogiid boahtte{ig{i iežaset {rbevirolaš guovlluin ja davviguovlluid politihka h{bmemii lea earreliigg{n m{vssolaš ahte eami{lbmot oassálastá mearridanproseassaide. Davviguovllupolitihkalaš, mii ii v{ldde vuhtii

eami{lbmogiid vuoigatvuođaid ja beroštumiid, v{ilu j{hkehahttivuohta, legitimitehta ja nanuvuohta”

SPR cealk{ iežas oaivilin e.e. ahte ovttaskas st{htat ja EO fertejit eallit gaskariikkalaš riekteovdáneami mielde eami{lbmotvuoigatvuođa siskkobealde ja bidjat g{ib{dusaid ahte visot fuolaheaddjit galget respekteret ja doallat f{mus eami{lbmogiid vuoigatvuođaid.

Cealk{mušas deattuhuvvo maidd{i ahte prinsihppa eami{lbmogiid friddja ja dieđihuvvon mieđiheapmi (“Free, Prior and Informed Consent”) respekterejuvvo ja čađahuvvo visot {ššiin mat guoskkahit eami{lbmogiidda davviguovlluin. Go guosk{ badjelb{hcagii geavaheamis n{vccain maid s{htt{ ođđasit geavahit dehe ii man{ ođđasit geavahit cealk{

SPR ahte earenoam{š doahttalus galg{ v{ldojuvvot eami{lbmogiidda go guosk{

geavaheapmái ja badjelbáhcaga juohkimii.

SPR cealk{ loahppageažis ahte SPR ja S{mediggi ovttas berrejit v{ldit ovddasv{st{dusa v{ikkuhit st{htalaš eisev{lddiid ja priv{hta fitnodagaid ahte vuhtiiváldit ja doahttalit sámiid ja ear{ eami{lbmogiid rivttiid ja beroštumiid ja maidd{i bargat dan ovdii ahte ollislaš

v{ikkuhusguorahallamat ja konsultašuvnnat {lo dahkkojuvvojit eami{lbmogiiguin mat guoskkahuvvojit sierral{g{n ovd{nahttinprošeavttain.

Sámir{đđi lea maidd{i ovttas miellahttoorganisašuvnnaiguin deattuhan ahte sosioruđalaš ja kultuvrralaš v{ikkuhusat {vkk{stallanprošeavttain s{mi eatnamiid siskkobealde galget maidd{i {rvvoštallojuvvot. S{mir{đđi cuiggoda ahte fitnodagat mat pl{nejit doaimma dehe prošeavtta mii boaht{ v{ikkuhit o.m.d. čearu dehe s{mi orohaga mearkkašahtti vuogi mielde galg{ h{bmet čiekŋaluvvon sosi{lv{ikkuhusgovvideami (SKB, eaŋgalaš gillii Social Impact Assessment, SIA) ja maid ahte dakk{raš SKB:at galget čađahuvvot kvalifiserejuvvon konsulttas mas lea hárjáneapmi bargat SKB:ain vuohkin.

S{mediggestivra lea juo SPR:a soahpamuša mielde mearridan {lggahit prošeavtta ahte interakšuvdnas r{đđehusč{llingottiin, eisev{lddiiguin ja priv{hta fitnodagaiguin fuomašuhttit daid s{miid vuoigatvuođaid birra ja ahte dat v{ldojuvvojit vuhtii ja gehččojuvvojit bearr{i. D{t guosk{ diehttelaš maidd{i gažaldagaide mat leat čadnon bieggarusttet ráhkadeapmái.

(20)

§ 8.1 M.326 - Bieggafápmu ja ávkkástallamat duoddaris - joatkka

Sámediggi lea ossodateiseváldi boazoealáhussii ja dat mielddisbuktá ahte Sámedikkis lea ovddasvástádus vuhtiiváldit boazoeal{husa eanageavahanberoštumiid gustovaš

láhkaásaheami mielde o.m.d. bieggafápmorusttegiid ráhkadeami ektui.

Stivra áigu hábmet polisi got bieggafápmu galgá ávkkástallojuvvot sámi – ja boazodoalloguovllus.

________________________

ahte d{inna čilgehusain lea mošuvnna ožžon v{st{dusa.

______________________________

Lars Jonas Johansson g{ibida mieđiheami mošuvdnii.

Marianne Marainen boahtá Annette Jonssona sadjái.

Håkan Jonsson doarju mošuvnna.

S{gadoalli dieđiha ahte g{vdnojit guokte evttohusa; stivrra evttohus ja Lars Jonas Johanssone evttohus.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrra evttohusa dehe dohkkehit dehe hilgut Lars Jonas Johanssone evttohusa mošuvnna ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha stivrra evttohusa.

Jienasteapmi g{ibiduvvo ja čađahuvvo giehtaloktemiin, lea váttis veardidit jienaid ja jienasteapmi nammačuorvumiin čađahuvvo. Son gii doarju stivrra evttohusa jienasta juo ja son gii doarju Lars Jonas Johanssone evttohusa jienasta ii. Rabas jienasteapmi addá

14 jiena geat dorjot stivrra evttohusa, 13 jiena geat dorjot Lars Jonas Johanssone evttohusa ja okta šelges jietna. Golbma lahtu eai oassálastte. Sámediggi lea dasto dohkkehan stivrra evttohusa.

Håkan Jonsson vuosttilda ahte Lars W Svonni jietna rehkenastojuvvo danin go son ii lean čoahkkinlanjas go su namma čuorvojuvvui.

