1. Mikä on nykyinen työtehtäväsi ja onko se muuttunut organisaatiomuutoksen yhteydessä?
o Jos on: mikä on nykyinen positiosi ja mikä se oli ennen?
2. Kauanko olet ollut töissä organisaatiossa?
TEEMA 1: ORGANISAATIONMUUTOS JA RAKENNE
1. Kuvaile miten organisaationmuutos on vaikuttanut työkuvaasi.
2. Mikä muutos on mielestäsi ollut isoin?
3. Prosessien ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen oli yksi tavoite muutoksessa. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?
4. Kuvaile organisaation rakennetta ja hierarkiaa uusissa toimialoissa.
5. Mikä on mielestäsi johdon rooli sujuvan organisaation mahdollistamisessa?
6. Koetko että kriittiset palautteet vastanotetaan ja tehdään tarvittaessa muutoksia?
7. Voitko mielestäsi itse vaikuttaa työtaakkaasi?
TEEMA 3: KOMMUNIKAATIO TOIMIALOJEN KESKEN 1. Kuvaile toimialojen välistä kommunikaatiota.
2. Miten kommunikaatio sujui ennen organisaatiomuutosta?
3. Kuinka usein tapaat henkilöstöä toisesta toimialasta?
4. Kuvaile työyhteisöänne ja toistuvia kohtaamisia muiden toimialojen tai palvelukokonaisuuksien välillä.
TEEMA 4: KOORDINAATIO JA RUTIINIT
1. Kuvaile kuinka itsenäinen, tai kuinka riippuvainen olet toisista, jotta pystyt suorittamaan työtehtäviäsi.
2. Minkälaisissa tilanteissa joudut olemaan yhteydessä toimialaan X?
o Onko kyse toistuvasta tai yksittäisestä tilanteesta?
3. Miten toimit, kun sinun täytyy olla yhteydessä toimialaan X?
o Tiedätkö keneen sinun pitäisi olla yhteydessä?
o Onko muodollista prosessia tilanteeseen?
4. Miten toimit ennen organisaationmuutosta?
o Hyöty- ja haittapuolet?
5. Miten pidätte yhteyttä ja tiedätte missä vaiheessa ollaan prosessin aikana?
6. Ovatko vastuut ja tehtävänjaot jaettu toimialojen välille?
o Onko muodollista prosessia?
7. Miten priorisoit kyselyitä, jotka tulevat toisilta toimialalta?
o Onko palvelulupauksia?
8. Sanoisitko että toimialojen välillä on yhteysymmärrystä?
9. Onko teillä yhteisiä tavoitteita tai kannustimia yhteystyöhön?
10. Onko sinulla ehdotuksia yhteystyön parantamiseen toimialojen välillä?
11. Kuinka usein saat tai annat palautetta?
o Toimialalta X?
Lopetus
Onko mitään tiettyä mikä on tullut mieleen haastattelun aikana, josta haluaisit kertoa lisää?
KÄLLFÖRTECKNING
Adler, P. S. (1995). Interdepartmental interdependence and coordination: The case of the design/manufacturing interface. Organization Science, 6(2), 147-167.
Balogun, J., & Johnson, G. (2005). From intended strategies to unintended outcomes:
The impact of change recipient sensemaking. Organization Studies, 26(11), 1573-1601.
Bechky, B. A., & Okhuysen, G. A. (2011). Expecting the unexpected? How SWAT officers and film crews handle surprises. Academy of Management Journal, 54(2), 239-261.
Becker, M. C., Lazaric, N., Nelson, R. R., & Winter, S. G. (2005). Applying
organizational routines in understanding organizational change. Industrial and Corporate Change, 14(5), 775-791.
Blackler, F., Crump, N., & McDonald, S. (2000). Organizing processes in complex activity networks. Organization, 7(2), 277-300.
Bryman, A. & Bell, E. (2015). Business research methods, (4th edition). Oxford: Oxford University Press.
Castañer, X., & Ketokivi, M. (2018). Toward a theory of organizational integration. In Organization Design (pp. 53-80). Emerald Publishing Limited.
