.... Tilastokeskus
»im Statistikcentralen 1 Statistics Finland
Palkat 2004:14 Löner
Wages and Salaries S VT
Teollisuuden, rakennusalan ja
liikenteen työntekijöiden palkat 2004, 2. neljännes
Löner för arbetstagare inom industrin, byggnadsbranschen och samfärdsel 2004,
2:a kvartalet
T e o llis u u d e n , rak e n n u s a la n ja a u to liik e n te e n ty ö n te k ijö id e n säännöllisen työ ajan tu n tia n s io id e n m u u to k s e t e d e llis e n vuo d en v a s ta a v a s ta n e ljä n n e k s e s tä 1990-2004, 2. neljännes
Förändringar i timförtjänst för ordinarie arbetstid för industriarbetstagare och arbetstagare inom byggnads- och bilbranschen frän är 1990 tili 2:a kvartalet 2004
% -m u u to s Ä n d rin g %
90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 | 97 | 98 | 99 ! 00 | 01 | 02 | 03 104
— teollisuus — rakennusala — autoliikenne industrin byggbranschen biltrafik
Lukumäärä
A n ta l
Säännöllisen työajan tuntiansio, €
T im fö rtjä n s t fö r o rd in a rie arbetstid, €
M u u to s . % Ä n d rin g , %
Naisten osuus %
K v in n o m a s a n d e l
%
Miehet
M a n
Naiset
K vin n o r
Yhteensä
S um m a
11/2003-11/2004
Teollisuus
In d u s trin 137 633 22,1 13,27 11,19 12,83 2,7
Rakennusala
B y g g b ra n s c h e n 28 867 3,4 12,97 9,83 12,89 2,6
Autoliikenne
B iltra fik 10 342 5,5 11,22 10,43 11,19 2.3
Sisällys In n e h ä ll
Yhteenveto tuloksista... 4
1. Teollisuuden tuntipalkat nousivat 2,7 prosenttia... 4
2. Rakennusalan tuntipalkat nousivat 2,6 prosenttia...5
3. Autoliikenteen tuntipalkat nousivat 2,3 prosenttia.6 4. Ahtausalan tuntipalkat nousivat 0,1 prosenttia... 7
5. S VT Laatuseloste...8
5.1 Tilastotietojen relevanssi... 8
5.2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus... 9
5.3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus...10
5.4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea- aikaisuus... 11
5.5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys... 11
5.6 Tilastojen vertailukelpoisuus... 11
5.7 Selkeys ja yhtenäisyys... 13
5.8 Dokumentointi... 13
Taulukot Taulukko A. Tehdyn työajan keskimääräisten tuntiansioiden kehitys teollisuudessa 1990: 2. neljännes - 2004: 2. neljännes... 4
Taulukko B. Tehdyn työajan keskimääräisten tuntiansioiden kehitys rakennusalalla 1990: 2.neljännes - 2004: 2.neljännes... 5
Taulukko C. Kokonaistuntiansioiden kehitys autoliikenteessä 1990: 2.neljännes - 2004: 2.neljännes...6
Taulukko D. Ahtausalan työntekijöiden keskituntiansiot: 2. neljännes 1990- 2. neljännes 2004... 7
Taulukko 1. Teollisuuden työntekijöiden lukumäärät, säännöllisen työajan tuntiansiot ja muutos edellisestä tilastoneljänneksestä ja edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä toimialoittain 2. neljänneksellä 2004... 15
Sammandrag av resultaten... 4
1. Industrins timlöner Steg med 2,7 procent...4
2. Timlönema inom byggnadsbranschen Steg med 2,6 procent... ... 5
3. Timförtjänstema inom biltrafiken Steg med 2,3 procent... 6
4. Stuveribranschens timlöner Steg med 0,1 procent.... 7
5. Kvalitetsbeskrivning av publikationer i Serien FOS...8
5.1 Relevans av statistikuppgiftema... 8
5.2 Metodbeskrivning... 9
5.3 Felfrihet och exakthet... 10
5.4 Tidsenlighet och rättidighet... 11
5.5 Tillgänglighet och transparens... 11
5.6 JämfÖrbarhet... 11
5.7 Tydlighet och konsistens... 13
5.8 Dokumentering... 13
Tabeller Tabell A. Utvecklingen av de genomsnittliga timförtjänstema inom industrin 1990: 2:a kvart. - 2004: 2:a kvart... 4
Tabell B. Utvecklingen av de genomsnittliga timförtjänstema inom byggnadsbranschen 1990: 2:a kvart. - 2004 2:a kvart... 5
Tabell C. Utvecklingen av de totala timförtjänstema inom biltrafiken 1990: 2:a kvart. - 2004 2:a kvart. ...6
Tabell D. Stuveriarbetamas medeltimförtjänster: 2:a kvart. 1990 - 2:a kvart. 2004... ... 7
Tabell 1. Antal et industriarbetare, timfortjänst for ordinarie arbetstid och forändringar i procent ffän foregäende statistikkvartal och motsvarande kvartal äret forut efter näringsgren under det 2:a kvartalet 2004... 15
Taulukko 2. Teollisuustyöntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansio ja muutosprosentit vuodesta
1971 lähtien...16 Taulukko 3. Teollisuuden työntekijöiden lukumäärät,
säännöllisen työajan tuntiansio ja kokonaistuntiansio toimialoittain ja
paikkakuntaluokittain 2. neljänneksellä 2004... 17 Taulukko 4. Rakennusalan työntekijöiden
lukumäärät, säännöllisen työajan tuntiansiot ja muutos edellisestä tilastoneljänneksestä ja edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä
sopimusaloittain 2. neljänneksellä 2004...20
Taulukko 5. Rakennusalan työntekijöiden kokonaistuntiansiot ja ansioiden muutokset
vuodesta 1971 lähtien... 21 Taulukko 6. Rakennusalan työntekijöiden
säännöllisen työajan tuntiansiot ja ansioiden
muutokset vuodesta 1985 lähtien...22 Taulukko 7. Rakennusalan työntekijöiden
lukumäärät, säännöllisen työajan tuntiansiot ja kokonaistuntiansiot sopimusaloittain ja
paikkakuntaluokittain 2. neljänneksellä 2004... 23 Taulukko 8. Rakennusalan keskimääräiset tuntiansiot
aika-ja urakkatyössä ja %-osuudet työtunneista sukupuolen ja työalan mukaan
paikkakuntaluokittain 2. neljänneksellä 2004...24 Taulukko 9. Autoliikenteen työntekijöiden
lukumäärät, kokonaiskeskituntiansiot ja
muutosprosentit vuodesta 1975 lähtien... 26 Taulukko 10. Autoliikenteen työntekijöiden
lukumäärät, säännöllisen työajan tuntiansio, kokonaistuntiansio sekä urakka-ja ylityön %-osuus ammateittain ja paikkakuntaluokittain, 2. neljännes 2004...27 Taulukko 11. Autoliikenteen työntekijöiden