S{gadoalli dieđiha ahte jienastandilis son jearai jus juohke lahttu leai guođđan iežas jiena ja go {šši ii lean v{lbmasit gieđahallojuvvon rehkenastojuvvui Lars W Svonni jietna.

(21)

§ 8 Mošuvnnat

– joatkka

§ 8.1 M.326 - Bieggafápmu ja ávkkástallamat duoddaris - joatkka

ahte d{inna čilgehusain lea mošuvnna ožžon v{st{dusa.

./. Håkan Jonsson reservere iežas č{lalaččat dan vuoste ahte Lars W Svonni jietna rehkenastojuvvo.

./. Lars Jonas Johansson reservere iežas č{lalaččat mearr{dusa vuoste ja bealušta iežas evttohusa.

./. Stefan Mikalsson guođđ{ č{lalaš reservašuvnna mearr{dusa vuoste.

(22)

§ 8.2 M. 327 – Dearvvašvuođadárkkistanprográmma ja ruhtadeapmi dasa

Áššegirji

- Mošuvdna nr 327 Tomas Stenlund, Vuovdega, dnr 2007-1020 - Stivrabeavdegirji 2007-09-19—21, § 145.2

________________________________

Tomas Stenlund, Vuovdega, lea 23 b.miessemánus 2007, dnr 2007-1020 guođđan mošuvnna Sámediggái gáibádusain

ahte Sámediggi h{bme strategiija r{hkadandihte dearvvašvuođad{rkkistanprogr{mma boazoealáhusa várás.

Mošuvnna {lggaheaddji čujuha dasa ahte d{rbu doallat bohccoid čoahkis unnit guovllus lea maŋemus {iggi lass{nan, e.e. guohtundili geažil. Dađi bahabut s{httet d{vddat čuožžilit fuođđarbiebman oktavuođas ja jus nu dagašii lea hirbmat deh{laš h{hppilis ja mearrediđolaš doaibmabidjosiiguin. EO-searvama oktavuođas hedjonii r{djesuodjalus ja riska ahte ođđa d{vddat besset sisa riikkii lea lass{nan, oaivvilda mošuvnna {lggaheaddji. Eastindihte dáid {itagiid lea m{ŋga gohcin- ja dearvvašvuođad{rkkistan-prográmmat álggahuvvon deattuha mošuvnna {lggaheaddji. Danin g{vdnojit {ggat ahte S{mediggi ovttas ear{

ovddasv{stideaddji fuolaheddjiiguin {lggaha eaktod{htolaš dearvvašvuođa- d{rkkistanprogr{mma boazoeal{hussii ja guorahall{ got s{htt{ ruhtadit dakk{raš prográmma.

________________________

Jagiid mielde lea boazodoalu siskkobealde diehtovuođđu r{hkaduvvon v{ttisvuođaid birra bohccoid biebmama oktavuođas, m{ŋgii lahka oktavuođas boazodutkamiin. Andreas Jonssona eksámenbarggus Djurägarbehandling inom renskötseln (Eallioamasteaddji gieđahallan boazodoalus) 2006 Stáhta eanadoallouniversitehtas (SLU), Birgitta Åhman bagadallin, gávdno čilgehus v{s{husain dutkamis ja praktihkalaš boazobarggus. Bohccoid veaddin

mielddisbukt{ v{ttisvuođaid ja ođđa gažaldagaid maid ferte vuhtii v{ldit.

Girjjis Ren och Rensjukdomar (boazu ja boazodávddat) man Rehbinder ja Nikander leaba č{ll{n 1999 leat d{t v{ttisvuođat govviduvvon. Bohccoin galg{ g{vdnot buhtis č{zi dehe muohta muđui stuorru riska ahte d{vddat eall{jit. Lea deh{laš doallat buori hygiena g{rddis ja go

gieđahall{ fuođđariid. Lea oalle d{b{laš ahte vigit eall{jit biebmanoktavuođas (Josefsson, 1997) ja o.m.d. č{hcečoavji, trumsjuka ja luhčad{vda mielddisbuktet v{ttisvuođaid

boazoeal{husas. Čoavje- ja čoallevigit {lget d{vj{ fuođđarbiebmama {lgogeažis go boazu ii

(23)

§ 8 Mošuvnnat – joatkka

§ 8.2 M. 327 – Dearvvašvuođadárkkistanprográmma ja ruhtadeapmi dasa – joatkka

leat vel hárjánan ođđa fuođđarii (Böe & Jacobsen, 1981; Nordkvist 1973). Nu gohčoduvvon

”blöt buk” (njuoska čoavji) rehkenastojuvvo fuođđarguoskevaš vigiide (Åhman el al., 2002).

Luhtehasdávddat leat maiddái vaivvit. Luhtehasat gurbmá ja sávlla gávdnojit juohke sajis gos bohccot gávdnojit ja leat ge gait dábáleamos luhtehasat bohccoin (Oksanen, 2003). Eanas boazooamasteaddjit dálkkodit goit dáid luhtehasaid ivermektiinnain muhto dálkkodit bohccoid ivermektiinnain lea sihke divrras ja gáibida áiggi (Skjenneberg & Slagsvold, 1968).

Traum{htalaš vigit dego d{kte- ja čoarvefraktuvrrat leat maid oalle d{b{laččat. D{vddat mat leat eanemusat balddonasat bohccoin leat boazodávda mii lea hirbmat garra njoammodávda mii vuođusta bakterias mii godda bohccoid ja nubbi lea njunne- ja gažžavihki (Skjenneberg

& Slagsvold, 1968). D{t d{vddat eai goit g{vdno Ruoŧas dal (Nordkvist, 1960; Rehbinder &

Nikander, 1999).

