Koppnäsudden ja Stormärsan ranta-alueen asemakaava ja asemakaavan muutos,
joka koskee 4. kaupunginosan kiinteistöjä 468-5, 468-7, 468-8, 468-9, 468-10, 469-3, 9903-1;
5. kaupunginosan kiinteistöä 5-542-1
sekä osia kiinteistöistä 408-18-0, 4-9901-0000 ja 408-8-9
Detaljplan och detaljplaneändring för Koppnäsudden och Stormärsans strandområde,
som berör fastigheter 468-5, 468-7,
468-8, 468-9, 468-10, 469-3, 9903-1 i 4:e stadsdelen;
fastigheten 5-542-1 i 5:e stadsdelen
samt delar av fastigheter 408-18-0, 4-9901-0000 och 408-8-9
Asemakaavan selostus Detaljplanebeskrivning
11.9.2018/28.01.2021/15.11.2021
KH / STST 1.11.2021 325 §
KH / STST 15.02.2021 40 §
YMP / MILJÖ 28.01.2021 4 § YMP / MILJÖ 10.12.2020 181 §
YMP / MILJÖ 11.04.2019 48 §
YMP / MILJÖ 27.9.2018 123 §
YMP / MILJÖ 8.3.2017 34 §
Vireilletulo / Anhängiggörande 8.3.2017 34 §
Kh / Stst 2.6.2014 124 §
YMP / MILJÖ 14.5.2014 69 §
Hangon kaupunki, Tekninen ja ympäristövirasto, Maankäyttöosasto Hangö stad, Tekniska och miljöverket, Markanvändningsavdelningen
Suunnittelu ja osallistuminen lyhyesti kaavaprosessin eri vaiheissa:
ASIA 472/2014
Hyväksymisvaihe
Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan.
Ilmoitus kaavan hyväksymisestä.
Mahdollisuus kirjallisen valituksen tekoon.
Kuulutus kaavan voimaan tulosta.
Aloitusvaihe
Aloite kaavan laatimisesta.
Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63§)
Valmisteluvaihe
Perusselvitysten laadinta,valmisteluvaiheen vuorovaikutusmateriaali ja muu aineisto nähtävillä (MRL 62§).
Tilaisuus mielipiteen esittämiseen.
Saadun palautteen käsittely.
Ehdotusvaihe
Kaavaehdotus valmistuu ja on nähtävillä (MRL 65§).
Mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen tekoon.
Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin.
Kort om planering och deltagande i planeringsprocessens
olika faser:
Godkännandefas
Stadsfullmäktige godkänner planen.
Meddelande om planens godkännande.
Möjlighet till skriftliga besvär.
Kungörande om planens ikraftträdande.
Inledningsfas
Initiativ till uppgörande av planen.
Meddelande om anhängiggörandet av planlägg- ningen samt program om deltagande och bedöm- ning (MBL 63 §).
Beredningsfas
Grundutredningar görs, beredningsfasens mate- rial för växelverkan och övrigt material finns till påseende (MBL 62§).
Tillfälle att uttala sin åsikt.
Behandling av respons.
Förslagsfas
Planförslaget färdigställs och finns till påseende (MBL 65 §).
Möjlighet att göra anmärkningar och ge utlåtanden.
Genmälen till utlåtanden och anmärkningar.
ÄRENDE 472/2014
Valokuvat, teemakartat, pohjakartat ja ilmakuvat
© Hangon kaupungin maankäyttöosasto Fotografier, temakartor, grundkartor och flygfoto- grafier
© Hangö stads markanvändningsdelning
1 Perus- ja tunnistetiedot
1.1 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Hankoniemen pohjoispuo- lella, kantakaupungin alueella. Alue on pinta-alal- taan noin 116 ha.
1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus
Asemakaavan selostus koskee 15.11.2021 päivättyä asemakaavakarttaa.
Kaavan nimi:
Koppnäsudden ja Stormärsan ranta-alueen asema- kaava ja asemakaavan muutos
Kaavatunnus:
004273
Kaavan laatija:
Kukka-Maaria Luukkonen,
Kaupungingeodeetti, Hangon kaupunki
Asemakaavatyön tavoitteena on tarkistaa asema- kaava yleiskaavan mukaiseksi huomioiden suunnit- telualueella käynnissä olevat hankkeet ja tulevat tarpeet.
1. Bas- och identifikationsuppgifter
1.2 Planområdets läge
Planeringsområdet befinner sig på norra sidan av hangöudden i stamstaden. Området är ca 116 ha.
1.2 Planens namn och syfte
Planens beskrivning gäller detaljplanekartan daterad den 15.11.2021.
Planens namn:
Detaljplan och detaljplaneändring för Koppnäsud- den och Stormärsans strandområde
Planens nr:
004273
Den som utarbetat planen:
Kukka-Maaria Luukkonen Stadsgeodet, Hangö stad
Planläggningsarbetets mål är att justera detaljpla- nen så att den överensstämmer med generalplanen och beaktar de projekt och kommande behov som finns på planeringsområdet.
Planeringsområdets preliminära avgränsning och place- ring på guidekartan. Planläggnigens närkonsekvensområ- de har avgränsats med den röda streckade linjen.
Suunnittelualueen alustava rajaus ja sijainti opaskartalla.
Punaisella katkoviivalla on osoitettu kaavoituksen lähivai- kutusalue.
Sisällysluettelo | Innehållsförteckning
1. Bas- och identifikationsuppgifter 3
1.1 Planområdets läge 3
1.2 Planens namn och syfte 3
2 Sammandrag 6
2.1 Olika skeden i planprocessen 6
2.2 Detaljplanen 6
3 Utgångspunkter 7
3.1 En allmän beskrivning av området 7
3.2 Den byggda miljön 8
3.3 Naturmiljön 10
3.4 Markägoförhållanden 13
3.5 Planeringssituation 14
4 Olika skeden i planeringen 15 4.1 Behovet av detaljplanering,
planeringsstart och beslut som gäller denna 15
4.2 Deltagande och samarbete 15
4.3 Målsättningar enligt utgångsmaterialet 16 4.4 Målsättningar som uppkommit under
processen, precisering av målen 16 5 Redogörelse för detaljplanen 19
5.1 Planens struktur 19
5.2 Områdesreserveringar 19
5.2.1 Kvartersområden 19
5.2.2 Övriga områden 20
5.3 Planens konsekvenser 23
5.3.1 Konsekvenser för den byggda miljön 23 5.3.2 Konsekvenser för naturen
och naturmiljön 24
5.4 Namn 24
6 Genomförande av detaljplanen 24
7. Kontaktuppgifter 25
1 Perus- ja tunnistetiedot 3
1.1 Kaava-alueen sijainti 3
1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 3
2 Tiivistelmä 6
2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6
2.2 Asemakaava 6
3 Lähtökohdat 7
3.1 Alueen yleiskuvaus 7
3.2 Rakennettu ympäristö 8
3.3 Luonnonympäristö 10
3.4 Maanomistus 13
3.5 Suunnittelutilanne 14
4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve,
käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset 15 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 15 4.3. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 16 4.4 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet,
tavoitteiden tarkentuminen 16
5 Asemakaavan kuvaus 19
5.1 Kaavan rakenne 19
5.2 Aluevaraukset 19
5.2.1 Korttelialueet 19
5.2.2 Muut alueet 20
5.3 Kaavan vaikutukset 23
5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 23 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnon-
ympäristöön 24
5.4 Nimistö 24
6 Asemakaavan toteutus 24
7. Yhteystiedot 25
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Liite 1. Yleinen liikennesuunnitelma Liite 2. Asemakaavan seurantalomakeLuettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
• Silvestris luontoselvitys Oy. 2020. Hanko, Koppnäsudden, Viitasammakko- ja paahdeympäristöselvitys.
• Hangon talousmetsien metsäselvitys 2019, Silvestris luontoselvitys Oy.
• Mikroliitti Oy. 2019. Koppnäsuddenin ja Stormärsan ranta-alueen asemakaavan muutosalueen arkeolo- ginen inventointi.
• Silvestris luontoselvitys Oy. 2019. Koppnäsudden ja Tulliniemen ranta, lepakko- ja ekologisten yhteyksien selvitys.
• M-M Huovinen, 2018 TAMK. Hangon kaupungin asukkaiden mielipiteitä ja toiveita Märsan metsän käy- töstä ja hoidosta.
• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2018
• Pöyry Finland Oy. 2017. Hangon kaupunki, Koppnäsuddenin ja Stormärsan ranta-alueen asemakaava.
Luontoselvitys 2017.
• Faunatica Oy. 2011. Hangon kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen alueella sijaitsevat ekologiset käytä- vät sekä lepakkoselvitys.
• Missä maat on mainiommat - Uudenmaan kulttuuriympäristöt
• Liikenneturvallisuussuunnitelma 2008
• Yleiskaavan liikenneselvitys 2008
• Nyström, Stig. 1984. ”Krasnij gangut” : kort om och kring Hangöudd 1940-1941.
Förteckning över bilagor till beskrivningen Bilaga 1. Allmän trafikplan
Bilaga 2. Blankett för uppföljning av detaljplanen
Förteckning över andra handlingar, bakgrundsutredningar och källmaterial som berör planen
• Silvestris luontoselvitys Oy. 2020. Hangö, Koppnäsudden, Utredning av åkergroda och solexponerad miljö.
