Interreg IVA Pohjoinen

Interreg IVA Pohjoinen

Hakuohjeet

Euroopan alueellinen yhteistyö Rajat ylittävä yhteistyö

2007-2013

Hakulomakkeen täyttöohjeet ja suuntaviivat

Tämä opas antaa ohjeita ja suuntaviivoja hakulomakkeen täyttämiseen rahoituksen hakemiseksi INTERREG IV A Pohjoinen – ohjelmasta.

Hakuohjeilla pyritään varmistamaan, että kaikki hakijat esittävät hankehakemuksensa samalla tavalla, ja että hakemusten käsittely ja arviointi voidaan suorittaa samoilla edellytyksillä. Opasvihkonen ja muut ohjeet voivat myös olla tukena ja suuntaa antavina hanketta ja budjettia muotoiltaessa, jotta hankkeesta muodostuisi hyvin suunniteltu, ja sen budjetti olisi realistinen. Ohjeita noudattamalla varmistetaan myös se, että hankkeen tavoite, toiminta ja tuen perusteena oleva kustannukset tiedetään ennen hankkeen käynnistymistä.

Puutteellisesti täytettyyn hankehakemukseen on tehtävä täydennykset, ennen kuin hakemuksen valmistelu voidaan aloittaa, mikä puolestaan merkitsee hakemuksesta tehtävän päätöksen viivästymistä.

Hankehakemus, jolla haetaan rahoitusta INTERREG IVA Pohjoinen – ohjelmasta, tulee laatia tarkoitusta varten laaditulle hakulomakkeelle. Hakulomake on saatavana ruotsiksi, suomeksi ja pohjoissaameksi. INTERREG IV A Pohjoinen – ohjelman ohjelma-asiakirja, hakemusasiakirjat ja ohjeet ovat noudettavissa kotisivuilta tai saatavissa ohjelman

sihteeristöistä ja tiedotuspisteistä.

Prioriteetit 1–3

INTERREG IV A Pohjoinen Ohjelman sihteeristö

Norbottenin läänin lääninhallitus S-971 86 LULEÅ

Puh., vaihde: +46 (0)920 960 00 Kotisivut: www.bd.lst.se

Prioriteetti 4

Saamen osaohjelma Ohjelman sihteeristö Saamelaiskäräjät S-981 33 KIRUNA

Puh., vaihde: +46 (0)980 780 30 Kotisivut: www.sametinget.se Prioriteetit 1–4

Troms Fylkeskommune Regional utviklingsetat N-9296 TROMSØ

Puh., vaihde: +47 77 78 80 00 Kotisivut: www.tromsfylke.no

Prioriteetti 4

Nord-Trøndelag fylkeskommune Fylkets Hus, Interreg-sekretariat N-7735 STEINKJER

Puh., vaihde: +47 74 11 10 00 Kotisivut: www.ntfk.no Prioriteetit 1–4 infopiste

Lapin Liitto

PL 8056, FIN-96100 ROVANIEMI Puh., vaihde: +358 (0)16 3301 000 Kotisivut: www.lapinliitto.fi

Prioriteetti 4 infopiste Saamelaiskäräjät

Box 582, 831 27 ÖSTERSUND Puh., vaihde: +46 (0)63 15 08 70 Kotisivut: www.sametinget.se

Hakulomake

Hakulomakkeessa on seuraavat osat:

 Hankkeen kuvaus

 Hankkeen kustannukset ja rahoitus

 Kustannuserittely

 Prioriteettien mukaiset indikaattorit

 Arvio hankkeen ympäristövaikutuksista

 Arvio hankkeen tasa-arvo-/integraatio-/moninaisuusvaikutuksista

 Arvio hankkeen vaikutuksesta saamen kieleen

Hakulomakkeella, jolla haetaan EU-rahoitusta, voidaan hakea useimmiten myös kansallista vastinrahoitusta. On kuitenkin muistettava, että tietyt kansalliset vastinrahoittajat edellyttävät heidän oman hakulomakkeensa käyttämistä.

EU-rahoitushakemus

EU-rahoitushakemus (Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR) ja Norjan Interreg- rahoitushakemus toimitetaan asianomaiseen sihteeristöön.

Hakuaika on jatkuva. Ennen jokaista hallintokomitean kokousta ilmoitetaan kuitenkin päivämäärä, johon mennessä toimitetut rahoitushakemukset käsitellään normaalisti hallintokomitean seuraavassa kokouksessa edellyttäen, että hakemus on toimitettu täydellisenä.

Rahoitushakemus toimitetaan sähköpostitse asianomaiseen sihteeristöön sekä

allekirjoitettuna alkuperäiskappaleena postitse. Lähiaikoina ohjelmassa tullaan ottamaan käyttöön hakemus, joka täytetään elektronisesti Internetin kautta. Sen jälkeen kun EU- rahoitus- ja mahdollisesti Norjan Interreg-rahoitushakemus on toimitettu, hakemus valmistellaan asianomaisessa sihteeristössä hallintokomitean käsittelyä varten.

Hallintokomiteat arvioivat, onko hakemus ohjelman mukainen ja päättävät, puolletaanko hankkeelle EU-rahoitusta ja Norjan Interreg-rahoitusta. Hallintokomiteat kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Sen jälkeen kun hallintokomiteat ovat puoltaneet rahoituksen myöntämistä hankkeelle, hallintoviranomainen (Norrbottenin läänin lääninhallitus) tekee juridisesti sitovan EU- rahoituspäätöksen ja Norjan sihteeristö Norjan Interreg-rahoituspäätöksen.