säännöllisen työajan keskituntiansiot ja muutosprosentit vuoden 1985 toisesta
neljänneksestä lähtien... 30 Taulukko 12. Ahtausalan tehdyt työtunnit ja
kokonaistuntiansiot vuodesta 1970... 31 Taulukko 13. Ahtausalan työntekijöiden
keskituntiansiot paikkakuntaluokittain 1. neljännes 1985 — 2. neljännes 2004... 32
Tabell 2. Industriarbetamas genomsnittliga timförtjänster för ordinarie arbetstid och
förändringar i procent fr.o.m. är 1971... 16 Tabell 3. Antalet industriarbetare, timförtjänst för
ordinarie arbetstid och totaltimförtjänst efter
näringsgren och ortsklass 2:a kvartalet 2004... 17
Tabell 4. Antal arbetstagare inom
byggnadsbranschen, timförtjänst för ordinarie arbetstid och förändringar i procent frän
föregäende statistikkvartal och motsvarande kvartal äret förut efter avtalsomräde under det 2:a
kvartalet 2004...20 Tabell 5. Totala timförtjänster inom
byggnadsbranschen och förändring i förtjänstema frän och med är 1971...21 Tabell 6. Timförtjänster för ordinarie arbetstid inom
byggnadsbranschen och förändring i förtjänstema frän och med är 1985... 22 Tabell 7. Antal arbetstagare inom
byggnadsbranschen, timförtjänster för ordinarie arbetstid och totaltimförtjänster efter avtalsomräde och ortsklass under 2:a kvartalet 2004... 23 Tabell 8. Medeltimförtjänster för arbetstagare i tids-
och ackordsarbete inom byggnadsbranschen och procentuella andelar av arbetstimmama efter kön, bransch och ortsklass under 2:a kvartalet 2004... 24 Tabell 9. Antal arbetare och genomsnittliga
totaltimförtjänster inom biltrafiken och
förändringar i procent fr.o.m. är 1975 ... 26 Tabell 10. Antal arbetare inom biltrafik, timförtjänst
för ordinarie arbetstid, totaltimförtjänst,
ackordsarbete och övertidsarbete i % enligt yrke och ortsklass under 2:a kvartalet 2004... 27
Tabell 11. Biltrafikens ordinarie timförtjänster och förändringar i procent ända frän det andra kvartalet är 1985...30
Tabell 12. Stuveriarbetamas utförda arbetstimmar och totaltimförtjänster fr.o.m. är 1970... 31 Tabell 13. Stuveriarbetamas medeltimförtjänster efter
dyrortsklass l:a kvart. 1985 - 2:a kvart. 2004... 32
Yhteenveto tuloksista
1. Teollisuuden tuntipalkat nousivat 2,7 prosenttia
Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen säännölli
sen työajan tuntiansio oli vuoden 2004 toisella neljän
neksellä 12,83 €. Keskiansio nousi edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 2,7 prosenttia. Edellisestä tilastoneljänneksestä säännöllisen työajan ansio nousi 2,2 %.
Sunnuntai- ja ylityökorotukset mukaan lukien kes
kimääräinen tuntiansio oli vuoden 2004 toisella neljän
neksellä 14,20 €. Kokonaistuntiansio nousi edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 2,7 prosenttia.
Sammandrag a v resultaten
1. Industrins timlöner steg med 2,7 procent
Industriarbetamas genomsnittliga timförtjänst for ordinarie arbetstid uppgick under det andra kvartalet 2004 till 12,83 €. Medeltimlönen steg Iran det andra kvartalet i ljol med 2,7 procent. Frän föregäende statistikkvartal steg timfortjänsten for ordinarie arbetstid med 2,2 procent.
Inklusive söndags- och övertidsforhöjningar uppgick den genomsnittliga timlönen under det andra kvartalet 2004 tili 14,20 €. Den totala timfortjänsten steg frän det andra kvartalet i fjol med 2,7 procent.
Taulukko A. Tehdyn työajan keskimääräisten tuntiansioiden kehitys teollisuudessa 1990: 2. neljän
nes - 2004: 2. neljännes
Tabell A. Utvecklingen av de genomsnittliga timförtjänsterna inom industrin 1990: 2:a kvart. - 2004: 2:a kvart.
2 nelj./vuosi 2:a kvartJär
Lukumäärä Antal
Naisten % osuus Kvirmornas andel, %
Säännöllisen työajan ansio, € Timförtjänst för ordinarie arbetstid, €
Muutos edell.
vuodesta Förändring frän föreg. är, %
Kokonaistuntiansio, € Totaltimförtjänst, €
Muutos edell.
vuodesta Förändring frän föreg. är, % Miehet
Män
Naiset Kvinnor
Yhteensä Sammanlagt
Miehet Män
Naiset Kvinnor
Yhteensä Sammanlagt
1990 239 536 30,7 8,00 6,44 7,53 10,5 8,75 6,72 8,14 10,9
1991 197 296 28,4 8,49 6,88 8,04 6,5 9,16 7,11 8,60 5,1
1992 171 304 27,1 8,73 7,09 8,30 3,1 9,47 7,38 8,91 3,7
1993 155 061 26,6 8,76 7,14 8,34 1,4 9,59 7,45 9,03 2,2
1994 154 681 25,9 9,07 7,44 8,65 3,8 9,91 7,78 9,37 3,7
1995 161 056 25,4 9,73 8,02 9,31 7,6 10,84 8,46 10,25 9,4
1996 158 635 24,9 10,08 8,35 9,66 3,8 11,13 8,79 10,56 3,0
1997 159 577 24,9 10,37 8,63 9,95 3,0 11,44 9,09 10,87 2,9
1998 159 386 24,6 10,74 8,99 10,33 3,8 12,04 9,56 11,46 5,4
1999 155 521 24,7 11,04 9,24 10,62 2,8 12,23 9,77 11,65 1,7
2000 158021 24,4 11,48 9,67 11,05 4,1 12,88 10,34 12,29 5,5
2001 156 983 23,8 12,08 10,16 11,65 5,3 13,50 10,81 12,90 5,0
2002 149 961 23,2 12,48 10,50 12,04 3,4 13,86 11,14 13,26 2,8
2003 143 986 22,6 12,92 10,90 12,48 3,7 14,42 11,67 13,82 4,2
2004 137 633 22,1 13,27 11,19 12,83 2,7 14,80 12,00 14,20 2,7
Tilastossa tapahtuneiden muutosten takia ensimmäisestä neljänneksestä 1990 ja 1991 sekä neljännestä neljänneksestä 1993 lähtien keskiansiot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien kanssa. Muutosprosentit on kuitenkin laskettu vertailukelpoisista aineistoista. -P ä g r n n d av de revideringar som gjorts i Statistiken är medelförtjänstema för det första kvartalet 1990 och 1991 och fjärde kvartalet 1993 inte direkt jäm förbara m ed tidigare Statistik. Vid uträkningen av förtjänstemas förändringsprocenter h ar jäm förbart materiaI använts.