Stuora boazobiebmama oktavuođas d{lvet 2007 eai leat goit stuorit leavvamat

boazod{vddain dieđihuvvon. S{mediggi lea dal {rvvoštallame heahttebiebmama ollislaččat ja gažaldagat mat gusket boazod{vddaide biebmama oktavuođas bohtet diehttelaččat gieđahallojuvvot {rvvoštallamis. D{inna duog{žiin g{vdnojit sierra {ggat guorahallat jus g{vdnojit {ggat eaktod{htolaš dearvvašvuođad{rkkistanprográmmain boazoealáhussii ja maid guorahallat got dakk{raš progr{mma s{htt{ ruhtadit.

ahte bealuštit mošuvnna.

________________________

Carl Gustaf Lundgren evttoha ahte mošuvdna m{hcahuvvo ruovttoluotta.

Lars Jon Allas g{ibida ahte mošuvnna galg{ buktojuvvot ovdan S{medigg{i ja doarju stivrra evttohusa.

Anders Kråik dieđiha ahte stivrra evttohus lea ahte mieđihit mošuvnna.

S{gadoalli dieđiha ahte vuohččen galg{ g{ib{dus ruovttoluotta m{hcaheami birra geahččaluvvot.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna jus S{mediggi {igu máhcahit ruovttoluotta {šši vai ii ja g{vnnaha ahte S{mediggi ii {iggu m{hcahit mošuvnna ruovttoluotta.

Jienasteapmi g{ibiduvvo ja čađahuvvo giehtaloktemiin ja s{gadoalli g{vnnaha ahte Sámediggi mearrida ahte ii m{hcahit mošuvnna ruovttoluotta, leat golmmás geat jienastit ahte {šši m{hcahuvvo ruovttoluotta. Ášši galg{ gieđahallojuvvot dal.

(24)

§ 8.2 M. 327 – Dearvvašvuođadárkkistanprográmma ja ruhtadeapmi dasa – joatkka

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrraa evttohusa ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha stivrra evttohusa.

ahte bealuštit mošuvnna.

./. Stefan Mikaelsson, Bengt Sevä ja Carl Gustaf Lundgren guđđet č{lalaš reservašuvnna mearrádusa vuoste, čuovus.

(25)

§ 8 Mošuvnnat - joatkka

§ 8.3 M. 329 – Johtti sámi pedagogalaš doaibma

Áššegirji

- Mošuvdna nr 329 Helena K Holmqvist, dnr 2007-1024 - Stivrabeavdegirji 2007-09-19—21, § 145.3

- Stivrabeavdegirji 2007-10-23—25, § 53.3

Gieđahalli: Ulla Barruk Sunna

________________________________

Helena Kuhmunen Holmqvist, Min Geaidnu, lea 24 b. miessemánus 2007, dnr 2007-1024, guođđan mošuvnna johtti s{mi pedagogalaš doaimma birra.

Mošuvnnas evttoha Helena Kuhmunen Holmqvist ahte S{mediggi bistevaččat galg{ f{llat johtti s{mi pedagogalaš doaimma dievasčoahkkimiid oktavuođas vuosttažettiin

sámediggelahtuid mánáide, várrelahtuid mánáide ja Sámedikki bargoveaga mánáide. Ulbmil lea ahte buoridit oassálastin dili lahtuide ja bargovehkii geain leat mánát ovdaskuvla-,

skuvla- ja joatkaskuvlaagiin ja f{llat boahttevaš bulvii buori dieđu S{medikki deh{laš barggu birra. Seamm{s S{mediggi livččii skuvlen boahttevaš {iggi s{mediggepolitihkk{riid.

Ovdamunnin namuhuvvojit

M{n{t oččolivčče oaidnit barggu maid v{hnemat bidjet m{n{id boahtte{ig{i M{n{t oččolivčče v{ldit oasi {rbevirolaš m{htus mii g{vdno dien guovllus gos dievasčoahkkin dollojuvvo

M{n{t oččolivčče hui {rrat dovdat oktiigullevašvuođa mii d{n {iggis ja boahtte {iggis doall{ čoahkis s{mi {lbmoga

Sámediggestivra mearridii 2002-10-10 Sámedikki dásseárvoulbmiliid ja mearridii doaibmabidjosiid birra olahandihte ulbmiliid. Mearriduvvoi ahte geahpidandihte

oass{lastima lahtuide ja guoskevaš bargovehkii geain leat unna m{n{žat ordnet m{nnageahču dievasčoahkkimis. Sm{vvam{nnaolbmot galget oažžut vejolašvuođa m{tkkoštit

dievasčoahkkimii ja ruoktut h{hppileamos ja {lkimus vuogi mielde. Sm{vvam{nnaolbmot eai dárbbaš čuovvut almmolaš g{ib{dusa ovttasm{tkkošteami birra h{lbbimus vuogi mielde dievasčoahkkimii ja ruoktut.

Dát mearrádus lea geavahusas Sámedikkis.

Mošuvnna {lggaheaddji evttohus ahte lahtuid m{n{t ja nuorat beasalivčče oass{lastit

Sámedikki goasttiduvvon ja organiserejuvvon johtti pedagogalaš doaimmas mielddusbuvttalii

(26)

§ 8.3 M. 329 – Johtti sámi pedagogalaš doaibma – joatkka

lass{nan goluid S{medikki g{ržžes budjehttii. Dasalassin g{vdno čielga riska ahte

sámeservodaga olbmot oidnet ovdamuniid soameheapmin d{sse{rvooaidninčiegas jus eai visot s{mi m{n{t ja nuorat ožžo vejolašvuođa oass{lastit S{medikki goastt{dusas.