• Hangö ekonomiskogs skogsutredning 2019, Silvestris luontoselvitys Oy.
• Mikroliitti Oy. 2019. Arkeologisk inventering för Koppnäsuddens och Stormärsans strandområdes detal- jplaneändring.
• Silvestris luontoselvitys Oy. 2019. Koppnäsudden och Tulluddens strand, Utredning om fladdermöss och ekologiska korridorer.
• M-M Huovinen, 2018 TAMK. Hangö stads invånares åsikter och önskemål om Märsan skogens användning och skötsel.
• Program för deltagande och bedömning 12.9.2018
• Pöyry Finland Oy. 2017. Hangon kaupunki, Koppnäsuddenin ja Stormärsan ranta-alueen asemakaava. Na- turutredning 2017.
• Faunatica Oy. 2011. Utredning om ekologiska korridorer och fladdermöss inom generalplaneområdet i Hangö stamstad.
• Missä maat on mainiommat - Uudenmaan kulttuuriympäristöt 2012
• Trafiksäkerhetsplan 2008
• Generalplanens trafikutredning 2008
• Nyström, Stig. 1984. ”Krasnij gangut” : kort om och kring Hangöudd 1940-1941.
2 Tiivistelmä
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Koppnäsuddenin ja Stormärsan ranta-alueiden ase- makaava ja asemakaavan muutos on kaavoitusoh- jelman mukainen. Kaupunginhallitus on 2.6.2014 § 124 päättänyt ympäristölautakunnan esityksen mu- kaisesti käynnistää asemakaavatyön.
Ympäristölautakunta on asettanut asemakaavatyön vireille ja hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuun- nitelman kokouksessaan 8.3.2017 § 34. Kaavan vi- reilletulosta kuulutettiin 23.3.2017 Hangonlehdessä ja Etelä-Uusimaassa. Osallistumis- ja arviointisuun- nitelma on ollut nähtävillä teknisessä ja ympäristö- virastossa 27.3.2017 alkaen. Ympäristölautakunta päätti asettaa kaavaluonnoksen nähtäville ja hyväk- syä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 27.9.2018. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 5.11-7.12.2018. Kaavaluonnoksen palaut- teen vastineet hyväksyttiin ympäristölautakunnan kokouksessa 11.4.2019 ja päivitettiin kokouksessa 10.12.2020. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 12.4- 12.5.2021, ja 3.5.2021 järjestettiin kaikille avoin info- ja keskustelutilaisuus etäkokouksena. Kaava- ehdotuksen palautteen vastineet hyväksyttiin kau- punginhallituksen kokouksessa 1.11.2021.
2.2 Asemakaava
Asemakaava noudattelee kantakaupungin yleiskaa- vaa. Stormärsan metsä- ja ranta-alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL). Koppnäsuddenille on sijoi- tettu venevalkama, satama- ja venesatama-
alueita (LV ja LS) sekä teollisuus- ja varastorakennus- ten korttelialueita (T ja TV).
Telakkatien linjausta on tarkistettu. Hemming Elfvin- gintien ja teollisuusraiteen varaukset on säilytetty ennallaan. Hemming Elfvingintien nimi muuttuu eh- dotuksessa Koneentie:ksi.
2 Sammandrag
2.1 Olika skeden i planprocessen
Detaljplan och detaljplaneändring för Koppnäsud- den och Stormärsans strandområde ingår i plan- läggningsprogrammet. Stadsstyrelsen har 2.6.2014
§ 124 beslutat att inleda detaljplanarbetet i enlighet med miljönämndens förslag.
Miljönämnden har anhängiggjort planläggningsar- betet och har godkänt programmet för deltagande och bedömning vid sitt sammanträde 8.3.2017 § 34.
Anhängiggörandet har 23.3.2017 kungjorts i Hangö- tidningen och Etelä-Uusimaa. Programmet för del- tagande och bedömning har funnits till påseende vid tekniska och miljöverket fr.o.m. 27.3.2017. Mil- jönämnden beslöt att lägga planutkastet till påse- ende och att godkänna den uppdaterade planen för deltagande och bedömning på sitt möte 27.9.2018.
Planförslaget har varit till påseende 5.11.-7.12.2018.
Bemötanden för planutkastets respons godkändes på miljönämndens möte 11.04.2019 och uppdatera- des på mötet 10.12.2020. Planförslaget har varit till påseende 12.4-12.5.2021, och 3.5.2021 ordnades ett för alla öppet info- och diskussionstillfälle som distasmöte. Bemötanden till planförslagets respons har godkänts på stadsstyrelsens möte 1.11.2021.
2.2 Detaljplanen
Detaljplanen följer stamstadens generalplan. Skogs- och strandområdena i Stormärsan har betecknats som närrekreationsområde (VL). På Koppnäsudden har placerats småbåtshamn-, hamn- och
båthamnsområden (LV och LS) samt kvartersom- råden för industri- och lagerbyggnader (T och TV).
Slipvägens linjeföring har justerats. Hemming Elfv- ingvägen och industribanans reserveringar har bev- arats som förut. Hemming Elfvningvägens benämn- ing ändras i förslaget till Maskinvägen.
Koppnäsudden ja Stormärsan. Viistokuva 10.7.2017. / Koppnäsudden och Stormärsan. Snedbild 10.7.2017.
3 Lähtökohdat
3.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee Hankoniemen pohjoispuo- lella, kantakaupungin alueella. Alue on pinta-alal- taan noin 116 ha.
Koppnäsuddenin niemellä sijaitsee konepajatoi- mintaa, tiloja veneiden säilytys- ja huoltotoimintaa varten, Suomen meripelastusseuran tukikohta sekä kalavajoja.
Hieman alle puolet kaava-alueesta on metsää, jota asukkaat käyttävät ulkoiluun. Stormärsan ranta ei ole virallinen uimaranta.
3 Utgångspunkter
3.1 En allmän beskrivning av området
Planeringsområdet befinner sig i stamstaden på nor- ra sidan av Hangöudden. Området är ca 116 ha.På Koppnäsudden finns maskinverkstadverksamhet, utrymmen för förvaring och service av båtar, Fin- lands sjöräddningssällskaps bas och fiskebodar.
Litet under hälften av planområdet består av skog som invånarna nyttjar för friluftsliv. Stormärsans strand är inte en officiell badstrand.
Hemming Elfvingin tie / Hemming Elfvings väg
Hangon venehuolto Ky / Hangö båtservice Kb
Metsää länsiosassa / Skogen på västa delen
MS-Steel Oy
Kalavajoja / Fiskebodar
Rantapolku, Stormärsan / Strandstigen, Stormärsan
3.2 Rakennettu ympäristö
Väestön rakenneSuunnittelualueella ei ole juurikaan asutusta.
Yhdyskuntarakenne
Koppnäsuddenin niemellä sijaitsee konepajatoimin- taa, tiloja veneiden säilytys- ja huoltotoimintaa var- ten, Suomen meripelastusseuran tukikohta sekä kalavajoja.
Kaupunkikuva
Koppnäsuddenilla sijaitsevat nosturit ja hallit hal- litsevat maisemaa mereltä ja Lillmärsan suunnalta.
Nosturit näkyvät selkeällä säällä myös Hankoniemen eteläpuolelta.
Stormärsan alue on mäntyvaltaista metsää.
Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta
Alueen yritykset työllistävät suoraan ja välillisesti yli 100 henkeä.
Alueen palvelut on suunnattu veneilijöille; tarjolla on telakka- ja huoltotoimintaa.
Virkistys
Stormärsan metsäalueet ovat asukkaiden virkistys- käytössä. Alueella ei ole ohjattuja ulkoilureittejä, mutta vuosien aikana metsäalueelle on syntynyt ti- heähkö polkuverkosto.
Koppnäsuddenin niemen itäpuolella on kalavajoja, jotka ovat virkistyskäytössä.
Liikenne
Telakkatie ei ole toteutunut asemakaavan mukaises- ti. Tien linjaus kulkee n. 100 metriä lännempänä kuin mitä voimassa olevissa kaavoissa on osoitettu.
Hemming Elfvingin tie ei ole toteutunut kokonai- suudessaan. Nykyisin ajo niemen kärkeen tapahtuu Panimonkadulta eikä Santalantieltä, kuten vuoden 1971 kaavassa on ollut tarkoituksena.
Hemming Elfvingin tien pohjoispuolella sijaitsee vanha ratapohja. Kadun eteläpuolella on osalta mat- kaa päällystämätön kevyen liikenteen väylä.
3.2 Den byggda miljön
Befolkningen på planområdetDet finns nästan ingen bosättning på planeringsom- rådet.
Samhällsstruktur
På Koppnäsudden finns verkstadsindustriverksam- het, utrymmen för förvaring och service av båtar, Finlands sjöräddningssällskaps bas och fiskebodar.
Stadsbild
Lyftkranarna och hallarna på Koppnäsudden domi- nerar landskapet sett från havets och Lillmärsans riktning. Lyftkranarna syns vid klart väder också från den södra sidan av Hangöudden.