Ohjelmaa koskeviin kysymyksiin vastaavat:

Interreg IV A Pohjoinen Prioriteetit 1–3 Osastopäällikkö Lena Anttila puh: +46 920 96 125

Hans Dahlin puh: +46 920 96 038

Carina Malander puh: +46 920 96 136

Tiina Marjeta puh: +46 920 96 173

Kairi Pääsuke puh: +46 920 96 156

Per-Erik Andersson tel +46 920 96 349

sähköposti: etunimi.sukunimi@bd.lst.se

Interreg IV A Pohjoinen/

Saamen osaohjelma

Prioriteetti 4

Ella-Britt Utsi Jannok puh: +46 980 780 41

faksi: +46 980 780 31 sähköposti:

etunimi.sukunimi@sametinget.se

Interreg IVA Pohjoinen/Taloussihteerit Prioriteetit 1–4

Ann-Charlotte Hultmo puh: +46 920 961 63

Veronica Estling puh: +46 920 961 56

sähköposti: etunimi.sukunimi@bd.lst.se

Interreg IV A Pohjoinen/Norja Prioriteetit 1–4

Björn Berg puh: +47 77 78 81 61

faksi: +47 77 78 83 64 sähköposti:

etunimi.sukunimi @tromsfylke.no

Interreg IVA Pohjoinen/

Saamen osaohjelma - Norja

Prioriteetti 4

Per Berntsen Puh: +47 74 11 10 00

Faksi: +47 74 11 12 00

sähköposti: etunimi.sukunimi@ntfk.no

Interreg IVA Pohjoinen - Infopiste Prioriteetit 1–4 Lapin Liitto, Rovaniemi puh: +358 16 3301 000

faksi: +358 16 318 705 sähköposti:

etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi

Interreg IV A Pohjoinen/

Saamen osaohjelma - Infopiste

Prioriteetti 4

Saamelaiskäräjät, Östersund puh: +46 63 15 08 70 faksi: +46 63 15 08 79 sähköposti:

etunimi.sukunimi@sametinget.se

Hakulomakkeen täyttöohjeet

Hankkeen nimi

Ilmoita hankkeen toteuttamisen aikana käytettävä nimi. Valitse hankkeelle mieluiten lyhyt nimi. Hankkeen nimeä tulee käyttää kaikessa hankkeeseen ja sen toimintaan liittyvässä yhteydenpidossa.

Päähakija (Lead Partner)

Jokaisella hankkeella on oltava yksi päähakija, Lead Partner. Lead Partnerin on oltava ohjelma-alueelta ja tultava joko Ruotsista tai Suomesta. Muut hankkeessa mukana olevat ovat yhteistyökumppaneita (EU-maasta), Norjan Interreg-rahoituksen hakijoita tai yhteistyöosapuolia. Lead Partner vastaa hankkeen taloudesta sekä hankkeen ja

sihteeristön välisestä yhteydenpidosta. Hankkeen toteuttamisen aikana Lead Partner vastaa myös yhteydenpidosta hallintoviranomaisen ja kansallisen tarkastajan kanssa.

Sihteeristö toimittaa kaiken tiedon ainoastaan Lead Partnerille. Lead Partner kerää ja välittää yhteistyökumppaneiden ja -osapuolten kysymykset jne.. Lead Partnerin tulee olla tietoinen tästä avainroolistaan ja siihen liittyvästä tiedottamisvastuustaan.

Norjalainen yhteistyökumppani voi toimia toiminnasta vastaavana Lead Partnerina, jolloin norjalaiset yhteistyökumppanit voivat ottaa johtavan roolin hankkeen yhteisessä toteuttamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminnasta vastaava Lead Partner on projektinvetäjä ja vastaa hankkeen kokonaiskoordinoinnista sitä toteutettaessa.

Sihteeristöltä saa asiasta lisätietoja.

Prioriteetin valinta

Ohjelmassa on neljä prioriteettia. Ohjelma-asiakirjassa kuvataan, minkä tyyppistä toimintaa kustakin prioriteetista voidaan tukea. Ilmoita tässä, mihin prioriteettiin hakemus kuuluu. Ohjelman neljä prioriteettia ovat:

Priorisoitu alue 1 Elinkeinoelämän kehittäminen Priorisoitu alue 2 Tutkimus, kehitys ja koulutus Priorisoitu alue 3 Alueellinen toimivuus ja identiteetti Priorisoitu alue 4 Saamen osaohjelma –Rajaton kehitys Haettava rahoituksen määrä

Ilmoita EU:n rakennerahastosta ja Norjan Interreg-rahoituksesta haettavan rahoituksen määrä. Haettavan rahoituksen määrä ilmoitetaan euroissa.

Kuukausittain ilmoitettava valuuttakurssi on haettavissa osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/budget/inforeuro/en/index.htm

EU-tuen maksimiprosentti ohjelman julkisesta kokonaisrahoituksesta on 60 prioriteeteissa 1-3 ja 65 prioriteetissa 4.

Norjan Interreg-rahoituksen maksimiprosentti on 50 kaikissa prioriteeteissa.

Seuraavat asiakirjat on liitettävä hakemukseen:

 Täydellinen hankekuvaus

Jos hankekuvaus on huomattavan pitkä eikä hakulomakkeella ole riittävästi tilaa, täydellinen hankekuvaus tulee toimittaa

sihteeristölle liitteenä.

 Rekisteröintitodistus

Rekisteröintitodistuksesta tulee käydä ilmi muun muassa yrityksen nimi, toiminta, nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö,

johtokunta/edustaja, yrityksen ja johtokunnan osoite.

 Todistus nimenkirjoitusoikeudesta

Ilmoita henkilö tai henkilöt, joilla on valtuudet edustaa hakijaorganisaatiota.

Asiakirja voi olla valtakirja, voimassa oleva rekisteröintitodistus, säännöt tai muu asiakirja, joka osoittaa, kuka saa edustaa hakijaorganisaatiota.

 Tilinpäätös/toimintakertomus

Jos hakija on yhdistys tai yritys, on kahden viimeksi kuluneen vuoden tilinpäätös/toimintakertomus liitettävä hakemukseen.

 Selvitys myönnetyistä julkisista tuista (de minimis)

Hakijan on toimitettava kirjallinen selvitys myönnetystä julkisesta tuesta, jota yritys on saanut kahden viimeksi kuluneen verotusvuoden sekä nykyisen verotusvuoden aikana.

 Vastinrahoitustodistus

Euroopan aluekehitysrahastosta ja Norjan Interreg-rahoituksesta myönnettävän tuen edellytyksenä on, että kansallinen julkinen vastinrahoitus on kunnossa. Kansallisella julkisella vastinrahoituksella tarkoitetaan valtion elimiltä, ministeriöiltä, kunnilta, maakäräjiltä, lääninhallituksilta yms. saatavaa rahoitusta. Hakija toimittaa itse vastinrahoitushakemuksensa kansalliselle vastinrahoittajalle. Kansallinen vastinrahoitustodistus liitetään hankehakemukseen.