Čoahkkáigeassu

Sm{vvam{nnav{hnemiin lea juo riekti m{vssihuvvon m{nnagehččui dievasčoahkkimis ja eai dárbbaš m{tkkoštit dievasčoahkkimii ja ruoktut h{lbbimus vuogi mielde. Vel eanet ovdamunit lahtuid ja guoskevaš bargoveaga m{n{ide ja nuoraide mielddisbuvttalii lass{nan goluid dievasčoahkkimii ja s{htt{ g{vdnot riska ahte s{meservodaga olbmot oidnet

ovdamuniid soameheapmin d{sse{rvooaidninčiegas jus eai visot s{mi m{n{t ja nuorat ožžot vejolašvuođa oass{lastit johtti pedagogalaš doaimmas ja skuvlejuvvot sisa

sámediggepolitihkkárin Sámedikki goasttádusas.

ahte hilgut mošuvnna.

Sara Larsson guođđ{ reservašuvnna mearr{dusa vuoste ja bealusta evttohusas ahte doarjut mošuvnna.

________________________

Ulf Nårsa boahtá ruovttoluotta sadjásis.

Angelica Svarto boahtá Eva Jejlida sadjái.

Sara Larsson g{ibida ahte mošuvnna mieđihuvvo ja guođđ{ las{husevttohusa čuovvovaččat: Mon g{ibidan ahte dievasčoahkkin mearrida bealuštit mošuvnna.

Ságadoalli muittuha ahte § 51 mielde Sámediggelágas galget visot evttohusat leahkit č{lalaččat.

Ságadoalli loahpaha digaštallama.

Ságadoalli dieđiha ahte g{vdnojit guokte evttohusa; stivrra evttohus ja Sara Larssona evttohus.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrra evttohusa ja dohkkehit dehe hilgut Sara Larssona vuosteevttohusa ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha stivrra evttohusa.

(27)

§ 8 Mošuvnnat – joatkka

§ 8.3 M. 329 – Johtti sámi pedagogalaš doaibma – joatkka

Sámediggi mearrida ahte hilgut mošuvnna.

Sara Larsson, Kristina Nordling ja Olof T Johansson guđđet č{lalaš reservašuvnna mearr{dusa vuoste. Čuovus.

(28)

§ 8.4 M. 330 – Rabas čearru Áššegirjjit

- Mošuvdna nr 330 Magnus Rehnfeldt, Anders Persson, Sara Larsson ja Lars Jonas Johansson, dnr 2007-1025

- S{medikki dievasčoahkkinbeavdegirji 2006-10-24—26, § 42 - Ealáhuspolitihkalaš strategiija

- Eanadoallodoaimmahaga mearrádus 2007-06-26 čađahanstrategiija birra, dnr 2006-326 - Stivrabeavdegirji 2007-09-19—21, § 145.4

_______________________________________

Magnus Rehnfeldt, Sámiid Riikkabellodat, Anders Persson, Vuovdega, Sara Larsson, Min Geaidnu ja Lars-Jonas Johansson, SÁMIT, lea 24 b.miessemánus 2007, dnr 2007-1025, guođđan mošuvnna S{medigg{i g{ib{dusain

ahte stivra {lggaha viddes s{gastallama ”rabas čearu birra” čearuid ovddasteddjiiguin, s{mi organišuvnnaiguin ja s{mediggebellodagaiguin semin{raid, gulahallamiid ja

guoibmevuođačoahkkimiid bakte,

ahte stivra {lggaha pilotprošeavtta gos vuogit ”rabas čerrui” s{httet geahččaluvvot duohtavuođas. Pilotprošeakta čađahuvvo ovttas ”pilotčearuin” ođđa

báikegoddeovdánahttinprográmma ráma siskkobealde.

Mošuvnnas deattuhuvvo ahte s{mepolitihkalaš digaštallamis orru rabas čearru leahkimin nu imaš hybridan ahte ii oktege huola dan. Ovddasteaddjit moitet ahte boazoeal{hus ja

boazoolbmot ožžot il{ stuora f{mu mearridit ja vuosttildeaddjit eai h{let rahpat čearuid ear{

miellahtuide go siidda geat barget aktiivvalaččat bohccoiguin.

Mošuvnna {lggaheaddjit g{vnnahit ahte sihke S{mediggi ja r{đđehus leat eahpelihkostuvvan. Ákkat dasa eai s{hte leahkit iež{ go eahpečielgasa ja boasttu

vuolginčuogg{t. Čearroreforpmas ferte leahkit ear{ vuođđu go heahtte vuohki geahččalit njulget historjj{laš eahpevuoiggalašvuođat ja čuoččuhuvvon riektevearredaguid. Fertejit goit vuosttažettiin g{vdnot eavttut sihke nannosit s{mi fitnodateallima h{bmemii ja vuođđu sámi servodatoktavuhtii.

Mošuvnna {lggaheaddjit cuiggodit ahte maŋemus njeallje sámediggeválggain leat visot s{mepolitihkalaš bellodagaid v{lgas{gat ja lohp{dusat sisdoallan rievdademi ja

ođastuhttima čearuid organisašuvnnas ja sisdoalus. Vaikko d{t s{gat leat gullon eanebu go logi jagi S{medikki dievasčoahkkimiin ii leat mihkkege ođđasit d{hp{huvvan earret dan

(29)

§ 8 Mošuvnnat – joatkka

§ 8.4 M. 330 – Rabas čearru – joatkka

ahte st{htalaš guorahallan eanebu go vihtta jagi {igi buvttii ovdan evttohusa bargonamain

”rabas čearru”. Mošuvnnas deattuhuvvo loahpalaččat ahte s{mit ovttas fertejit rahčat vuoigatvuođa ovddas eatnamiidda ja č{ziide ja d{inna loktet birgejumed{si ja kultuvrralaš diđolašvuođa dain s{miid gaskkas geat leat v{lljen bargat, orrut ja doaibmat S{mis.