Rakennusalan työntekijöiden keskimääräinen säännölli
sen työajan tuntiansio oli 12,89 € toisella neljänneksellä 2004. Miehillä ansio oli 12,97 € ja naisilla 9,83 €.
Edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä ovat ra
kennusalan työntekijöiden ansiot nousseet 2,6 %. Mie
hillä ansio nousi 2,6 % ja naisilla 2,0 %. Edellisestä tilastoneljänneksestä ovat ansiot nousseet rakennus
alalla 1,5 %.
Sunnuntai- ja ylityökorotukset mukaan lukien keski
määräinen tuntiansio oli vuoden 2004 toisella neljän
neksellä 13,24 €. Kokonaistuntiansio nousi edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 2,3 prosenttia.
2. Rakennusalan tuntipalkat nousivat 2,6 prosenttia
2
.Timlönerna inom byggnads- branschen steg med 2,6 procent
Under det andra kvartalet 2004 var den genomsnittliga timförtjänsten för ordinarie arbetstid för arbetare inom byggnadsbranschen 12,89 €. Männens timförtjänst var 12,97 € och kvinnomas 9,83 €. Frän samma kvartal föregäende är har förtjänstema för arbetstagare inom byggnadsbranschen stigit med 2,6 procent. För män har förtjänstema stigit med 2,6 procent och för kvinnor med 2,0 procent. Frän föregäende statistikkvartal har förtjänstema inom byggnadsbranschen stigit med 1,5 procent.
Inklusive söndags- och övertidsförhöjningar uppgick den genomsnittliga totala timlönen under det andra kvartalet 2004 tili 13,24 €. Den totala medeltimlönen Steg frän det andra kvartalet i fjol med 2,3 procent.
Taulukko B. Tehdyn työajan keskimääräisten tuntiansioiden kehitys rakennusalalla 1990: 2.neljännes - 2004: 2.neljännes
Tabell B. Utvecklingen av de genomsnittliga timförtjänsterna inom byggnadsbranschen 1990: 2:a kvart. - 2004 2:a kvart.
nelj./vuosi :a kvart.Jär
Lukumäärä Antat
Naisten % osuus Kvinnomas andei, %
Säännöllisen työajan ansio, € Timförtjänst för ordinarie arbetstid, €
Muutos edell.
vuodesta Förändring frän föreg. är, %
Kokonaistuntiansio, € Totattimförtjänst, €
Muutos edell.
vuodesta Förändring frän föreg. är, % Miehet
Män
Naiset Kvinnor
Yhteensä Sammanta0
Miehet Män
Naiset Kvinnor
Yhteensä Sammanlagt
1990 61 775 5,0 9,53 6,61 9,41 8,8 9,76 6,73 9,63 8,8
1991 49426 4,9 9,98 7,18 9,86 4,8 10,15 7,27 10,03 4,1
1992 35 403 4,4 9,82 7,21 9,72 -1,5 10,00 7,29 9,89 -1,4
1993 24 328 4,1 9,49 7,11 9,41 -3,2 9,68 7,19 9,60 -3,0
1994 17 443 3,5 9,35 7,03 9,29 -0,9 9,58 7,13 9,51 -0,6
1995 18840 2,9 9,54 7,40 9,49 2,2 9,85 7,49 9,79 3,0
1996 19676 2,8 9,90 7,58 9,85 3,8 10,25 7,70 10,20 4,1
1997 21 282 2,8 9,97 7,73 9,93 0,8 10,26 7,84 10,21 0,1
1998 23 906 2,6 10,36 7,94 10,31 3,7 10,68 8,05 10,63 3,9
1999 24 271 3,0 10,70 8,19 10,65 3,2 11,03 8,38 10,97 3,2
2000 27194 2,9 11,33 8,50 11,26 5,8 11,65 8,66 11,58 5,6
2001 27 527 3,2 11,93 8,92 11,85 5,2 12,30 9,10 12,22 5,4
2002 28 559 3,2 12,30 9,25 12,22 3,1 12,67 9,42 12,59 3,0
2003 29 447 3,2 12,65 9,63 12,57 2,9 13,02 9,80 12,93 2,8
2004 28 867 3,4 12,97 9,83 12,89 2,6 13,32 9,97 13,24 2,3
Tilastossa vuonna 1993 ja 1998 tapahtuneiden muutosten takia keskiansiot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien kanssa. Muutosprosentit on kuitenkin laskettu vertailukelpoisista aineistoista. - Pä gruñó av revideringar som gjorts i Statistiken i är 1993 och 1998 är medelförtjänstema inte direkt jämförbara med tidigare Statistik. Vid uträkningen av förtjänstemans (örändringsprocentema har jämförtbart materiat använts.
Autoliikenteen työntekijöiden kokonaiskeskituntiansio 2. neljänneksellä 2004 oli 12,22 €. Miesten kokonais- tuntiansio oli 12,26 € ja naisten vastaavasti 11,38 €, joka on 92,8 % miesten kokonaiskeskituntiansiosta.
Edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä kokonais- keskituntiansiot nousivat miehillä 2,2 % ja naisilla 2,9
%. Yhteensä kokonaiskeskituntiansiot nousivat 2,3 %.
Autoliikenteen työntekijöiden keskimääräinen säännöl
lisen työajan tuntiansio oli 11,19 €. Säännöllisen työ
ajan tuntiansio nousi edellisen vuoden vastaavasta nel
jänneksestä 2,3 prosenttia.
3. Autoliikenteen tuntipalkat nousivat 2,3 prosenttia
3. Timförtjänsterna inom biltrafiken steg med 2,3 procent
Den genomsnittliga totala timförtjänsten för arbetstagare inom biltrafiken var 12,22 € under 2:a kvartalet 2004. För män var totaltimförtjänsten 12,26 € och för kvinnor 11,38 €, vilket är 92,8 % av männens genomsnittliga totaltimförtjänst. Frän motsvarande kvartal ifjol steg den genomsnittliga timförtjänsten för män med 2,2 % och för kvinnor med 2,9 %. Den sammanlagda stegringen var 2,3 %.
Den genomsnittliga timförtjänsten för ordinarie arbetstid för arbetare inom biltrafiken var 11,19 €.
Timförtjänst för ordinarie arbetstid steg ffän det andra kvartalet i fjol med 2,3 procent.