 Arvonlisävero (alv.)

Arvonlisävero on tukikelpoinen kustannus ainoastaan silloin, kun se on hakijalle lopullinen kustannus, toisin sanoen hakijalla ei ole vähennysoikeutta. Ilmoita hankkeen toimintaa, ei hakijan varsinaista toimintaa, koskeva vaihtoehto. Jos olet epävarma arvonlisäveron vähennysoikeudesta hankkeessa, ota yhteys joko Suomen tai Ruotsin veroviranomaisiin. Norjalaiset hakijat ottavat yhteyden Norjan

sihteeristöön lisätietojen saamiseksi.

Mikäli arvonlisävero sisältyy hankkeen budjetin kustannuksiin, hakemukseen on liitettävä veroviranomaisen todistus.

 Kustannuserittely

Hakemukseen on liitettävä yksityiskohtainen kustannuserittely; yhteinen

kustannuserittely Ruotsin ja Suomen kuluista sekä erillinen kustannuserittely Norjan kuluista.

 Indikaattorit

Indikaattoreita käytetään mittaamaan odotettuja määrällisiä tuloksia. Kullekin prioriteetille on määritelty omat indikaattorit. Täytä hanketta koskeva

indikaattoriliite ja liitä se hakemukseen.

 Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Arvio hankkeen ympäristövaikutuksista tehdään lomakkeelle "Ympäristövaikutusten arviointi", joka liitetään hankehakemukseen.

 Hankkeen tasa-arvo-/integraatio-/moninaisuusvaikutusten arviointi

Hankkeen tasa-arvo- ja integraatio- sekä moninaisuusvaikutusten arviointi tehdään samannimiselle lomakkeelle, joka liitetään hankehakemukseen.

 Arvio hankkeen vaikutuksesta saamen kieleen.

Arvio hankkeen vaikutuksesta saamen kieleen tehdään lomakkeella

"Arviointilomake hankkeen vaikutuksesta saamen kieleen". Lomake liitetään hankehakemukseen ainoastaan silloin, kun hakemus kuuluu priorisoituun alueeseen 4.

Hakijatiedot

Päähakija (Lead Partner):

Ilmoita Lead Partnerin nimi.

Y-tunnus/henkilötunnus

Ilmoita hakijan Y-tunnus/henkilötunnus.

Toimipaikkatunnus

Ruotsalaiset toimijat ilmoittavat voimassa olevan CFAR-numeron. CFAR-numero on Tilastollisen keskustoimiston (Statistiska Centralbyrån) jokaiselle työpaikalle antama 8- numeroinen tunnusnumero. Jos et tiedä organisaation CFAR-numeroa, Ota yhteys SCB:hen

Suomalaiset ja norjalaiset toimijat ilmoittavat numeron 1818–1818.

Juridinen muoto

Ilmoita hakijaorganisaation juridinen muoto.

Toimialaluokitus (Hankkeen toimintaa koskeva SNI-koodi) Ruotsalaiset toimijat ilmoittavat, mihin toimialaan hanke kuuluu..

Vastuualue hankkeen toteuttamisessa

Vastuualue hankkeen toteuttamisessa tarkoittaa päähakijan tehtäviä hankkeen toteuttamisessa.

Hankevastaava

Ilmoita henkilö, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. Hankevastaava on henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa EU-maksuhakemukset, loppuselvitys ja -raportti kaikkien yhteistyökumppaneiden puolesta. Hankevastaava toimii myös rahoittajien

yhteyshenkilönä ja joka vastaa maksuhakemusten tekemisestä jne.

Maksatus

Ilmoita Lead Partnerin pankkitilin, jolle myönnetty tuki maksetaan, IBAN numero (International Bank Account Number) ja BIC koodi (Bank Identifier Code. Nämä tiedot saatte pankistanne.

Arvonlisävero

Merkitse rasti kohtaan "Kyllä" tai "Ei" vastatessasi kysymykseen, onko hakijalla oikeus vähentää liikevaihtovero hankkeen kustannuksista.

Yhteistyökumppani

Ilmoita tässä muut yhteistyökumppanit, jotka osallistuvat hankkeen toteuttamiseen ja myös hakevat EU-rahoitusta.

Norjan Interreg-rahoituksen hakijat/yhteistyöosapuolet

Norjalaiset yhteistyökumppanit hakevat Norjan Interreg-rahoitusta. EU-maasta tulevat yhteistyöosapuolet osallistuvat hankkeen toteuttamiseen, mutta eivät hae EU-rahoitusta.

Muu tuki

Ilmoita tässä kohdassa muut kuin hakemuksessa esitellyt tuet, joita on haettu hankkeessa toteutettaviin toimintoihin.

Julkista tukea koskevat tiedot

Ilmoita tässä kohdassa, mikäli jokin hakijoista (koskee yrityksiä, taloudellisia

yhdistyksiä yms.) on saanut julkista tukea kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana, nk.

de minimis –säännön mukaista tukea. Vähämerkityksellisen tuki, de minimis-ehtoisen tuki voi olla kokonaisuudessaan enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Jakso alkaa ensimmäisen tuen myöntämisestä.

Hankekuvaus

Millä tukikelpoisilla alueilla hanketta toteutetaan?

Prioriteetteihin 1–3 kuuluvat seuraavat tukikelpoiset alueet.

Ruotsi Norrbotten

Västerbotten (Skellefteå, Norsjö, Malå ja Sorselen kunta)

Suomi Lappi

Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

Norja Finnmarkin lääni

Tromsin lääni Nordlandin lääni

Prioriteettiin 4 ”Saamen osaohjelma – rajaton kehitys” sisältyvät seuraavat tukikelpoiset alueet

Ruotsi Norrbotten

Västerbotten Jämtland

Älvdalenin kunta (Taalainmaa)

Suomi Lappi

Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

Norja Finnmarkin lääni

Tromsin lääni Nordlandin lääni

Pohjois-Tröndelagin lääni Etelä-Tröndelagin lääni

Elgå-porolaidunalue, Hedmarkin lääni

Prioriteettien 1–3 hankkeet voivat koskea myös muita Västerbottenin läänin kuntia, jotka ovat nk. rajoittuvaa aluetta. Prioriteetin 4 tukikelpoisiin alueisiin sisältyy nk.

rajoittuvana alueena koko Västernorrlandin lääni. Enintään 20 % EU-tuesta ohjelmatasolla voidaan käyttää rajoittuvalla alueella rajat ylittävään yhteistyöhön.