________________________

Soahpamušas gaskal s{mediggebellodagaid Min Geaidnu, Vuovdegat, Sámiid

Riikkabellodat ja SÁMIT 31 b.borgem{nus 2005 vuođu birra doaibman{vccalaš politihkalaš jođiheapm{i S{medikkis mand{hta{igodagas 2005-2009 leat gažaldagat čearu

organisašuvnna ja miellahttovuođa birra guovdd{žis. Soahpamušas deattuhuvvo man deh{laš lea ahte {lggahit viiddes s{gastallama boahttevaš čearu birra ja got galg{ čoavdit miellahtto{ššiid oanehis ja guhkes {ig{i, vuolginčuogg{ lea iešguđege bellodagaid oaidnu {ššis, o.m.d. SÁMIID guorahallan Siida-boahtte{iggi čearru (p 36) ja mošuvnnat Vuovdegiin rabas čearu ja čearromiellahttovuođa birra mat leat ovdal gieđahallojuvvon S{medikkis.

Soahpamušas deattuhuvvo maid ahte čađaheapmi ”Ođđa čearus” maid

boazoeal{huspolitihkalaš l{vdegoddi evttoha dehe iež{ evttohusat mat gusket čearu organisašuvdnii ferte dahkkojuvvot lahka ovttasbarggus gaskal S{medikki ja

čearuid/boazoeal{husa ovddasteddjiid.

Čearu organisašuvdna, miellahttovuohta j.n.v. lea lahka čadnon sihke nanu geavaheapm{i návccain ja vuoigatvuhtii eatnamiidda ja č{ziide.

Boazoeal{huspolitihkalaš l{vdegoddi (Ođđa boazoeal{huspolitihkka, SOU 2 01:101) evttohii ođastuhttima čearu organisašuvdnain ja vejolašvuođain v{ldit čerrui ođđa miellahtuid.

S{medikki dievasčoahkkin čuovvulii guorahalli evttohusa. Ruoŧa r{đđehus ja riikkabeaivi eai leat maŋŋel guoskkahan {šši.

Sámedikki strategiija ovddidit sámi ealáhusaid ja kultuvrra mii lea hábmejuvvon Sámedikki eal{huspolitihkalaš doaibmaprogr{mmas lea ahte:

Sápmi galgá leahkit guovlu ja servodat mii riggoda Ruoŧŧa.

S{mi fitnodateallin alla geasuheaddjif{muin lea d{rbbašlaš man dovdomearka lea ovd{nahttinf{pmu mii šaddada olbmoid.

(30)

§ 53.4 M. 330 – Rabas čearru – joatkka

S{medikki ollislaš ulbmil s{mi fitnodateallimii lea:

• Sámi fitnodateallin lea nanu bealli báikegoddeovdáneamis

• Ahte s{mi fitnodateallin add{ eanet {rvvu guovlluguovdasaš ja b{ikk{laš fitnodateallimii

• Viiddiduvvon s{mi eal{husvuođđu eanet s{mi fitnodatolbmoiguin

• Eanet gánnáhahttivuohta sámi ealáhusain

• Ahte s{mi fitnodateallin vuođusta s{mi luonddo-, biras- ja kultuvra{rvvuin {rbevirolaš máhtuin

• Alit oahpahusdássi

• Nanu s{mi b{ikk{laš servodagat

S{medikki čađahanstrategiija B{ikegoddeprogr{mma 2007-2013 várás mii vuolgá Sámedikki ealáhuspolitihkalaš progr{mmas sisdoall{ m{ŋggaid doaibmabidjosiid maid s{htt{ čatnat rabas čerrui.

S{medikki eal{huspolitihkalaš progr{mma duog{žiin ja got B{ikegoddeprogr{mma lea h{bmejuvvon oaivvilda stivra ahte lea vejolaš doarjut ovtta dehe m{ŋga pilotprošeavtta gos s{htt{ geahččalit sisdoalu ja vugiid ”rabas čerrui”. S{mediggi berre addit doarjaga dakk{raš prošeavttaide ja d{t čuovvu maidd{i davviriikkalaš s{mekonvenšuvnna ja

eami{lbmotjulggaštusa.

Stivra doarju maidd{i mošuvnna {lggaheddjiid evttohusa ahte viiddes ságastallan {lggahuvvo ”rabas čearu” birra čearuid ovddasteddjiiguin, s{mi organišuvnnaiguin ja s{mediggebellodagaiguin semin{raid, gulahallamiid ja guoibmevuođačoahkkimiid bakte.

Dát gulahallan ferte álggahuvvot farggamusat.

ahte doarjut mošuvnna.

________________________

./. Håkan Jonsson guođđ{ las{husevttohusa čuovvovaččat: ”ahte S{mediggi galg{ doaibmat dan guvlui ahte rabas čearru ásahuvvo mii lea rabas visot s{miide ja man vuođđu lea ovttad{ss{lašvuohta, dásseárvu ja demokratiija. Eami{lbmotjulggaštus galg{ leahkit n.g.

njuolggobáddi ođđa rabas čerrui”.

S{gadoalli dieđiha ahte earret stivrra evttohus g{vdno las{husevttohus Håkan Jonssonis.