Ching, C., Holsapple, C. W., & Whinston, A. B. (1992). Reputation, learning, and coordination in distributed decision-making contexts. Organization Science, 3(2), 275-297.
Crowston, K. (1997). A coordination theory approach to organizational process design.
Organization Science, 8(2), 157-175.
Czarniawska, B. (2013). Organizations as obstacles to organizing. Organization and Organizing, 27-46.
Dougherty, D. (1992). A practice‐centered model of organizational renewal through product innovation. Strategic Management Journal, 13(S1), 77-92.
Eisenhardt, K. M., & Graebner, M. E. (2007). Theory building from cases:
Opportunities and challenges. Academy of Management Journal, 50(1), 25-32.
Faraj, S., & Xiao, Y. (2006). Coordination in fast-response organizations. Management Science, 52(8), 1155-1169.
Feldman, M.S. (2000). Organizational routines as a source of continuous change.
Organization Science, 11, 611–629
Feldman, M. S., & Pentland, B. T. (2003). Reconceptualizing organizational routines as a source of flexibility and change. Administrative Science Quarterly, 48(1), 94-118.
Feldman, M. S., & Orlikowski, W. J. (2011). Theorizing practice and practicing theory. Organization Science, 22(5), 1240-1253.
Feldman, M. S., & Rafaeli, A. (2002). Organizational routines as sources of connections and understandings. Journal of Management Studies, 39(3), 309-331.
Floyd, S. W., & Wooldridge, B. (1992). Middle management involvement in strategy and its association with strategic type: A research note. Strategic Management Journal, 13(S1), 153-167.
Gilley, A., Dixon, P., & Gilley, J. W. (2008). Characteristics of leadership effectiveness:
Implementing change and driving innovation in organizations. Human Resource Development Quarterly, 19(2), 153-169.
Hoffer Gittell, J. (2002). Coordinating mechanisms in care provider groups: Relational coordination as a mediator and input uncertainty as a moderator of
performance effects. Management Science, 48(11), 1408-1426.
Gittell, J. H., & Weiss, L. (2004). Coordination networks within and across
organizations: A multi‐level Framework. Journal of Management Studies, 41(1), 127-153.
Jarzabkowski, P. (2004). Strategy as practice: recursiveness, adaptation, and practices-in-use. Organization Studies, 25(4), 529-560.
Jarzabkowski, P. A., Lê, J. K., & Feldman, M. S. (2012). Toward a theory of
coordinating: Creating coordinating mechanisms in practice. Organization Science, 23(4), 907-927.
Jarzabkowski, P., Lê, J. K., & Van de Ven, A. H. (2013). Responding to competing strategic demands: How organizing, belonging, and performing paradoxes coevolve. Strategic Organization, 11(3), 245-280.
Lüscher, L. S., & Lewis, M. W. (2008). Organizational change and managerial sensemaking: Working through paradox. Academy of Management Journal, 51(2), 221-240.
Malone, T. W., Malone, T. W., & Crowston, K. (1994). The interdisciplinary study of coordination. ACM Computing Surveys (CSUR), 26(1), 87-119.
Miller, K. D., Pentland, B. T., & Choi, S. (2012). Dynamics of performing and
remembering organizational routines. Journal of Management Studies, 49(8), 1536-1558.
Mintzberg, H. (1983). Structure in fives: Designing effective organizations. Prentice-Hall, Inc.
Okhuysen, G. A., & Bechky, B. A. (2009). 10 coordination in organizations: an integrative perspective. Academy of Management Annals, 3(1), 463-502.
Orlikowski, W. J. (2007). Sociomaterial practices: Exploring technology at work.
Organization Studies, 28(9), 1435-1448.
Patton, M. (2015). Qualitative Research & Evaluation Methods (4th edition). SAGE Publications.
Rico, R., Sánchez-Manzanares, M., Gil, F., & Gibson, C. (2008). Team implicit coordination processes: A team knowledge–based approach. Academy of Management Review, 33(1), 163-184.
Saunders, M. N. K., Lewis, P., & Thornhill, A. (2019). Research Methods for Business Students (8th ed.) Harlow.