Saamen osaohjelmasta voidaan 10% EU-tuesta myöntää Venäjän Kuolanniemimaan saamelaisten kanssa toteutettavaan rajat ylittävään yhteistyöhön.

Hankkeen taustatekijät

Kerro lyhyesti hankkeen taustasta. Kuvaile, mitä ongelmia hankkeella pyritään ratkaisemaan tai mitä uusia toimintamahdollisuuksia tai -menetelmiä kehittämään.

Hyviä kysymyksenasetteluja voivat olla:

 Mikä on saanut vakuuttumaan hankkeen tarpeellisuudesta? Ketkä ovat olleet mukana alkuvaiheessa?

 Mitkä ovat hankkeen kytkennät yrityksiin, viranomaisiin ja sidosryhmiin jne.?

 Mikä merkitys hankkeella voi olla elinkeinoelämälle? Onko olemassa tilastoja, jotka osoittavat tarpeen, kehityssuunnitelmia jne.?

 Onko olemassa hyväksytty tai laadittu paikallistason tai raja-alueen kehittämissuunnitelma?

Hankkeen tarkoitus

Mikä on hankkeen tarkoitus? Kuvaa yleisluonteisesti, mitä hankkeessa tehdään.

Hankkeen tavoitteet

Kuvaa yleisluonteisesti, mikä tulos hankkeella aiotaan saavuttaa.

Kohderyhmä

Ilmoita, mitä ryhmiä hanke koskee (pien- ja/tai suuryrityksiä, laitoksia, viranomaisia, järjestöjä, paikallisväestöä, jne.)

Toimet

Kuvaile hankkeessa toteutettavat toiminnot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toimenpidekohtaiset kustannukset

Ilmoita tässä kohdassa hankkeen aloittamis- ja arvioitu päättymisaika. Ilmoita, mitä toimintoja hankkeessa suoritetaan, ja minä aikavälinä ne arvioidaan suoritettaviksi.

Päättymispäivämäärä tulee suunnitella niin, että loppuselvitys ja -raportti ehditään tehdä ja jättää hallintoviranomaiselle viimeistään hankkeen päättymispäivänä.

Hankkeen rajaaminen

Kuvaile, kuinka hanke rajataan hakijaorganisaatioiden harjoittamasta varsinaisesta toiminnasta.

Yhteys muihin hankkeisiin

Kuvauksessa tulee esittää jo toteutuneet, käynnissä olevat tai suunnitellut yhteydet muihin hankkeisiin. Yhteyksiä voi olla esimerkiksi INTERREG IV B -ohjelmiin, Tavoite 2 -ohjelmiin, ENPI CBC -ohjelmista tai Barentsin ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin.

Hankeorganisaatio

Esittele hankkeen organisaatio vastuualueineen, mahdollinen ohjausryhmä ja

viiteryhmät ja niiden kokoonpano. Kuvaile hankevetäjän yhteys hankkeen omistajaan, mahdolliset aikaisemmat kokemukset EU-hankkeista sekä muut tarpeelliset tiedot.

Ilmoita myös, millä tavalla hankkeen taloushallinto toimii.

Ota huomioon, että hankkeen organisaation kokoonpanoa suunniteltaessa tulee huomioida jäsenten jakautuminen tasan eri maiden ja sukupuolten kesken ja integraationäkökulman huomioiminen.

Horisontaaliset kriteerit

Horisontaalisilla kriteereillä tarkoitetaan hankkeen ympäristövaikutusten, tasa-arvo-, integraatio-, moninaisuusvaikutuksia ja vaikutusta saamen kieleen. Merkitse rastilla hankkeen vaikutus kuhunkin kriteeriin. Perustele valintasi hakemukseen.

 Tasa-arvovaikutusten arviointi

Kuvaile, miten hanke parantaa tai muuttaa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. . Yksityiskohtaisempi tasa-arvovaikutusten arviointi toimitetaan hakemuksen liitteenä sihteeristöön.

 Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi käsittää lyhyen yhteenvedon hankkeen vaikutuksesta ympäristöön tai sen merkityksestä ekologisesti kestävälle kehitykselle.

Yksityiskohtaisempi ympäristövaikutusten arviointi toimitetaan hakemuksen liitteenä sihteeristöön.

 Integraatio- ja moninaisuusarviointi

Arvioinnissa kuvataan, millaiset valmiudet hanke antaa eri kansallisuuksia, etnisiä taustoja tai eri uskontoa edustaville osallistua hankkeen toteuttamiseen.

 Vaikutus saamen kieleen

Arviointi tehdään vain prioriteetti 4 hankkeisiin. Yksityiskohtainen arviointi siitä, millä tavalla hanke edistää saamen kielen kehitystä, voidaan oheistaa hakemukseen.

Vaikutus rajat ylittävään yhteistyöhön

Hankkeen täytyy olla lisäarvoa tuottava raja-alueen kannalta katsottuna, jotta sille voidaan myöntää rahoitusta Interreg-ohjelmasta. Raja-alueelle tuottavalla lisäarvolla tarkoitetaan sitä, että hankkeen on – jossakin muodossa – joko taloudellisesti,

sosiaalisesti tai yhteiskunnallisesti päästävä parempiin tuloksiin kuin, jos se toteutettaisiin erillisinä hankkeina molemmin puolin rajaa.

Odotetut tulokset

Kuvaa tässä kohdassa odotetut laadulliset tulokset. Odotetut määrälliset tulokset ilmoitetaan indikaattoreiden muodossa. Indikaattorit oheistetaan hankehakemukseen.

Odotettu toiminta hankkeen päätyttyä

Kuvaile, miten toimintaa mahdollisesti jatketaan EU-tuen päättymisen jälkeen. Ilmoita, mitä kehittämismahdollisuuksia hankkeella voidaan nyt arvioida olevan ja mitkä toiminnot voidaan kohtuudella arvioida olevan kehitettävissä hankeajan päätyttyä sekä miten toiminta rahoitetaan, kun hanke on toteutettu.

Tuloksien levittäminen

Kuvaile, kuinka alueen sidosryhmät ja asukkaat hyötyvät hankkeen tuloksista. Indikaattorit

Indikaattoreilla voidaan mitata odotetut tulokset yksityiskohtaisemmin. Indikaattorit on määritelty prioriteeteittain.