Stormärsans område består av talldominerad skog.
Service, arbetsplatser, näringsverksamhet
Områdets företag sysselsätter direkt och indirekt över 100 personer.
Områdets service riktar sig till båtfarare; slip- och serviceverksamhet erbjuds.
Rekreation
Stormärsans skogsområden används av invånarna för rekreation. På området finns inga styrda frilufts- leder men under åren har på skogsområdet upp- kommit ett relativt tätt nätverk av stigar.
På den östra sidan av Koppnäsudden finns fiskebo- dar som är i rekreationsanvändning.
Trafik
Slipvägen har inte förverkligats enligt detaljplanen.
Vägens sträckning går ca 100 meter längre västerut än vad som anvisats i de gällande planerna.
Hemming Elfvings väg har inte verkställts i sin hel- het. Nuförtiden sker körning till uddens spets från Bryggaregatan och inte från Sandövägen såsom av- sikten var i planen från år 1971.
Norr om Hemming Elfvings väg finns en gammal järnvägsgrund. Söder om gatan löper en ställvis icke ytbelagd lätt trafikled.
Rakennettu kulttuuriympäristö Ei erityisiä kulttuuriympäristöjä.
Sotahistoria
Venevalkaman pohjoisosassa, 1989 vuoden asema- kaavassa, on eb -merkinnällä merkitty alue, jossa si- jaitsee pikakivääriasema/konekivääriasema.
Alueella tehdyn arkeologisen inventoinnin perus- teella kaikki varustukset ovat huonokuntoisia. Par- haimmassa kunnossa ovat Stormärsanin lahden ete- läpuoleisella hiekkakankaalla sijaitsevat rakenteet, erityisesti taisteluhaudat alueen keskiosassa.
Tekninen huolto
Suunnittelualue kuuluu vesihuollon piiriin. Alueella ei ole hulevesiverkostoa.
Den bebyggda kulturmiljön Inga särskilda kulturmiljöer.
Krigshistoria
På den norra delen av båtviken, detaljplanen från 1989, finns ett med eb-beteckning skyddat område på vilket finns en kulsprutegevärs-/maskingevärs- ställning.
På basis av den arkeologiska inventeringen som gjorts på område, är alla förskansningar i dåligt skick. I bästa form är de konstruktioner som finns på sandmon på södra sidan av Stormärsans vik, speci- ellt stridsgravarna i mitten av området.
Teknisk försörjning
Planeringsområdet hör till vattenförsörjningens om- råde. På området finns inget dagvattennät.
Vanha ratapohja Gamla järnvägen Vanha metsäautotie, Stormärsan
Gamla skogsbilvägen, Stormärsan
Suojeltavaksi ehdotettu sotahistoriallinen alue, sinipu-
naisella värjätty alue. (C) Mikroliitti Oy Krigshistoriskt område som föreslås att skyddas, områ- det färgat med rödblå färg. (C) Mikroliitti Oy
Ympäristön suojelu
Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita.
Ympäristöhäiriöt
MS-Steel Oy on raskaiden teräsrakenteiden, kuten nostureiden ja tuulivoimaloiden valmistamiseen, asennukseen ja siirtämiseen erikoistunut konepaja.
Yritys toimii niemen kärjessä. Toiminnasta aiheutuu jonkin verran melua, mutta lähistöllä ei ole asumista tai muuta meluherkkää toimintaa.
MS-Steel Oy:n toimintaan liittyvässä satamassa ei käsitellä kemikaaleja tai bulkkirahtia. Satama ei tar- joa jätteiden tai jäteöljyjen vastaanottopalvelua eikä sataman puolesta ole järjestetty polttoainehuoltoa.
3.3 Luonnonympäristö
MaisemarakenneKoppnäsuddenin niemi on puoliavointa maisemati- laa ja metsäalueet sulkeutunutta maisematilaa.
Maaperä
Maaperältään ranta-alue on hiekkaa, Koppnäsudde- nin teollisuusalue täytemaata ja muu kaava-alue on pääosin karkeaa hietaa.
Vesistöt ja vesitalous
Kaava-alue sijaitsee osittain pohjavesialueella. Kop- pnäsuddenin kärki ei ole pohjavesialuetta.
Tiivistelmä luontoselvityksistä
Stormärsan ranta-alue on melko luonnontilainen lu- kuun ottamatta länsiosassa sijaitsevia pienveneiden säilytyspaikkoja ja venevajoja. Se on osin niukkakas- vista sorarantaa, ja osin siinä kasvaa merenranta- niittyjen kasvilajistoa ja tervaleppiä. Iäkkäitä järeitä mäntyjä on sekä veneranta-alueella että Stormärsan rantapuustossa. Rannan tervalepikot, pieni kallio ja pieni rantaluhta ovat mahdollisia metsälain (10
§) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Ranta-alueen luontoarvot tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa, käytössä ja hoidossa niin, että sitä ei muuteta voimakkaasti.
Miljöskydd
Det finns inga miljöskyddsområden på planområdet.
Störningar i miljön
MS-Steel Oy är en maskinverkstad för tunga stål- konstruktioner som specialiserat sig på tillverkning, installation och flyttning av lyftkranar och vindkraft- verk. Företaget verkar på uddens spets. Verksam- heten förorsakar i någon mån buller men det finns ingen bosättning eller annan bullerkänslig verksam- het i närheten.
I MS-Steel Oy:s hamn hanteras inte kemikalier eller bulkfrakter. Hamnen erbjuder inte mottagningsser- vice för avfall eller spillolja och hamnen tillhandahål- ler inte heller bränsleservice.
3.3 Naturmiljön
LandskapsstrukturKoppnäsudden utgör ett halvöppet landskap och skogsområdena utgör slutna landskap.
Jordmån
Strandområdets jordmån består av sand. Koppnäs- uddens industriområde består av utfyllnadsjord och det övriga planområdet består huvudsakligen av grov sandmark.
Vattendrag och vattenhushållning
Planeringsområdet befinner sig delvis på grundvat- tenområde. Koppnäsuddens spets är inte grundvat- tenområde.
Sammanfattning över naturutredningarna
Stormärsans strandområde är i tämligen naturligt tillstånd med undantag av sjöbodarna och förvaring- stället av småbåtar i väster. Strandområdet består delvis av grus med sparsam vegetation varemot på vissa ställen finns typiska strandängsväxter och klib- balar. Det finns ålderstigna grova tallar vid området för båtstränder samt i Stormärsans strandskogar. Al- bestånden vid stranden, ett mindre berg och ett litet lundkärr kan eventuellt klassas som skogslagens (10
§) särskilt viktiga livsmiljöer. Strandområdets natur- värden ska iakttas i markanvändningsplanering samt i nyttjandet och vården av området så att kraftiga förändringar inte sker.
I övrigt består utredningsområdet huvudsakligen
Muilta osin selvitysalue on pääosin metsäistä ensim- mäisen Salpausselän rantarinnemaastoa ja tasan- nealuetta. Luontokohteista huomionarvoisin on pie- ni tammimetsikkö länsiosassa, joka on mahdollinen luonnonsuojelulain (29 §) suojeltuihin luontotyyp- peihin kuuluva jalopuumetsikkö ja metsälain (10 §) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluva rehevä lehtolaikku (Pöyry 2017). Muista luontokohteista huomionarvoisia ovat pieni saniaislehtopainanne itäosassa ja keskiosan sorakenttä, jolla on arvoa paahdeympäristönä, sorakentän ympäröivä vanha mäntymetsä sekä pohjoisosassa kostea painanne joka on sammakoille tärkeä elinalue (Silvestris Oy 2019/2020).
Selvitysalueelta ei ole tiedossa havaintoja uhanalai- sista lajeista eikä silmälläpidettäviksi arvioituja laje- ja havaittu maastokartoituksissa. Luontodirektiivin IV(a) liitteen lajeista lepakoita on havaittu selvitys- alueen eteläosassa (Faunatica Oy 2011), ja sen on arvioitu olevan lepakoille tärkeä saalistusalue ja siir- tymäreitti. Alueella tehdyn täydennyskartoituksen (Silvestris Oy 2019) perusteella etenkin vanha rata- pohja, keskivaiheen hiekkakenttä sekä puuttomat sähkölinjaväylät olivat lepakoiden suosimia saalis- tusalueita. Vanha ratapohja muodostaa myös lepa- koille tärkeän siirtymäreitin.
Selvityksen perusteella paikallisen lajiston säilymi- sen kannalta ja vaeltavien lajien liikkumisen mah- dollistamiseksi tulisi säilyttää vähintään 250 m leveä yhtenäinen itä-länsisuuntainen metsäalue kokonaan maankäytön ja metsänkäsittelyn ulkopuolelle.