Taulukko C. Kokonaistuntiansioiden kehitys autoliikenteessä 1990: 2.neljännes - 2004: 2.neljännes Tabell C. Utvecklingen av de totala timförtjänsterna inom biltrafiken 1990: 2:a kvart. - 2 0 0 4 2:a kvart.
2 nelj./vuosi 2:a kvart./är
Lukumäärä Antal
Naisten % osuus
Kokonaistuntiansio, € Totaltimförtjänst, €
Muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä % Förändring frän motsvarande kvartal föregäende är %
andel, % Miehet Män
Naiset Kvinnor
Yhteensä Sammaniagt
Miehet Män
Naiset Kvinnor
Yhteensä Sammaniagt
1990 28 318 4,9 7,81 7,06 7,78 7,1 6,9 7,2
1991 26 877 4,6 8,26 7,28 8,22 5,8 3,1 5,7
1992 23 290 4,6 8,38 7,48 8,35 1,5 2,7 1,5
1993 20 074 4,2 8,44 7,65 8,41 0,7 2,3 0,8
1994 18 694 4,2 8,41 7,80 8,39 -0,3 1,9 -0,2
199511 19 641 4,1 8,66 8,14 8,64 2,9 4,4 3,0
1996 9 096 5,6 9,58 8,56 9,53 5,1 6,8 5,2
1997 9 222 5,5 9,63 8,61 9,59 0,5 0,6 0,6
1998 10 574 5,3 9,95 8,97 9,91 3,3 4,2 3,4
1999 10139 5,5 10,19 9,27 10,15 2,4 3,3 2,4
2000 10 553 5,1 10,67 9,76 10,63 4,7 5,4 4,8
2001 10 956 5,2 11,09 10,29 11,05 3,9 5,4 3,9
2002 9 754 5,4 11,39 10,56 11,35 2,7 2,5 2,7
2003 10 358 5,7 11,99 11,06 11,94 5,3 4,8 5,3
2004 10 342 5,5 12,26 11,38 12,22 2,2 2,9 2,3
11 Tuntiansiot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien lukujen kanssa. Muutosprosentit on kuitenkin laskettu vertailukelpoisesta aineistosta. - Timförtjänstema ärinte jämförbara med tidigare uppgifter. Ändringsprocentema har dock räknats ut pä basis av jämförbart materiat
Vuoden 2004 toisella neljänneksellä ahtausalan työnte
kijöiden tehtyjen työtuntien lukumäärä oli 1 205 841. Keskimääräinen kokonaistuntiansio oli koko maassa 17,52 €, joka oli noussut edellisen vuoden vas
taavasta neljänneksestä 0,1 prosenttia.
Ahtausalan työntekijöiden keskimääräinen säännöllisen työajan tuntiansio oli 15,88 €. Nousua edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä oli 4,0 prosenttia.
4. Ahtausalan tuntipalkat nousivat 0 ,1 prosenttia
4. Stuveribranschens timlöner steg med 0,1 procent
Under andra kvartalet 2004 uppgick antalet arbets- timmar som stuveribranschens arbetstagare utfört tili 1 205 841. Medeltimförtjänsten i hela landet var 17,52 €; den hade stigit med 0,1 procent frän det 2:a kvartalet 2003.
Den genomsnittliga timförtjänsten för ordinarie arbetstid för arbetare inom stuveribranschen var 15,88
€. Stegringen frän det andra kvartalet i f] oi var 4,0 procent.
Taulukko D. Ahtausalan työntekijöiden keskituntiansiot: 2. neljännes 1990 - 2. neljännes 2004 Tabell D. Stuveriarbetarnas medeltimförtjänster: 2:a kvart. 1990 - 2:a kvart. 2004
Vuosi ja neljännes Arochkvartal
Tehdyt työtunnit Utförda arbetstimmar
Säännöllisen työajan ansio, € Timförtjänst för ordinarie
arbetstid, €
Muutos edellistä vuodesta, % Förändring frän föregäende är, %
Kokonaistuntiansio, € Totaltimföitjänst, €
Muutos edellistä vuodesta, % Förändring frän föregäende är, %
1990 1 168455 8,67 11,2 9,42 12,3
1991 763 740 9,46 9,2 9,94 5,5
1992 1 063 725 9,88 4,4 10,61 6,7
1993 1 150 838 9,59 -2,9 10,42 -1,8
1994 1 293 578 9,93 3,6 10,95 5,1
1995 1 219 063 10,65 7,2 11,64 6,3
1996 1 252 460 11,51 8,0 12,49 7,3
1997 1 283 440 11,65 1,2 12,83 2,8
1998 1 367 095 12,17 4,5 13,59 5,9
1999 1 206 438 12,34 1,4 13,50 -0,7
2000 1 219 305 12,78 3,5 14,24 5,5
2001 1 205 396 13,79 7,9 15,36 7,9
2002 1 182 396 14,35 4,1 16,05 4,5
2003 1 275486 15,27 6,4 17,50 9,0
2004 1 205 841 15,88 4,0 17,52 0,1
5. S VT1) Laatu seloste 5. Kvalitetsbeskrivning av publikationer i Serien FO S 1) 5.1 Tilastotietojen relevanssi
5.1.1 Tietojen keruumenetelmä
Teollisuus, rakennusala ja ahtausala: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) on kerännyt jäsenyrityk
siltään työntekijäkohtaiset tiedot ja ne kattavat koko vuosineljänneksen.
Autoliikenne: Palvelutyönantajat (PT) on kerännyt tie
dot Autoliikenteen Työnantajaliittoon kuuluvilta yrityk
siltä. Tiedustelu on lähetetty kaikille yhdistykseen kuu
luville jäsenille. Tiedot kattavat koko vuosineljännek
sen.
5.1.2 Tilaston tietosisältö Luokitukset
toimiala
sopimusala (teollisuudessa ja rakennusalalla) ammatti (liikenteessä)
paikkakuntakalleusluokka sukupuoli
Summatiedot lukumäärät
aikatyö tunnit ja -palkat urakkatyötunnit ja -palkat palkkiotyötunnit ja -palkat ylityötunnit ja -korotusosat sunnuntai työtunnit ja -korotusosat
työaikaan liittyvät lisät kuten esim. vuorotyölisä muut erilliset lisät kuten olosuhdelisät
Ahtausalan palkkatilastoon sisältyvät ns. vakinaiset ahtaus-, varasto- ja korjaamopuolen työntekijät, ammat- tityöntekijäkuntaan kuuluvat sekä tilapäiset työntekijät työaikamuodosta (keskeytymätön 3-vuorotyö, 2- vuorotyö ja 1-vuorotyö) riippumatta. Työntekijämääriä ei tilastossa mainita, koska niiden selvittäminen ahtaus- työssä on vaikeata. Tehdyn työmäärän vaihtelu selviää eri neljänneksinä tehtyjen työtuntien määrästä. Tiedot on kerätty erittelemättä miehiä ja naisia.