Indikaattoreita on kolmea eri tasoa.

1. Toimintaindikaattorit, jotka osoittavat suoritettavat toiminnot

2. Tulosindikaattorit, jotka osoittavat todennettavissa olevat välittömät tulokset.

3. Vaikuttavuusindikaattorit, jotka osoittavat, mitä pitkän aikavälin vaikutuksia hankkeella on.

Melkein kaikissa tapauksissa lähtökohta-arvo on nolla (0). Hakijan tulee arvioida, mihin tuloksiin hankkeella pyritään. Prioriteetin jokaiselle indikaattoritasolle tulee ilmoittaa arvo.

EU-hakemuksen jättäminen

EU-hakemus toimitetaan sihteeristölle allekirjoitettuna alkuperäiskappaleena postitse sekä liitetiedostona sähköpostitse. Mikäli norjalainen toimija osallistuu hankkeeseen, hakemus toimitetaan myös Norjan sihteeristöön.

Allekirjoitus

EU-hakemus jätetään kaikkien hakijoiden allekirjoittamana alkuperäiskappaleena. Myös yhteistyöosapuolien tulee vahvistaa osallistumisensa hankkeeseen omilla allekirjoituksillaan.

Hankkeen kustannukset ja rahoitus

Kustannukset

Kustannukset ilmoitetaan euroissa.Käytä kuukausi ennen hankehakemuksen jättämistä voimassa ollutta kurssia. Jos hakemus jätetään esimerkiksi syyskuussa, niin käytä elokuussa voimassa ollutta kurssia.

Valuuttakurssi ilmoitetaan kuukausittain osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/budget/inforeuro/en/index.htm

Kustannukset jaetaan EU-tukikelpoisiin ja Norjan kustannuksiin. Lisäksi ne jaetaan kalenterivuosittain ja kustannuslajeittain. Katso seuraavat kohdat.

Hankehenkilöstö

Oman henkilöstön palkkakulut tarkoittavat vain niiden henkilöiden palkkakuluja, jotka ovat tuen vastaanottajan palveluksessa ja jotka osallistuvat suoraan hanketyöhön.

Tukikelpoinen kulu on palkkakulu siltä ajalta, jolloin työntekijä tekee töitä hankkeessa.

Hankkeeseen käytetystä työajasta tulee tehdä työajanseuranta sen todentamiseksi, ettei EU-tuella rahoiteta tuen vastaanottajan varsinaista toimintaa. Esimerkiksi

työsopimukseen sisältyvää työajan pelkkää jakamista sopivalla tavalla ei pidetä riittävänä todentamisena tässä tapauksessa. Työajanseurantaan tulee sisältyä henkilön nimi, tuntimäärä päivässä ja tehdyn työn kuvaus. Työajanseurannan tulee olla

työntekijän ja todistajan allekirjoittama. Osa-aikaisen henkilökunnan tuntipalkka lasketaan seuraavalla tavalla:

Tuntipalkka = bruttokuukausipalkka lisättynä lomakorvauksella ja sosiaalkuluilla sekä jaettuna 165 tunnilla kuukautta kohti.

Laskentamallilla laskettua sairauslomaa ei saa sisällyttää tuntipalkkalaskelmaan.

Tuen vastaanottajan hankkeen kokoaikaiselle työntekijälle maksama sairausajan palkka on tukikelpoinen, samoin osa-aikaiselle

työntekijälle, joka käyttää koko työaikansa hankkeeseen. Jos osa- aikainen työntekijä tekee vain tiettyjä hankkeen työtehtäviä

(tuntipalkalla) ja osan työajasta varsinaisessa tai muussa toiminnassa, ei sairausajan palkka ole tukikelpoinen.

Todistus työtehtävistä vapauttamisesta koskee julkisen sektorin, hankkeessa työssä olevaa henkilökuntaa. Todistus tarvitaan osoittamaan hanketoiminnan olevan muuta toimintaa täydentävää, ts. sitä tehdään varsinaisen työn lisäksi, eikä siihen sisälly julkisen toimijan laillista vastuuta tai jatkuvaa hallintoa, valvontaa tai seurantaa.

Todistuksesta tulee käydä ilmi, että henkilö on vapautettu varsinaisista työtehtävistään hankkeessa toimimista varten. Todistuksesta tulee käydä ilmi myös työntekijän

hankkeessa toimima ajanjakso ja arvioitu tehdyn työn määrä. Todistus pitää kirjoittaa sekä koko- että osa-aikaisille työntekijöille. Todistus tulee olla henkilön esimiehen allekirjoittama.

Todistus työtehtävistä vapauttamisesta ja palkkalaskelma tulee, mikäli mahdollista, oheistaa jo hankehakemukseen. Ellei tämä ole mahdollista, se tulee oheistaa

ensimmäiseen hankkeelle maksettavasta rahoituksesta jätettävään hakemukseen, johon kyseiset kustannukset on kirjattu.

Ulkoiset palvelut

Ulkoisista palveluista puhutaan silloin, kun tuen vastaanottaja ostaa osaamista tai palveluita ulkopuolelta. Tuen vastaanottajalla ei tällöin ole työnantajavastuuta.

Tämäntyyppisiin ostoihin sisältyy usein myös kilpailuttamisvaatimus. Laskuista tulee käydä ilmi, mikä palvelu on suoritettu, käytetty aika ja tuntikustannus.

Alihankkija- tai konsulttisopimuksen kustannukset eivät ole tukikelpoisia, mikäli alihankinta lisää hankkeen kuluja tuomatta hankkeeseen vastaavaa lisäarvoa.

Mikäli tuen vastaanottaja on hankintaosasto, tulee hankinnassa noudattaa lakia julkisista hankinnoista. Hankintamenettelyn eri vaiheet tulee kirjata muistiin kirjallisesti ja hankintaperusteet tulee kyetä pyynnöstä todentamaan kansalliselle tarkastajalle ja hallintoviranomaiselle.