(31)

§ 53 Mošuvnnat – joatkka

§ 53.4 M. 330 – Rabas čearru – joatkka

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrra evttohusa ja g{vnnaha ahte Sámediggi dohkkeha stivrra evttohusa.

Dasto s{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut Håkan Jonssona lasáhusevttohusa ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha Håkan Jonssona

lasáhusevttohusa.

ahte doarjut mošuvnna,

ahte Sámediggi galgá doaibmat dan guvlui ahte rabas čearru {sahuvvo mii lea rabas visot s{miide ja man vuođđu lea ovttad{ss{lašvuohta, d{sse{rvu ja demokratiija.

Eami{lbmotjulggaštus galg{ leahkit n.g. njuolggobáddi ođđa rabas čerrui.

(32)

§ 9 Dievasmahttinválga – várre ságadoalli válgaválbmenjoavkkus

Áššegirjjit

- Eretcealkin Eva Bergströmis 2007-10-08, dnr 2007-1577 - Dievasčoahkkinbeavdegirji 2007-10-23—25, § 54.3

Sámediggi mearridii 23-25 b.golggotmánus 2007, § 54.3, ahte maŋidit {šši.

__________________________

Eva Bergström lea cealk{n iežas eret v{rre s{gadoallin v{lgav{lbmenjoavkkus.

________________________

Lars Anders Baer siht{ ahte {šši gieđahallojuvvo maŋibu d{n čoahkkimis danin go ii g{vdno evttohas vel.

Ságadoalli evttoha ahte {ššegieđahallan botkejuvvo ja gieđahallojuvvo maŋibu d{n čoahkkimis.

ahte botket {ššegieđahallama.

Áššegieđahallan botkejuvvo 2008-02-27, dii.17,35.

Áššegieđahallan {lggahuvvo d{s 2008-02-28, dii.14,15.

Stivras{gadoalli dieđiha ahte ii g{vdno vel evttohas ja son evttoha ahte {šši m{hcahuvvo ruovttoluotta stivrii.

S{gadoalli evttoha ahte {šši máhcahuvvo ruovttoluotta stivrii.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut ságadoalli evttohusa ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha dan.

ahte {šši m{hcahuvvo ruovttoluotta stivrii.

(33)

§ 10 Interpellašuvnnat ja vástádusat

Áššegirjjit

- Interpellašuvnnat ja v{st{dusat § 56.1-56.5 - Dievasčoahkkinbeavdegirji 2007-10-23—25, § 56

Sámediggi mearridii 23-25 b.golggotmánus 2007, § 56, ahte maŋidit {šši.

_______________________

1. Lars Wilhelm Svonni

- Politihkalaš stivrejupmi siskkobealde S{medikki gelbbolašvuođasuorggi ________________________

Lars W Svonni geass{ ruovttoluotta interpellašuvnna nr 1.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut ahte Lars W Svonni geass{

ruovttoluotta interpellašuvnna nr 1 ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha dan.

ahte interpellašuvnna nr 1 lea gessojuvvon ruovttoluotta ja bidjojuvvo {ššegirjjiide.

________________________

2. Bengt Sevä

- Meahcieallibuhtadusaid birra

_________________________

S{gadoalli evttoha ahte interpellašuvnna oktan v{st{dusain bidjojuvvojit {ššegirjjiide.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut ságadoalli evttohusa ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha ságadoalli evttohusa.

ahte bidjat interpellašuvnna ja v{st{dusa nr 2 {ššegirjjiide.

________________________

(34)

3. Ulf Nårsa

Dievasčoahkkinmearr{dusa sivas 20-22 b.guovvamánus 2007 M.312 S{pmi g{rttas ja duohtavuođas

- Manin vállje Sámediggi geavahit boasttu materiála?

_____________________________

Ságadoalli evttoha ahte interpellašuvnna oktan v{st{dusain bidjojuvvojit {ššegirjjiide.

________________________

4. Ulf Nårsa

- Maid {igu stivra dahkat girjjiin ”Árbevirolaš m{httu” mii sisdoall{ boasttu g{rttaid?

__________________________

________________________

Boatkka {ššis 2008-02-27, dii.18,05 - - 2008-02-28, dii. 8,50..

(35)

./. Lahtuid nammačuorvun goalmm{t oassev{ldelisttu mielde, 2008-02-28 dii.8.45 30 lahtu leat oassálastime.

Angelica Svarto čohkk{ Eva Jejlide sajis.

Kristina Nordling čohkk{ Sara Larssona sajis.

Mariannne Marainen čohkk{ Anders Kråika sajis.

Jonny Rubertsson čohkk{ Ulla Alvarssone sajis.

Hannasofie Utsi čohkk{ Olof H Heikka sajis.

Inger E. Jansson čohkk{ Annette Jonssona sajis.

Anders Persson ii oassálastte ja sus ii leat sadj{saš.

§ 10 Interpellašuvnnat ja vástádusat – joatkka

5. Ulf Nårsa

- Maid áigu Sámediggestivra dahkat eastindihte dan mii lea dáhpáhuvvan?

______________________

(36)

§ 11

Rámabudjeahtta 2008, ođastuhttin Áššegirjjit

- Dievasčoahkkinbeavdegirji 2007-10-23—25, § 50 ./. - Evttohus; 2008 r{mabudjeahta ođastuhttin

Gieđahalli: Inez Svonni Fjällström

ahte ođđasit geahččalit S{medikki mearr{dusa 23-25 b.golggotmánus § 50 buhtadusaid birra,

ahte buhtadus Sámedikki lahtuide mearriduvvo 1 450 ruvdnui beaivvis, ./. ahte ođastuhttit r{mabudjeahta jagis 2008 čuvvosa mielde,

ahte stivrra jahk{saš budjeahttav{lmmastallamis galget S{medikki kulturr{đi, juhkosiid, l{vdegottiid dehe guorahallamiid s{gadoallit gohččoduvvot form{lalaš

budjeahttaplánendoaimmaide.