Vuoden 1972 toukokuun alussa sovittiin ahtausalalla kokonaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta.
Aika- ja urakkapalkkajärjestelmästä siirryttiin takuu- palkkajärjestelmään, jossa ns. vakinaisille työntekijöille maksetaan palkkaa kaikilta työtuntijärjestelmän edel- lyttämiltä tunneilta riippumatta siitä, onko työnantaja
Suomen virallinen tilasto
5.1 Relevans av statistikuppgifterna
5.1.1 Uppgiftsinsamlingsmetod
Industrin, byggnadsbranchen och stuveribranschen:
Industrins och Arbetsgivamas Centralförbund har samlat av sinä medlemsföretag in uppgifter om arbetstagama. Dessa uppgifter täcker hela kvartalet.
Biltrafiken: Servicearbetsgivama har samlat in uppgiftema av företag som hör till Autoliikenteen Työnantajaliitto. Förfrägan har skickats tili alla medlemmar i förbundet. Uppgifter täcker hela kvartalet.
5.1.2 Innehället i Statistiken Klassificeringar
näringsgren
avtalsomräde (inom industrin och byggnadsbranschen) yrke (inom biltrafiken)
dyrortsklass kön
Summauppgifter antal
tidsarbetstimmar och -löner ackordsarbetstimmar och -löner premiearbetstimmar och -löner övertidstimmar och -förhöjningsdelar söndagsarbetstimmar och -förhöjningsdelar tillägg i anslutning tili arbetstid, t.ex. skiftarbets- tillägg, övriga tillägg, t.ex. miljötillägg
I stuveribranschens Statistik ingär s.k. stadigvarande arbetstagare pä stuveri-, lager- och reparationssidan och tillfalliga arbetstagare oberoende av arbetstidsform (oavbrutet 3-skiftarbete, 2-skiftarbete och 1- skiftarbete). Ur Statistiken ffamgär dock inte antalet arbetstagare emedan det är svärt inom stuveribranschen att fa ffam det exakta antalet. Variationema i den utförda arbetsmängden framgär av antalet utförda arbetstimmar under de olika kvartalen. Uppgiftema har inte uppdelats pa män och kvinnor.
I början av maj är 1972 kom man inom stuveribranschen överens om att ta ett helt nytt lönesystem i bruk. Man övergick ffän ett tids- och ackordslönesystem tili ett slags garantilönesystem, där s.k. ordinarie arbetstagare far lön för alla de i arbetstidsschemat förutsatta timmama oberoende av om
^ Finlands officiella Statistik
voinut taijota hänelle tällöin työtä vai ei. Muiden ah- tausalan työntekijöiden palkkaus rakentuu päiväansiota- kuun pohjalle.
5.1.3 Ansiokäsitteet
Tilastossa käytetään kahta tehdyn työajan ansiokäsitettä:
säännöllisen työajan ansio ja kokonaisansio.
Säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat vuorotyö- ja olosuhdelisineen. Säännöllisen työ
ajan ansioon sisältyvät tässä tilastossa myös sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.
Kokonaisansio sisältää edellisten lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.
Ansiotiedot esitetään laskettuna tehtyä työtuntia kohti.
Tilastossa ei ole mukana vuosilomapalkkaa, lomalta
paluurahaa, koulutus-, sairaus- ja äitiysloma-ajan palk
kaa, vapaapäiviltä maksettua palkkaa (mm. ns. Pekkas
päiviltä maksettua palkkaa), hälytysrahaa, päivärahoja, työväline- ja matkakustannusten korvauksia eikä luon
toisetujen raha-arvoa. Useimmilla aloilla tilastossa eivät ole mukana myöskään ns. palveluvuosilisät.
5.2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
5.2.1. Tiedustelun kohdejoukko
Teollisuus, rakennusala ja ahtausala: TT:n tiedustelun piiriin kuuluvat sekä tunti- että kausipalkatut työntekijät.
Tilastossa eivät ole mukana oppilaat, harjoittelijat, ei
vätkä nuoret työntekijät.
Autoliikenne: Tiedustelun kohdejoukkona ovat yksityi
sen ammattimaisen autoliikenteen työntekijät, jotka toimivat kuljettajina tai huoltokorjaamoissa. Tiedustelu ei koske konttori-, työnjohto- tai teknistä henkilökuntaa eikä alle 18-vuotiaita, -vajaatyökuntoisia tai yrityksessä omistus- tai sukulaissuhteen perusteella toimivia. Valti
on, kunnan, teollisuuden ja kaupan palveluksessa olevat kuljetusalan työntekijät eivät myöskään kuulu tieduste
lun kohdejoukkoon. Heitä koskevat tiedot saadaan näi
den alojen palkkatilastoista.
arbetsgivama härvid kunnat eller inte kunnat erbjuda honom arbete. Avlöningen av övriga arbetstagare inom stuveribranschen baserar sig pá en garanterad dagsförtjänst.
5.1.3 Förtjänstbegreppen
I Statistiken används tvä förtjänstbegrepp för arbetad tid: förtjänst för ordinarie arbetstid och totalförtjänst.
Förtjänsten för ordinarie arbetstid inneháller löner för tids-, ackords- och premiearbete samt skiftarbets- och miljötillägg. I förtjänsten för ordinarie arbetstid ingär ocksä grunddelama för söndags- och övertidslöner, men inte förhöjningsdelar.
Totalförtjänsten inkluderar utöver de ovannämnda lönegrundema även förhöjningsdelama för söndags- och övertidslön.
Förtjänstuppgiftema ges i form av lön per arbetad timme.
1 Statistiken ingár inte semesterlön, semesterpenning, lön för utbildningstid, sjuk- och moderskapsledighet, lön för lediga dagar (t.ex. lön som betalats för s.k.
Pekkanen-dagar), larmpenning, dagtraktamente, ersättning för arbetsredskap och resekostnader och inte heller penningvärdet av naturaförmäner. Inom vissa branscher saknas de s.k. ärstilläggen i Statistiken.
5.2 Metodbeskrivning
5.2.1 Mälgrupp
Industrin, byggnadsbranchen och stuveribranschen:
Industrins och Arbetsgivamas Centralförbundets förfrägan gäller bäde arbetstagare med timlön och med periodlön. Statistiken innehäller inte lärlingar, praktikanter eller unga arbetstagare
Biltrafiken: Undersökningspopulationen bestär av arbetare inom den privata yrkesmässiga biltrafiken som arbetar som chaufförer eller pä Servicestationen I undersökningen ingär inte kontorspersonal, teknisk personal eller arbetsledningen. Anställda som är under 18 är, partiellt arbetsföra eller personer som pä grund av ägarförhällande eller släktskap arbetar i företaget ingär inte heller i populationen. Inte heller de som är anställda inom statens, kommunens, industrins eller handelns transporter ingâr i undersökningen. Uppgifter som gäller dem fäs ur lönestatistiken för dessa branscher.