Lepakoiden kannalta tulisi välttää haittaavan keino-
av Salpausselkäs skogbeklädda åssluttningar och avsatsområden. Det mest anmärkningsvärda natu- robjektet är den lilla ekskogen i västra delen som eventuellt uppfyller kriterierna för den i naturvårds- lagen (29 §) skyddsvärda naturtypen ”dungar med ädla lövträd” samt kriterierna för livsmiljön ”lund och örtkärr”, som ingår i skogslagens särskilt vikti- ga livsmiljöer (10 §) (Pöyry 2017). Till de övriga an- märkningsvärda naturobjekten tillhör en liten orm- bunkssvacka i östra delen av planområdet och ett grusfält i mellersta delen av planområdet som är värdefull som solexponerad miljö, den gamla tall- skogen som omringar grusfältet samt i norra delen en fuktig sänka som är en viktig levnadsmiljö för grodor (Silvestris Ab 2019/2020).
I fältundersökningarna observerades inga hotade eller nära hotade arter på utredningsområdet. Av de djurarter som nämns i habitatdirektivets bilaga IV(a) har fladdermöss observerats i södra delen av området (Faunatica Oy 2011). Det sistnämnda om- rådet har bedömts vara ett viktigt jaktområde och övergångsrutt för fladdermöss. På basis av kom- pletteringskartläggningen (Silvestris Ab 2019) så är speciellt den gamla järnvägsgrunden, sandplanen i mitten av området samt trädlösa kraftledningskor- ridorer jaktområden som fladdermössen föredrar.
Den gamla järnvägsgrunden utgör även ett viktigt stråk för fladdermössens förflyttning.
På basis av utredningen är det viktigt för bevarandet av de lokala och migrerande arterna att bevara en minst 250 m bred enhetlig skogsdel som möjligt i öst-västlig riktning helt och hållet utanför markan- vändning och skogsbehandling.
För fladdemössens del borde man undvika ökad Vasen kuva: Eläinten ja lintujen käyttämä kulkuväylä, valkohäntäpeurojen tienylityspaikat merkitty sinisillä nuolilla.
Vänstra bilden: Djurens och fåglarnas förbindelser, vitsvanshjortarnas övergångsställen markerade med blåa pilar.
(C) Silvestris luontoselvitys Oy Oikea kuva: Lepakoiden kulkuväylät.
Högra bilden: Fladdermössens förbindelser. (C) Silvestris luontoselvitys Oy
valaistuksen lisäämistä teollisuusalueiden ulkopuo- lella. Talviaikaan valaistuksesta ei ole haittaa lepa- koille.
Kyselytutkimus Märsan ulkoilumetsien käytöstä ja mielipiteitä alueen hoidosta
Kyselytutkimus tehtiin webropol -kyselynä, johon oli mahdollisuus vastata 30.10.-10.11.2017 välisenä ai- kana. Kyselyyn vastasi 261 henkilöä. Kysely oli osa metsätalousinsinöörin opinnäytetyötä. Kyselyalue on hieman suurempi kuin kaavamuutosalue.
skadlig konstbelysning utanför industriområden.
Under vintertid skadar inte belysningen fladdermös- sen.
Enkätundersökning angående skötseln och åsikter om användningen av Märsans friluftsskogar
Enkätundersökningen utfördes som en webropol -enkät som kunde besvaras under tiden 30.10- 10.11.2017. 261 personer besvarade enkäten. En- käten utgjorde en del av en skogsbruksingenjörs examensarbete. Enkätområdet är något större än planändringsområdet.
Ote kantakaupungin yleiskaavasta. Suunnittelualue on ra-
jattu oranssilla katkoviivalla. Utdrag ur den gällande generalplanen. Planeringsområ- det har avgränsats med den orange streckade linjen.
Kaavamuutosalue on rajattu punaisella katkoviivalla. Ky-
selytutkimuksen alue on korostettu punaisella. Planändringsområdet har avgränsats med en röd streckad linje. Enkätundersökningsområdet har betonats med rött.
Kyselyn päätarkoituksena oli selvittää asukkaiden mielipiteitä ja toiveita Märsan alueen hoidosta.
Tutkimuksen tuloksia voidaan myöhemmin käyttää apuna suunniteltaessa alueen hoitotoimenpiteitä.
Märsan metsäalueisiin oltiin pääasiassa tyytyväi- siä. Vastaajista enemmistö käyttää metsäalueita ul- koiluun (myös pururadan ulkopuoleisilla alueilla) ja lemmikin ulkoilutukseen. Radikaaleja metsänhoito- toimenpiteitä alueelle ei juuri haluttu.
Stormärsan osalta vastauksista voidaan päätellä, että metsäalueet tulee säilyttää virkistyskäytössä.
Hyväpohjaiselle ulkoilureitille vapaasti risteilevien polkujen lisäksi on kysyntää.
3.4 Maanomistus
Osa rautatiealueesta sekä Koppnäsuddenin kärjessä sijaitseva tontti 468-5 on yksityisessä omistuksessa.
Hangon kaupunki omistaa muun kaava-alueen, josta osa on vuokralla.
Enkätens huvudmålsättning var att utreda invånar- nas åsikter och önskemål angående skötseln av Mär- san -området. Undersökningens resultat kan senare användas som hjälpmedel då områdets skötselåt- gärder planeras.
Respondenterna var huvudsakligen nöjda med Märsans skogsområden. Majoriteten av responden- terna använder skogsområdena för friluftsliv (även på områdena utanför spånbanan) och till rastning av sällskapsdjur. Man önskade föga radikala skogsvård- såtgärder.
För Stormärsans del kan man av svaren dra slutsat- sen att skogsområdena bör bevaras i rekreationsan- vändning. Det finns efterfrågan på en välgrundad friluftsled utöver de fritt korsande stigarna.
3.4 Markägoförhållanden
En del av järnvägsområdet samt tomt 468-5 på spet- sen av Koppnäsudden är i privat ägo. Hangö stad äger det övriga planområdet av vilket en del utar- renderats.
Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu
oranssilla katkoviivalla. Utdrag ur den akutella detaljplanesammanställningen.
Planeringsområdet har avgränsats med den orange stre- ckade linjen.
3.5 Suunnittelutilanne
MaakuntakaavaVahvistetussa maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi alue on osit- tain pohjavesialueella.
Hangon kantakaupungin yleiskaava 1.7.2013 Kantakaupungin yleiskaavassa (2013) Koppnäsud- den on satama-aluetta (LS), venesatama-aluetta (LV), teollisuus- ja varastoaluetta (T), yhdyskunta- teknisen huollon alue (ET) sekä uutta ja olennaisesti muuttuvaa teollisuus- ja varastoaluetta.
Suunnittelualueen eteläreunalle on merkitty rau- tatiealue (sivurata) sekä katu. Loppuosa suunnitte- lualuetta on lähivirkistysaluetta (VL), jonne on mer- kitty ulkoilureitti. Niemen kärkeä lukuun ottamatta kaavamuutosalue on tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (pv).
Asemakaavat
Kaava nro. 65 vuodelta 1971 on alueen ensimmäi- nen asemakaava, joka on laadittu alueiden käytön järjestämiseksi. Kaava koskee suunnittelualueen kahta eteläisintä teollisuustonttia sekä rautatie- ja katualueita.
Kaava nro. 72 vuodelta 1972 on laadittu alueen teol- lisuuden järjestämiseksi. Kaava koskee teollisuus- tontteja Stormärsan ranta-alueella.
Hangon kaupungilla ja Kone Oy:llä on ollut sopimus teollisuusalueiden laajentamisesta tarvittaessa. Kaa- van nro. 85 vuodelta 1972 laatimisen perusteena on ollut ko. sopimus. Kaava koskee niemen kärkeä ja läntistä satama-aluetta.
Kaava nro. 153 vuodelta 1989 koskee niemen itä- puolen venesatama-alueita sekä puistoaluetta teol- lisuustonttien välissä. Kaava on laadittu vastaamaan pienveneiden talvisäilytyspaikkojen ja pienvene- paikkojen puutteeseen sekä meripelastusseuran ja kaupallisen telakan toiminnan mahdollistamiseksi.
Ajoyhteys puistoalueen läpi on tarkoitettu väliaikai- seksi ratkaisuksi.
3.5 Planeringssituation
LandskapsplanenPlanområdet är område för tätortsfunktioner i de fastställda landskapsplanen. Ytterligare är området delvis på grundvattenområde.
Generalplanen för stamstaden Hangö 1.7.2013 Koppnäsudden är i stamstadens generalplan (2013) hamnområde (LS), småbåthamnsområde (LV), indu- stri- och lagerområde (T), område för samhällstek- nisk försörjning (ET) samt nytt och väsentligen för- änderligt industri- och lagerområde.
Längs den södra kanten av planområdet har ett järn- vägsområde (bibanan) samt en gata utmärkts. Res- ten av planområdet är närrekreationsområde (VL) på vilket en friluftsled utmärkts. Detaljplanändrings- området är, med undantag för uddens spets, ett vik- tigt eller för vattenförsörjningen lämpligt grundvat- tenområde (pv).
Detaljplaner
Plan nr 65 från år 1971 är den första detaljplanen på området som gjorts för att reglera områdesanvänd- ningen. Planen täcker de två sydligaste industritom- terna samt järnvägs- och gatuområden.
Plan nr 72 från år 1972 har uppgjorts för att reglera områdets industri. Planen gäller industritomter på Stormärsans strandområde.
Hangö stad och aktiebolaget Kone Oy har haft ett avtal angående en utvidgning av industriområdena vid behov. Plan nr 85 från år 1972 har uppgjorts på grund av det ifrågavarande avtalet. Planen gäller uddspetsen och det västra hamnområdet.