Schilling, M. A., & Fang, C. (2014). When hubs forget, lie, and play favorites:
Interpersonal network structure, information distortion, and organizational learning. Strategic Management Journal, 35(7), 974-994.
Scott, W. R., & Davis, G. F. (2015). Organizations and organizing: Rational, natural and open systems perspectives. Routledge.
Silverman, D. (2015). Interpreting qualitative data. Sage.
Smets, M., Morris, T. I. M., & Greenwood, R. (2012). From practice to field: A multilevel model of practice-driven institutional change. Academy of Management Journal, 55(4), 877-904.
Stake, R. E. (1995). The art of case study research. Sage.
Tsai, W. (2002). Social structure of “coopetition” within a multiunit organization:
Coordination, competition, and intraorganizational knowledge sharing. Organization Science, 13(2), 179-190.
Tsai, W., & Ghoshal, S. (1998). Social capital and value creation: The role of intrafirm networks. Academy of Management Journal, 41(4), 464-476.
Tsoukas, H., & Chia, R. (2002). On organizational becoming: Rethinking organizational change. Organization Science, 13(5), 567-582.
Weick, K. E., & Sutcliffe, K. M. (2015). Managing the unexpected: sustained performance in a complex world. John Wiley & Sons.
Webreferenser
Helsingfors stad (2016a). Stadsfullmäktiges beslutshandlingar 16.03.2016. Tillgänglig:
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2016
/Kanslia_2016-03-16_Kvsto_5_Pk/8826EE66-7365-4B15-B962-7D67F07262AD/Reform_av_ledarskapssystemet.pdf Hämtad: 19.09.2019 Helsingfors stad (2016b). Stadsfullmäktiges beslutshandlingar 22.06.2016. Tillgänglig:
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2016
/Kanslia_2016-06-22_Kvsto_13_Pk/DE70070F-2A63-C672-918F-55A0C2A00009/Reform_av_ledarskapssystemet_och_godkannande_av_fo.pd f Hämtad: 19.09.2019
Helsingfors stad (2016c). Stadsfullmäktiges beslutshandlingar 16.11.2016. Tillgänglig:
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2016
/Kanslia_2016-11-16_Kvsto_20_Pk/4315A357-14CD-C61D-A898-5895D5D00000/Godkannande_av_forvaltningsstadga.pdf Hämtad: 19.09.2019 Helsingfors stad (2018). Världens bäst fungerande stad – Stadsstrategi 2017–2021.
Tillgänglig:
https://www.hel.fi/helsinki/sv/stad-och-forvaltning/strategi/stadsstrategi/stadsstrategi-2017-21/ Hämtad: 26.09.2019 Helsingfors stad (2017). Helsingfors ska bli världens bäst fungerande stad.
Tillgänglig: https://www.hel.fi/uutiset/sv/kaupunginkanslia/helsingfors-ska-bli-varldens-bast-fungerande-stad Hämtad: 19.09.2019
Helsingfors stad (2019a). Helsingfors stads organisation. Tillgänglig:
https://www.hel.fi/helsinki/sv/stad-och-forvaltning/forvaltning/organisation/
Hämtad: 19.09.2019
Helsingfors stad (2019b). Henkilöstön näkökulma johtamisjärjestelmän uudistukseen.
Tillgänglig: https://www.hel.fi/hel2/kanslia/valtuustoseminaari/henkiloston-nakokulma-johtamisjarjestelm%C3%A4n-uudistukseen.pdf Hämtad:
19.09.2019
KPMG (2019). Helsingin johtamisjärjestelmän ja toimialamallin arviointi 2018-2019.
Tillgänglig: https://www.hel.fi/hel2/kanslia/valtuustoseminaari/kpmgn-arvioinnin-loppuraportti.pdf Hämtad: 19.09.2019
Virtaharju, J., & Sorsa, V. (2019) Helsingin kaupungin organisaatiomuutos – muutoksen toteutumisen arviointi. Tillgänglig:
https://www.hel.fi/hel2/kanslia/valtuustoseminaari/hanken-arviointitutkimuksen-valiraportti.pdf Hämtad: 19.09.2019