5.3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Saadut tilastotiedot eivät ole virheettömiä. Virheitä saattaa syntyä tiedonantajien ja tiedontoimittajien ta
holta sekä tietojen käsittelyssä Tilastokeskuksessa.
5.3.1 Peittävyys
Teollisuuden työntekijöiden palkkatilasto kattaa yksityi
sen sektorin kaivannaistoiminnan (toimiala C1), teolli
suuden (toimiala D1) sekä sähkö- ja energiahuollon (toimiala E1) järjestäytyneet yritykset. Työvoimatutki
muksen mukaan yksityisellä sektorilla näillä toimialoilla oli 255 500 työntekijää toisella neljänneksellä 2004.
Palkkatilaston työntekijämäärä oli tästä n. 54 %. Osa erosta johtuu erilaisista työntekijöiden määritelmistä.
Pääosa erosta johtuu kuitenkin siitä, että järjestäyty
mättömien yritysten työntekijät eivät ole tilastossa mu
kana.
Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten työntekijämää
rä oli 28 867 toisella neljänneksellä 2004. Kun verrataan saman ajankohdan työvoimatutkimuksen yksityisen sektorin rakennustoiminnan (toimiala F1) työntekijä
määriä, saadaan peittävyydeksi n. 32 %. Edellisellä tilastoneljänneksellä oli palkkatilastossa työntekijöitä 29 544 ja edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä 29 447.
Autoliikenteen koko työntekijämäärä oli tilastossa 10 342. Linja-autoliikenteessä oli 5 848 työntekijää ja kuorma-autoliikenteessä 4 494 työntekijää. Kun verra
taan saman ajankohdan työvoimatutkimuksen yksityisen sektorin moottoriajoneuvojen huoltoon ja korjaukseen (toimiala 5021) sekä muuhun maaliikenteeseen (toimi
alat 602-603’), saadaan peittävyydeksi n. 20 prosenttia.
Edellä mainittuja lukuja tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että työvoimatutkimuksen ja palk
katilaston työntekijämääritelmät ja toimialat eivät täysin vastaa toisiaan.
Taulukoissa on sellaisten ryhmien kohdalla, johon kuu
lui vähemmän kuin 10 työntekijää, merkitty lukumäärä- tiedot ja ansioiden kohdalle piste ( . ). Jos määrätyssä kohdassa ei ole ollut lainkaan havaintoja, on merkintä ollut viiva ( - ) .
^ Ks. Toimialaluokitus 2002, Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 4, 2002
5.3 Felfrihet och exakthet
Den Statistik som erhällits är inte felfri. Fel kan uppstä hos uppgiftslämnama, men ocksä da de insamlade uppgiftema bearbetas vid Statistikcentralen.
5.3.1 Täckning
Lönestatistiken för industrin täcker organiserade företag inom den privata sektom vid gruvor och mineralbrott (näringsgren C2), tillverkningsindustri (näringsgren D2) samt energi- och vattenforsörjning (näringsgren E2).
Enligt arbetskraftsundersökningen hade dessa näringsgrenar 255 500 arbetstagare inom den privata sektom under det 2:a kvartalet 2004. Lönestatistikens arbetstagare utgjorde 54 procent av dessa. En del av skillnaden beror pä olika definitioner pä arbetstagare.
Merparten av skillnaden beror ändä pä att Statistiken saknar anställda vid företag som inte organiserat sig.
Antalet arbetstagare i organiserade företag inom byggnadsbranschen var 28 867 under andra kvartalet är 2004. När man jämför antalet med arbetstagare inom den privata byggsektom (näringsgren F2) som ingär i arbetskraftsundersökningen för samma tid, är lönestatistikens täckning ca 32 procent. Under föregäende statistikkvartal var antalet anställda i lönestatistiken 29 544 och under samma kvartal föregäende är var antalet 29 447.
Enligt Statistiken var heia antalet arbetstagare inom biltrafiken 10 342. Inom busstrafiken fanns 5 848 ar
betstagare och inom lastbilstrafiken 4 494 arbetstagare.
När man jämför antalet med arbetstagare inom den privata sektoms underhäll och reparation av motorfordon (näringsgren 5022) och övrig landtransport (näringsgrener 602-6032), är täckning ca 20 procent.
Vid genomgängen av ovannämnda sifffor bör man dock beakta att definitionema och näringsgrenama för arbetstagare i arbetskrafts-undersökningen och lönestatistiken inte heit motsvarar varandra.
Uppgifter om fortjänst har i tabellema markerats med en punkt ( . ) för sädana gmpper som bestär av mindre än 10 arbetstagare. Om det vid nägon punkt inte forekommit observationer har ett streck (-) antecknats.
2) Se Näringsgrensindelningen 2002. Statistikcentralen, Handböcker nr 4, 2002.
5.4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
5.4 Tidsenlighet och rättidighet
Teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen työntekijöiden palkat -julkaisu ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Toisen vuosineljänneksen tiedot ilmestyvät marraskuussa ja neljännen vuosineljänneksen tiedot kesäkuussa.
Publikationen Löner för arbetstagare inom industrin, byggnadsbranschen och samfardsel utkommer tvä gânger om äret. Uppgiftema för det andra kvartalet utges i november och uppgiftema för det fjärde kvartalet i juni.
5.5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys 5.5 Tillgänglighet och transparens
Julkaisun tiedot ovat vapaasti käytettävissä. Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.
Uppgiftema i Publikationen far fritt användas med uppgivande av Statistikcentralen som källa.
Julkaisu on tilattavissa myyntipalvelusta osoitteesta: Publikationen kan beställas hos försäljningstjänster:
Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C
00022 Tilastokeskus Puh: (09) 1734 2011 Faksi: (09) 1734 2500 myynti@tilastokeskus. fi www.tilastokeskus.fi
Statistikcentralen, försäljning PB 4C
00022 Statistikcentralen tfn (09) 1734 2011 fax (09) 1734 2500 myynti@stat.fi www.stat.fi Edellisen tilastoneljänneksen (IV neljännes 2003) tiedot
on julkaistu Tilastokeskuksen julkaisussa PALKAT 2004:6.
Uppgiftema för föregäende statistikkvartal (det 4:e kvartalet 2003) har publicerats i Statistikcentralens Publikation LÖNER 2004:6.