Termi hankintayksikkö kattaa sellaiset yhtiöt, yhdistykset, yhteisöt ja säätiöt, jotka on perustettu kattamaan yleisen edun mukaiset tarpeet edellyttäen, että tarve ei ole

luonteeltaan teollinen eikä kaupallinen, ja jonka pääoma on pääasiassa hankittu valtiolta, kunnalta, maakäräjiltä tai muulta hankintayksiköltä. Hankintayksiköksi lasketaan myös ne järjestöt, joiden johtokunnan jäsenistä enemmän kuin puolet on valtion, kunnan, maakäräjien tai muun hankintayksikön nimeämiä.

Mikäli tuen vastaanottajaa ei koske laki julkisista hankinnoista, tulee soveltaa liiketoimipohjaista hankintatapaa. Tuen vastaanottajan tulee pystyä vahvistamaan hankintamenettelyn eri vaiheet, ja hankintaperusteet tulee pyynnöstä pystyä näyttämään hallintoviranomaiselle tai kansalliselle tarkastajalle. Jotta tietyn kulun katsotaan olevan tukeen oikeuttava, tulee sen olla syntynyt "muulla tavalla liiketoimintapohjaisilla ehdoilla", mikä merkitsee kilpailuttamisperiaatteen käyttämistä tavaroiden tai palveluiden hankinnassa.

Toimitilakulut

Tuen vastaanottajan maksama vuokra erityisesti hankkeen toteuttamiseen vuokrattavista ja käytettävistä toimitiloista on tukikelpoinen. Vuokrasopimus tulee, mikäli mahdollista, oheistaa jo hankehakemukseen, mutta ellei tämä ole mahdollista, se tulee oheistaa ensimmäiseen hankkeelle maksettavasta rahoituksesta jätettävään hakemukseen, johon nämä kustannukset on kirjattu.

Kustannukset tuen vastaanottajan omistamista toimitiloista voivat olla tukikelpoisia, mikäli on olemassa valmis malli todellisten toimitilakulujen (kuten sähkö-, vesi- ja lämpökulujen) laskemiseksi niiltä osin, kuin toimitiloja käytetään hankkeessa. Vuokrat ja lainanlyhennykset eivät saa sisältyä laskentamalliin.

Hankkeen toimitilakulut = Kokonaiskulut toimitiloista/kokonaispinta-ala neliömetreinä

* hankkeessa käytetyn tilan pinta-ala.

Investoinnit

Pysyvään käyttöön tarkoitettujen varusteiden hankkiminen eli tavarat, jotka eivät ole kulutusmateriaalia tai -tarvikkeita, lasketaan investoinneiksi. Investoinneilla tulee olla vähintään kolmeksi vuodeksi arvioitu taloudellinen käyttöaika.

Hanketta rasittavat investoinnit tulee olla hankkeeseen budjetoituja ja

rahoituspäätöksessä hyväksyttyjä. Koko hankintakulu otetaan suoraan mukaan tukeen oikeuttavana kuluna. Jos investointi myydään tai siirretään johonkin toiseen toimintaan hankkeen aikana, sen myyntitulo on kirjattava hankkeelle.

Matkat ja majoitus

Hankkeeseen liittyvät matka- ja majoituskustannukset ovat tukikelpoisia, mikäli ne on hyväksytty rahoituspäätöksessä. Erittelystä on käytävä ilmi, kuka on matkustanut, ja matkan tarkoitus. Matka- ja majoituskuluissa on käytettävä taloudellisesti edullisinta vaihtoehtoa. Tukialueen ulkopuolelle tehtävät matkat ovat tukikelpoisia mikäli matkasta saatava hyöty tulee ohjelma-alueelle.

Muut kustannukset

Muita kustannuksia ovat kustannukset, jotka eivät voi kuulua muihin kustannuslajeihin.

Näitä ovat markkinointi-, toimistotarvike- ja puhelinkulut sekä ulkomaanmaksuista aiheutuvat kulut. Esitteiden, käyntikorttien, mainosten yms. aiheuttamat kulut ovat tukikelpoisia ainoastaan silloin, kun niissä on EU-logo ja viittaus Euroopan unioniin.

Tämä koskee pienimuotoisia mainosvälineitä. Muissa tapauksessa tulee ilmoittaa rahasto, josta rahoitus on myönnetty, Euroopan aluekehitysrahasto.

Hankkeesta saatavat tulot

Suoraan hanketoiminnasta saatu tulo tulee tilittää hankkeelle. Tulo vähennetään tukeen oikeuttavista kustannuksista. Hankkeesta saatavilla tuloilla tarkoitetaan esimerkiksi kurssi- tai seminaarimaksuja, myynti- tai vuokratuloja.

Muut kuin rahana maksettavat avustukset

Muu kuin rahana maksettava julkinen rahoitus käsitellään hankkeen kustannuksena, jota tuen vastaanottaja ei maksa. Rahoitus on samalla hankkeen vastinrahoitusosuutta, nk.

julkista suoraa rahoitusta. Tämän rahoituksen todentamiseksi edellytetään siltä toimijalta, joka kirjaa kustannuksen kirjanpitoon ja maksaa sen, todistus

rahoitushakemukseen. Mikäli suora rahoituskustannus käsittää palkkoja, se tulee todentaa samalla tavoin kuin oman henkilökunnan palkkakustannukset.

Yksityinen rahoitus muussa muodossa kuin rahana maksettavana ja vapaaehtoistyönä (palkattomana työnä) ei ole tukikelpoinen eikä siten kuulu hankkeen kustannuksiin.

Mikäli muu kuin rahana maksettava julkinen rahoitus ei toteudu rahoituspäätöksen ja hankebudjetin mukaisena, se voi pienentää myös Euroopan aluekehitysrahastosta myönnettävää tukea.

Vapaaehtoistyö ja oma työ

Vapaaehtoistyö ja oma työ ovat kuluja hankkeeseen kuuluvasta työstä, mutta tuen saaja ei maksa niistä korvausta eikä kirjaa niitä kirjanpitoonsa. Vapaaehtoistyö on

yksityishenkilöiden tai aatteellisten yhdistysten suorittamaa palkatonta työtä. Työn arvo lasketaan kyseisestä työtehtävästä normaalisti maksettavan tuntipalkan mukaan,

kuitenkin enintään 20 euroa tunti. Työntekijöiden tai yksityisyrittäjän omasta työstä aiheutuu aina palkkakustannuksia, jotka joku on maksanut. Tuntikorvausta, arvoltaan 25 euroa, voidaan käyttää, jos tuen vastaanottaja ei halua todentaa korkeampia kuluja.