Plan nr 153 från år 1989 gäller båthamnsområdena på den östra sidan samt parkområdet mellan indu- stritomterna. Planen har uppgjorts för att svara mot bristen på vinterförvaringsplatser och småbåtsplat- ser samt för att möjliggöra sjöräddningssällskapets och den kommersiella slipens verksamhet. Körför- bindelsen genom parken är tänkt som en tillfällig lösning.
4 Asemakaavan suunnittelun vai- heet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen sekä sitä koskevat päätök- set
Koppnäsuddenin ja Stormärsan ranta-alueiden ase- makaava ja asemakaavan muutos on kaavoitusoh- jelmassa. Kaupunginhallitus on 2.6.2014 § 124 päät- tänyt ympäristölautakunnan esityksen mukaisesti käynnistää asemakaavatyön.
Ympäristölautakunta on asettanut asemakaavatyön vireille ja hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunni- telman kokouksessaan 8.3.2017 § 34. Kaavan vireil- letulosta kuulutettiin 23.3.2017 Hangonlehdessä ja Etelä-Uusimaassa, sekä kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustauluilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitel- ma on ollut nähtävillä teknisessä ja ympäristöviras- tossa 27.3.2017 alkaen. Ympäristölautakunta päät- ti asettaa kaavaluonnoksen nähtäville ja hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 27.9.2018. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 5.11.-7.12.2018. Kaavaluonnoksen palaut- teen vastineet hyväksyttiin ympäristölautakunnan kokouksessa 11.04.2019 ja päivitettiin kokouksessa 10.12.2020. Kaavaehdotus käsiteltiin ympäristö- lautakunnassa 28.1.2021. Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville kaupunginhallituksen kokouk- sessa 15.2.2021 ja se on ollut nähtävillä 12.4-12- 5.2021. 3. Kaikille avoin info- ja keskustelutilaisuus järjestettiin 3.5.2021 etäkokouksena. Kaavaehdo- tuksen palautteen vastineet hyväksyttiin kaupungin- hallituksen kokouksessa 1.11.2021.
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö
OsallisetOsallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikut- taa ja ne viranomaiset tai yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
Kaikki joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloi- hin kaava vaikuttaa:
• kuntalaiset
• kaava-alueen ja siihen rajoittuvien maa-aluei- den omistajat
• kaava-alueen ja sen lähialueen asukkaat
• kaava-alueen ja sen lähialueen elinkeinonhar- joittajat ja toimijat
4 Olika skeden i planeringen
4.1 Behovet av detaljplanering, plane- ringsstart och beslut som gäller denna
Detaljplan och detaljplaneändring för Koppnäsud- den och Stormärsans strandområde ingår i plan- läggningsprogrammet. Stadsstyrelsen har 2.6.2014§ 124 beslutat att inleda detaljplanarbetet i enlighet med miljönämndens förslag.
Miljönämnden har anhängiggjort planläggningsar- betet och har godkänt programmet för deltagande och bedömning vid sitt sammanträde 8.3.2017 § 34.
Anhängiggörandet har kungjorts 23.3.2017 i Hangö tidningen och Etelä-Uusimaa samt på stadens inter- netsidor och anslagstavlor. Programmet för delta- gande och bedömning har funnits till påseende vid tekniska och miljöverket fr.o.m. 27.3.2017. Miljö- nämnden beslöt att lägga planutkastet till påseen- de och att godkänna den uppdaterade planen för deltagande och bedömning på sitt möte 27.9.2018.
Planförslaget har varit till påseende 5.11-7.12.2018.
Bemötanden för planutkastets respons godkändes på miljönämndens möte 11.04.2019 och uppdate- rades på mötet 10.12.2020. Planförslaget behand- lades på miljönämndens möte 28.1.2021. Stads- styrelsen beslöt om planförslagets framläggning på mötet 15.2.2021 och förslaget har varit framlagt 12.4-12.5.2021. Den 3.5.2021 ordnades ett för alla öppet info- och diskussionstillfälle som distansmö- te. Bemötanden till planförslagets respons har god- känts på stadsstyrelsens möte 1.11.2021.
4.2 Deltagande och samarbete
IntressenterDelaktiga är markägarna och invånarna i området, vilkas boende, arbete eller andra omständigheter märkbart kan påverkas, samt de myndigheter och samfund vilkas verksamhetsområde behandlas i pla- neringen.
Alla vilkas boende, arbete eller andra omständighet- er påverkas av planen:
• kommuninvånarna
• ägarna till markområdena på planområdet och angränsande markområden
• invånarna i planområdet och dess närhet.
• näringsidkare och verksamma i planområdet och dess närhet.
Viranomaiset:
• Uudenmaan ELY-keskus
• Uudenmaan liitto
• Museovirasto
• Länsi-Uudenmaan museo
• Liikennevirasto
• Eteläkärjen ympäristöterveys
• Hangon kaupunki
• Tekninen lautakunta
• Hangon Vesi
• Rakennusvalvonta
• Ympäristönsuojelu
Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:
• Hangon ympäristöyhdistys ry.
• Hangon yrittäjät
• Nuorisoraati
4.3 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaupungin asettamat tavoitteet
Yritystoiminnan mahdollistamisen lisäksi suunnit- telualueen kaavoituksen keskeisenä tavoitteena on tukea alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Yleiskaavassa Stormärsan alue on pääasiallisesti vir- kistyskäytössä. Tavoitteena on sovittaa yhteen kaa- va-alueen virkistyskäyttö ja yritystoiminta.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoit- teet
• Stormärsan metsäalueen virkistyskäytön paran- taminen.
• Kalavajojen ja pienveneiden alue säilytetään.
• Veneilyyn liittyvää toimintaa keskitetään Kopp- näsuddenin alueelle.
• Konepajatoiminta jatkuu niemen kärjessä.
4.4 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
Ennen kaavaehdotuksen laatimista pidettiin
Myndigheter:
• Nylands NTM-central
• Nylands förbund
• Museiverket
• Västra Nylands museum
• Trafikverket
• Sydspetsens miljöhälsa
• Hangö stad
• Tekniska nämnden
• Hangö Vatten
• Byggnadstillsyn
• Miljövården
Samfund, vilkas verksamhetsområde behandlas i planeringen:
• Hangö Miljöförening r.f
• Hangö Företagare
• Ungdomsrådet
4.3 Målsättningar enligt utgångsmaterialet
Målsättningar som ställts av kommunen
Utöver möjliggörandet av företagsverksamhet är en central målsättning med planläggningen att stöda områdets förutsättningar för rekreationsanvänd- ning.
Målsättningar som grundar sig på planeringssitua- tionen
I generalplanen är Stormärsans område huvudsak- ligen i rekreationsanvändning. Målsättningen är att anpassa planområdets rekreationsanvändning och företagsverksamhet till varandra.
Målsättningar som grundar sig på förhållanden och egenskaper i området
• Förbättrande av Stormärsans skogsområdes re- kreationsanvändning.
• Bevarande av fiskebodarna och området för småbåtar.
• Verksamhet i anslutning till båtfarande koncen- treras till Koppnäsuddens område.
• Maskinverkstadsverksamheten fortgår på ud- dens spets.
4.4 Målsättningar som uppkommit under processen, precisering av målen
Intressenternas målsättningar
Före planförslaget gjordes upp hölls en förhandling
5.11.2018 neuvottelu kaavaluonnoksesta alueen toimijoiden kanssa.
Keskustelun aikana Meripelastusseura ja Hanko Boat Yard toivat esille Telakkatien päädyssä olevan kääntöpaikan muuttamisen pienemmäksi sekä LV-2 pohjoisosassa olevan silmukkatien muuttamisen mahdollisesti virkistyskäyttöön, sillä moni ulkoilija käy kyseisellä paikalla katsomassa maisemia.
Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä, Hanko Boat Yar- din ja Hangö Båtservicen kanssa pidettiin neuvottelu 16.9.2021, jossa todettiin tarve venelaitureiden va- raukselle LV-4 alueelle sekä tarvittavan henkilökun- nan asunnon tarve LV-2 alueella.
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja ratkaisut Kaavaluonnoksen oltua nähtävillä päädyttiin teke- mään joitain muutoksia kaavakarttaan ja kaavamää- räyksiin.
• T-2 alueelle lisättiin tw-alueenosamerkintä ve- sialueena säilytettävän teollisuusrakennusten korttelialueen osaksi sekä mkt-alueenosamer- kintä merenkulun turvalaitetta varten varatuksi alueen osaksi. T-2 alueen rajaus on tarkistettu myytyjen määräalojen mukaisiksi.
• VL-alueiden määräyksiä täydennettiin siten, että alueen metsät hoidetaan virkistysaluemetsi- nä, VL-2 - alueella tulee myös ottaa huomioon alueen luontoarvot.
• VL-2 - alueen pohjoispuolelle lisättiin uimaran- ta-aluevaraus poukaman kohdalle, jotta virkis- tysalue muodostaa yhtenäisemmän kokonai- suuden.