5.6 Tilastojen vertailukelpoisuus 5.6 Jämförbarhet
Teollisuustyöntekijöitä koskevia tietoja on kerätty lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1936Ä Tuolloin Sosiaalinen Tutkimustoimisto ja Suomen Työnantajain Keskusliitto sopivat teollisuusaloittaisten palkkatilastojen yhdistämi
sestä koko teollisuutta koskevaksi tilastoksi ja tämän luovuttamisesta Sosiaaliselle tutkimustoimistolle viralli
sena tilastona julkaistavaksi. Virallisluonteisia teolli- suusaloittaisia paikkatutkimuksia oli tehty jo ennen tuota ajankohtaa muun muassa metalliteollisuudessa vuosilta 1913, 1920-1926, sahateollisuudesta vuosilta 1913, 1921-1924 ja paperiteollisuudessa vuodelta 1928.
Vuosina 1940 ja 1941 tietoja ei ole kerätty. Vuoteen 1967 tiedot on julkaistu Sosiaalisessa aikakauskirjassa ja sen jälkeen tilastokeskuksen tilastotiedotussarjassa.
Uppgifter om industriarbetare har samlats in nästan kontinuerligt sedan âr 193 61L Dâ kom Byrän för Social Forskning och Arbetsgivamas i Finland Centralförbund överens om att sammanslä löneStatistiken över de olika industribranschema att gälla heia industrin och att överläta denna Statistik tili Byrän för Social Forskning att publiceras som officiell Statistik. Redan före detta har det gjorts löneundersökningar av officiell natur för de olika industribranschema, bl.a. metallindustrin för ären 1913, 1920-1926, sägindustrin för ären 1913, 1921-1924 och pappersindustrin för âr 1928. Ären 1940 och 1941 insamlades inga uppgifter. Ända tili âr 1967 har uppgiftema publicerats i Social tidskrift och därefter i Statistikcentralens sérié statistiska rapporter.
]) Sosiaalinen aikakauskirja 6/1937. ^ Social tidskrift 6/1937.
Vuonna 1985 tilastoa laajennettiin ottamalla mukaan kemiallistekninen teollisuus, vuonna 1990 mm. turvete- ollisuus, jalometalliteollisuus ja pakkaus- ja tapettiteol- lisuus. Samana vuonna moottoriajoneuvojen korjaus jätettiin tämän tilaston ulkopuolelle ja aiemmin käytetty teollisuusalajako korvattiin toimialaluokituksella. Vuo
den 1991 alusta tilastoon eivät myöskään sisälly Elin
tarviketeollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten työntekijät.
Vuodesta 1993 työntekijöiden palkkatietoja on kerätty useimmilla aloilla vain joka toiselta neljännekseltä, mistä johtuen teollisuuden ja rakennusalan palkkatilas
toja julkaistaan vain vuoden Ilja IV neljänneksiltä.
Vuoteen 1993 asti kuukausi- tai muiden kausipalkattu- jen tuntiansio oli määritetty jakamalla neljänneksen palkkasumma työtuntien määrällä, jolloin niiden määrä kullakin neljänneksellä vaikutti keskimääräiseen tun
tiansioon. Toisesta neljänneksestä 1993 lähtien on ansiot määritetty kausipalkkatasoitettuna eli työtuntien määrän vaihtelu tuntiansioon on eliminoitu. Muutos vaikuttaa tilastossa paperiteollisuuden sekä koko teollisuuden tuntipalkkojen vertailukelpoisuuteen.
Työajan lyhennysvapaan kompensaatio (ns. pekkaspäi
vät) sisältyy tehdyn työajan tuntiansioon ainoastaan metalliteollisuudessa, huonekalu- ja puusepänteollisuu
dessa, saha- ja levyteollisuudessa sekä jalometalliteolli- suudessa. Tämä vaikuttaa näiden alojen ja muiden teol
lisuuden alojen välisten palkkatietojen vertailukelpoi
suuteen.
Tietoja rakennusalan työntekijöiden keskimääräisistä tuntiansioista on julkaistu vuodesta 1955 lähtien. Put
kiasennus- ja eristysalalla sekä sähköasennusalalla tie
dot on kerätty yksilöllisinä alusta lähtien.
Talonrakennus-, maalaus- ja asfalttialalla tiedot on ke
rätty ryhmäkohtaisina summatietoina ammattiryhmittäin vuoden 1983 4. neljännekseen asti, jonka jälkeen tieto
jen keruutapa muutettiin yksilölliseen aineistoon perus
tuvaksi. Voimalaitosrakennusalan tiedot kerättiin ryh- mäkohtaisesti vuoden 1987 loppuun, jonka jälkeen ne on kerätty yksilöllisenä ja yhdistetty talonrakennusalan tietoihin. Lasitus- ja hiomoalan tietoja on kerätty vuo
desta 1982 vuoteen 1997 ja maa- ja vesirakennusalan tietoja ryhdyttiin keräämään vuodesta 1984 lähtien. 1.
neljänneksestä 1992 lähtien asfalttiala on jaettu kahteen osaan: tienpäällystysalaan ja vedeneristysalaan.
Är 1985 utvidgades Statistiken genom att den kemisktekniska industrin togs med och är 1990 medtogs bl.a. torvindustrin, ädelmetallindustrin samt förpacknings- och tapetindustrin. Samma är lämnades reparation av motorfordon utanför Statistiken och den tidigare branschindelningen ersattes med näringsgrensindelningen. Frän och med böijan av är 1991 omfattar Statistiken inte heller anställda i medlemsföretag inom Livsmedelsindustrins Arbetsgivareförbund.
Sedan är 1993 har uppgiftema om de anställdas löner inom de flesta branschema samlats in bara vart andra kvartal. Därför publiceras lönestatistiken över industrin och byggandet bara gällande det andra och det fjärde kvartalet.
Till är 1993 fastställdes timförtjänsten för mänadsavlönade eller andra säsongavlönade genom att lönesumman för kvartalet dividerades med antalet arbetstimmar. Detta innebar att antalet arbetstimmar under varje kvartal inverkade pä den genomsnittliga timförtjänsten. Sedan det andra kvartalet är 1993 har inkomstema fastställts säsongutjämnade, vilket innebär att inverkan av Variationen i antalet arbetstimmar har eliminerats. I Statistiken inverkar förändringen pä jämförbarheten av timlönema inom pappersindustrin
och heia industrin.
Kompensationen för förkortad arbetstid (s.k.
pekkanendagar) ingär i timlönen för arbetad arbetstid bara inom metallindustrin, möbel- och snickeriindustrin, säg- och skivindustrin samt ädelmetallindustrin. Detta inverkar pä jämförbarheten av löneuppgiftema mellan dessa branscher och andra industribranscher.