Vapaaehtoistyöstä ja omasta työstä tulee aina tehdä työajanseuranta, josta käy ilmi henkilön nimi, tuntimäärä kuukaudessa ja kulut tuntia kohti.

Rahoitus

EU-tuen maksimiprosentti prioriteettien 1–3 hankkeissa on 60 % ohjelman julkisesta kokonaisrahoituksesta. Prioriteetin 4 hankkeissa se on 65 % ohjelman julkisesta kokonaisrahoituksesta.

Norjassa tukiprosentti on 50 % kaikissa hankkeissa.

Kansallinen julkinen rahoitus (pääoma)

EU-rahoitusta ja Norjan Interreg-rahoitusta tulee aina täydentää kansallisella julkisella rahoituksella. Tuen saaminen edellyttää, että kansallinen julkinen rahoitusosuus on myönnetty. Julkiseen rahoitusosuuteen lasketaan kuuluvaksi valtion elinten, kuntien, maakäräjien, kunnallisten yhteistyöelinten jne. myöntämä rahoitus. Lead Partner tai yhteistyökumppani hakee rahoituksen julkisilta vastinrahoittajilta.

EU:rahoituksen myöntäminen edellyttää, että myös kansallinen julkinen rahoitusosuus, joka on vähintään 40 % hankkeen julkisesta rahoituksesta prioriteettien 1–3 hankkeissa, on myönnetty. Prioriteetin 4 hankkeissa edellytetään, että vähintään 35 %:n kansallinen julkinen rahoitusosuus hankkeen julkisesta rahoituksesta on myönnetty.

Norjan Interreg-rahoituksen myöntäminen edellyttää vähintään 50 %:n julkista rahoitusosuutta hankkeen julkisesta rahoituksesta. Tämä koskee kaikkia prioriteetteja.

Kansallinen julkinen suora rahoitus

Julkinen rahoitusosuus voi muodostua muustakin kuin rahana maksettavasta rahoituksesta. Muun kuin rahana maksettavan rahoituksen laskentaperusteet on

 ovat lisäkustannuksia, toisin sanoen ne ovat muita kuin tuen vastaanottajan varsinaisen toiminnan aiheuttamia kustannuksia

 on kirjattu kirjanpitoon ja tuen vastaanottajalla on erilliset tilitykset

 ovat tuen vastaanottajan maksamia

 on kirjattu kirjanpitoon ja ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamisen kannalta

 on ilmoitettu rahoituspäätöksessä, budjetissa ja toiminnoissa

 ovat syntyneet hankeaikana, joka on ilmoitettu rahoituspäätöksessä

 voidaan vahvistaa tuen vastaanottajan toimesta laskuilla, palkkalistoilla, kirjanpidolla jne.

 ovat syntyneet julkisen kilpailuttamisen kautta tai muuten liiketoiminnassa käytettävin ehdoin

oheistettava rahoituksen myöntämisestä annettavaan todistukseen. Myös muu kuin rahana myönnettävä julkinen rahoitus on ilmoitettava kuluina kustannusbudjetissa.

Yksityinen rahoitus

Yksityinen rahoitus ei ole edellytyksenä EU-rahoituksen myöntämiselle. Se on kuitenkin positiivinen kriteeri hankkeita priorisoitaessa.

Tukikelpoiset kustannukset

Suorat kulut oikeuttavat tukeen, jos ne

Kustannukset, jotka tietyissä tapauksissa voivat olla tukikelpoisia

Välilliset kustannukset voivat olla tukikelpoisia edellyttäen, että ne perustuvat todellisiin kuluihin, jotka liittyvät tehtävän suorittamiseen tai keskimääräisiin todellisiin kustannuksiin, jotka liittyvät samantyyppisiin tehtäviin. Laskentamallin laskemisperusteet tulee kirjata asiakirjoihin ja tarkistaa säännöllisin väliajoin. Arvioitu kustannus tulee ilmoittaa hyväksyttynä rahoituspäätöksessä.

Edustus

Edustuskustannusten mukaan ottaminen on hyvin rajattu. Ne voivat kuitenkin olla tukikelpoisia, mikäli hanke on sentyyppinen, että edustaminen on välttämätöntä.

Edustuskuluja esitettäessä on yhteys rahoituspäätöksessä kuvattuun toimintaan käytävä selkeästi ilmi. Osanottajaluettelo tulee oheistaa kyseistä edustustilaisuutta koskevaan laskuun. Alkoholikulut eivät ole tukikelpoisia.

Liisaus

Tämäntyyppisiä sopimuksia tulee käytännön syistä välttää. Liisauksesta aiheutuvat kulut voivat kuitenkin tietyin edellytyksin olla tukikelpoisia. Lisätietoja saa ottamalla yhteyttä sihteeristöön.

Tukikelvottomat kustannukset

 Ennen hankepäätöksessä ilmoitettuja aloitus- ja päättymispäivämääriä syntyneet kustannukset, esimerkiksi hakemuksen laatimisesta

aiheutuneet kustannukset

 Irtaimiston ja käyttöomaisuuden poistot, jotka on kirjattu suoraan tai ovat aikaisempia ostoja

 Pankkimaksut, korkokulut ja rahoitustoimien maksut, poikkeuksena ulkomaanmaksujen kulut

 Käytetty irtaimisto

 Sakot, rangaistusmaksut ja oikeudenkäyntikulut

 Velan korot ja viivästysmaksut

 Kulut vastuusitoumuksien asettamisesta/lunastamisesta, takuu- ja muista sitoumuksista hankkeen laskuun

 Valuuttatappiot

 Hankkeen jäsenten palkkaedut, esim. yksityiset eläkevakuutukset

 Toiseen EU-hankkeen kulut

 Maksuttomat palvelut julkisilta/valtion viranomaisilta

 Alv-velvollisen tuen vastaanottajan arvonlisävero

 Palkinnot ja lahjat

 Yhtiön hallituksen jäsenten palkkiot

 Avustukset ja sponsorointi

 Tilintarkastuskustannukset (poikkeuksena Suomen kansallisen tarkastajan kustannukset)

Lisätietoja

Tilanne-/loppuraportti

Raporttien tarkoituksena on antaa kuva hankkeen edistymisestä ja suoritetuista toiminnoista.