• LRT -teollisuusraiteen määräystä on tarkennettu lepakoiden suojelun osalta.
• LS-, LV-4 ja LV-5 - alueille on lisätty ohjeelliset vesialueena säilytettävät alueenosat lvw ja lsw.
LV-5 määräystä on täydennetty kalavajojen mää- rällä ja sallitulla kokoluokalla. LV-5 alueelle on lisätty luo-4 - alue: sammakkokosteikko, joka tu- lee säilyttää luonnontilaisena.
• LV-2 - alueen pohjoisin kärki on muutettu VL-alueeksi, ja kääntöaluetta Telakkatien päässä on pienennetty.
• Teollisuusraiteen yli menevä risteys on muutettu tasoristeykseksi.
• VL- ja VL-2 - alueelle on lisätty s-2 alue sotahis- toriallisten kohteiden suojelua varten. Suojelu- merkintä s-2 LV-5 alueen konekivääriasemalta on puolestaan poistettu.
• Pohjavesialueen merkintää on selkeytetty, ja määräyksiin on lisätty hule- ja sadevesien käsit-
om planutkastet med områdets aktörer 5.11.2018.
Under diskussionen förde Sjöräddningssällskapet och Hanko Boat Yard fram vändområdet i ändan av Slipvägen och dess förminskning, samt LV-2 områ- dets vägöggla och dess möjliga ändring till rekrea- tionsområde, då många motionärer besöker stället för att se på utsikten.
Efter att planförslaget varit framlagt, hölls en för- handling 16.9.2021 med Hanko Boat Yard och Hangö Båtservice, där det kom fram behov av en reserva- tion för båtbryggor på LV-4 området samt behov av bostad för nödvändig personal på LV-2 området.
Målsättningar och lösningar som uppkommit un- der processen
Efter planutkastets framläggning gjordes en del än- dringar i förslagskartan och i planbestämmelserna.
• Till T-2 området lades till en tw -delområdesbe- teckning för del av kvartersområde för industri- byggnader som skall bevaras som vattenområde samt mkt -delområdesbeteckning för område som reserveras för sjöfartssäkerhetsanordning.
T-2 områdets avgränsning har granskats enligt de sålda outbrutna områdena.
• VL-områdens bestämmelser kompletterades med att områdets skogar sköts som rekrea- tionsskogar, på VL-2 områden bör också natur- värden beaktas.
• Norr om VL-2 området lades till en områdesre- servering för badstrand vid inbuktningen, för att rekreationsområdets skulle bli en mer enhetlig helhet.
• LRT -Industrispårområdets bestämmelser preci- serades angående fladdermössens skydd.
• Till LS-, LV-4 och LV-5 områden har lagts till riktgi- vande delar av områden som skall bevaras som vattenområde lvw och lsw. LV-5 bestämmelsen har kompletterats med fiskebodarnas antal och tillåtna storlek. Till LV-5 området har lagts till ett luo-4 område: grodvåtmark, som bör bevaras i naturenligt tillstånd.
• LV-2 områdets norra spets har ändrats till VL-område, och svängområdet vid ändan av Slipvägen har minskats.
• Korsningen som går över industrispårområdet har ändrats till plankorsning.
• Till VL- och VL-2 områden har lagts till ett s-2 område för skydd av krigshistoriska objekt.
Skyddsbeteckningen s-2 för LV-5 områdets mas- kingevärsställning har däremot avlägsnats.
telyä koskeva tarkennus T-2 ja TV-2 alueella.
• Ekologinen käytävä -merkintä on lisätty kaava- karttaan; se kulkee itä-länsi suunnassa luonto- selvitysten suositusten mukaisesti. Luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä ei saa alueella suorit-
• VL-alueen luo-2 alueenosan määräystä on täy-taa.
dennetty niin, että alue tulee pitää päällystä- mättömänä ja jättää rakentamisen ulkopuolelle.
Kentälle levittäytyvät puiden taimet tulee pois-
• T-2, TV-2, VL, VL-2 ja LV-5 - alueille on lisätty joh-taa.
toa varten varatut alueet.
• Kaavaehdotukseen on lisätty yleiset määräyk- set: tonttijaon tulee olla erillinen, VL-alueiden hulevesijärjestelmien mahdollistaminen, raken- nusten ja rakennelmien sopeutuminen ympäris- töön, rakentamisen alin suositeltu korkeustaso N2000 + 3,5m, sekä hoito- ja käyttösuunnitel- man laatiminen VL-alueille.
• Hemming Elfvingin tie:n nimi muutetaan kaa- vassa Koneentie:ksi.
Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä päädyttiin teke- mään joitain muutoksia kaavakarttaan ja kaavamää- räyksiin.
Vastineiden perusteella tehdyt muutokset:
• T-2 ja TV-2 korttelialueet merkintä muutettu TY-2 ja TVY-2 muotoon: korttelialue, jolla ympä- ristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaa- timuksia.
• LV-5 alueen määräystä tarkennettu: kalavajat rakennetaan kaupungin toimivaltaisen viran- omaisen ohjeiden mukaan. Alueelle kohdistuu meritulvariski.
• ET-1 alueen määräystä on tarkennettu: Raken- nukset ja rakennelmat tulee väritykseltään so- peuttaa ympäristöön ja maisemaan.
• Luo-5 alue on lisätty kaavakarttaan määräyksel- lä: Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityi- sen tärkeä alue, mäntymetsä. Metsä tulee säi- lyttää luonnontilaisena.
• S-2 määräystä tarkennettu: suunnitelmista tulee neuvotella toimivaltaisen museoviranomaisen kanssa.
• Luo-3 määräystä täydennetty: Alueella ei tule suorittaa puuston tai vesitalouden luonnontilaa heikentäviä toimia.
• Kaavan yleisiä määräyksiä on täydennetty:
VL-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmassa tu- lee huomioida myös luo-alueet (myös luo-4),
• Beteckningen för grundvattenområdet har för- tydligats, och till bestämmelsen har lagts till en precisering om dag- och regnvattens behandling på T-2 och TV-2 områden.
• En beteckning för en ekologisk korridor har lagts till i plankartan, den löper i öst-västlig riktning enligt naturinventeringens rekommendatio- ner. Åtgärder som förändrar naturtillståndet på området får inte utövas.
• VL-områdets luo-2 delområdets bestämmelse har kompletterats så att området bör bevaras utan beläggning och lämnas utanför byggande.
Trädplantor som sprider sig till planen bör avlä- gsnas.
• Till T-2, TV-2, VL, VL-2 och LV-5 områdena har lagts till för ledningar reserverade områden.
• Till planförslaget har lagts till allmänna bestäm- melser: tomtindelningen ska vara separat, mö- jliggörande av VL-områdens dagvattensystem, byggnadernas och byggda konstruktionernas anpassning till omgivningen, lägsta rekommen- derade bygghöjden N2000 + 3,5m samt uppgö- randet av en skötsel- och användningsplan för VL-områden.
• Hemming Elfvings väg:ens namn ändras i planen till Maskinvägen.
Efter planförslagets framläggning gjordes en del än- dringar i plankartan och i planbestämmelserna.
Ändringar som gjorts på basis av bemötanden:
• T-2 ja TV-2 kvartersområdens beteckningar är ändrade till TY-2 och TVY-2: kvartersområde, där miljön ställer särskilda krav på verksamhetens
• LV-5 områdets bestämmelse har preciserats: fis-art.
kebodarna byggs enligt instruktionerna från sta- dens behöriga myndighet. På området finns risk för havsöversvämning.
• ET-1 områdets bestämmelse har preciserats:
Byggnaderna och anläggningarna bör med sin färgsättning anpassas till miljön och landskapet.
• Luo-5 område har lagts till i plankartan med bes- tämmelsen: Ett område som är särskilt viktigt med tanke på naturens mångfald, tallskog. Sko- gen bör bevaras i naturenligt tillstånd.
• S-2 bestämmelsen preciserad: bör man förhand- la med den behöriga museimyndigheten.
• Luo-3 bestämmelsen kompletterad: På områ- det bör man inte utföra åtgärder som försämrar trädbeståndets eller vattenhushållningens natu- renliga tillstånd.
• Planens allmänna bestämmelser har komplet- terats: Skötsel- och användningsplanen för VL-området bör även beakta luo-områden (ock- så luo-4), kvartersområdens ingärdande (högst
korttelialueiden aitaus (max 2,5 m), paloposti- aseman sijoitus alueelle, Telakkatien suunnittelu suurikokoisille kuljetuksille.
• Hulevesimääräyksiä on päivitetty ja kerätty oman otsikon alle: Koppnäsuddenin alueel- le mahdollisesti laadittavaa hulevesien hallin- tasuunnitelmaa on noudatettava, muut kuin puhtaiksi luokiteltavat hulevedet on johdettava öljynerotinkaivon kautta pohjavesialueiden ul- kopuolelle, tiiviiden pintojen pinta-alat on pidet- tävä mahdollisimman pieninä.
• Pohjavesimerkintä on muutettu /pv -muotoon, pistekatkoviivan sijaan. Pohjavesimääräyksiä on täydennetty: Suunniteltaessa maa- ja kallioläm- pöjärjestelmää pohjavesialueelle, tulee osoittaa järjestelmän haitattomuus pohjavedelle.