Uppgifter om de genomsnittliga timförtjänstema för arbetstagare inom byggnadsbranschen har utgivits sedan är 1955. Inom rörinstallations- och isoleringsbranschen samt elinstallationsbranschen har uppgiftema ända frän början insamlats individuellt.
Inom husbyggnads-, mäleri- och asfalteringsbranschen har uppgiftema insamlats gruppvis som summauppgifter efter yrkesgrupp t.o.m. det fjärde kvartalet är 1983, varefter insamlingen baserar sig pä individuellt material. Uppgiftema för kraftverksbyggen insamlades gruppvis t.o.m. slutet av är 1987, varefter de insamlats individuellt och sammanslagits med uppgiftema om husbyggande. Uppgifter om glasnings- och slipningsbranschen har insamlats sedan är 1982 tili är 1997 och uppgifter om anläggningsbranschen frän och med är 1984. Fr.o.m. första kvartalet 1992 har asfalteringsbranschen indelats i vägbeläggnings- och vattenisoleringsbranschen.
Vuodesta 1995 ei tässä julkaisussa ole julkaistu Tilasto
keskuksen keräämiä autoliikenteen palkkatietoja.
Ahtausalan palkkatilastoa on laadittu vuodesta 1953 lähtien. Tiedustelu suoritetaan neljännesvuosittain ja ansiotiedot koskevat koko vuosineljännestä.
5.7 Selkeys ja yhtenäisyys
Teollisuuden-, rakennusalan ja liikenteen tuntipalkkati- lasto perustuu siis vain työnantajajärjestojen aineistoi
hin, kun taas esim. palkkarakennetilastossa ja ansiota
soindeksissä käytetään myös Tilastokeskuksen omaa otosaineistoa. Lisäksi ansiokäsitteissä on eroa: tässä julkaisussa kuvataan tehdyn työajan ansiota, kun taas palkkarakennetilastossa kuvataan kokonaistyöajan an
siota, joka sisältää myös ei tehdyn työajan ansiot. An
siotasoindeksi käyttää säännöllisen työajan tuntiansiota, jonka määritelmä on sama kuin tässä julkaisussa.
Erot työnantajajäijestöjen julkaisemiin palkkatietoihin johtuvat pääosin siitä, että tämän julkaisun luvut ovat rajatumpia suhteessa tehdyn työajan ansioihin.
5.8 Dokumentointi
Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston tuotannossa käytettävät metatiedot ovat saatavissa palkkatilastoista.
Sedan är 1995 utges i denna Publikation inte löneuppgifter om biltrafiken som Statistikcentralen samlat in.
Statistik över lönema inom stuveribranschen har gjorts upp fr.o.m. är 1953. Förfrägan utförs kvartalsvis och uppgiftema om förtjänstema gäller heia kvartalet.
5.7 Tydlighet och konsistens
Timlönestatistiken för industrin, byggbranschen och samfardseln baserar sig alltsä bara pä arbetsgivarorganisationemas material, da man t.ex. i lönestrukturstatistiken och förtjänstniväindex ocksä använder Statistikcentralens eget urvalsmaterial.
Dessutom finns det skillnader mellan lönebegreppen: i denna publikation beskrivs lönen för den arbetade arbetstiden, medan lönestrukturstatistiken beskriver inkomsten för den totala arbetstiden, där ocksä inkomst för den tid man inte arbetat ingär. Förtjänstniväindexet använder timlön för ordinarie arbetstid och har samma definition som i denna publikation.
Skillnadema mellan de löneuppgifter som publiceras av arbetsgivarorganisationema beror främst pä, att förtjänstema för arbetad tid är mera begränsade i denna publikation
5.8 Dokumentering
De metauppgifter som används i Produktionen av timlönestatistiken över den privata sektom kan fäs frän lönestatistiken.
Taulukot - Tabeller
Taulukko 1. Teollisuuden työntekijöiden lukumäärät, säännöllisen työajan tuntiansiot ja muutos edellisestä tilastoneljänneksestä ja edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä toimialoittain 2. neljänneksellä 2004
Tabell 1. Antalet industriarbetare, timförtjänst för ordinarie arbetstid och förändringar i procent frän
föregäende statistikkvartal och m otsvarande kvartal äret förut efter näringsgren under det 2:a kvartalet 2004
Toimiala Näringsgren
Lukumäärä Antal
Naisten %- osuus
Säännöllisen työajan tuntiansio, € Timförtjänst för ordinarie arbetstid, €
Muutos % Förändring % Kvinnomas
andel, %
Miehet Män
Naiset Kvinnor
Yhteensä Summa
Edellisestä tilasto- neljänneksestä Frän föregäende statistikkvartal
Edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Frän motsvarande kvartal föregäende är
Kaivostoiminta
Gruvdrift 2 2 2 4,1 17,27 17,08 6,9 7,0
Turveteollisuus
Ton/industri 231 7,8 10,78 9,39 10,71 3,9 5,3
Tekstiiliteollisuus
Textilindustri 3144 6 1 ,5 12,12 10,00 10,83 3,6 3,3
Vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus
Beklädnads-, läder- och skoindustri 2 4 70 79 ,7 9,84 8,80 9,02 2,7 3,3
Puutavarateollisuus
Trävamindustri 10669 21,3 12,39 11,75 12,25 1,5 2,4
Paperiteollisuus
Pappersindustri 2 6 07 7 15,5 14,86 13,43 14,65 2,5 3,4
Graafinen teollisuus
Grafisk industri 65 30 31 ,6 12,72 10,93 12,16 1,4 1,8
Huonekalu-ja puusepänteollisuus
Möbel- och snickeriindustri 45 0 0 26 ,6 10,84 10,20 10,68 1,9 3,4
Kemianteollisuus
Kemisk industri 13727 26 ,2 12,99 10,54 12,37 4,2 2,3
Kumiteollisuus
Gummiindustri 1859 2 7 ,5 13,85 12,67 13,54 3,9 5,2
Lasi-,savi- ja kiviteollisuus
Glas-, ler- och stenindustri 9 3 89 15,2 12,25 11,35 12,11 2,1 1,6
Metallien perusteollisuus
Metall, basindustri 7592 9,5 14,49 13,32 14,39 1,1 2 ,8
Metallituote- ja kulkuneuvoteollisuus
Metallvaru- och transportmedelsindustri 4 5 89 0 21 ,2 13,12 11,24 12,73 1,1 2 ,8
Muu teollisuus
Övrig industri 2 0 07 4 1 ,8 12,47 10,87 11,81 0,2 2,2
Voimalaitokset
Kraftverk och eldistributionsbolag 3326 3,8 13,42 11,11 13,35 1,8 3,2
Yhteensä
Sammanlagt 13 76 33 22,1 13,27 11,19 12,83 2,2 2,7