Tilanneraportit tulee oheistaa jokaiseen tuen maksuhakemukseen. Raportissa on annettava tiedot suoritetuista toiminnoista ajanjaksona, jota maksuhakemus koskee.

Loppuraportti tulee olla yksityiskohtainen kuvaus koko hankeajan toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. Raportissa on tärkeää selostaa kaikkien rahoituspäätöksessä ilmoitettujen indikaattoreiden tulokset. Oheista mahdolliset esitteet, lehtileikkeet jne..

Kuinka paljon maksetaan?

EU-tuen ennakkomaksut

Rakennerahastovaroista voidaan maksaa ennakkoa silloin, kun hankkeen tuen vastaanottaja on:

 aatteellinen yhdistys

 paikallinen osuustoimintayhdistys

 yleishyödyllinen säätiö

Ennakkona maksetaan 50 % myönnetystä EU-tuesta, kuitenkin enintään 26 000 euroa.

Hakemus ennakon maksamisesta tulee jättää sihteeristöön kirjallisena käyttäen

tarkoitusta varten laadittua lomaketta. Muista, että ennakkoa saaneiden hankkeiden pitää tästä huolimatta jättää maksuhakemukset ennalta ilmoitettuina ajankohtina. Kaikki raportointia ja maksuhakemuksia koskevat säännöt ja vaatimukset koskevat myös ko.

hankkeita.

Huomio! EU-tuesta voidaan maksaa enintään 80 % osasuorituksina. Loput 20 % myönnetystä EU-tuesta maksetaan vasta sen jälkeen, kun sihteeristö on hyväksynyt hankkeen loppuselvityksen ja -raportin

Tositteiden arkistointi

Tuen vastaanottajan tulee säilyttää alkuperäiset tositteet 31.08.2020 asti. Mikäli tuen vastaanottajan toiminta organisoidaan uudelleen tai muuttuu, tulee arkistointi- ja dokumentointisuunnitelmissa ilmoittaa, missä alkuperäiset tositteet ovat.

Tiedotus- ja julkisuusvaatimukset

Tuen vastaanottajalla on velvollisuus antaa kaikissa hankkeeseen sisältyvissä

toiminnoissa tietoja ja varustaa toimipaikat ”Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama”

tiedotteella. Tuen vastaanottajan tulee varmistaa, että yleisölle, hankkeeseen osallistuville ja muille tiedotetaan, että hanke on EAKR:n osittain rahoittama.

Sopimukset

Yhteistyöhön liittyvät säännöt tulee kirjata kaikkien hankkeeseen osallistuvien tuen vastaanottajien väliseen sopimukseen. Sopimukseen tulee sisältyä muiden muassa määräykset, jotka takaavat järkevän taloushallinnon käsittäen rutiinit, kuinka virheellisesti maksettu tuki maksetaan takaisin.

Päätöksen uudelleenarviointi ja peruuttaminen

Hallintoviranomaisella on oikeus ottaa rahoituspäätös uudelleen harkittavaksi tai peruuttaa se tietyissä tapauksissa koskien koko päätöstä tai osaa siitä. Päätöksen uudelleenarviointi tai peruuttaminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun päätös on tehty yhteisön sääntöjen vastaisesti ja kun päätös on tehty tuen vastaanottajan antamien väärien, harhaanjohtavien tai epätäydellisten tietojen pohjalta. Päätöksen uudelleenarviointi tai sen peruuttaminen voivat tulla kysymykseen myös silloin, kun tuen vastaanottaja ei noudata rahoituspäätöksen ehtoja ja sääntöjä.

Takaisinmaksuvelvollisuus

Mikäli rahoituspäätös otetaan uudelleen harkintaan tai peruutetaan, tuen vastaanottaja on velvollinen maksamaan takaisin tuen, jonka hän on vastaanottanut

rahoituspäätöksen, yhteisön sääntöjen tai ohjelma-asiakirjan vastaisesti.

Raportointi komissiolle

Jäsenvaltioiden tulee tiedottaa komissiolle tuen maksuhakemuksiin liittyvistä takaisinmaksuvaatimuksista ja virheellisyyksistä.

MUISTILISTA

1. Jokaisella hankkeella tulee olla erillinen kirjanpito, mikä merkitsee sitä, että hankkeeseen kuuluvat kustannukset, rahoitus ja tulot pitää pystyä lukemaan suoraan kirjanpidosta riippumatta siitä,

harjoitetaanko muuta toimintaa samanaikaisesti.

2. Kaikki hankkeeseen tulevat, rahoituspäätöksestä poikkeavat muutokset tulee hyväksyttää sihteeristöllä.

3. Kaikkien hankintayksiköiden tulee noudattaa julkisista hankinnoista annettuja lakeja.

4. Rahoituspäätöksen erityisehdot tulee aina ottaa huomioon ja niitä on noudatettava.

5. Horisontaalisten kriteereiden tulee antaa leimansa hankkeen toteuttamiselle.

6. Suunnittele hankkeen maksuvalmius, sillä kaikki menot tulee olla maksettuina maksuhakemusta jätettäessä. Loput 20 % EU-tuesta maksetaan vasta kun, hankkeen loppuselvitys on hyväksytty.

7. Menojen tulee olla hankkeen ja sen toimintojen menoja.

8. Ainoastaan todelliset kulut hyväksytään – ei laskentamalleja 9. Maksuhakemukseen mukaan otettavien menojen pitää olla

kirjanpitoon kirjattuja ja maksettuja rahoituspäätöksessä ilmoitetun hankeajan aikana

10. Laskut tulee olla osoitettuna tuen vastaanottajalle.

11. Julkinen kansallinen rahoitusosuus tulee olla maksettu hakijalle ennen EU-tuen maksamista.

12. Arvonlisäveroa ei tule sisällyttää kirjanpitoon, mikäli hakija saa vähentää sen hanketoiminnassa.

13. Tilanne-/loppuraportti tulee oheistaa maksuhakemukseen.

14. Kaikki taloudenpitoon liittyvä materiaali, kuten alkuperäiset tositteet, hankintaperusteet ja työajanseurannat tulee säilyttää 31. elokuuta 2020 asti.

15. Älä unohda ilmoittaa kyltein ja muilla tiedottamiskeinoilla hankkeesi saamasta EU-tuesta!