Kaavaprosessin aikana ilmenneet muutostarpeet:
• Telakkatien kääntymispaikkaa on siirretty kiin- teistön 78-4-468-8 alueelta VL-alueelle, jotta se ei rasittaisi vuokra-aluetta.
• Puuttuvia kerroslukuja on lisätty LV-2, LV-5 ja TVY-2 alueille, voimassa olevien kaavojen mu- kaisesti.
• LV-4 alueen lvw -merkintä jaettu lvw-1- ja lvw-alueeseen. Uusi lvw-1 määräys: Ohjeellinen vesialueena säilytettävä venesatama-alueen osa, jonne saa toteuttaa venelaitureita LV-4 ve- nesataman käyttöön.
• Yleisiin määräyksiin lisätään määräys: kortteli- alueilla TY-2, TVY-2 ja LV-2 saa olla enintään kak- si asuntoa tarpeellista henkilökuntaa varten.
• LV-2 alueen määräystä täydennetty: Toiminnan edellyttämät pysäkointipaikat on osoitettava tontille.
5 Kaavan kuvaus
5.1 Kaavan rakenne
Kaavan rakenne noudattaa Kantakaupungin yleis- kaavaa.
Koppnäsudden on varattu teollisuus- ja varastora- kennusten korttelialueiksi sekä satamatoiminnoil- le. Stormärsan alue on varattu virkistyskäyttöön ja alueella on huomioitu suojeltavia luonto- ja sotahis- toriallisia kohteita.
2,5 m), placering av en brandpoststation på området, planering av Slipvägen för stora tran- sporter.
• Dagvattenbestämmelserna har uppdaterats och samlats under egen rubrik: En eventuell plan över hantering av dagvatten på Koppnäsuddens område bör iakttas, annat än rent klassificerat dagvatten bör ledas via oljeavskiljningsbrunn utanför grundvattenområdena, arealerna för täta ytor bör hållas möjligast små.
• Grundvattenområdets beteckning har ändrats till formen /pv, istället för punktstreckad linje.
Grundvattenbestämmelserna har komplette- rats: Vid planerandet av jord- och bergvärmesys- tem på grundvattenområde, bör det påvisas att systemet inte orsakar olägenheter för grundvat- tnet.
Ändringsbehov som uppkommit under planerings- processen:
• Slipvägens vändplats har flyttats från fastighet 78-4-468-8 område till VL-område, så att den inte belastar arrendeområdet.
• Våningstal som saknats har lagts till på LV-2, LV-5 och TVY-2 områdena, enligt de gällande planer-
• LV-4 områdets lvw -beteckning har delats i lvw-1 na.
och lvw-område. Ny lvw-1 bestämmelse: Riktgi- vande del av ett område för båthamn som skall bevaras som vattenområde, där båtbryggor får byggas för LV-4 båthamnens bruk.
• Till allmänna bestämmelserna läggs till bestäm- melsen: På kvartersområdena TY-2, TVY-2 och LV-2 får finnas högst två bostäder för nödvändig personal.
• LV-2 områdets bestämmelse har kompletterats:
Parkeringsplatser som förutsätts av verksamhe- ten skall anvisas på tomten.
5 Redogörelse för planen
5.1 Planens struktur
Planens struktur följer Stamstadens generalplan.
Koppnäsudden har reserverats som kvartersområde för industri- och lagerbyggnader samt hamnfunktio- ner. Stormärsan har reserverats för rekreationsan- vändning och på området har beaktats natur- och krigshistoriska objekt som bör skyddas.
5.2 Aluevaraukset
5.2.1 KorttelialueetTY-2 - Teollisuus- ja varastorakennusten kortteli- alue, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia.
Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälä- ja toimistotiloja varten.
Korttelialueella toimii MS-Steel Oy, joka on raskaiden teräsrakenteiden, kuten nostureiden ja tuulivoima- loiden valmistamiseen, asennukseen ja siirtämiseen erikoistunut konepaja. Kaavamääräys mahdollistaa teollisuustilojen kuten tehtaiden, teollisuushallien ja korjaamojen niihin liittyvine varasto- ja muine apu- tiloineen sekä varastorakennuksien rakentamisen.
Rakennusoikeutta on varattu noin 90 600 k-m2.
TVY-2 - Varastorakennusten korttelialue, jolla ym- päristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaa- timuksia.
Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälä- ja toimistotiloja varten.
Alueella on varastotoimintaa palvelevia rakennuk- sia. Oy Hanko Boat Yard Ab on vuokrattu kolme heh- taaria, jonne on rakennettu 10 215 k-m2 suuruiset varastotilat. Venekeskuksella on tavoitteena laajen- taa toimintaa ja tämä on otettu huomioon tonttite- hokkuudessa e=0,50, joka mahdollistaa n. 32 400 k-m2 rakentamisen korttelialueelle.
LV-2 - Venesataman korttelialue
Korttelialueella sijaitsee venesatamatoimintaan liit- tyviä rakennuksia. Toiminnan edellyttämät pysäköin- tipaikat on osoitettava tontille. Korttelialueen ra- kennusoikeus on muutettu kerrosalaneliömetreistä tehokkuusluvuksi. Alueelle on mahdollista rakentaa yhteensä n. 2794 k-m2 (e = 0,20).
ET-1 - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien ra- kennusten ja laitosten korttelialue
Korttelialueella sijaitsee kaukolämpökeskus. Raken- nukset ja rakennelmat tulee väritykseltään sopeut- taa ympäristöön ja maisemaan. Osa korttelista on pohjavesialueen ulkopuolella, mutta koko kortteli- aluetta koskevat pohjavesialueelle annetut määräyk- set. Rakennusoikeutta on varattu noin 1153 k-m2.
5.2.2 Muut alueet
5.2 Områdesreserveringar
5.2.1 KvartersområdenTY-2 - Kvartersområde för industri och lagerbygg- nader, där miljön ställer särskilda krav på verksam- hetens art.
Av tomtens bebyggda våningsyta får högst 20 % an- vändas för huvudanvändningssyftets affärs- och kon- torsutrymmen.
På kvartersområdet verkar MS-Steel Oy som är en maskinverkstad som specialiserat sig på tillverkning, installation och flyttning av tunga stålkonstruktioner såsom lyftkranar och vindkraft. Planbestämmelsen möjliggör byggandet av industriutrymmen såsom fabriker, industrihallar och reparationsverkstäder med tillhörande lager- och övriga hjälputrymmen samt lagerbyggnader. Reserverad byggnadsrätt är ca 90 600 m2-vy.
TVY-2 - Kvartersområde för lagerbyggnader, där miljön ställer särskilda krav på verksamhetens art.
Av tomtens bebyggda våningsyta får högst 20 % an- vändas för huvudanvändningssyftets affärs- och kon- torsutrymmen.
På området finns byggnader som betjänar lagerverk- samhet. För Oy Hanko Boat Yard Ab har arrenderats tre hektarer på vilka lagerutrymmen på 10 215 m2-vy har byggts. Oy Hanko Boat Yard Ab har målsättning- en att utvidga verksamheten och detta har beaktats i tomteffektiviteten e=0,50 som möjliggör byggande av ca 32 400 m2-vy på kvartersområdet.
LV-2 - Kvartersområde för båthamn
På kvartersområde finns byggnader med anknytning till båthamnsverksamhet. Parkeringsplatser som förutsätts av verksamheten skall anvisas på tomten.
Kvartersområdets byggrätt har ändrats från kva- dratmeter våningsyta till ett exploateringstal. Det är möjligt att bygga sammanlagt ca 2794 m2-vy på om- rådet (e = 0,20).
ET-1 - Kvartersområde för byggnader och anlägg- ningar för samhällsteknisk försörjning
På kvartersområdet finns ett fjärrvärmecentral.
Byggnaderna och anläggningarna bör med sin färg- sättning anpassas till miljön och landskapet. En del av kvarteret befinner sig utanför grundvattenområ- det, men bestämmelserna för grundvattenområdet berör hela kvarteret. Reserverad byggnadsrätt är ca 1153 m2-vy.
5.2.2 Övriga områden
LRT - Teollisuusraide
Teollisuusraiteen varaus noudattelee vanhaa rata- pohjaa. Raide ei ole ollut vuosiin käytössä. Varaus kuitenkin säilytetään, jotta tarpeen tullessa kuljetuk- sissa voidaan hyödyntää raideliikennettä.
Tärkeä lepakoiden kulkuväylä. Ratapohjan reu- na-alueet tulee säilyttää metsäisinä. Ratapohjalle ei saa sijoittaa lepakoiden liikkumista haittaavaa raken- tamista.
LS - Satama-alue
Alue on tarkoitettu TY-2 korttelialueen toiminnan- harjoittajan käyttöön.
LV-4 - Venesatama, joka on tarkoitettu LV-2 ja TVY-2 korttelialueiden käyttöön. Lvw: ohjeellinen vesialu- eena säilytettävät venesatama-alueen osa ja lvw-1:
vesialue, jonne saa toteuttaa venelaitureita LV-4 ve- nesataman käyttöön.