__________________________

Čielggadeapmi {ššis 2008-02-26, dii. 16,00.

Sámi álbmoga jearahallanbodda 2008-02-26, dii. 16,15-17,00.

Boatkka 2007-02-026 dii. 17,00 - - 2008-02-28, dii. 10,30.

Ášši gieđahallojuvvo 2008-02-28, dii.9,10.

Olof T Johansson guođđ{ vuosteevttohusa goalmm{t ahte-dajaldahkii čuovvovaččat:

ahte jagis 2008; Nuoraidčujuhusjoavkku budjeahtta loktejuvvo 200 duh{t ruvnnuin 250 duhát ruvdnui. Válgalávdegotti budjeahtta loktejuvvo 415 duhát ruvnnuin 835 duh{t ruvdnui. Iešmearridanl{vdegotti budjeahtta lokt{neapmi sihkastuvvo eret.

Bálká lahtuide ii loktan. Jagis 2009 ja 2010; Bálká Sámedikki lahtuide ii loktejuvvo.

ahte mearridit beaiveb{lkk{ S{medikki lahtuide 2006 jag{š d{ss{i, 1200 ruvnnu beaivvis.

Lars Jonas Johansson dieđiha ahte son ii oass{lastte mearr{dusas.

Angelica Svarto dieđiha ahte Bivdo- ja guolástussámit dorjot stivrra evttohusa ahte vuolidit beaivebálkká 1 450 ruvdnui.

(37)

§ 11

Rámabudjeahtta 2008, ođastuhttin – joatkka

Per Mikael Utsi dieđiha ahte son ii oass{lastte mearr{dusas.

Lars Jon Allas dieđiha ahte son ja Inger Baer Omma eaba oassálastte mearrádusas.

Ulf Nårsa dieđiha ahte son ii oass{lastte mearr{dusas.

S{gadoalli dieđiha ahte earret stivrra evttohus g{vdnojit guokte vuosteevttohusa Olof T Johanssonis; okta vuosteevttohus stivrra nuppi ahte-dajaldahkii ja okta evttohus mii guoská goalmmát ahte-dajaldahkii.

S{gadoalli boaht{ geahččaliti ovtta ahte-dajaldaga hávil ja dalle go leat guokte evttohusa son bidjá daid vuostálágá.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrra vuosttaš ahte- dajaldaga ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha stivrra evttohusa.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrra nuppi ahte-dajaldaga dehe dohkkehit dehe hilgut Olof T Johanssone vuosteevttohusa nuppi ahte-dajaldahkii ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha stivrra evttohusa.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrra goalmm{t ahte- dajaldaga dehe dohkkehit dehe hilgut Olof T Johanssone vuosteevttohusa goalmmát ahte- dajaldahkii ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha stivrra evttohusa.

ahte ahte ođđasit geahččalit S{medikki mearr{dusa 23-25 b.golggotmánus § 50 buhtadusaid birra,

ahte buhtadus Sámedikki lahtuide mearriduvvo 1 450 ruvdnui beaivvis, ./. ahte ođastuhttit r{mabudjeahta jagis 2008 čuvvosa mielde,

ahte stivrra jahk{saš budjeahttav{lmmastallamis galget S{medikki kulturr{đi, juhkosiid, l{vdegottiid dehe guorahallamiid s{gadoallit gohččoduvvot form{lalaš

budjeahttaplánendoaimmaide.

Olof T Johansson, Kristina Nordling ja Hannasofie Utsi guđđet č{lalaš reservašuvnna mearrádusa vuoste ja bealustit iežaset evttohusa. Čuovus.

(38)

§ 12 Jahkečilgehus 2007

Áššegirjjit

- Stivrabeavdegirji 2008-01-23—25, § 7.1 - Stivrabeavdegirji 2008-02-07, - 09, § 33.1 - Stivrabeavdegirji 2008-02-15, § 36 ./. - Jahkečilgehus 2007

Stivra mearridii 23-25 b.golggotmánus, § 7.1 ahte v{ldit mearr{dusa jahkečilgehusas 2007 telefovdnačoahkkimis ja buktit dan ovdii dievasčoahkkimii.

Stivra mearrida

./. ahte mearridit jahkečilgehusa jagis 2007 čuvvosa mielde.

ahte bidjat diehtojuohkima {ššegirjjiide.

______________________________

Čielggadeapmi {ššis 2008-02-26, dii. 16,00.

Sámi álbmoga jearahallanbodda 2008-02-26, dii. 16,15 – 17,00.

Boatkka 2007-02-26, dii. 17,00 - - 2008-02-27, dii. 10,30.

Ášši gieđahallojuvvo 2008-02-28, dii. 9,40.

S{gadoalli bidj{ ovdan proposišuvnna dohkkehit dehe hilgut stivrra evttohusa ja gávnnaha ahte Sámediggi dohkkeha stivrra evttohusa.

ahte bidjat diehtojuohkima {ššegirjjiide.