LV-5 - Venevalkama
Alueelle saa rakentaa kalavajoja. Alueen kilpikaarna- männyt ja tervalepikot tulee säilyttää.
Alueella on jo ennestään kalavajoja ja merkintä mahdollistaa alueen säilymisen vapaa-ajan veneili- jöiden käytössä. Luontoselvityksen mukaan alueen rakentaminen tulisi sijoittaa ensisijaisesti rannan tuntumaan. Pienimuotoinen kalavajarakentaminen ei edellytä juurikaan puiden kaatoa tai aiheuta le- pakoille haittaa. Alueelle saa korkeintaan rakentaa 40 kalavajaa. Kalavajan suurin sallittu koko on 6 m2. Kalavajat sijoitetaan ja rakennetaan kaupungin toi- mivaltaisen viranomaisen ohjeistuksen mukaan.
Alueen keskiosassa on luo-4 alueenosa, sammakko- kosteikko, joka tulee säilyttää luonnontilaisena.
Alueelle kohdistuu meritulvariski, joka tulee huomi- oida rakentamisessa.
VL - Lähivirkistysalue
Telakkatien itäpuolinen metsäalue on lähinnä harva- puustoista männikköä, joka soveltuu hyvin virkistys- käyttöön.
Alueella on kolme luontoarvoiltaan merkittävää aluetta. Sorakenttä (luo-2) on paahdeympäristö.
Kenttä tulee pitää päällystämättömänä ja jätettävä rakentamisen ulkopuolelle. Kentälle levittäytyvät puiden taimet tulee poistaa. Saniaislehto (luo-3) li- sää paikallisella tasolla luonnon monimuotoisuutta.
Alueella ei tule suorittaa puuston tai vesitalouden luonnontilaa heikentäviä toimia. Puusto on suositel- tavaa säilyttää eikä lahopuita tule korjata pois.
LRT - Industrispårområde
Industribanans reservation följer den gamla järn- vägsgrunden. Banan har inte använts på flera år.
Reservationen bevaras dock för att vid behov kunna användas för rälstransporter.
Viktig förbindelse för fladdermöss. Spårbottens kan- tområden bör bevaras som skog. På spårbotten får inte placeras sådant byggande som kan störa flad- dermössens rörelse.
LS - Hamnområde
Området är avsett för TY-2 kvartersområdets verk- samhetsidkares bruk.
LV-4 - Småbåtshamn som är avsedd för LV-2 och TVY- 2 kvartersområdenas bruk. Lvw: Riktgivande del av ett område för båthamn som skall bevaras som vat- tenområde och lvw-1: vattenområde där båtbryggor får byggas för LV-4 båthamnens bruk.
LV-5 - Småbåtsplats
På området får byggas fiskebodar. Områdets sköld- barkstallar och klibbalsbestånd bör bevaras.
På området finns redan från tidigare fiskebodar och markeringen gör det möjligt att bevara området i fritidsbåtfararnas bruk. Enligt naturinventeringen borde byggande i första hand riktas till strandom- rådet. Ett småskaligt fiskebodsbyggande förutsätter föga trädfällning och skadar inte fladdermössen. På området får maximalt byggas 40 fiskebodar. Fiske- bodens största tillåtna storlek är 6 m2. Fiskebodarna placeras och byggs enligt instruktioner av stadens behöriga myndighet.
Vid områdets mitt finns ett luo-4 delområde, grod- våtmark, som bör bevaras i naturenligt tillstånd.
På området finns risk för havsöversvämning, vilket bör beaktas vid byggande.
VL - Område för närrekreation
Skogsområdet öster om Slipvägen består främst av glesbevuxen tallskog som lämpar sig väl för rekrea- tionsanvändning.
På området finns tre områden med betydande na- turvärden. Grusplanen (luo-2) är en solexponerad miljö. Planen bör bevaras som obebyggd och fri från beläggning Trädplantor som sprider sig till planen bör avlägsnas. Ormbunkslunden (luo-3) tillför na- turens mångfald på lokal nivå. På området bör man inte utföra åtgärder som försämrar trädbeståndets eller vattenhushållningens naturenliga tillstånd.
Trädbeståndet rekommenderas att bevaras, murkna träd ska inte avlägsnas.
Vanha arvokas mäntymetsä (luo-5): Metsä tulee säilyttää luonnontilaisena. Alueella on suojeltava sotahistoriallinen alue (s-2) jossa sijaitsee maan- käyttö- ja rakennuslain perusteella suojeltavia sota- historiallisia kohteita kuten juoksuhautoja ja muita sota-ajan varustuksia. Telakkatien päässä sijaitseva VL-alue on ulkoilijoiden suosima alue, minne tullaan katsomaan maisemia, lintuja ja laivoja.
VL-2 - Lähivirkistysalue, jolla on luontoarvoja Alue tulee säilyttää melko luonnontilaisena. Ranta- puusto ja aluskasvillisuus tulee säilyttää, eikä laho- puita tule poistaa.
Ranta edustaa luontotyyppinä Itämeren sora- ja somerikkorantoja sekä merenrannan leppävöitä ja -pensaikoita. Poluille kaatuneet puut voidaan raiva- ta pois, mutta muuten lahopuut tulee jättää. Tarvit- taessa voidaan harventaa varovasti puustoa ja pen- saskerrosta.
VL-3 - Lähivirkistysalue, taajamametsä
Tavoitteena ei ole ohjata ulkoilua alueelle ulkoilurei- tein. Tammimetsikkö (luo-1) tulee säilyttää melko luonnontilaisena. Kuusettumista voidaan tarvittaes- sa estää kuusia poistamalla. Lahopuita ei tule pois- taa. Tammimetsikön ja varastorakennusten kortteli- alueen väliin olisi hyvä istuttaa pensaita tai puustoa suojavyöhykkeeksi. Alue on tärkeä eläinten kulku- väylä.
VV - Uimaranta
Pienen luonnonlahden mukaan varattu alue, joka on uimarantakäytössä.
Kadut
Hemming Elfvingin tien linjausta tai aluevarausta ei muuteta. Nimi muutetaan Koneentie:ksi. Telakka- tie muutetaan koko matkalta kaduksi venesataman korttelialueelta (LV-2) Hemming Elfvingin tielle saak- ka. Telakkatien linjaus muuttuu nykyisestä ja suunni- tellaan suurikokoisille kuljetuksille sopivaksi. Telak- katie ylittää rautatiealueen tasoristeyksenä. Kevyen liikenteen väyliä pyritään alueella lisäämään (liite 1 yleinen liikennesuunnitelma).
Ulkoilureitti
Teollisuusraiteesta johtuen ulkoilureitin linjaukseksi ei ole esitetty kantakaupungin yleiskaavan mukaista linjausta. Kulku Märsan metsäalueelle ohjataan Te- lakkatien kautta. Radan ylitykset on pyritty minimoi- maan onnettomuusriskien välttämiseksi.
Gammal värdefull tallskog (luo-5): Skogen bör beva- ras i naturenligt tillstånd. På området finns ett krigs- historiskt område som bör skyddas (s-2) där det fnns krigshistoriska objekt som på basis av markanvänd- nings- och bygglagen bör skyddas, såsom skyttegra- var och andra krigstida förskansningar. VL-området i ändan av Slipvägen är ett område som motionärer använder, där man kan se på utsikten, fåglar och bå- tar.VL-2 - Område för närrekreation som har naturvär- den
Området bör bevaras i rätt så naturenligt skick. Trä- den vid stranden bör bevaras och murkna träd ska inte avlägsnas. Stranden representerar som natur- typ Östersjöns grusbelagda stränder samt havsstran- dens albälten och buskage. Träd som fallit på stigar- na kan röjas bort, i övrigt bör murkna träd lämnas kvar. Vid behov kan trädbeståndet och buskskiktet gallras försiktigt.
VL-3 - Område för närrekreation, tätortsskog Målsättningen är att inte styra friluftsliv till områ- det genom friluftsleder. Ekskogsdungen (luo-1) bör bevaras i rätt så naturenligt skick. Granåterväxten kan vid behov förhindras genom att avlägsna granar.
Murkna träd bör inte avlägsnas. Det skulle vara bra att som skyddszon plantera buskar eller trädbestånd på kvartersområdet mellan ekskogsdungen och la- gerbyggnaderna. Området är en viktig förbindelse för djur.
VV - Badstrand
Ett område som reserverats enligt en liten naturvik, som är i badstrandsbruk.
Gator
Hemming Elfvingvägs sträckning eller områdesreser- vation ändras inte. Namnet ändras till Maskinvägen.
Slipvägen ändras till gata på hela sträckningen från båthamnens kvartersområde (LV-2) till Hemming Elfvings väg. Slipvägens sträckning ändras från den nuvarande och anpassas för stora transporter. Slip- vägen sträcker sig över järnvägsområdet som en plankorsning. Det eftersträvas att öka mängden lättrafikleder på området (bilaga 1 allmän trafik- plan).
Friluftsled
På grund av industrispåret har friluftsledens sträck- ning inte föreslagits i enlighet med stamstadens ge- neralplan. Tillträdet till Märsans skogsområde styrs via Slipvägen. För att minska risken för olyckor har det eftersträvats att minimera passage över banan.