(39)

§ 13 Budjeahttavuođustus 2009-2011

Áššegirjjit

- Stivrabeavdegirji 2008-01-21, § 125 - Stivrabeavdegirji 2008-01-23—25, § 7.5 - Stivrabeavdegirji 2008-02-07, 09, § 26 ./. - Evttohus budjeahttavuođustussii 2009-2011

Evttohus budjeahttavuođustussii buktojuvvo ovdan.

ahte guođđit budjeahttavuođu jagiid 2009-2011 v{r{s r{đđehussii gos g{ibiduvvo ahte h{lddahusruhta jagi 2009 v{r{s juolluduvvo 43 014 duh{truvnnuin vuosttaš goastt{dusčuogg{ vuolde,

ahte guođđit budjeahttavuođu jagiid 2009-2011 v{r{s r{đđehussii gos g{ibiduvvo ahte ruhta juolluduvvo sámekultuvrii jagi 2009 várás 20 058 duhátruvnnuin

čihččetnuppelog{t goastt{dusčuogg{ vuolde,

ahte guođđit budjeahttavuođu jagiid 2009-2011 v{r{s r{đđehussii gos g{ibiduvvo ahte ruhta juolluduvvo meahcieallivahágiid ovddas jagi 2009 várás 50 637

guoktelogigoalmm{t goastt{dusčuogg{ vuolde,

ahte guođđit budjeahttavuođu jagiid 2009-2011 v{r{s r{đđehussii gos g{ibiduvvo ahte ruhta juolluduvvo boazoealáhusa ovddideapmái jagi 2009 várás 61 718

duh{truvnnuin guoktelogigoalmm{t goastt{dusčuoggá vuolde,

ahte guođđit budjeahttavuođu jagiid 2009-2011 v{r{s r{đđehussii gos g{ibiduvvo ahte ruhta juolluduvvo oanesáiggi oahpahussii jagi 2009 várás 1 500 duhátruvnnuin vihttanuppelog{t goastt{dusčuogg{ vuolde.

___________________________

Per Mikael Utsi evttoha boatkka {ššegieđahallamis vai lahtut gerget lohkat stivrra ođđa evttohusa mii lea juhkojuvvon.

S{gadoalli evttoha ahte {šši gieđahallojuvvo maŋibu d{n čoahkkimis.

ahte maŋidit {šši d{n čoahkkimis.

(40)

Áššegieđahallan botkejuvvo 2008-02-28, dii. 9,45.

Áššegieđahallan {lggahuvvo d{s 2008-02-28, dii. 14,15.

./.

Lars Jon Allas guođđ{ lasáhusevttohusa čuovvovaččat:

ahte gáibidit ahte meahcieallibuhtadus biertna ja goaskima gávdnamii duppálastojuvvo, ./. Birger Nilsson guođđ{ las{husevttohusa čuovvovaččat:

ahte budjeahttaáigodagas gáibiduvvo loktaneapmi juolludeamis 12 milj. ruvnnuin jahk{saččat. Ágga dasa lea e.e. il{ vuollegas buhtadussummi albasa v{r{s.

Meahcieallibuhtadusa (SOU 2007:89) veardideapmi lea ahte albbasnálli 600 elliin (dálá lohku boazodoalloguovllus)goddá 23 000 bohcco juohke jagi. Albbasbuhtadus mii máksojuvvui olggus 2007 leai 21 495 duhát ruvnnu ja dat vástida 935 ruvnnu bohccos. Gaskamearalaš gollu guoskevaččat buhtadusd{si togagottihuvvon

bohccuide lea 2 304 ruvnnu bohccos. Buhtadus biilagottihuvvon bohccuide lea 1 794 ruvnnu várisbohccus, 2 831 ruvnnu njiŋŋelasbohccus ja 1 377 ruvnnu miesis.

Loktaneapmi buhtadusdásis albasis 100 000 ruvnnuin lea {šš{laš ja buhtadussummi juohke bohccus loktanivčče 1 382 ruvdnui. Čearu lassegolut maid albasat

mielddisbuktet eai leat rehkenastojuvvon sisa dán buhtadussii. Dasalassin veardida meahciealliguorahallan ahte eanet n{vddit gaskaboddosaččat galget lass{nit ja buhtadusd{ssi daid ovddas berrelivčče loktanit. S{mediggi boaht{ ruovttoluotta jagis 2009 gáibádusain. Olggoldas ja siskkáldas guorahallamat mat leat

{lggahuvvon meahcielliid goddima birra bohtet sisdoallat čiekŋalis dieđu f{tt{

birra.

Juolludeapmi 45:1 boazoealáhusa ovddideapmi

Las{hus vuosttaš oass{i, siiddus 18: lea deh{laš fuom{šuhttit ahte

dálkkádatrievdademiid geažil berre juolludeapmi lass{nit nu ahte g{vdno maid vejolašvuohta geavahit ruđaid goluide mat šaddet go soahpamušat leat dahkkon eanaoamasteddjiiguin ođđa d{lveguohtuma birra. Sámediggi boahtá ruovttoluotta presiserejuvvon vuođustusain go D{lkk{dat- ja hearkkesvuohtaguorahallama evttohus lea válmmas.

./. Håkan Jonsson guođđ{ lasáhusevttohusa vuosttaš ahte-dajaldahkii čuovvovaččat:

ahte guođđit budjeattavuođustusa jagis 2009-2011 r{đđehussii ja g{ibidit

hálddahusjuolludeami jagis 2009 44 114 duhát ruvnnuin vuosttaš goastt{dusčuogg{

vuolde, lassáneapmi 110 duhát ruvnnuin galgá mannat álbmotválljejuvvon oassái, dat mearkkaša 2.2.2 Bellodatdoarjja ja v{lgadoarjja ja mii oktiibuot stivrra

evttohusain šadd{ 1500 duh{t ruvnnu + 1100 duh{t ruvnnu = 2 600 duhát ruvnnu.